Avaruus.fi - keskustelualue

http://www.dailymail.co.uk/sciencetech/article-1260323/British-aerospace-enthusiast-takes-NASA-style-photographs-using-helium-balloon-pocket-camera.html

Tällaiseen viritykseen kaverini oli törmänny... Joku rohkea yrittämään vaan  :grin:

Juhani

Samanlaisen kameran jo löysin kirpputorilta, se on ollut mummokuvien otossa ihan OK. Täytyypä tutustua aiheeseen tarkemmin.

Kaizu

Kuinkahan paljon heliumia tarvittaisiin? Ei nimittäin ole ihan halpaa tuo heliumi jos muistan oikein.

Tämäpä mielenkiintoinen projekti, tässä pari linkkiä:
http://vpizza.org/~jmeehan/balloon/
http://www.natrium42.com/halo/flight2/

Lainaus käyttäjältä: LK - 27.03.2010, 17:16:01
Kuinkahan paljon heliumia tarvittaisiin? Ei nimittäin ole ihan halpaa tuo heliumi jos muistan oikein.

Tehdään karkea suuruusluokka-arvio:

Kameran massa (laatikkoineen): 1kg
Heliumin tiheys: 0.1786 g/L (0 °C, 101.325 kPa) ==> rho_He  =~ 0.18g/L
Ilman tiheys: 1.292 kg/m³ (0 °C, 101.325 kPa)   ==> rho_Air  =~ 1300g/m³ = 1.3g/L

Jotta kamera nousee pallon mukana ylöspäin, tarvitsee heliumin syrjäyttää 1kg ilmaa (Arkihmedeen laki).  Käytännössä riittää
että helium syrjäyttää 1kg ilman tilavuuden, eli:

m = rho * V

-> V_Air = m_Air / rho_Air = 1000g / 1.3g/L =~ 769L = V_He
ja vertailun vuoksi m_He = V_He * rho_He = 769L * 0.18g/L =~ 139g

Heliumin hinta (http://www.pallopiste.fi/heliumalv0.htm): €_He = 25€/m³

--> Kamerapallon tarvitseman heliumin hinta = V_He * €_He = 0.769m³ * 25 €/m³ =~ 19€

Eli parisenkymmentä euroa per laukaisu, kun lisätään vähän marginaalia, tai halutaan nousta ylös nopeammin ;)
Hinta tuplaantuu ylösvietävän massan tuplaantuessa.  Laskuissa on kokonaan jätetty huomiotta lämpötilan ja paineen muutoksen
vaikutukset ylöspäin mentäessä, mutta ne taitavat olla kuitenkin "projektin puolella", eli eniten heliumia tarvitaan
lähellä maan pintaa.  Kaavassa m = massa, rho = tiheys, V = tilavuus.

Kauaskohan toi paketti tippuu lähetyspaikasta.. kannattasko kehittää systeemi mikä seuraa gps signaalia ja lähtölukemia ja pyrkii aparaatin palauttamaan mahdollisimman lähelle lähtö pistettä parilla eri potkurilla... Videokamera aparaattiin mukaan vielä..  :angel:

Juhani

Kävisiköhän myös vety tuohon? Se on räjähdysaltista, mutta vielä heliumiakin kevyempää. Valmistus on myös äärimmäisen helppoa, laittaa vain putkenavaajaa ja foliota pulloon. Eikös sitä vetyä käytetä sääpalloissakin.

Lainaus käyttäjältä: Juze-81 - 27.03.2010, 19:03:18
Kauaskohan toi paketti tippuu lähetyspaikasta.. kannattasko kehittää systeemi mikä seuraa gps signaalia ja lähtölukemia ja pyrkii aparaatin palauttamaan mahdollisimman lähelle lähtö pistettä parilla eri potkurilla... Videokamera aparaattiin mukaan vielä..  :angel:

Periaatteessa tietty joo, mutta tässä vaiheessa kustannukset ja vaivannäkö alkaa karata käsistä, veikkaan ma.  Uskoisin että jos paketissa on palautusohjeet, eikä tipahda mereen, niin takaisinsaantiprosentti ois aika korkea.  Kuinkahan kauan yksi lento kestää?   Pari tuntia?  120min = 7200s*30m/s = 216km; 30m/s ois maan päällä myrsky, mutta en tiedä mitä luokkaa ilmakehän suihkuvirtaukset jms. on, saatika sitä millä korkeudella niitä on.  Nää selviäis kyllä internetistä.

Lainaus käyttäjältä: Juze-81 - 27.03.2010, 19:03:18
Kauaskohan toi paketti tippuu lähetyspaikasta.. kannattasko kehittää systeemi mikä seuraa gps signaalia ja lähtölukemia ja pyrkii aparaatin palauttamaan mahdollisimman lähelle lähtö pistettä parilla eri potkurilla... Videokamera aparaattiin mukaan vielä..  :angel:

Juhani

Timon linkittämällä sivulla oli ladattavana google earth-tiedosto joka hienosti näytti pallon lentoradan, lähtöpaikasta laskeutumispaikalle oli noin 70km, elikkä täysin pienestä välimatkasta ei ole kyse, ja sääolosuhteista riippuen pallo kyllä joutuu pidemmällekkin. Hyvin kiinnostava projekti kyllä olisi  :angel:

70km ei oikeastaan ole matka eikä mikään, mutta saisihan se toki lähemmäs laskeutua ja varmasti vallitsevat sääolosuhteet vaikuttavat
kovastikkin tuohon välimatkaan.. :) kyllä on kiinnostava... kuinkahan nuo lentokoneet yms muut lentohärvelit suhtautuis tällaisiin palleroisiin
jos niitä alkaisi useampia ilmaantumaan... varmaan ei ihan kaupunkien keskustojen ja lentoreittien läheisyydessä kannata palloja matkaan
lähetellä... Tuollainen pakettikin kun joutuu koneen moottoriin niin ties mitä siitä seuraa..

Juhani

Terppa

Tässähän kaikki mahd. lisäpaino tuo suhteessa paljon lisää tarvittavaa nostovoimaa.
Kotikonstein rakentelulla tuskin kannattaa alkaa väsäilemään superpalloa, jos aikoo pitää kustannukset kurissa.

Jos testaisi hommaa, niin kyllä kyseinen kokoonpano kelpaisi itselleni mainiosti jo ihan hinnankin vuoksi.

En lähtisi puskemaan potkureita, virtalähteitä, videokameroita ja tietokoneita poksiin, joka tulee tippumaan "jonnekkin". Ja siinä sitä painoa olisi.

Mielellään lukisin ketjusta ideoita ja toteutustapoja kyseisen tyyppiselle projektille. Kevyesti ja halvalla, mutta tehokkaasti. :)
Innostuisi edes joku nyt foorumilaisten iloksi testailemaan touhuta jotain tämäntyyppistä. *vinksaus* hophopp!

Jossain oli tämäntyyppistä projektia kuulemma ihan alkumetreiltä saakka selostettuna, mutta lähteeni ei enään muista ollenkaan, että missä päin ääretöntä internettiä.  :huh: Täytyy näpsäytellä googlea ahkerasti, jos vaikka pompsahtaisi eteen.

Pallotkaan ei ihan älyttömiä maksa:
http://www.scientificsales.com/Meteorological-Balloons-Weather-Balloons-Sounding-Balloon-s/25.htm

Kappas. Mielenkiinto vain lisääntyy.. Jokohan kohta nähdään projekteja? =)

Suomessa pallo laskeutuu noin 95% varmuudella 30m korkean kuusen latvaan - loput 5% laskeutuu 110kv  korkeajännitelinjaan.

Lainaus käyttäjältä: PomPPo - 28.03.2010, 13:37:40
Kappas. Mielenkiinto vain lisääntyy.. Jokohan kohta nähdään projekteja? =)

Ei muuta kun laitetaan projekti pystyyn !

Miten pallo hajoaa kun korkeutta on tarpeeksi?

Ilmanpaine pienenee pallon ulkopuolelta ja pallon sisällä oleva heliumin paine rikkoo pallon.

Tässä todella kevyt ja helposti ohjelmoitava ("ihan tavallinen linux") PC, olen haaveillut tällaisesta kaukoputken kaverina ... toki kallis, jos kameralaatikoita ei saa takaisin.  Sori jos tulee toistona tai ei vaan ole mitenkään relevantti, en ole ehtinyt plarata noita ketjun linkkejä ...

http://www.gumstix.com/store/catalog/index.php?cPath=27_33

Laiteen seurantaan olisi varmaan joku semmon gps mitä käytetään pienoisraketeissa.

http://supikoira.servu.org/?p=hyotykuorma&t=php&i=2&s=2

Löytyskö tuolta mitään hyödyllistä informaatiota... Kyllä nostan sulle Timppa taas peukkua :)
Aina joku projekti alla ja uusia kehittelemässä :)

http://fi.wikipedia.org/wiki/Canon_PowerShot_A75
Tommosen voisin sulle projektiin lahjottaa jos kelpuutat...
Takaisin voi palauttaa jos ehjänä säilyy, mutta ei ole pakollista (poistan ensin mummo kuvat sieltä)..  :grin:

EDIT: Niin ja voin osallistua muutenkin projektiin... Sähköpostitse voitas vaihtaa enempi
ajatuksia sitten... Lähden nyt Eskon luona käväsemään joten palaillaan.

radioamatööreilläkin on aikojen saatossa ollut palloja ilmaan lähetettyinä. Tosin siellä kuormana ollut mm. radioamatööri toistinasemia, joita on sitten maa-asemilla työskennelty. Tuolla lisää projektista:
http://wiki.ham.fi/Ilmari

projektin kautta / eri vuosina mukana olleita henkilöitä, sieltä voisi saada arvokasta käytännön tietoa...

Multa joutaa tällaiseen projektiin tuo oma A620-pokkari. Olen myös jutellut paljon aiheesta noiden ulkomaisten pallonlennättäjien kanssa CHDK-ympyröissä liittyen kameran ohjaukseen lennon aikana, eli pyörää ei tarttis keksiä uudestaan välttämättä.

Siihen laatikkoon voisi laitaa monia kameroita. Jotka kuvaa eri kulmasta. Niistä kameroista jotku voisi otaa video ja jotku kuvia tietyn ajan välein.

Joillain kameroilla on mahdollista CHDK:lla ajoittaa kuvaus niin että välillä otetaan kuvia ja välillä videota. Hienoimmassa virityksessä on lisäksi servo joka kippaa kameran välillä alaspäin, välillä horisonttia kohti.

Kun toi softankirjotustaito ja muutenkin elektroniikan kanssa pulaaminen on vähän niin ja näin niin ajattelin seuraavaa:

Kamerana joku Canonin pokkari josssa Laurin mainitsema  CHDK viritys.
Pallon takaisin saantiin ja seurantaan ajattelin ensin GPS koiratutkaa ( valmis sovellus - ei tarvii viritellä) , mutta ne osottautu aika kalliiksi,
paitsi tämä:
http://samfinder.com/tuotteet

Eli kaikessa yksinkertaisuudessaan:
- Kiinteästi asennettu kamera jossa CHDK hoitaa kuvaamisen.
- Samfinder GPS joka lähettää paikannustiedot
- Pallo
- Hyötykuormalle vesitiivis kuljetusalusta - kun se kuitenkin putoaa järveen, siis jos ei jää kuusenlatvaan.

Jeps.. täytyy katsella omia mahdollisuuksia panna jotain alulle, kunnes muutto on hoidettu ja uuteen kotiin asetuttu..

Lähinnähän tuossa tipahtamisessa mietityttää se, että kuinka lähelle pääsee mahdollisimman nopeasti, ettei pelit ja vehkeet päädy vääriin käsiin.  Siis täytyy tässä itselläkin haalia vähän infoa lisää ja vakoilla noita projekteja, jos ja kun niitä löytyy tuolta internetin syövereistä.

Ja seurailla myös tätä ketjua, että minkälaisia ideoita tulla putkahtaa ihmisten päistä. Jos olet Timo aikeissa alkaa härväämään, niin pistä toki kaikki muistiin, + kuvat ja kertomukset talteen. ongelmine ja ratkaisuineen. Että joku voi pistää aina paremmaksi. :)
Täytyy jättää muhimaan itsellä tämä, ehdottomasti.

Viellä tällaista laiskanmiehen mietiskelyä..

Voisko GPS:n saada ohjaamaan liidokin lähtöpaikkaansa - ettei tulis niin paljon sitä hakumatkaa ...?
Siitähän tulisi yksinkertainen.. RC liidokki, jossa tietokone ( jossa joku risteilohjuksen ohjaus softa ), gyro , GPS ja kamera ...

EDIT:
Hyötykuorman vois laitta johonkin tälläseen:
http://www.ostokset.fi/pd/4ab87faa/
tai :
http://www.ostokset.fi/pd/6f681f68/

Hoksasinkin katsella, että aloitit touhukkaasti jo topikin. :)
Onnea ja menestystä.

Kyllä kovimmilla lennokkiäijillä on RC-koneissaan autopilotteja, jotka kääntävät koneen takaisin kotiin jos radioyhteys katkeaa. Kannattaa katsella youtubesta videoita, ovat aika siistejä. Ei vaan ole kovin halpoja virityksiä kai.

Hyvää käytännön tietoa projektiin voisi saada Ilmatieteen laitokselta.
Uutinen paikallislehdessä: http://www.ts.fi/online/kotimaa/118012.html

Ilmailuhallituksen sääntöjä, luku 9: http://www.ilmailuhallinto.fi/files/lth/imt-ops-m/opm1_01.pdf

Radioamatöörit aikoinaan lähettivät "Ilmari"-palloja.
http://www.viestikallio.fi/ilmari/index.php?LANG=en
Näkyy viimeisimmästä olevan liki kaksikymmentä vuotta, mutta tuon linkin mukan olisi ehkä taas uutta intoa.

Esko

Lainaus käyttäjältä: Timo Kantola - 28.03.2010, 15:35:43
Kun toi softankirjotustaito ja muutenkin elektroniikan kanssa pulaaminen on vähän niin ja näin niin ajattelin seuraavaa:

Kamerana joku Canonin pokkari josssa Laurin mainitsema  CHDK viritys.
Pallon takaisin saantiin ja seurantaan ajattelin ensin GPS koiratutkaa ( valmis sovellus - ei tarvii viritellä) , mutta ne osottautu aika kalliiksi,
paitsi tämä:
http://samfinder.com/tuotteet

Eli kaikessa yksinkertaisuudessaan:
- Kiinteästi asennettu kamera jossa CHDK hoitaa kuvaamisen.
- Samfinder GPS joka lähettää paikannustiedot
- Pallo
- Hyötykuormalle vesitiivis kuljetusalusta - kun se kuitenkin putoaa järveen, siis jos ei jää kuusenlatvaan.

http://translate.googleusercontent.com/translate_c?hl=fi&sl=en&u=http://www.google.com/mobile/latitude/&prev=/search%3Fq%3Dgooglemaps%2Blatitude%26hl%3Dfi%26rlz%3D1C1RNNN_enFI368FI368&rurl=translate.google.fi&usg=ALkJrhik-KIYqsp-2ThszGvMOmIRwvIfmw

Mites toimiskohan toi google mapsin latitude homma... en kerinny lueskella sen tarkemmin.
luutavasti näitä eri paikannus vaihtoehtoja sais halvalla/ilmaseksi kun  vaan tietäs mistä etsiä :)

Timo mietin kans kuumeisesti miten sen sais palautumaan mahdollisimman lähelle lähetyspaikkaa,
mutta itellä noi piirilevy yms rakentelut ei oikeen oo hanskassa ja sitä kautta sen sais
luultavasti aika kevyeksi ja tarpeeksi hyvin toimivaksikkin.

Juhani

Tämä on juuri niin hullu projekti että olen kiinnostunut osallistumaan.
Joitain ajatuksia tuli mieleen.
Jos se pallo nousee 30km:n korkeuteen ja sattuu osumaan suihkuvirtaukseen niin se ei enää pysy Suomen alueella vaan pättyy todennäköisesti viereiseen suureen maahan. Takaisin saanti sieltä voi olla hankalaa. Pitää siis olla tarkat säätiedot ylös asti.
Jos laitteesta tulee jotakin, kannattaisiko tehdä sen verran isompi että kyytiin sopisi useampia kameroita. Yksi Canon CHDK-softalla ei paljoa tilaa vie.
Vanhat PowerShotit ei kirppareilla paljoa maksa (omani 40.-) eli en niinkään huolta kanna selviääkö kamera ehjänä kunhan muistikortit selviää.
YouTubessa oli videoita lennokeista joissa oli kamera kyydissä ja joita ohjattiin kamerakuvan perusteella. Tähän vois värkätä avaruussukkulan pienoismallin ja antaa sen tulla ensimmäiset 20km vapaassa pudotuksessa ja ohjata se sitten manuaalisesti kotiin.
Toinen mitä voisi kokeilla on Ilmatieteen laitoksen Marslaskeutujan rakenne. Silloin pitää toivoa että kukaan ei saa sitä päähänsä (kirjaimellisesti).
Laitteen voi muotoilla niin että vapaassakin pudotuksessa terminaalinopeus jäisi muutamaan kymmeneen kilometriin tunnissa. Silloin voisvat jo muistikortit selvitä ehjänä vaikka nekotin tulisi suoraan putoamalla alas.

