Vapaata ihmettelyä

Aloittaja Untamo, 15.03.2010, 19:20:56

« edellinen - seuraava »

vanhakauko

lubi
Lainaus käyttäjältä: Mare Nectaris - 28.06.2011, 23:56:25
Talouskasvu on varmastikin keskeisin globaali arvo tällä hetkellä, ja siihenhän liittyy tarve säilyttää kansallinen kilpailukyky globaaleilla markkinoilla...   
... Nykyisen valosaasteen keskellä ihmiset ajattelevat liian suppeasti; toista oli ennen, kun pimeä yötaivas oikein kutsui pohtimaan suuria asioita ja löytämään pieniä vastauksia.

Jatkuva talouskasvu on täysi mahdottomuus.  Jo Rooman klubi 39 vuotta sitten totesi asian.
(Kasvun rajat (engl. Limits to Growth, 1972) on Rooman Klubin tilaama ja julkaisema raportti, jonka kirjoitti joukko Massachusettsin teknillisen korkeakoulun, MIT:n, professoreja: Donella H. Meadows, Dennis L. Meadows, Jørgen Randers ja William W. Behrens III. Kirja lienee yksi tunnetuimpia ympäristönsuojeluun liittyviä kirjoja ja 1900-luvun myydyimpiä tietokirjoja. Kirjan päätoteamuksia on, että väestö ja talous eivät kasva samaa vauhtia, ja selvitäkseen tulevaisuudesta ihmiskunnan on muutettava kehityksen suuntaa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kasvun_rajat)
Kohta 40 vuoteen asialle ei ole tehty yhtään mitään.  Kuluta ihmiskunta  itsesi kuoliaaksi... Kun öljyn hinta nousee liikaa (kysynnän kasvaessa ja tarjonnan pientyessä) öljyyn energian lähteenä perustuva yhteiskunta on lirissä.  Puolet väestöstä elää kaupungeissa, joihin rekoilla kuljetettavan ruoan hinta nousee kestämättömäksi, koska itse ruokakin tuotetaan öljystä tehtailtavin lannoittein ja tuholaismyrkyin...
Olisi kyllä kiva ennen globaalia talous- ja väestöromahdusta saada tietää onko Marsissa ollut tai onko siellä elämää...

jtbo

Lainaus käyttäjältä: vanhakauko - 29.06.2011, 11:24:30
lubi
Jatkuva talouskasvu on täysi mahdottomuus.  Jo Rooman klubi 39 vuotta sitten totesi asian.
(Kasvun rajat (engl. Limits to Growth, 1972) on Rooman Klubin tilaama ja julkaisema raportti, jonka kirjoitti joukko Massachusettsin teknillisen korkeakoulun, MIT:n, professoreja: Donella H. Meadows, Dennis L. Meadows, Jørgen Randers ja William W. Behrens III. Kirja lienee yksi tunnetuimpia ympäristönsuojeluun liittyviä kirjoja ja 1900-luvun myydyimpiä tietokirjoja. Kirjan päätoteamuksia on, että väestö ja talous eivät kasva samaa vauhtia, ja selvitäkseen tulevaisuudesta ihmiskunnan on muutettava kehityksen suuntaa.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kasvun_rajat)
Kohta 40 vuoteen asialle ei ole tehty yhtään mitään.  Kuluta ihmiskunta  itsesi kuoliaaksi... Kun öljyn hinta nousee liikaa (kysynnän kasvaessa ja tarjonnan pientyessä) öljyyn energian lähteenä perustuva yhteiskunta on lirissä.  Puolet väestöstä elää kaupungeissa, joihin rekoilla kuljetettavan ruoan hinta nousee kestämättömäksi, koska itse ruokakin tuotetaan öljystä tehtailtavin lannoittein ja tuholaismyrkyin...
Olisi kyllä kiva ennen globaalia talous- ja väestöromahdusta saada tietää onko Marsissa ollut tai onko siellä elämää...

Aivan kuten maailmassa muutenkin, välillä tulee nollaus ja sitten voi alkaa taas alusta  :undecided:

Eihän ihmiskunta mihinkään katoa, vaikka välillä tuleekin vähän tai vähän enemmän nokkapokkaa ja joudutaan aloittamaan suhteellisen pohjalta, onneksi eletään sellaisessa vaiheessa täällä, että olosuhteet ovat suhteellisen vakaat, niin geologisesti kuin poliittisestikkin, eikä edes avaruudesta ole todennäköisesti meidän elinaikana tulossa suurta mullistusta, ihmiskunnan aikana varmasti tulee jotain, mutta nämä meidän tähdenlennon omaiset elämämme ovat kuitenkin niin lyhyitä, että onneksemme olemme osuneet seesteiseen kohtaan ja voimme elää elämämme tyytyväisenä murehtimatta.

