Hyvä jalusta ja joku putki, vaan mikä?

[pluukkanen]

Kyllä näin oli tarkoitus tehdä, mutta koitan samalla kun hakee tuota visuaaliputkea niin optimoida sen *mahdolliseen* kuvauskäyttöön. Tuo jalusta kuitenkin pystyy kkohtalaiseen seurantaan. Mietin tässä sitä että jos jalustalle luvataan 14 kg kantoa, ja siihen yrittää jomman kumman noista newtoneista laittaa niin kuvaussetti - saati pelkkä runko menee melkein virhemarginaaliin kun toi TS:n 800-millinen painaa 7 kg ja sky-watcher vastaavasti 9 kg. Ilmeisesti kuvaustulos on lineaariseesti käänteisessä suhteessa putken painoon, vai onko momentit ton newtonin pitkän putken kanssa niin isoja että se syö systeemin käytettävyyttä? Kokemusta on vain tuosta vastaavasta dobsonista ja sitten ret45:stä 20 v takaa...

80-millinen apo-putki kävi mielessä mutta kun on visuaalihavainnoissa tottunut perä-Ruokolahden mustiin taivaisiin 20-senttisellä peilillä niin ei tohtisi vaihtaa pienempään. Siksi koitan tunkea sitä 500d:tä tuohon putken päälle ja ehkä myöhemmin okulaarin paikalle...

[Timpe]

Kyllä näin oli tarkoitus tehdä, mutta koitan samalla kun hakee tuota visuaaliputkea niin optimoida sen *mahdolliseen* kuvauskäyttöön. Tuo jalusta kuitenkin pystyy kkohtalaiseen seurantaan. Mietin tässä sitä että jos jalustalle luvataan 14 kg kantoa, ja siihen yrittää jomman kumman noista newtoneista laittaa niin kuvaussetti - saati pelkkä runko menee melkein virhemarginaaliin kun toi TS:n 800-millinen painaa 7 kg...

TS:n 200/800mm kuvausputki painaa kylläkin 9.8 kg (sivuilla lukee "moderate weight (9.8 kgs)") ja kun tuohon päälle tulee ne muut kuvausroippeet, niin mennään heittäen HEQ5:n kantavuusrajoille. Suosittelisin siis kuitenkin jalustan vaihtoa EQ6 Proksi, jos tuo yhdistelmä on tarkoitus valjastaa myöhemmin aktiivisemmin kuvauskäyttöön. Jalustojen kantavuuslupauksia kannattaa mielestäni lukea siten, että jalustan todellinen käyttökelpoinen kuorma on noin 70-80% luvatusta kantavuudesta. Omassa käytössäni on nyt 300/1500mm Newtonin alla unkarilainen Gemini G41 Obs+ jalusta (terästolpan nokassa) ja jalustapäälle luvataan kantavuutta n.40 kg. Itselläni on kuormaa tuon jalustan niskassa n.30 kg (+ vastapainoja 35 kg) ja tätä enempää en viitsisi Geminin päälle asettaa, koska kuormani on hankalasti tällaisen pitkän Newton-putken muodossa. (Systeemi on nyt käyttökelpoisen, muttei mitenkään ylenmääräisen tukeva omassa kuvauskäytössäni.) Käytännössä et voi hankkia liian tukevaa jalustaa itsellesi...

Sen tuosta valokuvausnewtonin kuvasta näkee ettei se tuota vinjetoimatonta kuvaa kinokokoiselle kennolle. Pienikennoisella CCD:lla saattaisi toimiakkin. Niissä kiinnitys on lähempänä kennoa kuin järkkäreissä eli fokusointivaratkin saattaisi riittää. TS:lta kannattaisi kysyä, mille kameralle putki on mitoitettu.