Kaizu

Ai niin, tuli vielä mieleen... miksi siinä pallossa pitäisi heliumia käyttää, vety olisi paljon tehokkaampaa. Vaikka se tulee aikaa myöten pallosta läpi niin eihän sen siellä kauaa tarvitse pysyä. Palonarkuuskaan ei liene ongelma kun ylös ei lähde tupakkamiehiä mukaan.

Kyllä itselläkin hinku projektiin mukaan... Tuo on jo ollut oletuksena mielessä, että tuuliolosuhteet pitää ennen lentoa olla selvillä,
että tietää mistä sitä palloa suurinpiirtein pitää lähteä metsästämään jos ei saa mekanismia mukaan millä se tuodaan takaisin kotiin.
Lennokkiharrastajillta kyllä löytyis kommervenkit kapselin palauttamisesta kotiin ja olen sitä muotoakin miettinyt
millainen se kannattaisi olla jne...

Juhani

EDIT: Törmäsin tällaisiin.
http://www.pentaxforums.com/forums/pentax-dslr-discussion/31970-pentax-k10d-space.html
http://www.instamapper.com/diy.html

Jos rajottais ekan kokeilulennon hyötykuormaksi noin 1kg, niin kyllähän siihen kyytiin 3...4 kameraa mahtuu ?

Oma IXUS60 painaa 150g.

Onkohan toi  firma viellä pystyssä - sivut josta osotteen löysin on vuodelta 2003..
http://www.realdesign.fi/index.html

Pulju olis Keravalla, ja sieltä löytyis dataloggereita lämpötilalle ja ilmanpaineelle .
Pitäishän siihen saada vähän tiedettäkin mukaan ?

Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 28.03.2010, 21:58:26
Ai niin, tuli vielä mieleen... miksi siinä pallossa pitäisi heliumia käyttää, vety olisi paljon tehokkaampaa. Vaikka se tulee aikaa myöten pallosta läpi niin eihän sen siellä kauaa tarvitse pysyä. Palonarkuuskaan ei liene ongelma kun ylös ei lähde tupakkamiehiä mukaan.

Heliumia on ainakin helppo hankkia. Taannoin kaveri teki vappupallokauppaa puistossa niin, että täytti asiakkaille myymiään palloja kaupanteon mukaan. Lisäksi hän myös täytti asiakkaiden omia palloja. Helium oli hankittu AGAsta, joka näyttää sitä edelleen tarjoavan lainapulloissa samaan tarkoitukseen kaduntallaajillekin.

Suuntaa-antava hinta ilmapalloheliumille on 20 kilon pullossa (3,6 m3) 203 €, vety on paljon halvempaa 50 kiloa (8,9 m3) 262€. Vapun lähestyessä tarjonta on kireämmällä, mutta projekti tuskin nousee ilmaan ennen sitä...

edit: Heliumihan menee pakkasella kasaan aika paljon, mitäköhän se vaikuttaa lakikorkeuteen?

Erittäin kiinnostava projekti! Ajattelin itsekin ihan samaa kun tuon uutisen luin.

Minulla olisi Nokian kännykkään tehty GPS-sovellus, joka lähettää web-palvelimelle reaaliaikaista paikkatietoa ja näyttää sen google-karttapohjalla (esimerkkikuva liitteessä). Sitä voi käyttää jos tuntuu hyödylliseltä. Voin myös lainata N95-puhelimen (120 g) mukaan lennolle. Siinähän olisi kelvollinen kamerakin, joten se voisi ottaa kuvia paikkatiedon lisäksi. Reaaliaikainen paikkatieto vaatii että puhelin on GPRS-yhteyden päässä, joka saattaa tietysti olla ongelma hyvin korkealla. Mutta matalalla antaa paikkatiedon ja ylhäälläkin puskuroi datan omaan muistiinsa ja lähettää heti saatuaan yhteyden tukiasemaan.

Hankasalmen observatorio voisi olla hyvä lähetyspaikkapallolle. Sieltä palloa voisi seurata optisella teleskoopilla ja tarvittaessa myös radioteleskoopilla.

arto

Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 28.03.2010, 21:58:26
Jos laitteesta tulee jotakin, kannattaisiko tehdä sen verran isompi että kyytiin sopisi useampia kameroita. Yksi Canon CHDK-softalla ei paljoa tilaa vie.

Kun näyttää laite-ehdotuksia tulevan, kertyy painoakin ja kokonaisuus kasvaa ehkä liikaa hinnaltaan. Jos panostaisi yhteen kameraan, jonka kuvan jakaisi vaikka peilillä siten, että toinen puoli osoittaisi horisonttiin ja toinen alas maata kohti. Paikkatieto tulisi samalla, ei tosin aivan tarkka, mutta jonkunlainen kutenkin.

Siten voisi etsintään käyttää jotain koiratutkaa, josta on revitty irti kaikki ylimääräinen paino. Onko sitten tuollaisen tutkan tarkkuus sellainen, että projekti löytyy metsän kätköistä ilman paikallisen prikaatin apua. Vai onko Oksasen mainitsema kännykkäGPS riittävän tarkka?

Entäs vallitsevat tuulensuunnat? Jos korkeus on suihkuvirtausten alueella, pitäisi kapine päästää ilmaan Maarianhaminasta ja löytää Kuopiosta. Ilmatieteen laitokselta varmasti saisi oivia käytännön neuvoja.

Kännykän GPS on ihan yhtä tarkka kun muutkin (perus-) GPS:t. Kymmenisen metriä ihan käytännössä todettuna normaalimaastossa. Etsittävän kännykän reaaliaikainen suunta ja etäisyys on nähtävissä toisesta kännykästä.  Lisäksi kännykkään voi myös soittaa kun on lähellä ja riittävän voimakkaalla soittoäänellä voi suunnistaa viimeiset metrit äänen perusteella. :))

Kännykän voisi ehkä myös ohjelmoida lähettämään kuvia online, joten niistäkin saisi vinkkiä laskeutumispaikasta.

Hieman kunnianhimoisempi palloprojektikin on (oli?) olemassa: http://www.arcticnearspace.org/

Yhteistyöstä voisi olla hyötyä?

arto

Kiihtyvyysanturi

http://www.phidgets.com/products.php?product_id=1059

Saattaisin pystyä tarjoamaan tuollaisen ainakin lainaksi projektiin (ei ole oma, vaan vanhemman, tällä hetkellä defunct-projektin).  Koodiakin löytyy.

N95:ssä on vakiona kiihtyvyysanturikin. :) Tarvitaan vain kun sovellus keräämään tieto talteen. Toki (keskimääräisen) kiihtyvyyden ja nopeuden saa laskettua paikkatiedoistakin.

Säätiedot löytyisivät ehkä helpoiten Väisälän sääpallon hyötykuormasta. Eikös nämä luotainpallot lähetä tiedot reaaliaikaisesti radiolla? 

Löysin myös varsin hyvän sivun harrastajapalloista:
http://www.eoss.org/edgelink.htm

arto

Jos aikoo "telemetria dataa" lähettää pallosta kännykkä verkon kautta, tulee korkeuden kasvaessa melko varmasti ongelmia. Tukiasemalta saatavan signaalin taso pienee. Kännykkä voi käytännössä säätää hetkellistä lähetystyehoaan. Etäisyyden kasvaessa tukiasemaan - vastaavasti tukiaseman vastaanottama signaali pienenee.

Ihan tarkkaan on vaikea sanoa, minne etäisyydelle (tässä tapauksessa lentokorkeus) kännykkä saisi luotettavan yhteyden GPRS:n kautta. Veikkaan että perus 2G:n (=GSM verkko) yli yhteys toimisi kauemmaksi kuin 3G verkossa. Ja muistettava on sekin, että antennikeilat on pääsääntöisesti sunnaanttu lähellä maata kulkeviksi (toki suoraan ylös tukiasemistakin säteily tulee, pieni osa uskoakseni)

Sitten myös asettaa haasteensa kännykän käyttöön se, että matkatessa sen pitää osata signaloida itsensä yhteyksiin eri tukiasemien kanssa. Heikoilla signaalitasoilla tämä on haastavampaa saada onnistuneesti läpi...

Telemetriaa ei ole ihan pakko saada koko lennon ajalta, tärkeintä olisi että vehje osaisi kertoa sijaintinsa pudottuaan maahan. Vasta laukaistussa Iso-Haisu -hybridiraketissa (joka muuten rikkoi supikoiran korkeusennätyksen!) oli kaupallinen lentotietokone, joka laskeuduttuaan piipitti koordinaattinsa ja osasi painaa kyydissä olleen PMR-radion lähetysnappia.

Eipä viimeisestä radioamatöörilennosta ole kuin kolmisen vuotta, täällä on historiaa vähän enemmänkin:

http://wiki.ham.fi/Ilmari-historiaa#Pula-Ilmarit_I..III_.282004-2008.29

Seuranta kannattaisi toteuttaa yhteistyössä radioamatöörien kanssa, heillä on olemassa valmis sopiva APRS-tekniikka. Kännykät voi unohtaa koska ne eivät toimi korkealla kun yksi kännykkä näkee samanaikaisesti useita tukiasemia.

http://www.aiptek.eu/index.php?option=com_product&task=view&productid=199&Itemid=387

Voisin tommosen projektiin lainailla... Ei paina paljo mitään.

Juhani

EDIT: Joku mainos video kamppeesta
http://www.youtube.com/watch?v=vytkRtnA_PI

Kun lupailette lainaavanne roippeita projektiin niin kannattaa suhtautua taivaalle lähetettyihin laitteisiin menetyksinä. On hyvinkin mahdollista että viimeinen näkymä dataloggereihin ym kameroihin on juuri se kun fyysinen ote pallosta kirpoaa.

Saahavaintopallot ovat parhaimmillaan kulkeneet useiden valtioiden alueella ja joitakin niistä ovat eri maiden ilmavoimat käyttäneet harjoitusmaaleina.

jk

ps. muutoin mielenkiintoinen projekti kyllä!

Tuossa edellä pohdittiin lämmön vaikutusta heliumiin. Kannattaa miettiä myös pallon tilavuuden muutosta kun ympäröivän ilman paine laskee, jolloin pallon tilavuus kasvaa ja noste kasvaa, kunnes pallo halkeaa. Kameroista tulee enemmän tai vähemmän vapaan pudotuksen kappaleita, jos käytössä ei ole jarruvarjoa tai avaruussukkulaa. Pallojen venyminen kannattaa tietty mitoittaa niin että ne nostavat kuorman riittävän korkealle ennen kuin halkeavat.

Minukin rupesi sen verran kiinostaa, että rakennan eka jonkun pienen laitteen, jonka nostaisin noin 1 kilometrin korkeuteen. Jos se onistuu hyvin niin vois harkita jopa niin korkealle, että pallo puhkea itestään. Kiinostaisi kehitellä siitä semmonen sukkulan tapainen joka pystyisi ohjata parin kilometrin tarkkuuteen lähtöpaikasta.

Saako heliumia miten helposti ostettu vai tarviiko se jotain lupia. Jos se tarvii lupia niin ei taida onistua kun olen reilusti alaikäinen.

Lainaus käyttäjältä: Pietari - 29.03.2010, 16:32:09
Saako heliumia miten helposti ostettu vai tarviiko se jotain lupia. Jos se tarvii lupia niin ei taida onistua kun olen reilusti alaikäinen.

Ei siihen tietääkseni lupaa tarvita, mutta jos nuorimies sitä käy ostamaan, saattaa myyjä kuitenkin hieman empiä. Ainakin pullovuokran kohdalla saattaa tulla ongelma? Pulloahan ei osteta, vaan se on toimittajan omaisuutta ja vuokrataan.

Ei kuitenkaan liene haitaksi, jos ottaa jonkun aikuisen mukaan projektiin. Tarvitsethan kuljetuskapasiteettiakin jo siksi, että kaasupullo on painava kuljettaa polkupyörän kyydissä.

Tein tänään soittokierroksen, kun tuolla ilmailuhallituksen ilmailumääräyksissä oli  maininta että ".. ei saa päästää lentoon ilman valtion asianmukaista lupaa"
En löytänyt valtion puhelinnumeroa, niin päätin yhdistää Ilmailuhallitukseen; muutaman vääräälle henkilölle yhdistetyn puhelun jälkeen oli langanpäässä Juhan Kjäll (tjsp)
Juhan tiesi kertoa että tällaiselle - pienellekkin - stratosfääripallolle kannattaa hankkia vakuutus, jos se vaikka vastoin kaikkia todennäköisyyksiä joutuu jonkun Airbussin moottoriin ja rikkoo koko moottorin  - niin ne moottorit on kuulemma kalliita.. Tai jos se putoaa sopivasti johonkin korkeajännitelinjaan ja pimentää puolivaltakuntaa - noin niinkun ääriesimerkkinä. Tällaisia ilma-alus vakuutuksia myy suomessa ainoastaan YrittäjänFennia ( pitää tosin olla jo valmiiksi joku vakuutus YF:llä - joku tehdas tai jotain..) Sitten on muutama ulkomainen vakuutusyhtiö "Mark..." tai jotain ja toisen nimeä en muista. Lisäksi on Kotkassa diileri joka diilaa noita ulkomaisia vakuutuksia - yhteystiedot on tuolla mulla autossa - haen ne joskus.. Mitään hinta-arviota vakuutuksen hinnasta en viellä saanut , pienimmät vakuutettavat pallollla nostettavat hyötykuormat on luokka 0kg -> 500kg , eli 500kg hyötykuorman vahinkovakuutuksen hinta on sama kun 1kg kuorman.

Toisekseen oli toinen ilmailuviranomainen, liikenteenohjauksessa , Jorma Kivinen joka myöntää ( tai ei myönnä ) lentoluvan  - pitää olla tiedossa laukaisuaika ja paikka, laitteen kokotiedot, arvioitu lentoaika. Lennosta annetaan liikenteen ohjauskeskuksille tieto lentotapahtumasta ko alueella.  En kerennyt tänään hänen kanssa keskustella.

Kolmanneksi Ilmailuhallituksesta komennettiin ottamaan yhteys puolustusvoimiin , koska ilmakuvausta ei saa ihan noin vaan harrastaa - pitää kysyä sotilaiden mielipide ja saada lupa.
Tämä projekti se vasta hankala on - saada oikea henkilö langanpäähän - työn alla.

EDIT#2
Olen edelleen kaikkein yksinkertaisimman - koepallon kannalla, pallooon tulisi:

1. Lauri Kankaan Canon A620, Lauri saa siihen toimivan CHDK,n ja katsoo sopivan kuvaus skriptin - miten paljon ja mitä kuvataan ( videoo, vai pelkkää stilliä vai molempia) sekä testaa akkujen keston - parituntia pakkasessa simulointi ?

2.Lähetin joka kertooo laitteiston sijainnin - ainakin sitten kun on palautunut maan pinnalle. jos ei muuta keksitä niin tilaan tuon Samfinderin.
Nyt pisti silmää Oksasen tarjous ! Miten olis ?

3. Pallo ??

4.  kori ja laskuvarjo - voin koittaa suunnitella..

5 lupa-asiat koitan selvitellä

Lennonkestoon ja hakumatkaan voinee vaikuttaa valitsemalla sopivan kokoinen pallo ja kuorma  - isopallo ja paljon heliumia + pieni kuorma , nousee nopeasti = Lyhyt lentoaika ja hakumatka.
Pallon mitoitus juuri ja juuri kuorman nostavaksi = pitkä nousuaika ja hakumatka pitenee.

Lainaus käyttäjältä: Pietari - 29.03.2010, 16:32:09
Minukin rupesi sen verran kiinostaa, että rakennan eka jonkun pienen laitteen, jonka nostaisin noin 1 kilometrin korkeuteen. Jos se onistuu hyvin niin vois harkita jopa niin korkealle, että pallo puhkea itestään. Kiinostaisi kehitellä siitä semmonen sukkulan tapainen joka pystyisi ohjata parin kilometrin tarkkuuteen lähtöpaikasta.

Saako heliumia miten helposti ostettu vai tarviiko se jotain lupia. Jos se tarvii lupia niin ei taida onistua kun olen reilusti alaikäinen.

Suosittelisin tähän vedyn käyttöä putkimiestä ja foliota pulloon tekniikalla, kuten aiemmin toisessa ketjussa ehdotin. Tosin tähän suurempaan kamera 30km korkeuteen kannatta jo käyttää heliumia.

Itsekin kiinnostuin ajatuksesta, ja rupesin eilen suunnittelemaan kameran viemistä ensi kesänä vetypallolla nyt aluksi vaikka johonkin pariinsataan metriin. Ongelman on, miten irrottaa pallo ja tuoda kamera sen jälkeen ehjänä alas. Parinsadan metrin korkeuksilla voisi tietysti pitää palloa koko ajan narussa ja hilata sitten alas. Laskuvarjosysteemi olisi kuitenkin hienompi  :cheesy:. Aloin eilen myös alustavasti rakentaa pallon täyttölaitteistoa, tarkoitus olisi saada nimittäin vielä saada kloridit suodatettua veden avulla pois.


Tuossa olisi nyt kuva alustavasta laitteistosta. Vielä pitäisi saada tuo letku liitettyä toisen pullon kylkeen vedenpitävästi.
(http://img229.imageshack.us/img229/8720/img1080s.jpg)

Ajattelin että heliumia voisi pumpata kameratilaan , lennon lähtövalmisteluissa, se puhaltaisi ainakin osan ilmankosteudesta , ettei optiikat jäätyisi menomatkalla..
Kameratilan tulisi olla silleen hatara että paine tasaantuisi lennon aikana.
Vety ei välttämättä olisi paras mahdollinen kameratilaan puhallettava kaasu.

