Onko kivi?

[tiedustelija]

Tässä on kuva murikasta jonka löysin kymmenkunta vuotta sitten pelloltamme perunannoston yhteydessä. Unohtui kirjahyllyyn pölyttymään. Eli onko kuvassa selvä kivi vai kannattaako tutkituttaa? Painoa murikalla on 930g.

[Lauri Kangas]

Näyttäisi ihmisen tekosilta.

[Jarmo Moilanen]

Juu. Ei ole oikea kivi vaan vaikuttaa aika tyypilliseltä masuunikuonalta.

[kocmok]

Jatketaampa samaan;

Kiinnitin huomion murikkaan joka on kivipengerryksessämme. Kivi on paljastunut pintamaasta muutama vuosi sitten kun raivasin talon paikkaa, ja se päätyi pengerrykseen muiden kivien seuraan.Kivi on sikälierikoisen oloinen että kysäisempä täältä kannattaako tätä tutkia sen enempiä.

Murikka on kooltaan noin 27*14*14cm ja painaa 6940g. Lisäksi näyttää että puolikas puuttuu, se on haljennut aivan tasaisesti.


http://files.myopera.com/kocmok/albums/1606891/ST28062010%2000900.jpg

Murikassa on selkeä vaaleampi ja huokoisempi 5 mm kuori (joka on kuitenkin paksuimmalta kohdalta muutaman sentin) toisella puolella joka peittää tummemman sisäkerroksen jossa näkyy samansuuntaisia sulamisraitoja.


http://files.myopera.com/kocmok/albums/1606891/ST28062010%2000600.jpg

Murikka ei ole magneettinen (ainakaan kompassi ei reagoi siihen), mutta siinä on silti ruosteisia jälkiä.

[pepa]

Kokeileppa magneettia sen kiven juureen.

[kocmok]

Eipä tunnu magneetti tarttuvan tähän.

[Jorma Koski]

Näyttää tavalliselta kiveltä.

[Jarmo]

Eiköhän tuo ole ihan kotoperäinen kivi. Nuo kohollaan olevat vaaleammat viivat ovat suonia tai ohuita juonia. Niitä on meikäläisissä kivissä kyllä runsaasti mutta en muista nähneeni meteoriiteissa ikinä.

Juoni syntyy kun "emo"kivessä on rako tai halkeama, johon pukkaa tavalla tai toisella uutta erilaista kiviainesta. Tässä tapauksessa se emokivi on sitten pehmeämpää ainesta (ja rapautunut pois) kuin juonien aines. Jännää on, että ainakin joidenkin juonien aines näyttää kuvassa äkkiseltään samalta kuin "kuoren" tavara. Vie murikka GTK:lle tms, tietänevät paikan perusteella suht helposti sanoa mitä kiveä se on ja miksi se on tuollainen.

Jarmo

[Jasoni]

Jatketaan edelleen samaa. Valitettavasti minulla on kamera rikki, mutta yritän vähän kuvailla. Uskoakseni kyse on jonkinlaisesta kuonajätteestä, mutta en ole ennen nähnyt moista kiveä. Tämä on tyttäreni tekemä löydös, lapset kun tapaavat raahata kivinäytteitä mukanaan kotiin.
Kivi on nyrkin kokoinen ja hieman kolmiomainen. Se on ruostunut ja pinta melko sileä, vaikkakin hieman kuoppamainen. En havaitse siinä liuskeisuutta. Sulamiskuori on osin rapautunut pois, mutta on takaosasta reilusti alle millin paksuinen, kun taas toiselta puolen yli millin. Sulamiskuori myös on ruosteisen ruskea. Siihen on syntynyt muutamia rakkuloita, kuin kalan silmiä. Hankasin sitä sulakkeen pintaan ja sulamiskuoresta tulee punertava jälki ja itse kivestä taas (siitä kohtaa mistä sulamiskuori on pois) harmaa jälki. Magneettisuutta en siinä ole huomannut, mutta selvästi ruosteinen kyllä. Mä en tunne kiviä hyvin ja tämä ei olisi mitenkään erikoinen, mutta tuonkaltainen sulamiskuori on minulle uusi tuttavuus, koska muutoin tuo on kyllä luullakseni ihan kivi. Onkohan se sitten muinoin rautauunissa saanut ylleen tuollaisen ohkaisen sulamiskerroksen? Miten nuo kuonakivet (tai kuonaiset kivet) parhaiten tunnistaa? Onko niillä tiettyjä ominaisuuksia?