Kuten Kaizu tuossa mainitsi, niin putken optinen mitoitus saattaa hyvinkin jäädä vajaaksi täyskokoiselle kennolle, mutta riittää silti ihan hyvin normaalille croppikennolle kuten esim. halvemman pään digijärkkäreille. Omassa 300mm Newton-putkessani on nyt 75mm apupeili (=25% peitto) ja saan kuvattua sillä ongelmitta deep sky kohteita Canon EOS 7D:n croppikennolle. Tämä johtuu siitä, että olen mitoittanut oman putkeni tarkennuspisteen sijainnin mahdollisimman matalaksi (=lähelle putken kylkeä). Tällöin hiukan pienempikin apupeilin koko riittää riittävän vinjetoimattomaan kuvaan 1.6x croppikennon digijärjestelmäkameralle. Tuolle TS:n putkelle luvataan runsasta backfokusta (= "Generous back focus e.g. for coma correctors and off-axis-guiders"), joten siinä tarkennuspiste on varmaankin nostettu tämän takia varsin ylös mikä "hukkaa" hiukan apupeilin tehollista kuva-alaa. TS:n sivuilta voi nähdä että putkessa on nyt 70mm apupeili ja tästä tulee n.35% apupeilin peittoprosentti (=70/200). Tämä riittää hyvin croppikennon digijärkkärille, joten putken mitoitus on näiltä osin järkevä ja toimiva, kun kamerana käytetään croppikennoista järjestelmää tai saman kokoluokan CCD-kameraa. Täysikokoiselle kuvauskameralle vaaditaan sitten omat siihen erikoistuneet kuvaussysteeminsä ja mitoituksensa, joita ei tästä hintaluokasta löydy.

Komakorjain ja jokin tarkka kollimointityökalu (laserkollimaattori tai cheshire) tulevat myös ostoslistalle, jotta saisit kaiken irti tuosta f4 kuvaussysteemistä. Jo oma f5 putkeni vaatii tarkan kollimoinnin, jotta tähdet ovat teräviä nurkkia myöten (saan itse terävät nurkkatähdet Baaderin komakorjaimella, jos f5 putken kollimointi on tip-top kohdallaan, muutoin tulee helposti "komeettoja" toiselle laidalle kuva-alaa). Kokonaisuutena tuo TS:n 200/800mm kuvaus-Newton + EQ6 Pro olisi varmaankin ihan toimiva kuvaussysteemi ja lopputulokset Ruokolahden pimeydestä olisivat varsin hienoja (olen itse tuoltapäin kotoisin ja tiedän havaintopaikan potentiaalin  ). Mutta älä odota, että kokonaisuus lähtisi pelittämään suoraan pakasta vedettynä, sillä Newton-kuvausputken käyttäjien täytyy olla luonteeltaan eräänlaisia masokisteja (useimmilla on edessään kivinen tie ennen kuin systeemi tuottaa käytettyä apertuuria vastaavia huippukuvia... )

[Lauri Kangas]

Jos olisi pieniäkin haluja joskus kuvata 20-senttisen läpi niin ottaisin enempiä miettimättä kutosen jalustaksi vitosen sijasta. EQ6 + 20 sentin rööri on yhdistelmä jolla voi saada aika hurjia tuloksia, mutta se ei missään nimessä ole helppoa.

[pluukkanen]

Joo, syy tähän putken kanssa säätämiseen on se että sain HEQ5 Pron ostettua noin puolella kutosen hinnasta ja koitan saada sinne maksimaalisen visuaaliputken päälle. Tarvittaessa pitää sitten tyytyä pienempäänkin. Luuletteko että ketäisi tällaisen:

http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p1971_GSO-photo-Newtonian-150mm-f-5-with-coma-corrector.html

korrektori näyttäisi olevan mukana ja fokusvara ja ilmeisesti -tarkkuuskin riittäisivät dSLR:lle.

Sitten vielä tyhmä kysymys. Jos joskus käyttääautoguidausta, niin osaako nuo trackausohjelmat kompensoida PE:n sieltä pois verrattuna tuollaiseen HEQ6 Prohon sisäänrakennettuun kompensaatiomekanismiin?

Kuvauspaikka on kyllä kiitettävän pimeä. Aivan Puumalan ja Ruokolahden rakalla ei-mitään ja lähin katuvalo 10-12 kilometrin päässä. Vettä valitettaasti vieressä, ymmärtääkseni saattaa tehdä häiriötä jos ilman ja veden lämpötilaero on jonkinlainen.

[Marko.J]

Sitten vielä tyhmä kysymys. Jos joskus käyttääautoguidausta, niin osaako nuo trackausohjelmat kompensoida PE:n sieltä pois verrattuna tuollaiseen HEQ6 Prohon sisäänrakennettuun kompensaatiomekanismiin?