Unohtakaa vety. Se on aikuisten oikeesti vaarallista. Taitaa vety olla kiellettyjen listalla jopa vappupalloissa. Ei ne turvalliset aineet nyt niin kalliita ole.

Paikalla olevat kemistit voisivat hiukan laskeskella tuollaisen varttikuution kokoisen vetypallon räjähdysenergiaa noin niinkuin ennakkovaroituseksi että kenenkään näitä lukevan ei jälkeenpäin tarvitse sanoa että ei tiennyt vaaroista.

jk

Mikähän korkeus saa enimmillään olla että tarvii luvun?

Lainaus käyttäjältä: Meade-mad - 29.03.2010, 19:13:48
Unohtakaa vety. Se on aikuisten oikeesti vaarallista. Taitaa vety olla kiellettyjen listalla jopa vappupalloissa. Ei ne turvalliset aineet nyt niin kalliita ole.

Juuri näin.   20€ laukaisusta ei voi olla este tällaiselle projektille.  Jos et osaa laskea 1000L vetypallon räjähdysenergiaa, unohda koko juttu.  Eikä räjähtäminen suinkaan ole ainoa riski, vety reagoi herkästi lähes kaikkien aineiden kanssa muodostaen usein äärimmäisen emäksisiä tai happamia yhdisteitä.

Tässä posahtaa, mitä,  50L pallo?

http://www.youtube.com/watch?v=MMB2VR0087w

Tai hakusana 'Hindenburg'.

Olen samaa mieltä kuin muut vedyn käytön turvattomuudesta räjähdysvaaran takia.
Kerron kuitenkin että joskus nuoruudessani yritin täyttää pienen ilmapallon vedyllä käyttäen vedyn tekemiseen (Natrium)lipeää ja alumiinia eli aineksia joita tuo putkimies/folio-menetelmä käyttäisi. Pallon laitoin suoraan pullon suuhun kiinni. Kyllä se melko täyteen tulikin ennen kuin ainekset alkoivat ehtyä. Mutta ei se noussut ilmaan. Tuli sellainen ennalta odottamaton ilmiö, että reaktiossa vapautui lämpöä ja liuos kuumeni niin paljon että haihdutti vettä niin että pallo tuli sisältä aivan märäksi ja sai lisäpainoa niin paljon että ei noussutkaan.
Kohtalaisen pallon täyttämiseksi vedyllä tällä tavalla ei mikään ihan pieni määrä näitä aineita rittäisi ja lämmön tuotto olisi entistä suurempi ongelma ja siitä tulisi mekoisesti myös ongelmajätettä, syövyttävääkin sillä ei se lipeäluos vaikka kuluukin niin täysyin laimene. Ja liuoksessa on suuri määrä "mönjää", natriumaluminaattia, muistaakseni.

Esko

EDIT: Suurempi määrä voi vielä ruveta täysin kiehumaan ja mönjä mennä putkeen ja tukkia sen ja tällöin paineesta korkki lentää pullosta (ellei peräti kuuma pullo hajoa) ja tällöin pullonsuustakin suihkuta kiehuvaa lipeää ympäriinsä, kenties se vetykin siinä vielä räjähtää, joten pitäisin tällaista operaatiota sinänsä varsin vaarallisena.

Eli siis, toisinsanoen palloa ei saakkaan niin ilmaan. Pitää siis hylätä koko projekti. Jospa sitä heliumia saisi jostain käsiinsä.

Alion tänään rakentamaan sukkulan mallista alusta, jota saa ohjattua kaukoohjaimella. En vaan tiedä mistä saisin tarpeeksi tehokkaan ohjaimen ja vastaanotimen, kanto matkaa pitäisi olla vähintää 200 metriä.

Ehkä joudun kuitenkin hylätä koko projektin, kun en saa varmaan heliumia, palloa ja lupia lennättämiseen.

Sellasia saa lennokkikaupoista. Kantavat niin pitkälle että yleensä ensin katkeaa näköyhteys.

Ei niissä muuten ole mitää ongelmaa, mutta maksaa tällä projektille liika ja jos ostan semmosen ja siten en saa lupaa lennätää niin sitten on huono homma.

Tuossa on linkki jossa käsitellään myös kaasupallolentämistä. Vety on suositumpi aine kuin helium sekä hintansa että tehokkuutensa vuoksi.
http://www.linnanpallo.fi/portal/suomi/kuumailmapallolentaminen/lentopaivakirja/?id=48 (http://www.linnanpallo.fi/portal/suomi/kuumailmapallolentaminen/lentopaivakirja/?id=48)
On selvää että kaikki palavat kaasut ja nesteet ovat vaarallisia tumpeloiden käsissä mutta eivät oikein käytettynä. 60-luvulla vappupallot olivat vety taytteisiä.
Normaalina vappuna löytyi aina pari fiksua jotka ottivat 70 sentin vappupallon autoon ja pistivät tupakaksi, autosta tuli yleensä aika pullea ja matkustajista kuuroja. Avotilassa vety ei ole sen vaarallisempaa kuin bensiini tai nestekaasu (etaani/butaani). Itse asiassa jopa turvallisempaa koska se ei jää karattuaan pelipaikalle vaan nousee
ylös. Vedyn valmistaminen itse lähetyspaikalla onkin sitten toinen juttu. Se on vaarallista ja jotkin käytetyt kemikaalit myrkyllisiä. Vedyn palamisesta syntyy vettä joka ei ole myrkyllistä. Vaarallista sekin voi olla jos sen lämpötila tai paine on korkea.

Kaizu

Mielenkiintoinen projekti täytyy myöntää  :smiley:.
Tuossa tuli mieleen, että kun alkaa protyyppivaihe, niin sitä pitäisi jotenkin päästä kokeilemaan ennen varsinaista päälentoa. Ainakin tuo laskuvarjosysteemin toimivuus kannattaa testata ja varmaan olisi hyvä saada kamerallakin otettuja testikuvia, jotta näkee mihin objektiivi näyttää ja miten ilmalennon aiheuttama heiluminen vaikuttaa kuviin.
Tuohon tarkoitukseen olisi varmaan hyvä pienempi heliumpallo, jonka voisi antaa nousta vaikka sataan metriin minkä jälkeen se kauko-ohjauksella hajotetaan. Hajottamiseen voisi käyttää vaikka vastuslankaa, joka kuumetessaan hajottaa pallon tai sitten jokin irroitussysteemi joka pudottaa hyötykuorman pois pallojen kyydistä. Tällöin voidaan käyttää testipalloina useampia pieniä tavallisia ilmapalloja heliumilla täytettynä.

Ilmapallokaupasta (http://www.ilmapallokauppa.fi/virtuemart?page=shop.product_details&flypage=flypage.tpl&product_id=5&category_id=8) saa heliumia ja ilmapalloja.

JM

Sekä vetyä että heliumia toimitta Aga. Pulloa ei tarvitse ostaa, sen voi myös vuokrata.

Kaizu

Just tuli mieleen...

Toi Arto Oksasen kännykkä -
Siinä on kamera ja GPS... siinähän on kaikki !
Lähettäis vaan kännykän korkeuksiin - painais 100g ei olis vaaraks muille - ottais kuvat- ja viellä kertois reitin ja alastulopaikan !

Yksinkertaista ja nerokasta  :grin:

Varmaankin on enemmän tai vähemmän hyviä ideoita mukaan laitettavasta ihan tungokseen asti. Tässä on joukkoon lisää yksi ehdotus.

Elikkä mikrometeoriittien keräystä onkin harrastettu mm ilmapalloista. Googlettamalla löytyy linkkejä. En nyt äkkiseltään löytänyt hyvää linkkiä menetelmästä, mutta seuraavasta abstractisivusta näkyy kuinka paljon enemmän niitä esiintyy vaimakkaiden parvien aikana, parin päivän viiveellä.
http://adsabs.harvard.edu/full/1965AJ.....70Q.671C

Nämä ovat olleet pääosin epäsäännöllisiä ja vain muutama pallomainen. En tiedä mahtavatko nuo epäsäännölliset olla niinkään ferromagneettisia.
Ehkä pallomaisia tulisi suhteessa enemmän ei-meteoriparvista ?
Ajattelin nimittäin yhtenä mahdollisuutena keräilijäksi, kirkasta muovilevyä (lasi voisi särkyä laskussa) jonka takana (alla) olisi pieni vahva magneetti. On taidetty käyttää jotain ölykalvoja tms, jollaista kait voisi myös magneetin kanssa käyttää.
Muistaakseni ainakin jollain Leonidi-MAC lennolla yritettiin lentokoneesta tämän tapaisella (siis kalvolla) ja taidettiin pari saadakin.

Tuon linkin mukaan Perseidien aikoihin tulisi melkein yksi sekunnissa neliömetrin alueelle.

Esko

Pallolennätyksiä itselläkin joskus mielessä pyörinyt kun tuota lennokkiharrastusta/ilmakuvausta jonkin verran tullut kokeiltua.
Ainakin saa useimmiten kaluston ehjänä alas tosin lentokorkeus jää melko vaatimattomaksi verrattuna ilmapalloon.
Noh, tämä nyt kuuluu toiselle foorumille, pitipähän jotain tähänkin topiciin kirjoittaa...

(http://img42.imageshack.us/img42/1069/98469572.jpg) (http://img42.imageshack.us/i/98469572.jpg/)

Pienessä kaasussa laskettua...
2kg:n kuorman kannatteluun merenpinnan tasossa tarvitaan 1,67m3 vetyä (H) tai 1,82m3 heliumia (He). Pallon halkaisijat olisivat 148cm(H) ja 152cm(He). Ilman paine 1000mbar.
5km:n korkeudella tilavuudet ovat 3,34m3(H) ja 3,64m3(He). Ilman paine 500mbar
10km:n korkeudella 8,35m3(H) ja 9,1m3(He) sekä ilmanpaine n.200mbar
20km:n korkeudella 22,3m3(H) ja 24,3(He), ilmanpaine 75mbar
30km:n korkeudella 66,8m3(H) ja 72,8(He),ilmanpaine 25mbar. Halkaisijat 5m(H) ja 5,2m(He).
Ilman paineet ovat likimääräisiä, katsottu silmämäärin ilmatieteen laitoksen julkaisemasta käyrästä.
Palloa ei siis saa täyttää lähtiessä ihan täyteen koska sen pitää kestää se että tilavuus kasvaa nousun aikana 40 kertaiseksi.
Nämä tilavuudet riittävät kuorman kannatteluun paikoillaan, oikeasti tilavuutta pitää olla vähän enemmän että saataisiin kuorma lähtemään ylöspäin.
Uutisosassa joku huimapää suunnittelee laskuvarjohyppyä samoista korkeuksista ja arvelee ylittävänsä äänen nopeuden 6km:n pudotuksen jälkeen. Alastuleva osa voi siis saada melkoisen nopeuden ennen saapumista tiheämpiin ilmakerroksiin. Jarrutuksessa saattaa jo ennen maanpintaa esiintyä useamman g:n hidastuvuuksia jos laskeutuja joutuu kaaoottiseen liikkeeseen.

Kaizu

Eilen käytiin Hankasalmen observatoriolla tekemässä koeluontoinen ensilento. Tollanen narupallossa roikotettava digikamera on ihan hauska.
Kokeilupallo pääsi parhaimmillaan noin 150m korkeuteen - viellä jäi vähän tavoteltavaa.

(http://img232.imageshack.us/img232/2255/hankasalmiob.jpg)

Jotkut ei tyydy pelkästään spekuloimaan.

Kaizu

Kokeilin taas vappupalloa , laitoin siihen 310m narun ja ripustin Canonin A470 kyytiin.
Kuvassa näkyvä masto on kylän korkeimmalla mäellä ja 120m korkea:
(http://img519.imageshack.us/img519/5251/img5905hyvp.jpg)

Ja sitten tällänen järvimaisema - että pysytään otsikossa:
(http://img696.imageshack.us/img696/6672/img6580hienojrvip.jpg)

Jokohan pallottelu riittää, saa nähdä jaksanko viedä projektia loppuun..

Onnistuneita otoksia. (No viimeinen ehkä vähän tumma, mutta se nyt ei varmaan ole pääasia  :wink:). Yksinkös tätä projektia pyörität vai onko muita mukana pallon lennättelyssä? Hyvältä kuitenkin näyttää.

Lainaus käyttäjältä: Antti - 26.04.2010, 02:11:17
Yksinkös tätä projektia pyörität vai onko muita mukana pallon lennättelyssä? Hyvältä kuitenkin näyttää.

Tälläkertaa pulasin yksinäni , vähän konstikasta on. Pitää muistaa pitää ankkurissa tasan niin kauan, että on kaikki valmiina - karkaa meinaan aika herkästi .

Lainaus käyttäjältä: Timo Kantola - 27.04.2010, 22:37:23
Tälläkertaa pulasin yksinäni , vähän konstikasta on. Pitää muistaa pitää ankkurissa tasan niin kauan, että on kaikki valmiina - karkaa meinaan aika herkästi .

Mitenkäs hoidat kuvauksen? Laitatko kameran automaattisesti laukomaan kuvia?

Joo, kamerassa on CHDK ja siinä Ultra_intervalometri skripti , kamera ottaa kuvan joka 3.s sekuntti. Lisäksi kamera roikkuu moottorin varassa joka pyörittää kameraa noin 2 kierrosta minuutissa - saa panoroitua 360 astetta. Lisäksi on omatekemä laskuvarjo - siltävaralta jos pallo sattuisi jostain syystä räjähtämään 300m korkeudessa.

Lainaus käyttäjältä: TT - 28.04.2010, 17:42:14
Minkäslaisella systeemillä varjo avautuu jos pallo räjähtää?

Pallotellessa laitteiston järjestys oli seuraava: Ylinnä heliumpallo josta roikkuu laskuvarjo josta jonkajälkeen tulee "puolapuut" josta ylemmässä roikku peilipallon pyörittäjä ( lennolla 1 josta tämä kuva - se pyöri vähän liian nopeaan ) pyörittäjässä roikkui 4L jäähdytinneste kanisterista ja 1kg Flora purkista väsätty kameranpidin jolla sai kameran korkeuskulmaa säädettyä.
Kuvassa näkyvä vaaleanpunainen rengas esti laskuvarjon narujen kiertymisen solmuun lennon aikana - varjo oli kokoajan "valmiusasemissa" pallon räjähdyksen varalta.

Arto Oksasen ottama kuva:
(http://img690.imageshack.us/img690/8326/laskuvarjo.jpg)

Alan yrittäjiä näyttää löytyvän vähän sieltä sun täältä. Kaliforniassa saatiin pallo 38 km korkeuteen:

http://www.iltasanomat.fi/uutiset/ulkomaat/uutinen.asp?id=2213301 (http://www.iltasanomat.fi/uutiset/ulkomaat/uutinen.asp?id=2213301)

Jorma M.
Kangasala

Lainaus käyttäjältä: jmantyla - 23.06.2010, 08:28:20
Alan yrittäjiä näyttää löytyvän vähän sieltä sun täältä. Kaliforniassa saatiin pallo 38 km korkeuteen:

http://www.iltasanomat.fi/uutiset/ulkomaat/uutinen.asp?id=2213301 (http://www.iltasanomat.fi/uutiset/ulkomaat/uutinen.asp?id=2213301)

Jorma M.
Kangasala

Johan oli hieno video saatu aikaseksi! :) siinä on jo vähän tavottelemista :D

Lainaus käyttäjältä: jmantyla - 23.06.2010, 08:28:20
Alan yrittäjiä näyttää löytyvän vähän sieltä sun täältä. Kaliforniassa saatiin pallo 38 km korkeuteen:

http://www.iltasanomat.fi/uutiset/ulkomaat/uutinen.asp?id=2213301 (http://www.iltasanomat.fi/uutiset/ulkomaat/uutinen.asp?id=2213301)

Jorma M.
Kangasala

Upeita kuvia.
Saisko muuten Suomessa tuollaista temppua tehdä? Valokuvia Finnairin lentoemoista työntouhussa?

Löytyyköhän tästä lisätietoa mistään, oma mielikuvitus loppui äkkiä kun yritin googlata? Muutama asia nimittäin jäi mietityttämään. Ensinnäkin, kovin korkealle saivat kaverukset pallon nousemaan. Amatöörien Ilmareista suuri osa jäi alle 20 km, joku sentään pääsi just 30 km. Meinaan vaan että tuollainen lateksipallo tuppaa poksahtamaan jo alhaisemmissa korkeuksissa, yleensä yläilmakehän pallot ovat erilaisia, vajaatäytteisiä isoja muovisukkia. Miten korkeus todettiin?

Millä halvalla kameralla saa otettua parin - kolmen tunnin videoita, tämän ajan nousu suunnilleen kestää?

Miten ihmeessä kamerat löydettiin, oliko GPS-seuranta?

Miten laskuvarjot laukaistiin?

Luvat, Kaliforniaakin varmaan valvotaan tarkasti tutkilla.

http://www.pacificstarflight.com/Pacific_Star/Pacific_Star.html (http://www.pacificstarflight.com/Pacific_Star/Pacific_Star.html)

jk

tuli vaan mieleen että eikö kauko-ohjattava lennokki olisi kova juttu tohon hommaan. pelkät liitimet ei ole kovin kalliita.