J

[Jarmo Moilanen]

Ilman kuvaa on kieltämättä sanoa mitään järkevää juuri tuosta kivestä. Eikä varma tunnistaminen onnistu yleensä edes kuvasta. Lopullinen meteoriitin tunnistus tulee aina tehdä asianmukaisesti petrologisesti ja geokemiallisesti asiantuntijan toimesta.

Oletat nyt että kivessä on sulamiskuori. Tosiasiassa suurin osa ihmisten kuvaamista "sulamiskuorista" osoittautuu joko kemiallisesti saostumalla syntyneeksi tai rapautumalla syntyväksi kuoreksi. Sulamiskuoren näköinen kuori voi syntyä tavallistenkin kivien pintaan ihan normaaleissa luonnonoloissa.

Punertava jälki pinnasta on peräisin ruosteisesta pintakerroksesta. Viirua ei edes pitäisi ottaa selvästi ruosteisesta kohdasta koska se kertoo vain että kivi on jonkin verran ruostunut. Harmaasta jäljestä en osaa paljoa sanoa kun et kerro tarkemmin millaisesta kohtaa se on otettu. Nimittäin esim. meteoriitin kiviaineksen kohdalta otettu viiru on valkea, mutta metallipirotteen kohdalta lyijynharmaa (nikkelipitoisen raudan viiru).

Suurin osa meteoriiteista on magneettisia, mutta magneettisuus tai sen puute ei oikeastaan todista mitään. Sillä vain voi asiaan perehtynyt punnita todennäköisyyttä sille voiko kyseessä olla meteoriitti. Suomen maaperässä on paljon enemmän selvästi magneettisia tavallisia kiviä kuin meteoriitteja.

Kuonien tunnistaminen on vähän hankala neuvoa. Kuonat kun ovat hyvinkin erilaisia. Lähinnä se perustuu rakenteisiin ja koostumukseen jota ei tavata luonnonkivillä. Jotku kuonakivistä muistustaa normaaleja kiviä. Ne voivat olla myös lasisia joissa on kaasurakkuloita tai ne voivat olla jopa puhdasta metallia. Pitäisi varmaan koota erilaisten maastosta löytyneiden kuonien kuvia johonkin.

Meteowrong:

Erittäin hämäävä millin paksuinen mustapintainen rapautumiskuori kulmista pyöristyneen pikkukiven pinnalla. Tässä on jopa meteoriitin sulamiskuorelle tyypillisiä jäähtymisrakoilun kaltaista rakoilua kuoressa. Itse asiassa tätä kiveä ei ole tutkittu kunnolla. Pitäisi joskus katsoa vähän tarkemmin kaiken varalta, mutta muistaakseni tässä näyttäisi olevan kiillemineraaleja joita ei yleensä tavata meteoriiteissa.

Viirutuskoe lasittamattomaan posliiniin (esim. sulake)

Viirutesti meteoriiteilla (A - F) ja yleisillä malmimineraaleilla (G-K).

Meteoriitit:
   A) Muonionalustan rautameteoriitin sisustan metalli
   B) Sikhote-Alinin rautameteoriitin sinimusta pinta
   C) Kondriitin tuoreehko sulamiskuori. (Titolar)
   D) Kondriitin vähemmän tuore sulamiskuori. (NWAxxxx)
   E) Enstatiittikondriitin metallipirote. (Hvittis)
   F) Kondriitin metallipirotetta. Puhdas rae ja jo ruostunut rae . (NWAxxxx)
Yleisimmät malmimineraalit:
   G) Rikkikiisu
   H) Kuparikiisu (pehmeä viiru)
   I) Magneettikiisu
   J) Magnetiitti (pehmeä viiru)
   K) Limoniitti (pehmeä viiru järvimalmin ruostepinnasta)
Viirutustesti ei anna kunnon tuloksia esim. useimmilla akondriiteilla eikä vanhoilla rapautuneilla ja hapettuneilla meteoriiteilla joissa ei enää ole metallista rautaa jäljellä.

