Mustien aukkojen ainesuihkut

[rintape]

Pläräilen tässä taas kerran uusinta Tähdet ja Avaruus lehteä ja siinähän on pikku juttu mustien aukkojen ainesuihkuista. Taiteilijan näkemystä ihastellessa heräsi kysymys. Miksi suihkut ovat kahteen vastakkaiseen suuntaan? Miksi sinkoutuva aine ei suuntaudu tasaisesti joka puolelle? Eikö aukon painovoima kuitenkin ole samanlainen joka puolella? Yhtenä vaihtoehtona mieleen tulisi magneettikenttä.

Jo musta aukko nimi synnytää mielikuvan reiästä avaruudessa, mutta eikö aukon pitäisi olla symmetrinen ja samanlainen "pallo" joka suunnasta tarkasteltuna?

Petri

[Kaizu]

Mustasta aukosta ei tule mitään ainesuihkuja. Ainesuihkut voivat tulla siitä aineesta joka kertymäkiekon kautta on matkalla mustaan aukkoon mutta joka sinkoutuu kiekon akselia myöten ulos. Kertymäkiekossa pyörivä varattu aine synnyttää magneettikentän jota pitkin osa aineesta päsee karkuun.

Kaizu

[mistral]

Tässsä T-a:n 2/2010 sivulla 18 olevassa jutussa ihmetellään kuinka gammasäteet lähtevät valovuoden etäisyydellä aukosta. Sitä lähempänä suihku on ainehiukkasmuodossa. Outoa on, että gammasäteet syntyvät vasta valovuoden etäisyydellä. Yritin taskulaskimella laskea kuinka kaukana tämä valovuosi olisi, jos musta aukko olisi 10 cm kuulan kokoinen. Jos aukko olisi Linnunradan keskusaukko ja se olisi 10cm kokoinen ja olisi Helsingissä, niin gammasäteily syntyisi vasta Porvoossa. En tiedä laskinko oikein...

[rintape]

Siis kertymäkiekon muodostama magneettikenttä ohjaa ainesuihkuja. Entä mikä muodostaa kertymäkiekon? Onko se oikeasti kiekkomainen? Mikä ominaisuus itse mustassa aukossa määrää kiekon asennon?

En pääse eroon ajatuksesta, että mustan aukon pitäisi olla täysin samanlainen joka puollta tarkasteltuna.

Petri

[mistral]

Siis kertymäkiekon muodostama magneettikenttä ohjaa ainesuihkuja. Entä mikä muodostaa kertymäkiekon? Onko se oikeasti kiekkomainen? Mikä ominaisuus itse mustassa aukossa määrää kiekon asennon?

En pääse eroon ajatuksesta, että mustan aukon pitäisi olla täysin samanlainen joka puollta tarkasteltuna.

Petri

Kiekon asettuminen tiettyyn asentoon johtuu lähiavaruuden alueella liikkuvan materian pyörivästä liikkeestä, luulisin. Jos ajatellaan kylpyammetta, sitä kuinka vesi alkaa pyöriä aukon ympäri, johtuu samasta asiasta. Riippuen siitä kumpaan suuntaan vesi sattuu liikkumaan määrää sen kumman suuntainen pyörre aukkoon syntyy. Jos avaruudessa materian liikkeet muuttuu, silloin kiekonkin asento muuttuu.

[Lauri Kangas]

Joo, jos pölypilvi olisi ihan paikallaan ja sitten tavaraa alkaisi tippua kasaan niin paljon että syntyisi musta aukko, niin kaikki tavara tippuisi sinne suoraan. Tosimaailmassa kun sen pölypilven hiukkaset liikuskelee vähän minne sattuu, niin joku suunta siellä aina lopulta on keskimäärin hallitsevampi ja lopulta kaikki päätyykin kiertämään samaan suuntaan.

[jussi_k_kojootti]

Yritin taskulaskimella laskea kuinka kaukana tämä valovuosi olisi, jos musta aukko olisi 10 cm kuulan kokoinen. Jos aukko olisi Linnunradan keskusaukko ja se olisi 10cm kokoinen ja olisi Helsingissä, niin gammasäteily syntyisi vasta Porvoossa. En tiedä laskinko oikein...

Linnunradan keskusaukko ei voi olla noin pieni.  Kappaleen Schwartschildin säde on r = 2Gm/c²,  Linnunradan keskusaukon arvioitu reilu 4 miljoonaa auringon massaa antaa säteeksi yli ~11 miljoonaa kilometriä (n. viidesosa Merkuriuksen perihelietäisyydestä).