Ai niin, mutta kun ihmisen mielihän ei koskaan ole rauhassa, ainahan sitä miettii, entä jos, mutta kun, jos vaikka  :cheesy:

vesa k

Hei
Vielä palataakseni elliptiseen rataan, niin ymmärtääkseni avaruudesta tuleva objektiivi asettuu aina eliptisille maan radalle. Miksi ei esim ympyräradalle tai putoa suoraan ilmakehän läpi maahan.

T vesa_k
"Logic will get you from A to B. Imagination will take you everywhere" Albert Einstein

Lauri Kangas

Ymmärryksesi on väärä. Avaruudessa jossain maan liepeillä jo oleva eli ikäänkuin tyhjästä ilmestynyt, paikalleen asetettu kappale asettuu elliptiselle radalle. Se minkä muotoinen elliptinen rata syntyy, riippuu kappaleen nopeudesta.

Oletetaan nyt että sinne maan lähelle ilmestyneen kappaleen nopeuden suunta osoittaa 90 astetta maan suunnasta sivuun (eli ympyräradan tangentin suuntaisesti)

-Jos nopeus on nolla ellipsirata on kutistunut suoraksi viivaksi ja kappale putoaa suoraan ilmakehän läpi maahan.
-Vähän suuremmalla nopeudella kappale saa erittäin litistyneen ellipsiradan, jonka perigeum on vähemmän kuin maan radan säde jolloin rata leikkaa maan pinnan ja tippuu ilmakehän läpi maahan.
-Tiettyä rajaa suuremmalla nopeudella perigeum ei enää ole maan pinnan alapuolella vaan yläpuolella ja syntyy normaali elliptinen kiertorata.
-Apogeum eli radan kaukaisin piste on siinä mistä kappale lähti ja perigeumin etäisyyden määrää em. nopeus. Mitä suurempi nopeus, sitä kauempana perigeum on ja sitä enemmän ympyrämäinen rata on.

-Tietyllä nopeudella perigeum nousee yhtä kauas (vastakkaiselle puolelle) maapallosta kuin radan alkupiste, ja rata on ympyrä. Huom: Rata on tarkalleen ympyrä jos ja vain jos nopeus on tarkalleen oikea. Jos nopeus poikkeaa vähänkin, rata on hieman ympyrästä poikkeava (eksentrinen). Ympyrärata on siis "harvinainen" erikoistapaus. Se että rata on "melkein ympyrä", on vähemmän harvinaista.
-Ympyräratanopeutta suuremmalla nopeudella käykin niin että radan alkupiste onkin perigeum ja se toinen piste muuttuu apogeumiksi, koska sen etäisyys kasvaa suuremmaksi. Rata on edelleen elliptinen.

-Kasvattamalla nopeutta tiettyyn rajaan asti (alkuetäisyydelle laskettu pakonopeus) saataisiin ellipsi, jonka toinen pää on äärettömän kaukana. Tämä on paraabelirata.
-Vielä tätäkin rajaa suuremman nopeuden saava kappale päätyy hyperbeliradalle, joka kaareutuu vähän maan lähettyvillä mutta sen jälkeen alkaa muistuttaa entistä enemmän suoraa viivaa. Valovuoden verran tätä rataa matkattuaan kappaleen rataa ei käytännössä enää erota suorasta.

Kuten edellä, myös paraabeliradalle pätee se että nopeuden täytyy olla tarkalleen oikea. Mikäli ei ole, kyseessä on vain helkkarin kaukainen ellipsirata tai sitten hyperbelirata, jotka molemmat ovat maan lähistöllä tarkasteltuna lähes saman näköisiä kuin paraabelirata.

Normaalin ajattelutavan ongelma on nyt sitten siinä, että noita kappaleitahan ei tuosta vaan ilmesty pakonopeutta pienemmillä nopeuksilla maan lähistölle. Huitsin kuusesta maata lähestynyt kappale on sen sijaan saanut maan vetovoiman ansiosta itselleen pakonopeuden verran tai enemmän nopeutta ja on paraabeli- tai todennäköisemmin hyperbeliradalla.

