Vapaata ihmettelyä

Aloittaja Untamo, 15.03.2010, 19:20:56

« edellinen - seuraava »

mistral

Hesarissa oli vajaa viikko sitten artikkeli maailman tarkimmasta kellosta. Siinä myös mainittiin että se toimii cesium-atomin värähtelyn mukaan. Sanottiin että cesium-atomi värähtelee 9 192 631 770 kertaa sekunnissa.

Oma käsitykseni on että siirryttäessä aika-avaruudessa hitaamman, esim 0,5x hitaamman ajan koordinaatistoon, niin cesium-atomi säilyttää värähtelytaajuutensa samana, siis ihminen ei millään lailla huomaa ajan hidastumista. Vai nouseeko taajuus kaksinkertaiseksi?

jussi_k_kojootti

Lainaus käyttäjältä: vesa k - 02.09.2011, 20:06:07
Kun puhutaan aika-avaruudesta niin, mikä on imaginaarinen aika ?

Imaginaariyksiköllä i = sqrt(-1) kerrottu aika.  Imaginaarinen ei tässä tarkoita samaa kuin
kuvitteellinen.

Lainaa
Matemaattiset kaavat antavat usein vastaukseksi esim todellisen taajuuden ja imaginaarisen taajuuden.
Tietenkään tätä jäkimmäistä taajuutta ei oskilskoopilla voi havaita.

Hyvinkin voi, signaaleilla on taajuuden lisäksi myös vaihe.

Lainaa
Onko näissä kahdessa em. asiassa kyse vain matematiikan ongelmasta vai meidän käsityskyvyn vajavaisuudesta.

Kyse on matemaattisesta ratkaisusta/ratkaisumenetelmästä ja käsityskykymme oivallisuudesta!

:azn:
jussi kantola / oulun arktos
CG-5 GOTO + KWIQ-guiding + SW80ED  // 10" dobson // canon eos 450d mod & 400d / ASI 120MM
http://astrobin.com/users/jussi_k_kojootti/
http://oulunarktos.fi/

jussi_k_kojootti

Lainaus käyttäjältä: mistral - 03.09.2011, 14:35:20
Oma käsitykseni on että siirryttäessä aika-avaruudessa hitaamman, esim 0,5x hitaamman ajan koordinaatistoon, niin cesium-atomi säilyttää värähtelytaajuutensa samana, siis ihminen ei millään lailla huomaa ajan hidastumista. Vai nouseeko taajuus kaksinkertaiseksi?

Riippuu siitä mistä havaintoja tehdään.  Kellon vieressä oleva havaitsija ei huomaa muutosta (*), kaukana kellosta (esim. "1x-ajassa") taajuus näyttää puoliintuvan (**).

Edit:
(*) ei huomaa, koska muutosta ei tapahdu.
(**) ei vain näytä, vaan puoliintuukin.
jussi kantola / oulun arktos
CG-5 GOTO + KWIQ-guiding + SW80ED  // 10" dobson // canon eos 450d mod & 400d / ASI 120MM
http://astrobin.com/users/jussi_k_kojootti/
http://oulunarktos.fi/

mistral

#588
Lainaus käyttäjältä: Jarkko.A - 01.09.2011, 21:37:37
Jos itse gravitaatiota sanotaan täksi energiaksi, täytyy sen sitten myös kulua pysyvyyden periaatteen mukaisesti. Eli itseasiassa aine menettäisi gravitaatiotehoaan ajan myötä mitä mikään havainto ei tue.  

Gravitaatio ei ole energiaa, vaan voima. Sensijaan massa, joka on myös energiaa, kaareuttaa avaruuden mikä taas puolestaan aiheuttaa gravitaation. Aine ei menetä gravitaatiotehoaan, koska energia ei voi hävitä minnekään (paikalliskoordinaatistossa) Eli, kun massa/energia ei voi hävitä, ei sen aiheuttama gravitaatiokaan voi vähentyä.

Lainaa
Eli selittäkkee nyt selkiästi miten aika eroaa muista ulottuvuuksista niin, että siinä tapahtuvan liikkeen nopeusmuutokset eivät vaadi energiaa ja kulkea voi vain yhteen suuntaan, mutta vauhtia voi myöskin vain hidastaa ja että kaikilla kappaleilla on tilassa levossa ollessaan sama nopeus ja suunta ajassa jos lähellä ei ole gravitaatiolähdettä eli esm. toista kappaletta.

