Kamera säähavaintopallolla 30km korkeuteen - projekti Kauniita kuvia korkealta

Aloittaja Juze-81, 27.03.2010, 15:42:13

« edellinen - seuraava »

Ari Haavisto

Lainaus käyttäjältä: Timo Kantola - 28.03.2010, 13:41:44
Suomessa pallo laskeutuu noin 95% varmuudella 30m korkean kuusen latvaan - loput 5% laskeutuu 110kv  korkeajännitelinjaan.

Tai sitten pellolle. Viitisen vuotta sitten syksyllä puntihommissa huomasin, että puintikelaan tarttui jotain riekaleita ja sain pysäytettyä koneen juuri ennenkuin nielaisi naruvyyhden kitaansa. Muutama pallonriekalehan siinä, narua ja pahvikuoressa Waisalan sääsondi antenneineen+ jonkinlainen kosteudessa levähtänyt akku. Palautusosoitetta ei ollut eikä ilmatieteenlaitoskaan tunnistanut tussimerkintöjä. Töissä tuttu automaatiosuunnittelija kaivoi netistä spekat ja jotain rakentelijoiden ohjeita ja sanoi että "tuohon xx volttia, niin saat yy-konstilla vastaanotettua koneellesi GPS-paikan, ilmankosteuden, paineen ja lämpötilan". Lojui työpisteessäni pari vuotta kunnes päätyi jonkin toimisto-lay-out - muutoksen mainingeissa romuun, ikävä kyllä.

Jos tuohon ruutikuivalle sänkipellolle olisikin tupsahtanut vety-täytteinen, potkureilla varustettu kymmenkiloinen palopommi, joka olisi samalla kätevästi maattanut pellolla olevan voimalinjan puimurini kautta, en olisi ilahtunut  :police:
Rebel 600S (Newton 600mm F4)
SW 400P Flextube Synscan GOTO (400/1800mm)
SW300P & NEQ6 Pro
Celestron C8, RET45
ASI183MM

Pierro Astro ADC-korjain
Televue Powermate 2.5x, 4x ja 5x, APM 2,7x & 1,5x comacorrecting barlow
Starlight Xpress suodinpyörä 7x1 1/4"

Kaizu

Pallon maksimikorkeuden määrää joko pallon räjähtäminen tai se missä korkeudessa noste ja paino ovat tasapainossa. Jälkimmäinen taitaa olla aika teoreettinen jos pallolle laitetaan reilusti nostetta.
Räjähtäminen tarkoittaa sitä että vedyn ja muun aineksen tiet eroavat, vety lähtee ylös ja loput alas. Sänkipellolle päätyvässä osassa ei vapaata vetyä ole.

Kaizu
Kai Forssen

Ari Haavisto

Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 21.11.2010, 12:28:03
Räjähtäminen tarkoittaa sitä että vedyn ja muun aineksen tiet eroavat, vety lähtee ylös ja loput alas. Sänkipellolle päätyvässä osassa ei vapaata vetyä ole.

Niinpä tietenkin. Eli se 10 kilon potkuripaketti tulee sitten 200 km/h alas...
Noista säähavaintopalloista löytyi seuraava iinkki, eli kunhan nostetta on riittävästi ettei tule kokonaisena alas ja toisaalta kunhan kukaan ei osu loppuosan kohdalle ja/tai se ei ole liian raskas, "Säähavaintopallon riekaleet toimvat laskuvarjona". Tuo löytämäni ainakaan ei painanut oikein mitään. Kuulemma Baltiasta asti noita tänne lentelee. Tuon mukaan käyttävät joko vetyä tai heliumia.

http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=8117c467-9df8-4fc6-9bdb-8131a7e4b402#discussion

Rebel 600S (Newton 600mm F4)
SW 400P Flextube Synscan GOTO (400/1800mm)
SW300P & NEQ6 Pro
Celestron C8, RET45
ASI183MM