Osaa (eikös se ole iso osa koko autoguidaus-touhun jujua?). Mulla on HEQ5 Syn Scanin kanssa Orion Starshoot autoguider kamera ja PHD guiding ohjelma eikä esim. 10 min. osavalotus tuota vaikeuksia (seurannan osalta). Ilman guidausta onnistuu n. 30-60 sekuntia...

[pluukkanen]

OK. ihmettelee tässä vaan kokematon, että minkä takia niitä PEC-palikoita pitää sitten tunkea jalustaan jos kuitenkin käytetään autoguideria...

Kun nyt Marko sulla näyttää olevan viimeisimmässä blogipostissa ns. rikos käynnissä, (http://4.bp.blogspot.com/_geA_Um4954w/TC7-LlhtQYI/AAAAAAAAAZ8/hJPx28Ek1vI/s1600/Kalusto0307.jpg) niin vaikka suosittelit aikaisemmissa posteissa EQ6:tta, niin oletko käytännössä kuvannut aurinkoa himmeämpiä tuolla vitosella ja Newtonilla ja mikä oli tulos?

Kiitos kuvaajille muuten nopeista vastauksista, tämähän on lähes reaaliaikaista neuvontaa...

[Lauri Kangas]

Autoguidauksen ja PEC:n käytöstä yhtäaikaa on liikkunut paljon mielipiteitä suuntaan ja toiseen. Käsittääkseni konsensus on tällä hetkellä se että niitä ei välttämättä kannata käyttää yhtäaikaa ellei systeemi ole sellainen, että sama tekoäly hoitaa sekä pecin että guidauksen ja osaa naittaa ne yhteen säyseästi. Tällainen tilanne on esim. käytettäessä EQMODin PEC-toimintoa ja lähettämällä samalla guidauspulssit EQASCOMin kautta.

[Timpe]

Joo, syy tähän putken kanssa säätämiseen on se että sain HEQ5 Pron ostettua noin puolella kutosen hinnasta ja koitan saada sinne maksimaalisen visuaaliputken päälle. Tarvittaessa pitää sitten tyytyä pienempäänkin. Luuletteko että ketäisi tällaisen:
http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p1971_GSO-photo-Newtonian-150mm-f-5-with-coma-corrector.html

Jos kerran kuvausjalustaksi tulee tuo HEQ5 Pro, niin sitten tuollainen 150/750mm kuvaus-Newton on ihan järkiveto täältä katsoen (olettaen, että haluat hypätä mukaan juuri Newton-ratkaisuun kuvausputkena). Käytännön esimerkkejä samankokoisen Newton-putken käytöstä löydät hakemalla täältä Markku Kellomäen (= nimim. "Make") hienoja kuvia viime talvelta. Make käyttää tosin 150/750:n alla loppuun saakka viritettyä EQ6 Pro jalustaa (ks. link) ja nyttemmin myös CCD-kameraa kuviinsa.

Löydät tuolla nimihaulla vaikka galaksikuvien joukosta lukuisia malliesimerkkejä siitä, mihin GSO newton 150/750 kykenee osaavissa käsissä
Pikainen esimerkkikuva M101 ketjusta on täällä ja M63-ketjusta täällä. Ja molemmissa on kuvausputkena juuri tuon kokoinen Newton-putki, joka on "kesytetty" hienosti kuvausputken virkaan. Systeemi on tosin vaatinut "hiukan" virittämistä, mutta lopputulokset ovat todella upeita.

[Marko.J]

Kun nyt Marko sulla näyttää olevan viimeisimmässä blogipostissa ns. rikos käynnissä, (http://4.bp.blogspot.com/_geA_Um4954w/TC7-LlhtQYI/AAAAAAAAAZ8/hJPx28Ek1vI/s1600/Kalusto0307.jpg) niin vaikka suosittelit aikaisemmissa posteissa EQ6:tta, niin oletko käytännössä kuvannut aurinkoa himmeämpiä tuolla vitosella ja Newtonilla ja mikä oli tulos?

Joo, rikos tosiaan!  