Pasific Star I :sta etsittiin helposta maastosta pari päivää ennen löytymistä. Pallo vaelteli tuulen mukana niin että Suomesta lähetettäessä ei välttämättä pysy valtakunnan rajojen sisällä. Täällä tarvittaneen ohjattava laskeutujaosa ja siltikin vielä jokin lähetin/vilkkuvalo loppupaikannusta varten. Metsässä tai järvenrantakaislikossa ei yhdellä silmäyksellä näe kuin muutaman metrin päähän, toisin kuin Amerikan videossa. Kamerat näyttivät olevan vanhoja Canonin Powershotteja. Sellaisen ostin kirpputorilta muutamalla kympillä ja sillä saa ihan siedettävää videota. Siihen saa myös CHDK-ohjelman time laps kuvausta varten. Videotakin saa kahden gigan muistikortille pienellä resoluutiolla (vga) noin tunnin. Neljän tai kahdeksan gigan kortille voisi jo mahtua iloinen jälleennäkeminen etsijöiden kanssa.

Kaizu

Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 25.06.2010, 10:24:12
Pasific Star I :sta etsittiin helposta maastosta pari päivää ennen löytymistä. Pallo vaelteli tuulen mukana niin että Suomesta lähetettäessä ei välttämättä pysy valtakunnan rajojen sisällä. ...
Kaizu

Saattaisi kyllä onnistua, mutta maasto ja sää ovat kovin erilaisia kuin Kaliforniassa. Suomessa yleisin on länsituuli. Pallo pitäisi lähettää aivan läntisimmästä Suomesta melko tyynellä ilmalla, jolloin se ehkä pysyisi maan rajojen sisällä. Lisäksi laite pitäisi suunnitella kelluvaksi, koska 1/3 Etelä-Suomesta on järviä, joten aika todennäköisesti laite putoaisi järveen.

"It Never Rains in Southern California"...

Mukavaa juhannusta kaikille!

Jorma M.
Kangasala

http://www.leluja.net/tyokalut-tarvikkeet-radiot-c-63_12.html     Tuolta saa halvalla lähettimiä vastareita ja servuja. kantavuus 200-300m, jos joku haluaa jotai rakennella.

Täytyy nyt itsekkin kysyä, että onko projekti vielä käynnissä tai suunnitteilla? Tuo video Usa:sta oli kyllä komea.

Täytyy vielä lisätä edelliseen komenttiini, että olisin itsekin innostunut ottamaan osaa projektiin. Kirpputorilla ainakin oli vanhempia digipokkareita myynnissä, eli jos kameroita vielä tarvitsette, niin voisin osallistua hommaan. Kirjoittakaa tänne vielä lisää jos tosiaan projekti on vielä käynnissä. :grin:

Laitoin homman omaltaosalta jäihin... toistaiseksi

Ongelmia oli kaks.. tai kolme:
1: Pallon hankinta - ainoaksi vaihtoehdoksi kunnollisen pallon saamiseksi jäi jenkkiläiset nettikaupat - toimituskulut olikohan jotain 100e , ja pallon hinta noin 150e..
2: Pallon seurantaan oikeastaan ainoa laillinen keino on käyttää radioamatöörien apua - GPS paikannin joka sitten lähettää pallon reaaliaikaisen sijainnin radioamatöörien taajuuksilla. Kaikkein yksinkertaisin systeemi olisi ollut Oksasen kännykkä ( joku Nokia) sen olisi saanut ottamaan halutuin välein 5mpix kuvia, ja samalla siltä olisi voinut textarilla kysyä senhetkistä paikkaa - ilmailu säädöksissöä on kuitenkin pykälä joka yksiselitteisesti kieltää kännykän päälläolon ilma-aluksessa ( kaikki ihmisen ilmaan saattamat laitteet / pallot lasketaan ilma-aluksiksi. ) Hyötykuorma olisi ollut tuolloin vain 150g - mistä on suuri etu silloin kun halutaan todella korkealle.
3: Trafilta olisi pitänyt saada lennätyslupa ( hintaa noin 250e)  Lupahakemuksessa , joka siis pitää laittaa sisään  viikkoja ennen lennätystä, pitäisi tietää lennätyspäivä - huonosää saattaisi estää tuoltapäivältä lennätyksen. Tämä Trafin lupakäytäntö on näköjään muuttuvaa sorttia - radioamatöörien Ilmari pallojen lennätykseen on kuulemma riittänyt pelkkä ilmoitus paikallislennonjohdolle pallon lennätyksestä + pallossa tulee olla tutkaheijastin jotta lennonjohto pystyy seuraamaan pallon liikkeitä.

Kunhan lakia muutetaan silleen että kännykkä voi olla yläilmoissa päällä , voin harkita hommaa uudelleen.

Hei olen itsekin aikoinaan tutkiskellut tämän tyyppistä projektia lueskeltuani vastaavista projekteista ja katsellut lähiobservatoriosta nousevia palloja.
Omilta tiimoilta tässä voisi olisi joitain ratkaisuja projektisi ongelmiin.
1. Tiedän yhden tapauksen jossa eräs yksityishenkilö kävi ostamassa observatoriosta itselleen pallon ja sai sen pieneen hintaan ilman mitään ongelmia. Palloa ei kuitenkaan käytetty lennätys tarkoitukseen vaan lähinnä koristeena. Eli kannattaa kysellä lähiobservatorioista olisiko pallon ostaminen mahdollista ja mihin hintaan. Periaattessa koko pallon lähetyksen voisi hoitaa yhdessä observatorion kanssa palloineen ja heliumeineen korvaustausta vastaan, jolloin myös mahdolliset tarvittavat ilmoitukset tulee helpommin hoidettua.

2. Seurannan puolelta kannattaa varmaan katsahtaa brittiläisen  UKHASin (http://ukhas.org.uk/) radioseurantasysteemiä. Kunhan vaan löytyy henkilö jolla kolvi pysyy kädessä ja osaa laittaa kyseisen systeemin pystyyn ohjeiden mukaan.
Yhtenä ongelmana kännykän kanssa on myös se että yleensä GPS vastaanottimet on yleensä ohjelmoitu lopettamaan toimintansa kun korkeus ylittää 18 kilometrin rajan. Tämän takia vastaavissa projekteissä käytetään mm. Trimblen gps moduuleja joissa kyseistä estoa ei ole.

3. Itse lueskelin Suomen lentosäädäntöä ja sain käsityksen että pallo ei tarvitse mitään erityisiä lupia, mikäli se lasketaan lain mukaan kevyeksi miehittämättömäksi ilmapalloksi ja pysyy Suomen puolle. Laki määrittää melkein kaikki tarkemmat kriteerit koskemaan vain raskaita tai keskiraskaita palloja. Kevyeksi taas lasketaan karkeasti sanottuna kaikki alle 3 kilon laatikot, jotka ei ole kiinnitetty palloon turhan vahvalla narulla. Ilmailuhallinto - Lentosäännöt (http://www.ilmailuhallinto.fi/files/lth/imt-ops-m/opm1_01.pdf) ( sivu 40 -> )
Epäilen että jonkinlainen ilmoitus asiasta on kuitenkin tehtävä, mutta en näkisi siinä ongelmia, jos lähetyksen tekee yhdessä observatorion kanssa.
Normaali lentokuvaus taas vaatii yleensä oman lentotyölupansa, mutta toisaalta en usko että tämä vaatii mitään erityistä, jos kamera ei satu laskeutumaan sotilasalueelle.
Kaikki menee suunnilleen ykstyiskäyttöön ja mitään tarkempia yksityiskohtia ei tuskin ole erotettavissa kuvista, joten tuskin ne ketään häiritsevät.
Asia on kyllä paree tarkistaa vielä.
Korostan vielä että jos homman tekee yhdessä sääobservatorion kanssa ja pitää pallon sääpallon kokoluokassa niin onnistunee varmaan aikas hyvin.


Lisäksi ensi lauantaina (10.7) brittiläinen UKHAS lähettää testi pallonsa nimeltä BallastHalo 5 (http://www.pegasushabproject.org.uk/wiki/doku.php/missions:ballasthalo:ballasthalo5) ilmaan ja sen lähetystä/matkaa on mahdollista seurata livenä netistä.

Lainaus käyttäjältä: kulta-atomi - 08.07.2010, 19:36:31

2. Seurannan puolelta kannattaa varmaan katsahtaa brittiläisen  UKHASin (http://ukhas.org.uk/) radioseurantasysteemiä. Kunhan vaan löytyy henkilö jolla kolvi pysyy kädessä ja osaa laittaa kyseisen systeemin pystyyn ohjeiden mukaan.
Yhtenä ongelmana kännykän kanssa on myös se että yleensä GPS vastaanottimet on yleensä ohjelmoitu lopettamaan toimintansa kun korkeus ylittää 18 kilometrin rajan. Tämän takia vastaavissa projekteissä käytetään mm. Trimblen gps moduuleja joissa kyseistä estoa ei ole.

Kerran olin eräässä radioamatöörien tapahtumassa. Siellä valotettiin tarkemmin suurelle joukollle ILMARI pallon toimintaa. Tuli esille tämä vastaava asia (korkeusrajoitus) - ilman tarkistusta en muista mitä GPS moduulia viimeisessä pallon lennnätyksessä käyttivät. Tieto lienee löydettävissä ILMARI sivujen kautta...

Eihän projekti ole hyytymässä?

Kiinnostuneita oli aluksi paljon, mutta näyttää innostus kesän myötä vähän hiipumaan.
Onko kukaan ollut yhteydessä radioamatööreihin?

Ei ne luvat voi kauhean tiukassa olla, eikös saahavaintopalloja viskota  taivaalle päivittäin.
Onko kukaan ollut yhteydessä maailman johtavaa sondivalmistajaan, Waisalaan?

KW

Lainaus käyttäjältä: kulta-atomi - 08.07.2010, 19:36:31
1. Tiedän yhden tapauksen jossa eräs yksityishenkilö kävi ostamassa observatoriosta itselleen pallon ja sai sen pieneen hintaan ilman mitään ongelmia. Palloa ei kuitenkaan käytetty lennätys tarkoitukseen vaan lähinnä koristeena. Eli kannattaa kysellä lähiobservatorioista olisiko pallon ostaminen mahdollista ja mihin hintaan. Periaattessa koko pallon lähetyksen voisi hoitaa yhdessä observatorion kanssa palloineen ja heliumeineen korvaustausta vastaan, jolloin myös mahdolliset tarvittavat ilmoitukset tulee helpommin hoidettua

Periaatteessa olen valmis kustantamaan  pallon ja sen törkeän kalliin rahdin jenkeistä , eikä se heliumkaan hirveän kallista ole , noin 150e/ 20kg pullo ( noin 4 mottia heliumia , riittää hyvin yhteen palloon ).
Ainut ongelma on että en omista sellaista pankkikorttia  millä voisi nettikauppuja hoitaa, enkä siksi ole koskaan netistä / ulkomailta mitään tilannutkaan -  siinä se kynnys.

Lainaus käyttäjältä: kulta-atomi - 08.07.2010, 19:36:31
2. Seurannan puolelta kannattaa varmaan katsahtaa brittiläisen  UKHASin (http://ukhas.org.uk/) radioseurantasysteemiä. Kunhan vaan löytyy henkilö jolla kolvi pysyy kädessä ja osaa laittaa kyseisen systeemin pystyyn ohjeiden mukaan.
Yhtenä ongelmana kännykän kanssa on myös se että yleensä GPS vastaanottimet on yleensä ohjelmoitu lopettamaan toimintansa kun korkeus ylittää 18 kilometrin rajan. Tämän takia vastaavissa projekteissä käytetään mm. Trimblen gps moduuleja joissa kyseistä estoa ei ole.

Olin yhteydessä yhteen Ilmaripallon puuhamiehistä, hän kirjoitti :
"Tarkkaan ottaen se GPS-rajoitus on semmoinen, että navigointi ei saa toimia
jos nopeus ylittää n. 500km/h JA lentokorkeus on yli 18km Jos vehje lentää
hitaammin kuin 500km/h, gps saa luvallisesti näyttää korkeuden vaikka kuuhun
asti. Esim suomalaisen Fastraxin gps-moduleista tämän 18km rajoituksen voi
kytkeä konffausohjelmalla pois, ja korkeusnäyttöä riittää ainakin 42km asti.
Tämmöistä meillä on käytetty..."

Eli  Fastraxin gps-moduli vois olla käyttökelpoinen .. sitten jää viellä ratkaistavaksi mokkulan paikkadatan lähetys pallon lähettäjälle...

Lainaus käyttäjältä: KEW - 24.07.2010, 20:40:28
Eihän projekti ole hyytymässä?

Melkeempä jäissä .. viellä on pieni kipinä. Kun homma ei sujunut ihan yksinkertaisemmalla ja halvimmalla tavalla, niin ko. projektin rahat on tältä vuodelta jo sijoitettu toiseen projektiin. Ja olenhan saanut jo pallon ja kameran 310m korkeudelle  :azn:

Lainaus käyttäjältä: KEW - 24.07.2010, 20:40:28
Kiinnostuneita oli aluksi paljon, mutta näyttää innostus kesän myötä vähän hiipumaan.
Onko kukaan ollut yhteydessä radioamatööreihin?

On ollut jotain mailinvaihtoa.

Lainaus käyttäjältä: KEW - 24.07.2010, 20:40:28
Ei ne luvat voi kauhean tiukassa olla, eikös saahavaintopalloja viskota  taivaalle päivittäin.
Onko kukaan ollut yhteydessä maailman johtavaa sondivalmistajaan, Waisalaan?

KW

Waisalan  kanta näihin asioihin : " Me emme myy yksityishenkilöille luotainpalloja"

Edelleen Ilmarin puuhamies noista luvista:
" ilmailuhallinnosta mekin tätä hommaa selvitettiin
aikanaan, ja vastaus oli että lupaa ei tartte jos lennätettävä värkki
täyttää kevyen pallon määritelmän ... eikä laki ole siltä osin muuttunut ?"

Ja minulle Trafin lentotoiminta luvista vastaava yksikön päälikkö Jorma Kivinen kertoi että vapaamuotoinen lupa-anomus on tehtävä noin 2-3vko ennen lennätystä .
Voi olla että häneltä on jäänyt keskustelussa huomaamatta että kyseessä on kevyt pallo.. ?

Jos joku haluaa hommaan mukaan ja  että pallon lennätys toteutuu ( kesällä 2011 ) , niin tarvitsen tekijän / osaajan pallon seurannan järkäämiseksi. Painoa gps systeemillä ( mokkula, lähetin ja anteeni ) saisi olla maksimissaan noin 250g .. 300g , mitä kevyempi , sen parempi. Sitten pitäisi olla viellä arvio virrankulutuksesta ...

Muut ongelmat on "pikku juttuja"

2011?
Ekö projekti muka ole toteutavissa tänä kesänä?
Taidan taas olla ylioptimistinen?

KW

Lainaus käyttäjältä: KEW - 24.07.2010, 23:42:08
2011?
Ekö projekti muka ole toteutavissa tänä kesänä?
Taidan taas olla ylioptimistinen?

Lainaus käyttäjältä: Timo Kantola - 24.07.2010, 22:52:59
Kun homma ei sujunut ihan yksinkertaisemmalla ja halvimmalla tavalla, niin ko. projektin rahat on tältä vuodelta jo sijoitettu toiseen projektiin.

Lisäksi lomat on takana, ja töissä kiireitä + on muutakin säädettävää.

Mikään ei estä sinua ottamasta hommaa haltuun ja laittamaan palloa ilmaan, tämä projekti  ei ole mitenkään minun "omaisuutta"

Lainaus käyttäjältä: Timo Kantola - 24.07.2010, 22:52:59
Periaatteessa olen valmis kustantamaan  pallon ja sen törkeän kalliin rahdin jenkeistä , eikä se heliumkaan hirveän kallista ole , noin 150e/ 20kg pullo ( noin 4 mottia heliumia , riittää hyvin yhteen palloon ).

Waisalan  kanta näihin asioihin : " Me emme myy yksityishenkilöille luotainpalloja"

Kyllä pallot ovat järjestettävissä, samoin pallotäyttökokemuksellista väkeä.

Helium on kyllä kamalan kallista. Vetyyn tuntuu kansa suhtautuvat kuin suureen mörköön.  Itse pidän nestekaasua vaarallisempana.
Hatarassa tuulensuojassa ratkeava 4 m³ vetyä sisältävän pallon kaasumäärä diffusoituu vaarattomaksi muutamassa sekunnissa.

Muistakaa että Hindenburgin kuori oli päällystetty erittäin herkästi syttyvällä ja rajusti palavalla materiaaliseoksella joka on läheistä sukua Termiitille.
Se kuori paloi näyttävällä liekillä kaikkien näkemässä filmissä.  Vetyliekki on näkymätön!

Lainaus käyttäjältä: Timo Kantola - 24.07.2010, 22:52:59
Olin yhteydessä yhteen Ilmaripallon puuhamiehistä, hän kirjoitti :
"Tarkkaan ottaen se GPS-rajoitus on semmoinen, että navigointi ei saa toimia
jos nopeus ylittää n. 500km/h JA lentokorkeus on yli 18km Jos vehje lentää
hitaammin kuin 500km/h, gps saa luvallisesti näyttää korkeuden vaikka kuuhun
asti. Esim suomalaisen Fastraxin gps-moduleista tämän 18km rajoituksen voi
kytkeä konffausohjelmalla pois, ja korkeusnäyttöä riittää ainakin 42km asti.
Tämmöistä meillä on käytetty..."