Elliptiselle radalle tällainen kappale voi päätyä jonkin ulkoisen häiriön kuten toisen planeetan tai kuun vaikutuksesta siten, että planeetta ryöstää kappaleelta vähän liikemäärää jolloin sen nopeus laskee alle pakonopeuden ja se jää kiertämään maata. Tämä on sama tilanne kuin kaikilla periodisilla komeetoilla, jotka olisivat jääneet paraabeli/hyperbeliradoilleen ilman Jupiterin aiheuttamaa häiriötä.

vesa k

Hei
Kiitos Lauri.
Tässä oli paljon asiaa.
Täytyy lukea toisenkin kerran.
Eli ilman Jupiteria maan vetovoima ei yksin riitä muodostamaan periodisia komeettoja.

T Vesa_k
"Logic will get you from A to B. Imagination will take you everywhere" Albert Einstein

vesa k

Hei

Vielä eräs tähän liittyvä asia.
Joitakin päiviä sitten ISS oli törmäyskurssilla avaruusromun kanssa.
Eikä tämä lieneen ensimmäinen kerta.
EDIT Mikä muuten voi pahimmassa tapauksessa olla ISS:n ja avaruusromun törmäynopeus suunnilleen ?

Miten avaruusromu käyttäytyy kiertoradoillaan ?
Ovatko nämä radat ympyröitä, elliptisiä vai mitä ?
Onko ko. rumua "ikuisesti" avaruudessa vai tuoko niiden rata joskus ne maapallon ilmakehään, jossa ne voisivat tuhoutua vai voivatko ne "paeta" maapallon vaikutuspiiristä ?

vesa_k
"Logic will get you from A to B. Imagination will take you everywhere" Albert Einstein

Lauri Kangas

Lainaus käyttäjältä: vesa k - 04.07.2011, 02:02:20
Eli ilman Jupiteria maan vetovoima ei yksin riitä muodostamaan periodisia komeettoja.

Ei maan vetovoimalla ole juuri mitään tekemistä komeettojen kanssa, nehän kiertävät aurinkoa. Eikä ole myöskään kyse vetovoiman riittämättömyydestä, vain siitä ettei noita ellipsiratoja voi syntyä kahden kappaleen systeemiin jossa kappaleet eivät ilmesty kesken kaiken avaruuteen lähelle toisiaan riittävän pienillä nopeuksilla.

Kaizu

Lainaus käyttäjältä: vesa k - 04.07.2011, 02:23:21
Miten avaruusromu käyttäytyy kiertoradoillaan ?
Ovatko nämä radat ympyröitä, elliptisiä vai mitä ?
Onko ko. rumua "ikuisesti" avaruudessa vai tuoko niiden rata joskus ne maapallon ilmakehään, jossa ne voisivat tuhoutua vai voivatko ne "paeta" maapallon vaikutuspiiristä ?

vesa_k
Avaruusromu käyttäytyy radallaan kuin mikä tahansa muukin kappale. Suurin osa romusta on loppuun käytettyjä sateliitteja tai niiden osia. Matalalla radalla kiertävät jarruuntuvat pikkuhiljaa ilmakehän kitkan johdosta ja putoavat alas. Korkeilla radoilla kiertävät pysyvät siellä ihmisen kannalta ikuisesti.
Kiertoratanopeus on 8km/s suuruusluokkaa joten kaksi vastakkaisiin suuntiin liikkuvaa kohdetta kohtaavat toisensa 16km/s nopeudella. Jos alukseen törmäävä kappale on luodin kokoluokkaa (6g), vastaa törmäysenergia kevyen kenttätykin laukausta. (1.5kg, 1000m/sek) eli tekee reiän alumiinifoliosta ja komposiittikankaasta rakennettuun alukseen.

Kaizu
Kai Forssen

vanhakauko

Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 05.07.2011, 04:11:46
Avaruusromu käyttäytyy radallaan kuin mikä tahansa muukin kappale. Suurin osa romusta on loppuun käytettyjä sateliitteja tai niiden osia. Matalalla radalla kiertävät jarruuntuvat pikkuhiljaa ilmakehän kitkan johdosta ja putoavat alas. Korkeilla radoilla kiertävät pysyvät siellä ihmisen kannalta ikuisesti.
Kiertoratanopeus on 8km/s suuruusluokkaa joten kaksi vastakkaisiin suuntiin liikkuvaa kohdetta kohtaavat toisensa 16km/s nopeudella. Jos alukseen törmäävä kappale on luodin kokoluokkaa (6g), vastaa törmäysenergia kevyen kenttätykin laukausta. (1.5kg, 1000m/sek) eli tekee reiän alumiinifoliosta ja komposiittikankaasta rakennettuun alukseen. Kaizu

Tietääkö kukaan mistä suunnasta tuo ns. avaruusromu alusta lähestyi? Itäänpäinhän satelliitit usein (ei aina) laukaistaan, jotta saadaan potkua maan pyörimisliikkestä.  Jos se romu vaan ohitti ISS:sän vasemmalta, mikä oli nopeusero?