Kyllä tuolla setillä (siis HEQ5, 8" newton ja digijärkkäri) olen kuvannut myös Kuuta, Venusta, Marsia ja Saturnusta. Tukevuus periaatteessa riittää näille kohteille. Myös ds:ää olen tuolla setillä yrittänyt (jossakin blogitekstien lopussa on kai muutamia kuviakin). Mutta paljon parempiin lopputuloksiin olen kyllä päässyt SW 80 ED linssiputkella + autoguiderilla. Aikanaan hankin tuon jalustan juuri siitä lähtökohdasta, että newton on pääasiassa visuaaliin ja linssiputkella kuvaan.

Mutta täytyyhän sitä sääntöjä rikkoa!  

Lisäys:

Tuo on kuvattu newtonilla + vitosella:

http://1.bp.blogspot.com/_geA_Um4954w/Sap2RSH_MvI/AAAAAAAAAAs/tOyYDX9YO5w/s1600-h/OrionM42.jpg

[Jussi Koponen]

Itse ajattelin lopettaa ennen tätä kautta tuon Eq1 taiston ja siirtyä astetta järeämpiin myllyihin. Eq6 syntrek tulisi jalustaksi, mutta putki on vielä auki. Tarkoituksena olisi löytää putki joka sopii hyvin sekä kuvaukseen, että visuaalikäyttöön (syvätaivas+planeetat jossain määrin) 254mm / 1250mm- putki olisi todella komia, mutta mitenkähän kunnialla mahtaapi Eq6 suoritua tuosta polttovälistä ja 15.5 kilon painosta (järjestelmän yhteyspaino nousee ties minne järkkärin ja guidausvehkeiden kanssa?)

Toisaalta 200/800 putki voisi olla hyvä vaihtoehto polttovälin ja painon suhteen, esimerkiksi tämä malli http://www.teleskop-express.de/shop/product_info.php/info/p4016_TS-8--f-4-Imaging-Newtonian---optimized-for-astro-photography.html joka on suunniteltu kuvaushommiakin varten, painoakin näyttäisi olevan vain 9.8 kiloa. Mutta kysymys kuuluu, että kuinka mahtaa Eq6 syntrek tuosta isommasta taakasta suoriutua?

[einari]

Tuota noin, luitkos tämän ketjun läpi ?
Minusta tässä on jo esitetty vastauksia esittämällesi vaihtehdolle.
Eli 20 senttinen putki voisi olla EQ6-tasoiselle jalustalle passelimpi vaihtoehto ja siinäkin hyviin tuloksiin päästääkseen joutuu säätämään.
On se vaan niin että valokuvauskäytössä pääsee helpommalla pienemmillä putkilla ja visuaalikäytössä pääsee helpommalla ostamalla vaikka isohkon dobsonin (jos valovoimaa kaipaa).
Optimi visuaalikäyttö ja kuvauskäyttö voi siis tarkoittaa kahta eri putki/jalustakalustoa.

[Jussi Koponen]

Tuota noin, luitkos tämän ketjun läpi ?
Minusta tässä on jo esitetty vastauksia esittämällesi vaihtehdolle.
Eli 20 senttinen putki voisi olla EQ6-tasoiselle jalustalle passelimpi vaihtoehto ja siinäkin hyviin tuloksiin päästääkseen joutuu säätämään.
On se vaan niin että valokuvauskäytössä pääsee helpommalla pienemmillä putkilla ja visuaalikäytössä pääsee helpommalla ostamalla vaikka isohkon dobsonin (jos valovoimaa kaipaa).
Optimi visuaalikäyttö ja kuvauskäyttö voi siis tarkoittaa kahta eri putki/jalustakalustoa.

No voe helevettiläinen sentään, ei kyllä tullut aiemmin luettua kunnolla tätä aihetta näköjään. Muistanen että jollakin oli täällä 250mm putki Eq6:n selässä kuvauskäytössä, pitänee etsiä henkilö kellä näin oli ja kysellä paketin toimivuutta.

[PetriKe]

No voe helevettiläinen sentään, ei kyllä tullut aiemmin luettua kunnolla tätä aihetta näköjään. Muistanen että jollakin oli täällä 250mm putki Eq6:n selässä kuvauskäytössä, pitänee etsiä henkilö kellä näin oli ja kysellä paketin toimivuutta.

MP-observatoriossa on C11 Eq6 Pro:n selässä. Tosin Mikko käyttääkin AO-7:aa (adaptiivista guidausta) tuon kanssa.

Täällä esittelyvideo:
http://www.youtube.com/watch?v=aq0i0YhH3RI