Tuli mieleen, että voidaanhan laatia yksikkö, joka kertoo paljonko energiaa tarvitaan 1 gramman kiihdyttämiseen 0,5x valonnopeuteen. Jos tehtäis taulukko, jossa esim 0,5x  0,8x  0,9x  0,99x  ja 0,999x valonnopeuden energia vaatimus 1 gramman kappaleelle. Se kertoisi jonkinlaisen vastauksen kysymykseesi, jos tätä ajat takaa. Ja taulukkoa voitaisiin kehittää niin, että ajan hidastuminen näkyisi siitä suoraan esim 0,5x  0,2x  0,1x  0,01x ja 0,001x meidän aika. Olisi mielenkiintoista nähdä minkälainen käppyrä tulisi :smiley:

Leo-setä

Lupaan lopettaa samantien, jos tämä menee hörhöilyn puolelle, mutta seuraavanlainen ajatusleikki on pyörinyt päässäni:
Jos olisi olemassa fotoniton rinnakkaismaailmankaikkeus, niin olisiko sielläkin valonnopeus suurin mahdollinen nopeus?

Jarkko.A

Siis jos ajan muutosta ei kutsuta liikkeeksi, niin sitten nuo suhteellisuusteorian populairoisijat voisivat muuttaa selitysmalliaan maallikolle pois siitä, että aika olisi vain yksi (uusi(siis siinä mielessä uusi, että suhteellisuusteoriaan ensimmäistä kertaa kohtaava joutuu ajattelemaan aikaa konkreettisesti)) ulottuvuus siinä missä muutkin. Näinhän ei ole, koska minä ymmärrän ulottuvuuden semmoisena, jossa voi liikkua, ja jossa energiaa suunnanmuutoksiin. Näinhän ei ole ajan kanssa, koska se vaan etenee tasaisesti(siis kokijan mukaan tasaisesti, kuten tuosta cesiumatomiin liittyvästä esimerkistä voidaan päätellä)  eikä siinä tapahdu liikettä, kuten täälläkin on koko ajan sanottu. Eli pidettäisiinkö sitten se aika aikana ja tila tilana ja ei sotkettaisi niitä toisiinsa.

mistral

Lainaus käyttäjältä: Aldebaran - 10.08.2011, 07:53:07
Tekstissäsi on pieni kömmähdys! Nimittäin on niin, että käsittääkseni mitään alkuräjähdyksen keskipistettä ei olekaan! Se keskipiste on koko maailmankaikkeus! Ei voida sanoa, että alkuräjähdys tapahtui juuri tässä pisteessä, vaan se tapahtui yhtäaikaa täällä, Andromedan galaksin ja 3C 273:n kohdalla. Joten näinollen käsityksesi materian pakenemisesta alkuräjähdyksen keskipisteen suhteen ei välttämättä myöskään ole aivan tosi. Mutta voi olla, että olen väärässäkin!

/Juha

Kyllä ja ei. Kun kaikkeus alussa on ollut hyvin pieni, vaikkapa pippurin kokoinen, voidaan sanoa että se on kaikki paikat on "keskellä". Kuitenkin, jos pippuri pyörii, täytyy sillä olla akseli, jonka ympäri se pyörii. Näin nähdäkseni kaikkeudella on keskipiste. Kun vielä kaikkeuden muoto on arvoitus, en ole mitenkään varma näistä.

xepheid

Jospa tähänkin kommentoisi...

Lainaus käyttäjältä: Jarkko.A - 04.09.2011, 13:53:35Siis jos ajan muutosta ei kutsuta liikkeeksi,

Noin klassisen mekaniikan mielessä liikkeeksi kutsutaan pisteen paikan muutosta ajan suhteen. Se on siis liikkeen määritelmä. Sen sijaan ulottuvuus määritellään ihan matemaattisesti ja yksinkertaisimmillaan se on tarkasteltavan avaruuden lineaarisesti riippumattomien vektorien lukumäärä.