Eli  Fastraxin gps-moduli vois olla käyttökelpoinen .. sitten jää viellä ratkaistavaksi mokkulan paikkadatan lähetys pallon lähettäjälle...

Siihen auttaa yhteistoiminta Radioamatöörien kanssa.

Eikä ne jenkkien vientirajoitussäännöt ihan noinkaan menneet kuin tuossa yllä sanotaan.
Siellä on kolme rajoittavaa parametria joista yhden saa käytännössä tuplata jos muita ei nosta oletusrajan ylle.

Lainaus käyttäjältä: Timo Kantola - 24.07.2010, 22:52:59
Edelleen Ilmarin puuhamies noista luvista:
" ilmailuhallinnosta mekin tätä hommaa selvitettiin
aikanaan, ja vastaus oli että lupaa ei tartte jos lennätettävä värkki
täyttää kevyen pallon määritelmän ... eikä laki ole siltä osin muuttunut ?"

Ja minulle Trafin lentotoiminta luvista vastaava yksikön päälikkö Jorma Kivinen kertoi että vapaamuotoinen lupa-anomus on tehtävä noin 2-3vko ennen lennätystä .
Voi olla että häneltä on jäänyt keskustelussa huomaamatta että kyseessä on kevyt pallo.. ?

Trafi on uusi otus, jolla voi olla uudet tuulet.
Ei se kai silti ole muuttanut OPS M1-1:stä?
http://www.ilmailuhallinto.fi/files/lth/imt-ops-m/opm1_01.pdf (http://www.ilmailuhallinto.fi/files/lth/imt-ops-m/opm1_01.pdf)

Ei näemmä ole.  Kompakti max 3 kg painava laite lasketaan kevyeksi, kunhan sen pinta-paine on alle X ja ripustusnarun katkaisulujuus on alle Y.

Lähetyspaikka saattaa joskus vaatia erillistä pohdintaa, sekin lähinnä vain kun ollaan lentokentän lähialueella tai ns. ilmaliikenneväylän alla.

Tavallinen luotainpallo nousee 200-400 m/min nopeudella melko tasaista vauhtia ylöspäin ja pallon saavutettua maksimivenymänsä se hajoaa.  Sitten tullaan alas ensin aikamoista haipakkaa ja alempana ilmakehän tihentyessä hitaammin.

Lennätykselle parhaita aikoja ovat keskikesä ja tammi-maaliskuu.  Molempina vuodenaikoina on päiviä jolloin koko ilmakehä on hyvin vähäisessä liiketilassa niin että pallo saattaa laskeutua hyvin lähelle lähetyspaikkaa.
Talvella on etuna järvien jäätyminen, jolloin värkkiä pääsee hakemaan helpommin, jos se nyt sattuu laskeutumaan järveen.

Lisäys 2010-07-28-11:30

Wyomingin yliopiston meteorologeilla on sivu joka laskee luotainpallolle lentoennusteen: http://weather.uwyo.edu/polar/balloon_traj.html (http://weather.uwyo.edu/polar/balloon_traj.html)

EOSS.org:lla on ohjelma joka laskee pallolle lentoennusteen kun sille syöttää edellisen "malliluotauksen": http://www.eoss.org/wbaltrak/ (http://www.eoss.org/wbaltrak/)
EOSS:n ennustin kykenee arvioimaan myös jossain korkeudessa kelluvan pallon liikettä ja muita nousu/laskunopeuksia kuin mitä Wyomingin malli antaa.

Kaiken kaikkiaan talvi saattaisi olla paras lähetysaika.
Ei tarvitsisi etsiä paluukapselia tuhansista järvistä.
Mikäs olisi parempi aika toteutukselle, kuin kuulas talvipäivä täysin tyynessä?

Eli jos kiinnostuneita vielä on, voisi olla oikea aika aloittaa tarkempi suunnittelu.

Kaj Wikstedt

Lainaus käyttäjältä: KEW - 28.08.2010, 21:44:43
Mikäs olisi parempi aika toteutukselle, kuin kuulas talvipäivä täysin tyynessä?

Kuulas helmikuinen päivä on aina hyvä aika lennättää - pallo ilmaan auringon noustessa (tai vähän ennen) ja sitä saa seurata kiikareillakin - mutta se lipsahtaa herkästi näkyvistä...
(Sivukisa: Kuka ottaa kuvan korkeimmalla olevasta pallosta?)

Lentoaikaa tulee olemaan noin 3-4h ja soisi jäävän vielä valoisaa aikaa hakea pallo metsästä.
Perinteisesti se ei tule maahan, vaan on tiheimmän risukon keskellä kuusen latvassa...

Lainaus käyttäjältä: KEW - 28.08.2010, 21:44:43
Eli jos kiinnostuneita vielä on, voisi olla oikea aika aloittaa tarkempi suunnittelu.

Kaj Wikstedt

Minkä kameran haluatte lennättää?  Onko laite olemassa?

PS: Minulla on "tykkilaskin" joka laskee GPS:n lähettämistä koordinaateista ja korkeudesta Az/El suuntauksen jossa pallo on.  "Kuka kuvaa pallon kauimpaa" kilpailukin onnistuu :-)

Keskusteltuani erään Turkulaisen tähtiharrastajan kanssa tulin toisiin aatoksiin.
Vety saattaisi olla varteenotettava vaihtoehto heliumille.
On merkittävästi halvempaa ja pysyisi paremmin pallossa.
Ainoa ongelma on löytää yhteistyötaho(henkilö) jolla olisi sopivat luvat ja regulaattori. Radioamatööri?
Vuokrapulloja on kai joka toisella valmiina. Tällöin kaasua voi ostaa juuri niin paljon kuin tarvitaan.

Kaj Wikstedt

Morjesta,

Kiitoksia kaikille hienoista kommenteista, joita olette esittäneet tällä sivustolla.
Olen mielenkiinnolla lukenut näitä teidän pohdintoja samalla, kun olen värkännyt omaa laitetta.
Näyttää jo hieman keskustelu kuin myös säätkin heikenneen, mutta ajattelen vielä tänä syksynä päästää
oman sepostuksen taivaalle. Pyrkimys on saada rikottua tämän keskustelualueen "ennätys", joka on
Timo Kantolan nimissä ;)


Projektin pääidea on toteuttaa projekti mahdollisimman halvalla ja tehdä erinäköisiä, ehkä hieman
hullunkurisia ratkaisuja.
Runkona toimii 20cm halkaisijaltaan oleva styroxpallo, jonka kuoren paksuus on 3cm. Pallon pohjaan
on rakennettu laskeutumisteline, jonka seurauksena en ole laskuvarjoa käyttänyt. Laskuvarjon jätin
pois siitä syystä, että se tarttuu silloin helpommin tuulen vietäväksi. Laitteen kokonaispaino on 400-
500g, joten pallon rakenne todennäköisesti kestää, kun se tulee maanpinnalle (jos laskennat
pitävät paikkansa).

Laitteisto: Pallon sisällä on neljä eri videokameraa, jotka on sijoitettu seuraavasti. Yksi kamera
kuvaa suoraan alaspäin, yksi 45asteen kulmassa alaspäin ja kaksi kameraa vierekkäin 90 kulmassa.
Kameroiden ominaisuuksilla voitaisiin ottaa myös valokuvia, mutta ajastustoiminta puuttui kaikista.
Ehkä seuraaviin lentokertoihin saan hommattua valokuvaustoiminnolla ja ajastuksella varustetun
kameran. Seurantalaitteena toimii laite, joka toimii GSM,GPRS,GPS- verkoissa, joten toivottavasti
laitteisto saadaan tämän avulla löydettyä. Palloa voidaan seurata internetin ja tekstiviestien välityksellä.

Pallo räjähtää yläilmoissa itsestään, kuten olette jo edellä keskustelleet, mutta olen myös miettinyt
varajärjestelmää jos pallo ei kohoa tarpeeksi nopeasti yläilmoihin. Tällä haluan varmistaa, ettei
pallo joudu syöksyvirtauksien uhriksi ja kulkeutuisi liian kauaksi lähettämispaikasta. Laitteen
kyydissä on ajastin, jonka perässä moottori joka vapauttaa pallon Helium-pallosta. Vapautinlaitteisto
on vielä kehitteillä, mutta uskon saavani sen toimimaan muutamassa päivässä.


Hinta: Laitteisiin ja  materialeihin on kulut noin 250€. (Laskuissa on myös laskettu 1m3 heliumia)

Kysymys: Pystyykös observatorion laitteistolla seuraamaan helposti tälläistä palloviritelmää ja jos
pystyy, niin olisiko kiinnostusta lähteä seuraamaan. Edellyttäen ettei ajomatkat ole ihan poskettomia.


Jos säät selkenee, niin laittelen muutaman viikon kuluessa kuvia ensilennosta ja tietenkin jos löydän
laitteen.

Helmikuun hienot ilmat voisivat olla seuraava askel, jos tämä ensimmäinen lento onnistuu. Olisi kyllä hienoa,
jos joku porukasta onnistuisi projektissaan. Olen mukana yrittämässä jos teette jotain lentoja.

Terveisin: Rak.ins alku Seinäjoelta, jolla on hieman liikaa aikaa...

Olen edelleen kiinnostunut olemaan mukana näissä pallohommissa. Jos pallo lasketaan liikkeelle Seinäjoelta, niin on todennäköistä että se seilailee kohti Jyväskylää. Voisi olla kiinnostavaa yrittää havaita palloa varsinkin jos se tulee lähialueelle. Hankasalmen radioteleskoopilla voisi ehkä myös seurata pallon lähetintä.

arto

Lainaus käyttäjältä: Gentzu - 06.09.2010, 22:38:13
Runkona toimii 20cm halkaisijaltaan oleva styroxpallo, jonka kuoren paksuus on 3cm. Pallon pohjaan on rakennettu laskeutumisteline, jonka seurauksena en ole laskuvarjoa käyttänyt. Laskuvarjon jätin pois siitä syystä, että se tarttuu silloin helpommin tuulen vietäväksi. Laitteen kokonaispaino on 400-500g, joten pallon rakenne todennäköisesti kestää, kun se tulee maanpinnalle (jos laskennatpitävät paikkansa).
... Pallon sisällä on neljä eri videokameraa...

Olet varmaan laskenut tuolle mötikälle terminaalinopeuden (http://en.wikipedia.org/wiki/Drag_(physics)). Se lienee hatusta heittäen 15-20 m/s, koska esine putoaa ilman laskuvarjoa.

Mahtaako olla vaarallista saada päähänsä puolen kilon mötikkä nopeudella 15-20 m/s (54-72 km/h).  Näsinneulassa työskentelevät katonkorjaajat eivät kuulemma työskentele silloin, kun alla voi liikkua ihmisiä. Jo alle 200 metrin korkeudelta putoava pienikin esine voi kuulemma olla vaarallinen.

Itse epäilen että siinä laatikossa ei ole mitään ehjänä jos se tipuu ilman laskuvarjoa muutamasta kilometristä. Olen joskus testailut vesiraketin kestävyyden kun se tipuu 50 metristä, aika heikossa kunnossa on tipumisen jälkeen. Tee vaikka niin että, kiinnität varjon kiinni sillä lailla että servo voi irrottaa varjon tietyn ajan kuluttua esim. jotain 4 tuntia, jos se on tarttunut kiinni johonkin puuhun tai vastaaviin korkeisiin paikoihin.

Terminaalinopeus ei kasva vaikka ko. pallo tulisi kuinka korkealta. Jos pallo putoaa Näsinneulasta, 20m/sek nopeus saavutetaan n. kolmessa sekunnissa ja kun nopeus on saavutettu on pallo pudonnut n. 30 m siitä se jatkaa seuraavat 100m viidessä sekunnissa ja poksahtaa palasiksi maahan. Jos sama pallo putoaa kovin korkealta, kiihtyy se ensin suurempaan nopeuteen mutta tiheämpää ilmaa kohdatessaan hidastuu samaan terminaalinopeuteen jossa maan vetovoima ja ilman vastuksen voima ovat keskenään tasapainossa.

Laskuvarjoon voi laittaa niin pitkän köyden että hyötykuorma tulee maahan vaikka varjo jäisi puuhun.

Kaizu

Jos hyötykuorman paino on 500g ja terminaalinopeus on vain 20m/s niin kyllä siitä aika mälli tulee suojaamattomaan kalloon. Noin pikaisesti laskien 100 Joulea iskuenergiaa. (Eli kyseisellä kapistuksella ei saa metsästää (juuri ja juuri  :laugh:). Suojaamattoman kallon paksuus päälaella on noin 4mm luuta. Suosittelen lämpimästi jonkinnäköistä laskuvarjoa.

T:AP

Lainaus käyttäjältä: Mare Nectaris - 08.09.2010, 17:29:34
Olet varmaan laskenut tuolle mötikälle terminaalinopeuden (http://en.wikipedia.org/wiki/Drag_(physics)). Se lienee hatusta heittäen 15-20 m/s, koska esine putoaa ilman laskuvarjoa.

Antaa hatun olla hyllyssä, laskukone käteen:

  Vvajoamis = sqrt( ( 2 * m * g ) / ( rho_air * drag_area_sum ))

g = 0.5 kg, rho_air = 1.225 kg/m^3

"drag_area_sum" on summattu kunkin osakomponentin poikkipinta-alan ja ilmanvastuskertoimen tulo.

Pallolle ilmanvastuskerroin on noin 0.47, kulmikkaalle laatikolle asennosta riippuen välillä 0.8 - 1.1.

Läpimitaltaan 30cm pallon poikkipinta-ala on noin 0.070 m^2.

   Vvajoamis = sqrt ( ( 2 * 0.5 * 9.81 ) / (1.225 * (0.070 * 0.47))
             = sqrt ( 9.81 /  0.039 ) = sqrt ( 251 ) =  15.9 m/s  =  16 m/s


Laskuvarjon ilmanvastuskerroin on luokkaa 1.3, mutta sen ala on myös yleensä vähintään 1 m^3:

   Vvajoamis = sqrt ( ( 2 * 0.5 * 9.81 ) / (1.225 * (0.070 * 0.47 + 1.0 * 1.3))
             = sqrt ( 9.81 /  1.63 ) = sqrt ( 6.01 ) =  2.5 m/s

Kun muistetaan että:  Ekin = 1/2 * m * v^2,  niin jälkimmäisessä törmäysenergia on  1/41  osa ensimmäisestä.

Luotain putoaa silti nopeammin kuin mitä se meni ylös:
http://wiki.ham.fi/Ilmari-2007a#Pystysuora_liikenopeus_metrej.C3.A4.2Fsekunti.2C_aika_sekunteja_l.C3.A4hd.C3.B6st.C3.A4 (http://wiki.ham.fi/Ilmari-2007a#Pystysuora_liikenopeus_metrej.C3.A4.2Fsekunti.2C_aika_sekunteja_l.C3.A4hd.C3.B6st.C3.A4)

Eli laskuvarjotonta putoamista voi simuloida heittämällä pallon seinään.

Jeps,

Kiitoksia täydennyksistä. Laskeskelin Stokesin-lakia käyttäen ja jossain vaiheessa tuli "pieni lapsus". Ajattelin
myös maalaisjärjellä, että kyllä se hieman nopeampaa tulee maahan kuin n. 10m/s. Olisihan tuollakin nopeudella
iskuenergia aika suuri, mutta en halunnut johdatella ketään laskuvarjonsuhteen. ---> Hulluus kuriin ja varjo palloon!
Samalla taidan jättää pois vapautinlaitteiston, sillä ei taida paljoakaan olla hyötyä.

Meinasin lähettää pallon nyt viikonlopulla, mutta viikolla siirtäminen käy. Arto, olisiko 18-19.9 sopiva ajankohta
jos säät sallivat? Myös muut kiinnostuneet ovat tervetulleita, sillä yhteisprojektina hommat toimivat yleensä paremmin. :)
Olen kotoisin Keuruulta ja luultavasti silloin tulen sinnepäin. Voihan pallon muualtakin lähettää, joten jos joku
tietää hyvän lähettämispaikan niin....

Muuta korjattavaa?
Mieleeni tulee ostamani ilmapallo, jonka halkaisija on 120cm. Mutta se on periaatteessa "normaali" kumipallo, joten
kestääköhän se tarpeeksi? Olisikohan jollain parempia ehdotuksia.
Heliumia on motin verran, että sen pitäisi laskelmien mukaan riittää. (virheitä voi olla, kuten aiemmassa laskussa)
Paikannuslaitteen kanssa pitää vielä opiskella, mutta periaatteessa sitä voi kuka tahansa seurata. Olen tällä keskustelupalstalla
junnu, joten onko mahdollista laittaa realiaikaista tietoa chattiin, joka ei mene yleiseen jakeluun? (otetaan kaikki hyöty irti,
jos laitteisto häviää/tuhoutuu).

EL

Kuinkas sen heliumin lämpölaajenemisen kanssa on? Meinaan noin niin kuin tavallinen vappupallo joutuessaan pakkaseen menee kohtuullisesti ryppyyn. Säähavaintopallo toivottavasti nousee muutaman kilometrin ja siellä on jo aikamoinen pakkanen. Käykö niin, että pallo päätyy tilanteeseen, jossa se ei hajoakaan vaan jää "välitilaan" leijumaan?