Tietääkö kukaan, mikä tuo romu oli? Purskahdan nauruun, jos se oli varhainen miehitettyjen lentojen avaruuteen viskattu kakkapussi.

jtbo

#549
Höm, juuri parhaillaan menee YLE Teemalla tiedemiesohjelman osa 4/6, siinä sanottiin, että Linnunradan keskustassa olisi yli 400 mustaa aukkoa, joku integal teleskooppi/mikälie oli tutkimuslaitteena. Meni hieman äkkiä ohi, kun juuri vaihdoin kanavalle.

Ohjelman tarkka nimi on Huippututkijat ja tosiaan osa 4/6, liekkö tuo katsottavissa areenasta.

Olin kuitenkin siinä käsityksessä, että olisi yksi iso aukko?

edit: Nimimerkki tiukkapipo olikin laittanut tuonne toisaalle linkin ohjelmaan:
http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=218.msg76756#msg76756

jtbo

Ehkä vähän hölmö kysymys, mutta jos avaruus ei laajentuisi eikä planeetat liikkuisi, olisiko aikaa?

vanhakauko

Lainaus käyttäjältä: jtbo - 12.07.2011, 15:21:30
Ehkä vähän hölmö kysymys, mutta jos avaruus ei laajentuisi eikä planeetat liikkuisi, olisiko aikaa?

Hiukan jähmeän tahmeahanavaruus olisi, mut ei se vielä aikaa pois sulkisi.  Planeetoillahan voisi silti olla elämää ja kelloseppiä.
Jos maailmankaikkeudessa ei olisi liikettä atominkaan vertaa, ei kai voitaisi sanoa aikaakaan olevan.  Tosin, kuka sitä olisi sanomassakaan?

mistral

Lainaus käyttäjältä: jtbo - 12.07.2011, 15:21:30
Ehkä vähän hölmö kysymys, mutta jos avaruus ei laajentuisi eikä planeetat liikkuisi, olisiko aikaa?

Ihminen on niin rakennettu että ei se osaa ajatellakaan tilannetta ilman aikaa. Mutta kyllähän kosmologit sanovat ettei universumin nollahetkellä ollut aikaa. Tässä tullaan harmaalle alueelle, josta en saa mitään irti. Kuitenkin teoriassa fotoni ei "omasta mielestään" ole olemassa, koska aika on pysähtynyt sen kohdalla. Vaikka se olisi meidän mielestä matkustanut 13mrd vuotta, se ei ole "omasta mielestään" edes sekunnin ikäinen tai siis sitä ei olisi edes olemassakaan. Eli kelloista pääsee eroon vain olemattomuudessa :rolleyes:

einari

Viimeisimmässä T&A:ssa oli juttua Jupiterin vaeltelusta ja jäin miettiemään lausetta
"Walshin simulaatiot osoittivat Jupiterin kulkeneen niin hitaasti (asteroidi)vyöhykkeen läpi, ettei se saanut vyöhykkeen kappaleita sinkoutumaan radoiltaan".

Olisin kuvitellut että hidas läpimeno aiheuttaa enemmän suistumisia kuin nopea, mutta ilmeisesti näin ei ole.
___
Tapio

mistral

Lainaus käyttäjältä: einari - 15.07.2011, 21:44:07
Viimeisimmässä T&A:ssa oli juttua Jupiterin vaeltelusta ja jäin miettiemään lausetta
"Walshin simulaatiot osoittivat Jupiterin kulkeneen niin hitaasti (asteroidi)vyöhykkeen läpi, ettei se saanut vyöhykkeen kappaleita sinkoutumaan radoiltaan".

Olisin kuvitellut että hidas läpimeno aiheuttaa enemmän suistumisia kuin nopea, mutta ilmeisesti näin ei ole.

Juu, mitä hitaammin menee, sitä useampia kierroksia kertyy asteroidi-vyöhykkeessä ja sitä enemmän vaikuttaa asteroideihin. Onko juju sitten siinä että Jupiter näin syö tehokkaammin  lähiympäristönsä puhtaaksi ja tätä kautta vähentää radalta sinkoutumisia?