Ylläoleva viirujuttu peräisin kotisivuiltani: http://www.somerikko.net/meteoriitit/tunnistus.html

[Jasoni]

Näyttää todella muodostuneen kovassa kuumuudessa tuo pinta, siksi kutsuin sitä sulamispinnaksi. Siinä on juonteita, ikään kuin sula aines olisi liikkunut ja vähän kuplinut pinnassa. Tuli vaistomaisesti mieleen, että se on sulanut. Kuori näyttää kovasti samalta kuin yllä olevassa kuvassa, mutta se ei ole noin tasapaksu. Ja se on ruskeampi.
Mä hioin pintaa hieman puhtaaksi ruosteesta ja otin uuden jäljen ja se on harmaa. Piirsin lyijykynällä siihen viereen ja eroa on vaikea nähdä.
Kiviaineksessa on kiiltäviä pieniä pisteitä.
Haisee omituiselta.
Onko Hämeenlinnassa ketään jolle voisi näyttää kiveä?

[Jarmo Moilanen]

Haisee omituiselta sopii kuonan tuntomerkiksi. Niissä on vähän kaikenlaista sisällään.

Tosin on olemassa meteoriitteja, erityisesti hiilikondriitteja jotka haisevat. Esim. Muchisonin putoamisen jälkeen koko kylä haisi minne se putosi.

Kuulostaa ihan mielenkiintoiselta tuo kivesi, mutta tosiaan vaikea sanoa mitään ilman kuvaa. Sanalliset tuntomerkit voisi jopa täsmätä meteoriittiin, mutta ei voi ilman kuvaa tietää kuinka kohdallaan ne on. Joku toinen voisi kuvata kiveä toisella tavalla.

Hämeenlinnasta en osaa neuvoa ketään, mutta GTKn Espoon toimistolta löytyy herra nimeltä Kari A. Kinnunen. Hän on harvoja geologeja jotka kykenevät tunnistamaan meteoriitin varmuudella. Lisäksi hän on tehnyt tutkimuksia erilaisista masuunikuonista yms.

[Jasoni]

Ei se ole meteoriitti, nimittäin löysin samasta paikasta hieman samalaisen kuoren omaavia kiviä. Mietin nyt että viitsiikö tuota lähettää (saamaani osoitteeseen). Olisihan tuo toki kiinostava tietää että mistä tarkkaan ottaen on kyse.

[jansku136]

Tämä ei kyllä meteoriitti ole, mutta koska täällä tuntuu olevan kivistä ymmärtäviä ihmisiä niin sama kai se on kysäistä.
Löysin Rukalla kalliolla käppäillessäni erikoisen kiven. Sen pinta on nimittäin täynnä halkaisijaltaan muutaman millin kokoisia reikiä, ja muutenkin vaikutti täysin kallioon kuulumattomalta.

Kuva:

Mistä kiveen muodostuu tuollaiset reijät? Kiven paino on 1,140kg ja pisimmältä kohti noin 14,5cm pitkä.

[Tonike]

Mistä kiveen muodostuu tuollaiset reijät? Kiven paino on 1,140kg ja pisimmältä kohti noin 14,5cm pitkä.

Kaasusta.

Kiven, erityisesti vulkaanisen kiven jäähtyessä siitä pakenee kaasuja, jotka muodostavat tuollaisia kaasurakkuloita. Kaasuja voi jäädä myös kiven sisään muodostaen kaasutaskuja, jotka eroosion myötä paljastuvat. Eli kyllä tuo varmasti vulkaaninen kivi on.

Koloja voi syntyä myös sillon, jos kivessä on runsaasti toista mineraalia sisältäviä rakeita joilla on heikompi kestävyys luonnonvoimia vastaan kuin isäntäkivellä. Tällöin isäntäkivi jää jäljelle ja vierasmineraalit kuluvat pois jättäen paikalleen tyhjät kolot. 

Jos paikalla on kovan puolen (ts. kallioperä)geologeja, niin saa tarkentaa.