Ideaalikaasun yleisen tilanyhtälön pV/T = vakio ja ICAO:n standardi-ilmakehän oletusten (0km:ssä paine ~1000hPa ja lämpötila 15C, 20km:ssä paine 5.5hPa ja lämpötila -56.6C) mukaan 20 kilometrin korkeudessa pallon tilavuus olisi vielä yli 200-kertainen maan pinnalla olevaan verrattuna. Siellä ylhäällä on kyllä niin vähän ilmaa ettei kylmeneminen vielä riitä rusentamaan palloa kasaan.

Siitä on kyllä jo pari vuotta kun munkitin termodynamiikan tentin läpi, että en pistä päätäni pantiksi voiko näin yksinkertaisesti laskea.

Hyvässä esityksessä on aina viittaus standardiin, kaava ja pari termiä, uskotaan :)

Niinpä tietysti, paine laskee.

Lainaus käyttäjältä: iosainio - 09.09.2010, 15:19:37
Kuinkas sen heliumin lämpölaajenemisen kanssa on? Meinaan noin niin kuin tavallinen vappupallo joutuessaan pakkaseen menee kohtuullisesti ryppyyn. Säähavaintopallo toivottavasti nousee muutaman kilometrin ja siellä on jo aikamoinen pakkanen. Käykö niin, että pallo päätyy tilanteeseen, jossa se ei hajoakaan vaan jää "välitilaan" leijumaan?

Tuo riippuu täytöksestä.  Normaalisti maanpinnalla sellaiselle 400g painavalle sääluotaimelle laitetaan nostetta noin 0.4 kg.  (Siis kuormattomalle pallolle 0.8 kg yli pallon oman massan).   ( V = rho T / p )

Trimmaamalla noste sopivasti, lämpölaajeneminen aikaansaa kylmemmässä nettonosteen hupenemisen -> pallo "kelluu".
Viittaamassani "Ilmari 2007a" lennossa huomaa selvästi miten nousunopeus pieneni korkeuden ylittäessä noin 6 km.  Tuli kunnolla kylmää, sekä ilman että vedyn tiheys kasvoi mutta kokonaismassa ei muuttunut -> nettonoste väheni.

Pitää nähtävästi aloittaa kampanja: "älä tuhlaa Heliumia, lennätä luotaimesi Vedyllä!".  Nestekaasu on vetyä vaarallisempaa, samoin painehappi.  Niitä ei kuitenkaan kukaan pelkää.   Tässä meidän aurinkokunnassa noin kolmannes kaikesta aineesta on heliumia, maan kokoluokkaa ja pienemmät kokkareet kuitenkin lähes tyystin ilman.  (Tarkemmankin arvion voi esittää kun päättelee auringon heliumpitoisuuden, Jupiter mahtuu mittausvirheisiin.)

Miksikö vappupallot pitää lain mukaan täyttää heliumilla?  Vielä 1970 luvulla vappupallot täytettiin vedyllä, mutta kas kun ihmiset tunkivat palloja autoon sisälle ja tupakoivat...  Muutaman flambeerauksen jälkeen säädettiin laki.

Lainaus käyttäjältä: AP - 09.09.2010, 09:36:12
Jos hyötykuorman paino on 500g ja terminaalinopeus on vain 20m/s niin kyllä siitä aika mälli tulee suojaamattomaan kalloon. Noin pikaisesti laskien 100 Joulea iskuenergiaa. (Eli kyseisellä kapistuksella ei saa metsästää (juuri ja juuri  :laugh:). Suojaamattoman kallon paksuus päälaella on noin 4mm luuta. Suosittelen lämpimästi jonkinnäköistä laskuvarjoa.

Varjo on hyvä ajatus lähinnä siksi että roippeet saa ehjänä takaisin. Liian isoakaan varjoa ei kannata tehdä, sillä hyötykuorma liitää sen varassa kymmeniä kilometrejä sopivan tuulen sattuessa. Todennäköisyys, että hyötykuorma osuu johonkin on aika älyttömän pieni. Ilmarihommissa laskettiin todennäköisyyksiä, ja esim. tielle putoamisen todennäköisyys oli jotain 0,0001% +/- dekadi. Vastuuvakuutus kylläkin kannattaa ottaa...

Lainaus käyttäjältä: Gentzu - 06.09.2010, 22:38:13
Morjesta,

Runkona toimii 20cm halkaisijaltaan oleva styroxpallo, jonka kuoren paksuus on 3cm. Pallon pohjaan
on rakennettu laskeutumisteline, jonka seurauksena en ole laskuvarjoa käyttänyt. Laskuvarjon jätin
pois siitä syystä, että se tarttuu silloin helpommin tuulen vietäväksi.

Varjo voi olla aika pieni, ja se silti rajoittaa nopeutta tehokkaasti. Vapaasti putoavasta möykystä et voi olla ikinä ihan varma miten päin se tulee alas. Näppärä henkilö rakentaa lisäksi laukaisulaitteen, joka antaa värkin pudota "sukkana" esim. 1km korkeuteen, ja avaa sitten vasta varjon.

Lisäksi olen funtsinut että hyötykuorman alla pitäisi roikkua 10m "probe", joka maahan osuessaan irrottaisi laskuvarjon, ja viimeinen 10m pudottaisiin taas vapaasti. Tämä vähentäisi tehokkaasti puuhun kiipeämisen tarvetta, varjo kun jää aina puuhun. Suomessa on puita huomattavan paljon. Toki pitkä naru kuorman ja varjon välillä auttaa myös.

Lainaa
Seurantalaitteena toimii laite, joka toimii GSM,GPRS,GPS- verkoissa, joten toivottavasti
laitteisto saadaan tämän avulla löydettyä. Palloa voidaan seurata internetin ja tekstiviestien välityksellä.

Saat tosi paljon kavereita, jos pistät kännykän 30km korkeuteen lentämään virta päällä... Jos kännykkää haluaa käyttää pudonneen pallon löytämiseen, niin siihen pitää ehdottomasti rakentaa järjestelmä, joka pistää sen päälle vasta ehkä 100-200m korkeudessa.

Lainaa
Vapautinlaitteisto on vielä kehitteillä, mutta uskon saavani sen toimimaan muutamassa päivässä.

Hyötykuorman irrottimia on kahta päätyyppiä, "lanka poikki" tai "sokka irti". Langan katkaiseva malli pelaa simppelisti, pallon narun ympärille laitetaan pari kierrosta vastuslankaa, joka kuumennetaan erillisellä patterilla, ja lanka sulaa poikki. Sokka irti -tyyppinen ratkaisu on askarreltavissa esim. RC-servosta.

Ilmari-projekteissa Viestintävirasto on edellyttänyt, että järjestelmässä on etäohjaus, jolla lähetin saadaan pois päältä jos se meinaa lentää Suomen rajojen yli. Tämän lisäksi ajastin on hyvä idea.

Etäohjaus on aika helposti toteutettavissa esim. DTMF-koodeilla tai radioamatöörien APRS-järjestelmällä, jos sitä käytetään lennon trakkerina.

Tässä olisi linkki toteutuneeseen ja onnistuneeseen projektiin, videoita katselemalla saa hyviä vinkkejä hyötykuorman, laskuvarjon ja pallon rakenteista. Seurantaan ehdottaisin ehdottomasti yhteistyötä amatöörien kanssa, APRS-systeemi on valmis ja testattu toimivaksi.

http://www.w0otm.com/iHAB/iHAB-1/index.html

Reijo, OH3AVA

Hei,

Tänään klo: 14.30 Seinäjoelta lähti pallo ilmaan.
Tällä hetkellä paikannussingaali kiukuttelee, joten tällä hetkellä en tiedä pallon sijaintia. Ps. maahavainnosta päätellen lähti kohti etelää...
Pallo nautti koko kuution verran heliumia ja karautti matkaan 4kameran voimin. Tosin yksi kamera voi olla jo lähtöhetkellä hajalla.

Hienoa, että pallo lähti.
Oletteko jo löytänyt hyötykuorman ja analysoineet tulokset?
Olisi kiinnostavaa nähdä mitä saitte tallennettua.

Kaj Wikstedt

Joo, olisi kiinnostavaa kuulla kuinka Seinäjoen kokeelle kävi.

Tässä yksi jenkeissä tapahtunut DIY-projekti:
http://www.universetoday.com/75170/awesome-father-son-diy-satellite-captures-hd-video-from-100000-ft/

Hei,

Pahoittelut kun vastaan vasta nyt. On ollut kiireitä ja tälläkin hetkellä Helsingissä FinnBuild-messuilla.
Projektille kävi kaikkein pahin mahdollinen vastaisku. GPS-paikannin ei sitten toiminut lukuisista varmistuksista huolimatta (ei antanut päivitettyjä paikkatietoja). Johtopäätöksiä voi kuitenkin tehdä, sillä vastaanotin toimi noin 10h ajan, jonka seurauksena voidaan pitää sitä että pallo laskeutui alas vahingoittumana. Pallon sisällä on minun yhteystiedot, joten odotellaan jos vaikka joku soittaisi...

Pienistä vastaiskuista huolimatta ajattelin tehdä uuden koelennon ensivuoden puolella, kun aikaa ja ilmat ovat suotuisat. Käyttämäni lähetin, http://jokuraja.blogit.fi/gps-tracker/
(kehitys suunnitelmia otetaan vastaann)


EL

Mistä pallo lähti, missä se lensi sekä mikä oli viimeinen tiedetty paikka ja korkeus silloin kun paikannussignaali katosi?

jk

Suomessa on kehitteillä toinen saman kaltainen projekti. http://www.ruuvipenkki.fi/foorumi/viewtopic.php?f=3&t=58 (http://www.ruuvipenkki.fi/foorumi/viewtopic.php?f=3&t=58)

Pallon lähtökoordinaatit 62.791126,022.813370. Gps-paikantimen ongelma oli se, että se ei enää antanut muuta kuin lähtökoordinaattia. Eli luultavasti Gps-softa kaatui ja ei päivittänyt paikkaansa. Laite muuten toimi koko lennon ajan, muttei vaan antanut paikkatietoja. Tuohon laitteeseen pystyi myös soittamaan ja kuuntelemaan ääniä ;) (tosin suhinasta ei mitään saanut irti ja suhina on voinut myös olla esim. yhteyshäiriön tekemä kepponen)

Maanpinnalta seurattuna pallo lähti etelään päin.

Laitan kuvia pallosta ja lähdöstä sivuilleni muutaman päivän kuluessa. http://www.3d-raksu.fi/

Tervehdys,

Pyörähdin viikonloppuna tuolla AltParty:ssä, ja törmäsin siellä T.Toivaseen joka oli esittelemässä Polluxin raketteja. Tuli puheeksi nämä palloluotaimet, ja se vinkkasi että täällä on kovasti keskustelua käynnissä.

Loggasin sisään, ja kas, täällähän on elämää! :)

Projekteissa näyttää olevan samat murheet kuin ennenkin. Joka työryhmä joutuu tekemään koko homman melkein alusta asti koska mm. lentotietokoneita saatikka niihin valmista ohjelmaa ei ole oikein saatavana. Hankkeet venyy jo silkan työmäärän takia.

Tuli siitä mieleen, että tilannetta voisi helpottaa jos saisi tehtyä vaikka yhden kohtuuhalvan perussetin, ja jakaisi sen piirrustuksia, piirikaavioita ja ohjelmistoja. Sen pohjalta olisi paljon helpompi aloittaa, ja kehittää hommaa eteenpäin sitten uusien ominaisuuksien ja erilaisten "tieteellisten mittausten" muodossa :)

Yksi tapa lähteä tähän suuntaan olisi jos pistettäis tästä tiks vaan pystyyn kurssi tämän asian ympärille. Soittelin Super-Ilmari -projektin vetäjälle OH2AUE:lle (Michael), ja se oli ihan myötämielinen tulemaan tähän mukaan jos porukkaa saadaan kokoon. Ihmiset on toki eri puolilta suomea, mutta se ei hommaa haittaa, koska etä-yhteydenpitoon on nykyisin 101 tapaa.
Tiedonvaihdon ja prototyyppien lisäksi tämän homman lisähyöty olisi se, että tämmöselle kurssille voisi hyvinkin saada rahallista tukea. Sen pitäisi kyllä vaikuttaa myös tekijöiden kukkarossa, koska joitain osia voisi ihan hyvin pistää kurssin budjetista.

Jotta-notta, montaakos tämmönen kurssi kiinnostaisi? Ainakin noin periaatteen tasolla?

Parhain terveisin,
OH2FMB /Petri

Periaatteessa kurssi kiinnostaa. Jos Artjärven viestitekninen yhdistys saa taas toimintansa jaloilleen (huomasin että jotain elämää mäellä on) olisi hyvä paikkakin tiedossa. Artjärvellä mäen päällä olisi yhteydenpitokalustoa ja alempana Ursalla majoitustiloja. Paikka ei ole keskellä Suomea vaan aika syrjässä kaikilta.

Kaizu

Kyllä tuota kiinnostusta olisi kun siitä saisi sopivasti lisää tietoa esm. telemetriatietojen siirtämistä varten rakettihankkeisiini.

Ei taida olla aika vielä kypsä tuolle kurssijutulle.

Mutta ei se asiaa haittaa, kehitellään tätä eteenpäin. Ensi vaiheessa tarttisi saada rakenneltua luotettava, kevyt ja edullinen APRS träkkeri, sitten hyvä hakkuripoweri paristopaketin ja kulutuslaitteiden väliin, ja sitten lentotietokone jossa komentolinkki ja telemetrian lähetys.

Koitan löytää aikaa että saan kirjoitettua noista jonkin sortin johdannon, josta saisi kuvan siitä mitä on jo valmiina saatavissa, ja mitä pitää tehdä.

t. Petri

Lainaus käyttäjältä: OH2FMB - 28.10.2010, 20:55:34
Ei taida olla aika vielä kypsä tuolle kurssijutulle.

Mutta ei se asiaa haittaa, kehitellään tätä eteenpäin. Ensi vaiheessa tarttisi saada rakenneltua luotettava, kevyt ja edullinen APRS träkkeri, sitten hyvä hakkuripoweri paristopaketin ja kulutuslaitteiden väliin, ja sitten lentotietokone jossa komentolinkki ja telemetrian lähetys.

Koitan löytää aikaa että saan kirjoitettua noista jonkin sortin johdannon, josta saisi kuvan siitä mitä on jo valmiina saatavissa, ja mitä pitää tehdä.

t. Petri

Ei tässä tarvita mitään eksoottisia lentotietokoneita.

APRS träkkeri jossa 1-3W lähetystehoa ja kertoo vehkeen paikkaa radiolla 3-5 minuutin välein.  Ei sen tiheämmin.

Kuvia ottaa kamera jolla on oma tehtävänantonsa.


Komentolinkki on sarjassa _vaikea_ juttu.  Antaa mennä autonomisena niin ei tule liikaa vaikeusastetta.
KISS ja se toimii todennäköisemmin.

Virranhallinta on mielummin erillinen.  Jos kamera kuvaa patterinsa loppuun, se ei haittaa paikannusta.

Lainaus käyttäjältä: oh2mqk - 28.10.2010, 22:00:15
Ei tässä tarvita mitään eksoottisia lentotietokoneita.

Totta, asetuksen määrittämät toiminnot voi toteuttaa myös pallonirroitus-ajastimella ja träkkeriin ohjelmoidulla "koordinaatti-laatikolla" jonka ulkopuolella se lopettaa lähettämisen.

Vaan lentotietokoneen riemu on siinä, että se mahdollistaa kaikenlaista jännää ja tekee hommasta 10-100x mielenkiintoisempaa.
Super-Ilmarin vastaavaa eli "IHU":n ekaa versiota tehtiin kai neljä vuotta, mutta siinä oli aikamoinen tavoitetaso. Mutta ei siitä ole pakko tehdä täyttä rakettitekniikkaa, eikä C-kieleenkään tartte sekaantua jos ei halua.
Kaksi toisenlaista lähtökohtaa:

Basic Stamp: http://www.parallax.com/ (http://www.parallax.com/)
PICAXE: http://www.rev-ed.co.uk/picaxe/

Molemmissa Basic-tulkki poltettu piirin sisään - eli ei ole pakko tapella C-kielen pointterien kanssa jos ei halua.
PICAXE on siinä mielessä parempi, että se kun perustuu hyllystä saataviin microchip PIC- prosessoriin, niin se on halvempi ja monipuolisempi.

Esim. ekan proton voi tehdä PICAXE:lla, ja jos haluaa lisää tehoa niin ostaa vastaavantyyppisen "raa'an/puhtaan" PIC-prosessorin ja ajaa sinne ohjelman Basic-kääntäjän läpi jolloin se on konekieltä ja paljon nopeammin suoriutuvaa. Ja jos sekään ei riitä, niin sitten voi ottaa sen C-kääntäjän ja assemblerin käteen.
Ja vastaavan raa'an piirin voi tosiaan vaihtaa samaan protoalustaan kuin alkuperäinen PICAXE on, jolloin prosessorin versio ja pinout pysyy samana - vain sen ohjelma vaihtuu.

Komentolinkki ja telemetria taas toteutuu kätevimmin käyttämällä erillistä modemipiiriä, joka tekee prosessorin tekemästä (pakettiradioprotokollan mukaan paketoidusta) telemetriadatasta 1200bps AFSK- luritusta, joka laitetaan sitten tiks vaan radion mic-liittimen kautta taivaalle. Ja komentolinkkiin sama mutta toisinpäin. Tällöin modulaatiota ei tarvitse ilmaista eikä luoda ohjelmallisesti prosessorissa, joka helpottaa elämää kummasti.