Pierro Astro ADC-korjain
Televue Powermate 2.5x, 4x ja 5x, APM 2,7x & 1,5x comacorrecting barlow
Starlight Xpress suodinpyörä 7x1 1/4"

oh2mqk

Lainaus käyttäjältä: Timo Kantola - 21.11.2010, 00:52:16
Jos yhden paneelin sijoittaisi kapselin katolle , kyllähän se kapseli tuulessa heiluu, mutta keskimäärin lienee oikeinpäin ?
Jos paneelin asento on vaakasuora, silloin siitä saa tehon joka on sin(auringon elevaatio)*nominaaliteho.
Talvella paneelin pitää olla melko pystyssä -> azimuutilla on merkitystä -> kolme paneelia 120 asteen välein auttaa.

Kyllähän kilonkin painoinen laite saadaan ilmaan, mutta en nyt turhaan katselisi Kaymontin suurten pallojen hintoja.
Minä tavoittelen lennon kokonaismassaa joka on alle 250 grammaa ja kestoa joka on 3-4 tuntia.

Hankkimassani kamerassa massaa on 14 grammaa.
Eihän siinä voi mikään Nikkor-optiikka olla, mutta menetellee tuokin ja päivällä valoa on paljon.

oh6mwq

Lainaus käyttäjältä: oh2mqk - 20.11.2010, 22:59:49
Tähän auttaa aluminoitu (tai kullattu) mylar kalvo, myös "avaruuspeite" nimellä esiintyvä.
Styrox ei auta, säteilyjäähtyminen menee styroxista läpi.


On siinä silti jonkinlainen eristys oltava, kun alkumatkasta kuitenkin on ilmaa, joka johtaa lämpöä. Säteilyjäähtymisessä olet toki aivan oikeassa, mutta aktiivinen lämmitys auttaa tähänkin.

Pula-Ilmareissa muuten käytettiin mylarin tilalla halpahallin alumiinifoliota... Saishan tuota nykyään tavallinenkin kuluttaja, pitänee seuraavaan hommata.

oh2mqk

Lainaus käyttäjältä: oh6mwq - 21.11.2010, 21:40:16
On siinä silti jonkinlainen eristys oltava, kun alkumatkasta kuitenkin on ilmaa, joka johtaa lämpöä.
Säteilyjäähtymisessä olet toki aivan oikeassa, mutta aktiivinen lämmitys auttaa tähänkin.

Laitan 5-10 kerrosta tuota "avaruuspeitettä".  Yksi peitekerros on noin A5 arkin kokoinen, käytännössä otan tuollaisesta halvasta peitteestä 15 senttiä leveän ja 1-2 metriä pitkän kaistaleen.

Peitteen reunoja leikataan pystysuuntaisiksi liuskoiksi ja yläpuolella ne limitetään niin ettei sisältö näe avaruutta.
Kameralle pitää tehdä pieni ikkuna ja mahdollisesti maata kohti jätetään aukko josta ylimääräinen lämpö päästetään ulos.

Jos sisälämpö ei labrapöydällä nouse yli +80C umpinaisella eristyksellä, kaikki on hyvin.
Jos sisälämpö ei nouse edes +50C asti (labrassa nyt +22C), sitten pitää miettiä uusia kujeita.
Litium-parista saa parhaiten tehoa kun sen lämpötila on +60C .. +80C.
Elektroniikka pärjää ihan hyvin noissa lämmöissä, -80C on eri juttu.

Aktiivinen lämmitys kuulostaa a) painavalta,  b) hukkaa sähköä - mieluiten pidän paikannuslähettimen ja kameran hukkalämmön huolellisesti sisällä.

oh6mwq

Lainaus käyttäjältä: oh2mqk - 01.12.2010, 21:26:05

Aktiivinen lämmitys kuulostaa a) painavalta,  b) hukkaa sähköä - mieluiten pidän paikannuslähettimen ja kameran hukkalämmön huolellisesti sisällä.