[mistral]

Linnunradan keskusaukko ei voi olla noin pieni.  Kappaleen Schwartschildin säde on r = 2Gm/c²,  Linnunradan keskusaukon arvioitu reilu 4 miljoonaa auringon massaa antaa säteeksi yli ~11 miljoonaa kilometriä (n. viidesosa Merkuriuksen perihelietäisyydestä).

Tässä oli kyseessä mittakaavan muutos niin, että olisi helpompi hahmottaa kuinka kaukana aukosta gammasäteily syntyy. Siis 10cm kuula eli musta aukko olisi Helsingissä ja gammasäteily alkaisi vasta Porvoossa. Olenkohan laskenut väärin?

muokkaus: Laskin uudestaan ja pääsin nyt vain n. 20 km päähän Helsingistä, onhan siinäkin matkaa...

[jussi_k_kojootti]

Tässä oli kyseessä mittakaavan muutos niin, että olisi helpompi hahmottaa kuinka kaukana aukosta gammasäteily syntyy. Siis 10cm kuula eli musta aukko olisi Helsingissä ja gammasäteily alkaisi vasta Porvoossa. Olenkohan laskenut väärin?

Aivan, olinpa pässi.  Eli otetaan linnunradan keskusaukon Schwarzschildin säteeksi tuo 11 laskujen siistimiseksi 10 miljoonaa kilometriä, ja suhteutaan se 5cm:iin (10cm kuulan säde):

5*10⁻²m / 10¹⁰m = 5*10⁻¹²

ja kerrotaan tällä valovuosi eli (60*60*24*365)s * 3*10⁸m/s * 5*10⁻¹² = 1.42*10⁵m, eli n. 140km.  Helsingistä Porvooseen lienee n. 50km, joten suurusluokka-arviona laskusi on OK.   

[Mare Nectaris]

... T+A:n 11.11.2010 uutisen mukaan on mahdollista, että Linnunradan keskustassa oleva musta aukko olisi pölläyttänyt siihen vajoavasta (tähti)materiasta ulos kaksi valtavaa, symmetrisesti laajenevaa kuplarakennetta, jotka Fermi -avaruusteleskooppi on nyt löytänyt.

On mielenkiintoista, miten vähän edes tiedämme tietävämme; vaikka peräti Kuussa asti jo onkin käyty

[mistral]

Kuplat ovat valtavia ja ne sijaitsevat pääosin Linnunradan ulkopuolella vaikka kuuluvatkin siihen. Onkohan tuo pallon muoto vain likiarvo vai onko ne todellisuudessa pallon muotoisia?  Jos olisivat kartion muotoisia, olisi helpompi ymmärtää.

[Jarkko.A]

Pitäisikö jokaisella spiraaligalaksilla olla tuollaiset vai onko linnunrata jotenkin poikkeus?

[Kaizu]

Kuplat ovat valtavia ja ne sijaitsevat pääosin Linnunradan ulkopuolella vaikka kuuluvatkin siihen. Onkohan tuo pallon muoto vain likiarvo vai onko ne todellisuudessa pallon muotoisia?  Jos olisivat kartion muotoisia, olisi helpompi ymmärtää.

Voisi kuvitella että voimakkaat, terävät ainesuihkut ovat saaneet kovan nopeuden ja ovat jo miljoonien valovuosien päässä. Joku siellä kaukana ihmettelee tässä suunnassa näkyvää kvasaaria tai aktiivista galaksia. Sen sijaan vähän sivummale hissukseen lähtenut aine palaa gravitaation ja ehkä magneettikentän johdosta takaisin. Muoto lienee pyöreähkö pilvi, ehkä munkkirinkilä.

Kaizu

[avanti]

Kuplat ovat valtavia ja ne sijaitsevat pääosin Linnunradan ulkopuolella vaikka kuuluvatkin siihen. Onkohan tuo pallon muoto vain likiarvo vai onko ne todellisuudessa pallon muotoisia?  Jos olisivat kartion muotoisia, olisi helpompi ymmärtää.

Nuo kuplat ovat taiteilijan näkemyksiä. Eilisessä APODissa on Fermi-avaruusteleskoopin kuva, juttua ja linkkejä aiheeseen. http://antwrp.gsfc.nasa.gov/apod/ap101110.html

ML

[Jarkko.A]

Miksi juuri muunkkirinkilän muotoisia? Vai sattuiko tekemään mieli munkkia?