Basic Stamp -lentotietokoneen yksi suuri etu on siinä, että sille on valmiit nuotit täällä:
Parallax - Applications - Near Space: http://www.parallax.com/Resources/ApplicationsContests/Science/NearSpace/tabid/567/Default.aspx (http://www.parallax.com/Resources/ApplicationsContests/Science/NearSpace/tabid/567/Default.aspx)

Mutta tuolla olevat ohjelmalistaukset voi kyllä soveltaa melkein suoraan myös PICAXE:lle.
Tuo on erittäin hyvä - itse asiassa paras löytämäni - netissä oleva tutoriaali luotainpallojen tekemisestä ja operoinnista.

t. Petri

ps. Ja jos C ei haittaa, niin mikä ettei lähtökohdaksi vaikka se Arduino.

Lainaus käyttäjältä: OH2FMB - 29.10.2010, 00:30:26

ps. Ja jos C ei haittaa, niin mikä ettei lähtökohdaksi vaikka se Arduino.

Tarkennetaan sen verta, Arduinon IDE:n kautta tehtävä ohjelmointi ei ole C:tä, vaan Wiring-projektia hyödyntävää yksinkertaistettua C++:n kaltaista koodia, joka ei ole (välttämättä) validia C++:aa. Toki syntaksi on hyvin samannäköistä, ja puhdasta C/C++ -koodiakin voi käyttää. Pointti siis tässä oli se, että Arduinon ohjelmointi on simppelimpää kuin "ihan oikea" C/C++ -ohjelmointi :-)

Lainaus käyttäjältä: pnuu - 29.10.2010, 08:59:34
Tarkennetaan sen verta, Arduinon IDE:n kautta tehtävä ohjelmointi ei ole C:tä, vaan Wiring-projektia hyödyntävää yksinkertaistettua C++:n kaltaista koodia, joka ei ole (välttämättä) validia C++:aa. Toki syntaksi on hyvin samannäköistä, ja puhdasta C/C++ -koodiakin voi käyttää. Pointti siis tässä oli se, että Arduinon ohjelmointi on simppelimpää kuin "ihan oikea" C/C++ -ohjelmointi :-)

Tarkennetaan vielä että kyllä Arduinon IDE on vain tekstieditori joka käyttää ihan perinteistä avr-gcc:tä kääntämiseen, eli kyllä se ihan validia perus C/C++:aa on. Arduinon kirjastojen funktiokutsujen nimet on vain tehty vastaamaan java-tyylistä ulkoasua jota Processingissa/Wiringissä käytetään.

Mitä tarvitaan korkealle lentämiseen?

• kevyt kokonaisuus
• kylmyydensieto

Tarvitaanko eksoottisia lentotietokoneita?  EI.
Tarvitaanko kuvien ottamiseen kameraa?  Kyllä.
Tarvitaanko paikannuslähetintä?  Kyllä.

Normaali luotauspallo nousee 20-25 kilometriin, jossa se saavuttaa maksimivenymänsä ja repeää riekaleiksi.
Normaalilla pallolla pääsee ylemmäs, kunhan sitä täyttää vähemmän - ja sillä pääsee samalla täytöllä 2-3% korkeammalle, kun käyttää heliumin sijasta vetyä.

Vaisalan sääsondien massat ovat virtalähteestä ja muusta tekniikasta riippuen 350g (RS80) - 160g (RS92)
Vaisalan RS92 sondissa GPS:n lisäys painaa 10 grammaa.

Tyypillisesti palloon laitetaan luotaimen massan verran nettonostetta, jolloin se nousee 3-5 m/s nopeudella ja se ei missään oloissa jää kellumaan kylmään ilmakerrokseen.
Kevyelle luotaimelle saattaa riittää jopa 300 grammaa nettonostetta (pallon massa + luotaimen massa + nettonoste = kokonaisnoste)
Luotaimen massaksi lasketaan kaikki välinarut, laskuvarjot, antennit, yms.

Kevyt ja edullinen kamera jossa mahdollisuus ulkoiseen virransyöttöön:
http://www.dealextreme.com/details.dx/sku.37478  (14 grammaa)

GPS:  https://www.argentdata.com/catalog/product_info.php?cPath=23&products_id=144  20g
Radio: https://www.argentdata.com/catalog/product_info.php?cPath=25&products_id=134 10-15g
Tracker: https://www.argentdata.com/catalog/product_info.php?cPath=22&products_id=64 10-15g
  noin  40-80g

144 MHz lähetinantenni: - itse rakentaen, noin 10 grammaa
3.6V Lithium-thionyylikloridi paristot sähkölähteeksi? 100g? 50g?
Kotelointi/säteilyjäähtymiseristys: 50g
Laskuvarjo: 20g

Kokonaismassa:  200 - 300g.

Tähän pätee sama kuin mikrofilmilennokkeihin: jos rakenneosa ei koskaan rikkoudu, se painaa liikaa, trimmataan kevyemmäksi.
Kolmesataa grammaa on aivan liikaa.  200 grammaa menettelee, 150g on hyvä.

Osia alkaa saapua.

Virtalähteenä Tadiran SL-2770 paristo.  3mA / 3.6V / +25C / 8.5Ah  (100mA / 3.2V / +0C / 1-2Ah; reilu 10 tuntia virtaa yhdestä kennosta tähän projektiin.)
Paristosta otettava keskiarvovirta radioseurannalle: 70 mA

Kamerasta kerron kun se saapuu.
Kiinan webistä voi koettaa arvata mitä jättävät kertomatta (kuten että kelpaako microSDHC kortit.)

Ajatus on ruokkia systeemissä sekä seurantaradio että kamera yhdestä patterista.
Jos se ei sittenkään näytä riittävän 8h keikkaan, laitetaan toinen patteri rinnalle.

Hienoisia vilunväreitä on kuitenkin pariston kylmäkapasiteetin kanssa.
100mA kuormalla saadaan ehkä 3.0V ulos -10C lämpötilassa.
Parhaiten sähköä saa ulos lämpimässä, eli sähkömuuntimet ja lähetinmoduli menee tiiviiseen kontaktiin patterin kanssa.
Patterille sallitaan +80C.

Miten sähkö?
Pariston 3.6-3.0V jännite pitää nostaa hieman ylemmäs, vaikkapa 9-12V (eli 3x/4x) mahdollisimman korkealla hyötysuhteella ja tasaisella kuormalla. (boost-hakkuri vakiovirralla.)
Pääsähkökiskossa on "iso" kapasitanssi, josta saadaan lähettimen pulssikuorman virta ja kapasitanssin jännite saa laskea 20-30% lähetyksen aikana.
Sieltä on pienet Buck hakkurit tuottamassa sähköä gps:lle (3.7V), seurantalähettimelle (5V) ja APRS trackerille (5V), sekä kameralle (x V)

Lainaus käyttäjältä: oh2mqk - 20.11.2010, 00:32:03

Hienoisia vilunväreitä on kuitenkin pariston kylmäkapasiteetin kanssa.
100mA kuormalla saadaan ehkä 3.0V ulos -10C lämpötilassa.
Parhaiten sähköä saa ulos lämpimässä, eli sähkömuuntimet ja lähetinmoduli menee tiiviiseen kontaktiin patterin kanssa.
Patterille sallitaan +80C.

Lämmitystä, veli hyvä, lämmitystä! Styrox-pytty ja katalyyttilämpöpussi pitää sisälämpötilan sievästi plussan puolella. Lisää painoa ehkä 50-100g mutta hyöty jää selvästi plussan puolelle. Haaste on sopivan lämmittimen löytäminen, koska nuo normaalit paketit on vähän turhan isoja, paino yli 200g. Meillä oli joku n. 7x5cm kokoinen joka oli varsin passeli tuohon tarkoitukseen.

Entäpä aurinkosähkö ? 100g lisäpainolla saa 2W 12v aurinkovoimaa. Jos katsoo selkeän lennätyspäivän , ja ajankohdan klo 10..12 tuntumaan kesällä , on aurinkovoimaa kokomatkalle. Pilvisenäpäivänä on aurinkoa tarjolla 100% varmuudella 10km korkeudesta lähtien - eli ensimmäinen 1/2 tuntia akkujen varassa, ja sitten helpottaa.

http://www.spelektroniikka.fi/tuotteet/elektroniikka-verkkolaitteet-aurinkopaneelit-/aurinkokenno-12v05w-100374

Toinen kalliimpi 5W 12v painoa 290g:
http://www.marinea.fi/shop/product_details.php?p=2675

Lainaus käyttäjältä: Timo Kantola - 20.11.2010, 20:51:18
Entäpä aurinkosähkö ? 100g lisäpainolla saa 2W 12v aurinkovoimaa.

Käytännössä tarvitaan 3 kpl paneeleita joiden normaalien azimuutit ovat 120 asteen välein.
Yksi paneeli olisi riittävä jos se aina seuraisi aurinkoa...

Tällä asetelmalla saa kutakuinkin aina yhden kennon tehon irti - eli 0.5W - joka on enemmän kuin arvioimani 0.3W keskiarvovirta.

100g (3x 25g kenno, 25g tukirakenteita ja elektroniikkaa) saadaan toki pidennettyä lennon sähkökapasiteettia.
Se on silti 100g lisää tähänastiseen 150g kokonaiskuormaan.  (Onhan 250g vähemmän kuin RS80 sondin 350g, mutta silti...)

Laittamalla toinen C kokoinen litium-pari saa tuplattua sähkötehon lisäämällä massaa 50g.

Lämmönhallinta (kylmänhillintä) on vaikea haaste kaikissa lentovehkeissä.
Pitää muistaa että se näkee kylmän avaruuden lentonsa keston valtaosa ajan.
Tähän auttaa aluminoitu (tai kullattu) mylar kalvo, myös "avaruuspeite" nimellä esiintyvä.
Styrox ei auta, säteilyjäähtyminen menee styroxista läpi.

Tuosta aluminoidusta muovikalvosta tehdään ylösalainen kuppi niin että laitteen sisäosat näkevät maan, mutta eivät taivasta.
GPS modulin on oltava kupin ulkopuolella, samoin kameran linssi tarvitsee ikkunan.

"Super-Ilmari":ssa ongelmat olivat moninaisempia.  Lähettimet kävivät kuumana, mutta muutamat muut komponentit liian kylminä.

Lainaus käyttäjältä: oh2mqk - 20.11.2010, 22:59:49
Käytännössä tarvitaan 3 kpl paneeleita joiden normaalien azimuutit ovat 120 asteen välein.
Yksi paneeli olisi riittävä jos se aina seuraisi aurinkoa...

Jos yhden paneelin sijoittaisi kapselin katolle , kyllähän se kapseli tuulessa heiluu, mutta keskimäärin lienee oikeinpäin ?

Lisäys:

Lainaus käyttäjältä: oh2mqk - 20.11.2010, 22:59:49
100g (3x 25g kenno, 25g tukirakenteita ja elektroniikkaa) saadaan toki pidennettyä lennon sähkökapasiteettia.
Se on silti 100g lisää tähänastiseen 150g kokonaiskuormaan.  (Onhan 250g vähemmän kuin RS80 sondin 350g, mutta silti...)

Tuossa alunperin ajatuksena oli saada kameralla kuvia mahdollisimman korkealta - onko tässä 150g kokonaismassassa kameraa kyydissä ?
Jollain Kaymontin KCI 3000 pallolla saisi  1050g kuorman 37km korkeudelle, hieman pienemmän kuorman korkeammallekin - KCI 1200 nostaisi "vain" 33km korkeuteen , mutta maksoi muistaakseni ( jotain 250e ..350e kuluineen ) 1/3 hinnan tuosta vahvemmasta KCI3000 pallosta. Noissa netissä pyörineistä pallovideoista saa käsityksen että lento on hyvin turbulenttista aina tuonne jonnekkin 30km rajaan asti - sitten rauhoittuu meno kummasti , siksi olisi kiva päästä jonnekkin lähemmäs 40km..
http://www.kaymont.com/pages/sounding-balloons.cfm

Kuorma voisi olla jotain:
Kapseli 150g
laskuvarjo + narut 50g
yhteydenpitoelektroniikka + sähköt 250g
kamerat 250g
Lämpöpussi 200g
Yhteensä 900g , vähän jää viellä pelivaraa ylös jos tulee tarve. ja kaikki painonpudotus tuonee lisää korkeutta ?

Lainaus käyttäjältä: Timo Kantola - 28.03.2010, 13:41:44
Suomessa pallo laskeutuu noin 95% varmuudella 30m korkean kuusen latvaan - loput 5% laskeutuu 110kv  korkeajännitelinjaan.

Tai sitten pellolle. Viitisen vuotta sitten syksyllä puntihommissa huomasin, että puintikelaan tarttui jotain riekaleita ja sain pysäytettyä koneen juuri ennenkuin nielaisi naruvyyhden kitaansa. Muutama pallonriekalehan siinä, narua ja pahvikuoressa Waisalan sääsondi antenneineen+ jonkinlainen kosteudessa levähtänyt akku. Palautusosoitetta ei ollut eikä ilmatieteenlaitoskaan tunnistanut tussimerkintöjä. Töissä tuttu automaatiosuunnittelija kaivoi netistä spekat ja jotain rakentelijoiden ohjeita ja sanoi että "tuohon xx volttia, niin saat yy-konstilla vastaanotettua koneellesi GPS-paikan, ilmankosteuden, paineen ja lämpötilan". Lojui työpisteessäni pari vuotta kunnes päätyi jonkin toimisto-lay-out - muutoksen mainingeissa romuun, ikävä kyllä.

Jos tuohon ruutikuivalle sänkipellolle olisikin tupsahtanut vety-täytteinen, potkureilla varustettu kymmenkiloinen palopommi, joka olisi samalla kätevästi maattanut pellolla olevan voimalinjan puimurini kautta, en olisi ilahtunut  :police:

Pallon maksimikorkeuden määrää joko pallon räjähtäminen tai se missä korkeudessa noste ja paino ovat tasapainossa. Jälkimmäinen taitaa olla aika teoreettinen jos pallolle laitetaan reilusti nostetta.
Räjähtäminen tarkoittaa sitä että vedyn ja muun aineksen tiet eroavat, vety lähtee ylös ja loput alas. Sänkipellolle päätyvässä osassa ei vapaata vetyä ole.

Kaizu

Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 21.11.2010, 12:28:03
Räjähtäminen tarkoittaa sitä että vedyn ja muun aineksen tiet eroavat, vety lähtee ylös ja loput alas. Sänkipellolle päätyvässä osassa ei vapaata vetyä ole.

Niinpä tietenkin. Eli se 10 kilon potkuripaketti tulee sitten 200 km/h alas...
Noista säähavaintopalloista löytyi seuraava iinkki, eli kunhan nostetta on riittävästi ettei tule kokonaisena alas ja toisaalta kunhan kukaan ei osu loppuosan kohdalle ja/tai se ei ole liian raskas, "Säähavaintopallon riekaleet toimvat laskuvarjona". Tuo löytämäni ainakaan ei painanut oikein mitään. Kuulemma Baltiasta asti noita tänne lentelee. Tuon mukaan käyttävät joko vetyä tai heliumia.

http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=8117c467-9df8-4fc6-9bdb-8131a7e4b402#discussion (http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=8117c467-9df8-4fc6-9bdb-8131a7e4b402#discussion)

Lainaus käyttäjältä: Timo Kantola - 21.11.2010, 00:52:16
Jos yhden paneelin sijoittaisi kapselin katolle , kyllähän se kapseli tuulessa heiluu, mutta keskimäärin lienee oikeinpäin ?

Jos paneelin asento on vaakasuora, silloin siitä saa tehon joka on sin(auringon elevaatio)*nominaaliteho.
Talvella paneelin pitää olla melko pystyssä -> azimuutilla on merkitystä -> kolme paneelia 120 asteen välein auttaa.

Kyllähän kilonkin painoinen laite saadaan ilmaan, mutta en nyt turhaan katselisi Kaymontin suurten pallojen hintoja.
Minä tavoittelen lennon kokonaismassaa joka on alle 250 grammaa ja kestoa joka on 3-4 tuntia.

Hankkimassani kamerassa massaa on 14 grammaa.
Eihän siinä voi mikään Nikkor-optiikka olla, mutta menetellee tuokin ja päivällä valoa on paljon.

Lainaus käyttäjältä: oh2mqk - 20.11.2010, 22:59:49
Tähän auttaa aluminoitu (tai kullattu) mylar kalvo, myös "avaruuspeite" nimellä esiintyvä.
Styrox ei auta, säteilyjäähtyminen menee styroxista läpi.

On siinä silti jonkinlainen eristys oltava, kun alkumatkasta kuitenkin on ilmaa, joka johtaa lämpöä. Säteilyjäähtymisessä olet toki aivan oikeassa, mutta aktiivinen lämmitys auttaa tähänkin.

Pula-Ilmareissa muuten käytettiin mylarin tilalla halpahallin alumiinifoliota... Saishan tuota nykyään tavallinenkin kuluttaja, pitänee seuraavaan hommata.

Lainaus käyttäjältä: oh6mwq - 21.11.2010, 21:40:16
On siinä silti jonkinlainen eristys oltava, kun alkumatkasta kuitenkin on ilmaa, joka johtaa lämpöä.
Säteilyjäähtymisessä olet toki aivan oikeassa, mutta aktiivinen lämmitys auttaa tähänkin.