LainaaNäinhän ei ole ajan kanssa, koska se vaan etenee tasaisesti(siis kokijan mukaan tasaisesti, kuten tuosta cesiumatomiin liittyvästä esimerkistä voidaan päätellä)  eikä siinä tapahdu liikettä, kuten täälläkin on koko ajan sanottu.

Liikettä ja liikettä... Ajan hidastumisessa on kieltämättä kyseessä jokin aikaderivaatta, eli ehkä sitä voisi pitää merkkinä jonkinlaisesta liikkeestä. Ainakin jossain friikissä mielessä  :grin:

Suhteellisuusteoria erottelee toisistaan paikanluonteiset, ajanluonteiset ja valonluonteiset pinnat, koska niillä Minkowskin metriikka tuottaa erilaiset etäisyyskäsitteet. En oikein tiedä, kuinka ilmiön saisi ilmaistua kovin helposti ymmärrettävästi. En ainakaan tähän aikaan illasta  :tongue:

Ehkä olennaista on tietää, että vaikka aika- ja paikkakoordinaatit sotkeutuvat toisiinsa, aikakoordinaatti eroaa perustavalta luonteeltaan paikkakoordinaateista. (Mikä näkyy jo Minkowskin metriikan muodosta, ellei sitä yritetä harhaanjohtavasti vääntää muka-euklidiseen muotoon imaginääriyksikön avulla...)

LainaaEli pidettäisiinkö sitten se aika aikana ja tila tilana ja ei sotkettaisi niitä toisiinsa.

No ei. Toimivuus on tärkeämpää kuin se, mikä miellyttää maallikon silmää  :rolleyes: Käytännössä aika ja paikka sotkeutuvat suhteellisuusteoriassa toisiinsa ja kuuluvat luontevasti yhteen.


--
Samuli K.
Samuli K.
Tuorlan observatorio

vesa k

"Logic will get you from A to B. Imagination will take you everywhere" Albert Einstein

mistral

Tämän päivän T&A uutisessa oli mielenkiintoinen video kvanttilevitaatiosta. Näytti aivan siltä, kuin leijuva kappale olisi ollut näkymättömien siimojen varassa ja liukunut niitä pitkin. Ainoastaan ilmanvastus hidasti liikettä? Kuinkakohan monta elektronivolttia on yksi kenttäkvantti?

LK

En tiiä mutta voi pojat kun saataisiin jo vihdoin "normaalilämpötilan" suprajohteita!

jussi_k_kojootti

Lainaus käyttäjältä: mistral - 23.10.2011, 13:44:32
Kuinkakohan monta elektronivolttia on yksi kenttäkvantti?

Kenttäkvantti = fotoni.  Eli riippuu taajuudesta: E = hf.
jussi kantola / oulun arktos
CG-5 GOTO + KWIQ-guiding + SW80ED  // 10" dobson // canon eos 450d mod & 400d / ASI 120MM
http://astrobin.com/users/jussi_k_kojootti/
http://oulunarktos.fi/

mistral

Lainaus käyttäjältä: ketarax - 23.10.2011, 15:12:37
Kenttäkvantti = fotoni.  Eli riippuu taajuudesta: E = hf.
Kuinkas mittaat fotonin taajuuden jos se on virtuaalinen :undecided:

LK

http://www.youtube.com/watch?NR=1&v=Xts42tFYRRg

Olispa aika jännä jos tuo onnistuisi normilämpötilassa ja tuohon pyörivään mötikkään saisi akselin..

jussi_k_kojootti

Lainaus käyttäjältä: mistral - 23.10.2011, 15:29:07
Kuinkas mittaat fotonin taajuuden jos se on virtuaalinen :undecided:

Taisin astua miinaan :grin:

Halusin vain huomauttaa, että kyse on sähkömagneettisista ilmiöistä, jolloin kentän kvantti on fotoni.  En kuitenkaan osaa käsitellä tuota virtuaalifotonien vaihtoa, joten E=hf:n mukaantuominen oli kehno veto (ei tarkoita sitä, etteikö se olisi tässäkin ilmiössä relevantti ja "tosi").
jussi kantola / oulun arktos
CG-5 GOTO + KWIQ-guiding + SW80ED  // 10" dobson // canon eos 450d mod & 400d / ASI 120MM
http://astrobin.com/users/jussi_k_kojootti/
http://oulunarktos.fi/