Totta, jos on tarkoitus tulla toimeen parin sadan gramman painobudjetilla. Jos painoa on vara laittaa enemmän, pieni katalyyttilämmitin on käyttökelpoinen ratkaisu. Sähköä ei kannata lämmittämiseen käyttää.

Mare Nectaris

Timo Keski-Petäjä


SW Evostar 120 ED APO*TAL 250K*C8-N*SW 150 Pro*TAL 1 (Mizar)*Celestron Ultima 80*EQ6 Pro Eqmod + TS dual mount*CG-5 GOTO*TV: Nagler Type 4 17 mm, Panoptic 24 mm*Baader Hyperion Clickstop-Zoom 8-24*17 mm UWA-70*TV BIG 2x Barlow*Celestron 2x Barlow Ultima SV Series*TAL 3x Barlow*TS 5 x APO Barlow*TS CCD lunar camera

marvin


Mare Nectaris

... Ahmad Alromeadheen on kuvannut pallon avulla lumipeitteisiä Sierra Nevadan vuoria ja Kalifornian viljelmiä huhtikuussa 2011 (kuva aivan ketjun alussa) . Alempana CN-ketjussa hän kertoo laitteistostaan.
Timo Keski-Petäjä


SW Evostar 120 ED APO*TAL 250K*C8-N*SW 150 Pro*TAL 1 (Mizar)*Celestron Ultima 80*EQ6 Pro Eqmod + TS dual mount*CG-5 GOTO*TV: Nagler Type 4 17 mm, Panoptic 24 mm*Baader Hyperion Clickstop-Zoom 8-24*17 mm UWA-70*TV BIG 2x Barlow*Celestron 2x Barlow Ultima SV Series*TAL 3x Barlow*TS 5 x APO Barlow*TS CCD lunar camera

mick

Kiinnostava aihe.

Löysin tämän kun omaa projektia suunniteltiin.
Mistä olette noita palloja ostanu? Vai onko yhtään projektia edennyt suunnitteluvaiheesta pidemmälle?

Katselin noitten pallojen hintoja, niin jokin kilon nostava pallo maksaa jo melko paljon. Ebaysta löytyi melko edullisia palloja, $20 kappale(+ melkoset postikulut). Ja nostas yli 2 kiloa! Mutta hömm, valmistettu 1982... Kestäsköhän ne ollenkaan, vai losahtaako jo täyttövaiheessa..?
Jos ne ei olis noin vanhoja, niin olisin 4 tuollaista itselleni ostanut...

Timi

Lainaus käyttäjältä: mick - 26.04.2012, 20:25:47
Mutta hömm, valmistettu 1982...

Ei voina lukea hymyilemättä tuota kohtaa...
Mitä materiaalia noinkin vanhat sääpallot sitten lieneekään.

Härveliukko

Onko kenelläkään tiedossa mistä sais edullisen ja kevyen data loggerin?
Ainakin korkeus tieto pitäis saada ja ei haittaa vaikka sais lämpötilankin.

getty

Lainaus käyttäjältä: Härveliukko - 06.05.2012, 22:48:17
Onko kenelläkään tiedossa mistä sais edullisen ja kevyen data loggerin?
Ainakin korkeus tieto pitäis saada ja ei haittaa vaikka sais lämpötilankin.

Tuosta:

http://www.eagletreesystems.com/MicroPower/micro.htm
Pekka Peura, Oulu

ReijoL

Lainaus käyttäjältä: getty - 07.05.2012, 09:13:17
Tuosta:

http://www.eagletreesystems.com/MicroPower/micro.htm

No eipäs nyt heittäydytä huumoripuolelle, tuo on lennokeihin tehty loggeri jonka väitetään toimivan 6 km:iin saakka mutta epäilen vahvasti sillä nämä perustuvat ilmanpaineen mittaukseen halvimmilla mahdollisilla antureilla. Suosittelisin USB-muistitikun näköistä GPS-mokkulaa joita ennen sai tosi halvalla Verkkokaupan Ahvenanmaan myynnistä, nyt niitä saa vähän kalliimmalla sieltä sun täältä.