Laitan 5-10 kerrosta tuota "avaruuspeitettä".  Yksi peitekerros on noin A5 arkin kokoinen, käytännössä otan tuollaisesta halvasta peitteestä 15 senttiä leveän ja 1-2 metriä pitkän kaistaleen.

Peitteen reunoja leikataan pystysuuntaisiksi liuskoiksi ja yläpuolella ne limitetään niin ettei sisältö näe avaruutta.
Kameralle pitää tehdä pieni ikkuna ja mahdollisesti maata kohti jätetään aukko josta ylimääräinen lämpö päästetään ulos.

Jos sisälämpö ei labrapöydällä nouse yli +80C umpinaisella eristyksellä, kaikki on hyvin.
Jos sisälämpö ei nouse edes +50C asti (labrassa nyt +22C), sitten pitää miettiä uusia kujeita.
Litium-parista saa parhaiten tehoa kun sen lämpötila on +60C .. +80C.
Elektroniikka pärjää ihan hyvin noissa lämmöissä, -80C on eri juttu.

Aktiivinen lämmitys kuulostaa a) painavalta,  b) hukkaa sähköä - mieluiten pidän paikannuslähettimen ja kameran hukkalämmön huolellisesti sisällä.

Lainaus käyttäjältä: oh2mqk - 01.12.2010, 21:26:05

Aktiivinen lämmitys kuulostaa a) painavalta,  b) hukkaa sähköä - mieluiten pidän paikannuslähettimen ja kameran hukkalämmön huolellisesti sisällä.

Totta, jos on tarkoitus tulla toimeen parin sadan gramman painobudjetilla. Jos painoa on vara laittaa enemmän, pieni katalyyttilämmitin on käyttökelpoinen ratkaisu. Sähköä ei kannata lämmittämiseen käyttää.

... ja näin (http://www.yle.fi/uutiset/tiede_ja_tekniikka/2010/12/verkkokamerasta_kuvaa_35_kilometrin_korkeudesta_2221758.html) Ruotsissa...

Tämä kannattaa katsoa. Paljon erinomaista ja arvokasta tietoa avaruuspalloprojektista:

http://www.youtube.com/watch?v=TSagu8GWMe8 (http://www.youtube.com/watch?v=TSagu8GWMe8)

... Ahmad Alromeadheen on kuvannut pallon avulla lumipeitteisiä Sierra Nevadan vuoria ja Kalifornian viljelmiä (http://www.cloudynights.com/ubbthreads/showflat.php/Cat/0/Number/4705153/page/0/view/collapsed/sb/5/o/all/fpart/1#Post4750070) huhtikuussa 2011 (kuva aivan ketjun alussa) . Alempana CN-ketjussa hän kertoo laitteistostaan.

Kiinnostava aihe.

Löysin tämän kun omaa projektia suunniteltiin.
Mistä olette noita palloja ostanu? Vai onko yhtään projektia edennyt suunnitteluvaiheesta pidemmälle?

Katselin noitten pallojen hintoja, niin jokin kilon nostava pallo maksaa jo melko paljon. Ebaysta löytyi melko edullisia palloja, $20 kappale(+ melkoset postikulut). Ja nostas yli 2 kiloa! Mutta hömm, valmistettu 1982... Kestäsköhän ne ollenkaan, vai losahtaako jo täyttövaiheessa..?
Jos ne ei olis noin vanhoja, niin olisin 4 tuollaista itselleni ostanut...

Lainaus käyttäjältä: mick - 26.04.2012, 20:25:47
Mutta hömm, valmistettu 1982...

Ei voina lukea hymyilemättä tuota kohtaa...
Mitä materiaalia noinkin vanhat sääpallot sitten lieneekään.

Onko kenelläkään tiedossa mistä sais edullisen ja kevyen data loggerin?
Ainakin korkeus tieto pitäis saada ja ei haittaa vaikka sais lämpötilankin.

Lainaus käyttäjältä: Härveliukko - 06.05.2012, 22:48:17
Onko kenelläkään tiedossa mistä sais edullisen ja kevyen data loggerin?
Ainakin korkeus tieto pitäis saada ja ei haittaa vaikka sais lämpötilankin.

Tuosta:

http://www.eagletreesystems.com/MicroPower/micro.htm

Lainaus käyttäjältä: getty - 07.05.2012, 09:13:17
Tuosta:

http://www.eagletreesystems.com/MicroPower/micro.htm

No eipäs nyt heittäydytä huumoripuolelle, tuo on lennokeihin tehty loggeri jonka väitetään toimivan 6 km:iin saakka mutta epäilen vahvasti sillä nämä perustuvat ilmanpaineen mittaukseen halvimmilla mahdollisilla antureilla. Suosittelisin USB-muistitikun näköistä GPS-mokkulaa joita ennen sai tosi halvalla Verkkokaupan Ahvenanmaan myynnistä, nyt niitä saa vähän kalliimmalla sieltä sun täältä.

Lainaus käyttäjältä: Härveliukko - 06.05.2012, 22:48:17
Onko kenelläkään tiedossa mistä sais edullisen ja kevyen data loggerin?
Ainakin korkeus tieto pitäis saada ja ei haittaa vaikka sais lämpötilankin.

Arduinosta voi rakentaa helposti vaikka minkälaisen dataloggerin, kun hommaa siihen vaan sopivat anturit:

http://www.robomaa.com/index.php?main_page=product_info&cPath=15_16&products_id=939&zenid=nrdkbso3jem77p5k9cisde6ce6

Järeämpi versio:
http://www.robomaa.com/index.php?main_page=product_info&cPath=15_16&products_id=940&zenid=nrdkbso3jem77p5k9cisde6ce6


Noissa sääpalloprojekteissa on usein käytetty Arduinoa dataloggaukseen ja logiikanohjaukseen:
http://www.youtube.com/watch?v=DigUu4ev9OE

Tuossa vähän tarkempaa tietoa yo. sääpalloprojektista kuvien kera:  http://devingaffney.com/gps-balloon

Eikö olis mitään valmista palikkaa?

Miksei tämä kelpaa?

http://www.ventusdesign.com/products/products-gps/?tx_hmrventus_pi1[product]=252&cHash=68429ca316d108b7febf15954ed0e37d

Nauhoittaa reitin, korkeuden ja nopeuden jotka voidaan sitten näyttää erilaisissa sovelluksissa, vaikka Google Mapsissa. Maksoi aikanaan Verkkokaupassa alle 20 Eur, nyt on hommattava tämä tai vastaava jostain muualta.

Reijo

Näyttää trakkereita olevan edelleen myynnissä mutta hinnassa on pilkku eri kohdassa.

Kaizu

joo, tämä on hyvä.
täytyy ostaa jostain.

Noniin!
Meidän projektissa edetään!

Nyt meillä on kaksi palloa hankittuna. Pienia (ja huonoja?) 25 gramman kameroita on tilattu, odotellaan toimitusta.
Vielä puuttuisi GSM-GPS laite. Koirapanta tms kevyt laite, joka osaisi kertoa sijaintinsa esim tekstiviestillä. Mistähän tällaisen löytäisi? Aika arvokkaita tuntuu olevan nuo...
/lisäys: Hmm jaa, tähän ketjuun olikin tullut postauksia juurikin tästä aiheesta, en vain huomannut :)
Lisäys2: Ääh, noissa Ventuksen laitteissa oli vain loggaus :( Ei siis GSM-puolta mukana...

tuollainen VENTUS GPS-tracker, siinä on gsm/gprs puolikin.

http://www.dealextreme.com/p/portable-mini-gsm-gprs-gps-anti-thief-vehicle-tracker-black-72131
Tuommosen tilasin. Hinta ei paha, 45eur.
Ja jos noita tietoja lukee, niin tuossahan vois olla ihan oikea GPS piiri. Ja niinhän noissa kuvissa tuolla alhaalla (asiakkaitten ottamat kuvat) näkyykin, että SIRF3 GPS piiri on. Kuinka kauan lie akku kestää, sen näkee sitten kun tuo tulee. Painaa 46 grammaa, paljonko lie on akun osuus? Jos vaikka käyttäs yhtä tehokkaampaa akkua koko systeemille..? Kamerat ja kaikki. 250 grammaan pitää jäädä nimittäin hyötykuorma meillä...

/lisäys taas. Jaahas, eihän tuossa ole akkua ollenkaan mukana. Eipä paljoa saa painoa karsittua tuosta pois enään... Ehkä kuoret poistamalla?
Mitä muuten tykkää tuommoset halvat kamerat GSM-häiriöstä? Saako jotenkin suojattua? Foliolla tms? Tarkoitus ottaa videota myös.

Mitä jos systeemissä olisikin kaksipalloa joiden avulla noustaisiin ylös, pallojen koot ja täyttö määrät mitoitettaisiin sillätavalla, että toinen räjähtää ensin, sitten jäljelle jäävällä pallolla leijjailtaisiin sievästi alas? Toisen pallon koko olisi siis sen kokoinen ettei se räjähdä heti, eikä yksinään jaksa nousta ylös mutta toimisi jarruna.
Tuli vaan mieleen, kun tätä ketjua lueskelin.

tiedoksi,

Radioamatöörien FIN-HAM listalla, oli maininta tästä. Suunnitelmissa lähettää pallo tulevana sunnuntaina 18.8.13 lennolle:
https://www.facebook.com/permalink.php?story_fbid=720908387924632&id=166678796680930

-Timo, OH7HMS

Palloa voi seurata täällä:
http://aprs.fi/#!call=a%2FOH6VHF&timerange=10800&tail=10800

Parempi myöhään kuin ei milloinkaan  :azn:

Lainaus käyttäjältä: Juhanitee - 18.08.2013, 11:57:50
Palloa voi seurata täällä:
http://aprs.fi/#!call=a%2FOH6VHF&timerange=10800&tail=10800

Parempi myöhään kuin ei milloinkaan  :azn:

Ottaneeko (video)kuviakin?

aprs.fi mukaan, näytti siltä että olisi käynyt hieman vajaassa 33km korkeudessa. Reitillä pisteet näyttää sen jälkeen olevan matalammalla.... Nyt näkyy olevan noin reilun 3km korkeudella.

Lainaus käyttäjältä: Timi - 18.08.2013, 12:22:10
Ottaneeko (video)kuviakin?

Ottaa, mutta muistikortille. Kaipa ne joskus tulevat jonnekin jakeluun.

Videoita otettiin ja niistä on lyhennelmät nähtävänä täällä https://www.facebook.com/pages/Kattern%C3%B6-Skywatchers/166678796680930 ja vähän muutakin tarinaa. Mukana oli 2 kpl Replay XD kameraa. Yksi suunnatuna alas ja toinen horisonttiin. Palloa kuvattiin Samsung Xcover älypuhelimella. Tämä oli meidän ensimmäinen lennätys opettelu tarkoitukseen tulevia koitoksia varten. Melko kova tuuli teki pallon tarkan täyttänmisen vaikeaksi ja sen vuoksi lento kesti suunniteltua kauemmin ja tietenkin kameroiden akut tyhjentyivät ennen aikojaan. Xcover jaksoi pisimpään, mutta silläkään ei saatu kuvattua pallon räjähdystä ja laskuvarjon toimintaa. Horisonttiin suunnattu kamera huurtui ja boksi pyöri niin paljon, ettei siitä saatu kelvollista kuvaa.

Pekka Ruohomäki

Törmäsin nimittäin sattumalta tällaiseen harrastekauppaan kuin Balloon Camera (http://www.ballooncamera.com/), josta saa tarvikkeet kuvauspallon tekemiseen, jolla nyt ainakin voi harrastaa vähän matalamman tason ilmakuvausta, vaikka ei ihan 30km päästäkään. Mukana tulevan siiman pituus on 576m, mutta periaatteessa kai mikään ei estäisi käyttämästä pidempää siimaa (mutta onko se toisaalta sitten enää järkevää, tuokin jo tuntuu vähän pitkältä)... Onko kukaan kokeillut tämän firman tuotteita?

Pitäisiköhän näissä pallojen lentoradoissa yms ottaa huomioon myös muu taivaan liikenne esim helikopterit (no aika huono tuuri saa olla jos mediheli tms osuu juuri silloin paikalle) , pienlentokoneet , suomen reittiliikenne @1-5km ja muu maailman reittiliikenne @ 8-12km ??

Radioamatöörien FIN-HAM listalta poimittua, Suomen ilmatilaan tulee pallo. Tällä hetkellä menossa kohti Raumaa. Pallo oli lähetetty englannista. Jos oikein ymmärsin, tämä pallosysteemi ei ota kuvia. Telemetriaa pallo lähettää, tosin pitää olla laitteet 70cm taajuusalueella (434.500MHz). Itselläni ei ole mahdollisuutta tänään telemetrian vastaanottoon. Pari linkkiä alla:
http://www.leobodnar.com/balloons/B-15/
http://spacenear.us/tracker/?filter=B-15

Kävi ajatus mielessä, mahtaisiko tuo pallo näkyä päivätaivaalla kaukoputken avulla ? Tuskin kovin iso pallo on, sivujen mukaan kuorma on hyvin kevyt...

Lainaus käyttäjältä: Timo Kuhmonen - 05.10.2013, 12:55:33
Radioamatöörien FIN-HAM listalta poimittua, Suomen ilmatilaan tulee pallo. Tällä hetkellä menossa kohti Raumaa. Pallo oli lähetetty englannista. Jos oikein ymmärsin, tämä pallosysteemi ei ota kuvia. Telemetriaa pallo lähettää, tosin pitää olla laitteet 70cm taajuusalueella (434.500MHz). Itselläni ei ole mahdollisuutta tänään telemetrian vastaanottoon. Pari linkkiä alla:
http://www.leobodnar.com/balloons/B-15/
http://spacenear.us/tracker/?filter=B-15

Kävi ajatus mielessä, mahtaisiko tuo pallo näkyä päivätaivaalla kaukoputken avulla ? Tuskin kovin iso pallo on, sivujen mukaan kuorma on hyvin kevyt...

pallo menossa nyt kohti Ilomantsia, korkeutta enää reilut 1km. Ehkä tippunee Suomen puolelle ?

EDIT: viimeisin sijainti kartalla, näyttää noin 20km Ilomantsista koilliseen (Suomen rajan sisällä)....

Tutustuin kaverin sivuihin ja kylläpäs on sairaan siistejä projekteja. Pallon hyötykuorma itse tehdyllä elektroniikalla on tusinan gramman luokkaa ja kyseessä on siis foliopallo, joka sääpallosta poiketen lakkaa laajenemasta ja jää kellumaan 8 kilometrin hujakoille.

Pallo kelluu sitten ympäri maailmaa ja näkyy kartalla niin kauan kuin ei tapahdu katastrofia ja vastaanottajia löytyy. B-15 tippui maahan (ei voi tietää menikö suomen vai venäjän puolelle) ilmeisesti ajauduttuaan jäätävään pilveen.

Liityin tuonne irkkikanavallekin ja maestro itse tuumasi seuraavasta pallostaan:
<LeoBodnar> I have launched B-17 mostly for the Finns, they have put so much effort in trying to locate B-15 and some felt they missed the fun tracking it

Seuraava B-17 on siis kovaa vauhtia tulossa kohti suomea: http://spacenear.us/tracker/?filter=B-17

Nyt voisi yrittää itsekin virittää vastaanoton. Paikka vastaanottoon minulla olisi selvillä Espoossa, radiot ja antennit siellä valmiina. Omalla koneella on SDR tikku ja sen parina SDR softa. Tarvitsi tietääkseni enää asentaa audion SDR vastaanottimelta dekoodaussoftalle kääntävä kikkare. Ja sitten itse dekoodaus softan asennus ja testaus myös...

Tulkitsin, että jos pallo jatkaa suurinpiirtein samaa vauhtia kuin Tanskan pohjoisosan yli mennessään, niin hieman ennen puoltayötä olisi pääkaupunkiseudun yllä (jos siis ennustettu reitti pitää kutinsa)?

Seuraillut pallon kulkua ja siellä nyt ennustettu että poksahtaa ja tippuisi Ruotsin puolle.
Saa nähdä.

Lainaus käyttäjältä: einari - 08.10.2013, 16:27:27
Seuraillut pallon kulkua ja siellä nyt ennustettu että poksahtaa ja tippuisi Ruotsin puolle.

Tuota ennustetta ei kannata noteerata, kun se on tarkoitettu laskettavaksi luotauspallon kaltaisille venyville kumipalloille. Tuo on kelluva foliopallo, joka ei poksahda ainakaan kovin ennustettavasti. Todennäköisemmät tippumissyyt ovat jonkinlainen heliumvuoto, jään kertyminen tai kauhea turbulenssi. Niiden puuttuessa pallo kelluu vakiokorkeudella tarvittaessa vaikka maailman ympäri.

Pallo kuuluu jo usealle suomalaiselle vastaanottimelle, mutta on ilmeisesti taas alkanut kerätä jäätä, ja nyt jännätään tuleeko alas saaristomereen vai ehtiikö maan päälle (näillä näkymin Paraisille).

Minulla jäi radiovastaanotto tänään tekemättä B-17 pallon osalta. Kaikkia SDR softakikkareita en nopealla aikataululla saanut toimimaan yhteen...

Hetki sitten tehty putoamisennuste: http://predict.habhub.org/#!/uuid=8f1d1414fd2308ef6cf28bb637a12d5deb39e4c8
Arvot kylläkin muuttuvat kokoajan, ja tuo olettaa vakiovajoamisnopeuden.