Vapaata ihmettelyä

[jtbo]

Teoriassa painavampi on "ajattomassa" tilassa aiemmin. Mutta ajatonta tilaa ei vissiin olekaan, vaan kaikissa tiloissa aika kuluu normaalisti. Juju on siinä että mikä on paikallisesti normaali aika, on suhteessa toiseen paikkaan ja toiseen liiketilaan nopeampi tai hitaampi aika.

Ajatonta tilaa ei toki sinällään ole, ainakaan sille valonnopeutta kiitävälle kappaleelle, mutta jokin kappaleen ulkopuolinen havainnoitsija käsittääkseni ei havaitsisi läheisyydessään valonnopeudella liikkuvaa kappaletta ja tavallaan tuon havainnoitsijan näkökulmasta tila olisi ajaton.

Toki tuossakin tulee ongelmaksi se, että nopeutta ei voi olla ilman matkaa ja kun havainnoitsijan etäisyys kasvaa, niin ilmeisesti tuo illuusio särkyisi, sillä havainnoitavan kappaleen ollessa riittävän kaukana jokin vanhempi sijainti näkyisi havainnoitsijalle, valo kuitenkin matkaa havainnoitsijan perspektiivistä katsottuna koko ajan, vaikka kappale kulkisi sillä valonnopeudella. Ehkä, hankalaa se vaan on, kun yksi muuttuja muuttaa montaa elementtiä 

Sorry jos mun tajunnanvirta ei aukea, uni meinaa painaa silmäkulmassa.

[vesa k]

Hei
Kumpi ajatelmista on lähempänä todellisuutta:

1. Fotonilla ei ole massaa, koska se kulkee valon nopeudella.
2. Koska fotonilla ei ole massaa, se kulkee valon nopeudella.

Tässä ketjussa oli aikaisemmin keskustelua siitä, että kaukaisesta kohteesta tuleva fotoni on oman aikansa mukaan heti täällä, eli liikkuessaan valon nopeudella aika ei kulu ollenkaan.
Voisiko tällä perusteella sanoa em. ajatelmien mukaisesti:

Fotonilla ei ole aikaa, koska sillä ei ole massaa.

Tuleeko muuten kaukaisista kohteista myös meidän havaittavissa olevia massallisia partikkeleita ? Nämähän kulkevat hieman alle valon nopeutta johtuen niiden massasta ???

vesa_k

[Kaizu]

Massallinen kappale ei saavuta valon nopeutta. Erityisen suurella energiamäärällä voidaan päästä lähelle valonnopeutta mutta ei koskaan saavuttaa sitä, ei millään energiamäärällä. Tuo on tuollainen raja-arvolasku jossa energian kasvaessa lähestytään valonnopeutta mutta ei koskaan saavuteta sitä. Ulkopuolisen havaitsijan käsitys matkaajan ajan kulusta menee toiseen suuntaan eli aika näyttää hidastuvan ja hidastuvan mutta ei kokonaan pysähdy.
Ulkopuolinen tarkkailija voi kuulla sen kilon murikan sydämmenlyöntien harvenevan sitä enemmän mitä lähemmäksi valon nopeutta murikka on päässyt. Murikka itse ei koe sydämmensä rytmissä mitään outoa. Auringon kokoisen kappaleen kanssa tilanne on muuten sama paitsi että massaa on ja energiaa tarvitaan 30 dekadia enemmän.

Kaizu

[jtbo]

Massallinen kappale ei saavuta valon nopeutta. Erityisen suurella energiamäärällä voidaan päästä lähelle valonnopeutta mutta ei koskaan saavuttaa sitä, ei millään energiamäärällä. Tuo on tuollainen raja-arvolasku jossa energian kasvaessa lähestytään valonnopeutta mutta ei koskaan saavuteta sitä. Ulkopuolisen havaitsijan käsitys matkaajan ajan kulusta menee toiseen suuntaan eli aika näyttää hidastuvan ja hidastuvan mutta ei kokonaan pysähdy.
Ulkopuolinen tarkkailija voi kuulla sen kilon murikan sydämmenlyöntien harvenevan sitä enemmän mitä lähemmäksi valon nopeutta murikka on päässyt. Murikka itse ei koe sydämmensä rytmissä mitään outoa. Auringon kokoisen kappaleen kanssa tilanne on muuten sama paitsi että massaa on ja energiaa tarvitaan 30 dekadia enemmän.

Kaizu

Ah, eli massalla on tuollainenkin vaikutus, mielenkiintoista, kiitokset selvityksestä, taas kerran 

[mistral]

Hei
Kumpi ajatelmista on lähempänä todellisuutta:

1. Fotonilla ei ole massaa, koska se kulkee valon nopeudella.
2. Koska fotonilla ei ole massaa, se kulkee valon nopeudella.

Tässä ketjussa oli aikaisemmin keskustelua siitä, että kaukaisesta kohteesta tuleva fotoni on oman aikansa mukaan heti täällä, eli liikkuessaan valon nopeudella aika ei kulu ollenkaan.
Voisiko tällä perusteella sanoa em. ajatelmien mukaisesti:

Fotonilla ei ole aikaa, koska sillä ei ole massaa.

Tuleeko muuten kaukaisista kohteista myös meidän havaittavissa olevia massallisia partikkeleita ? Nämähän kulkevat hieman alle valon nopeutta johtuen niiden massasta ???

vesa_k

En osaa varmuudella sanoa 1. ja 2. kohdista.

Massallisista partikkeleista, kyllä niitä tulee ja niillä voi olla paljon suuremmat energiat kuin LHC:n parkikkeleilla. Jostakin luin että tutkijat olivat bonganneet hiukkasen, jonka energia oli pesäpallon luokkaa. Jos maan magneettikenttä ja ilmakehä ei torjuisi näitä, elämää tuskin olisi täällä.

[jtbo]

En osaa varmuudella sanoa 1. ja 2. kohdista.

Massallisista partikkeleista, kyllä niitä tulee ja niillä voi olla paljon suuremmat energiat kuin LHC:n parkikkeleilla. Jostakin luin että tutkijat olivat bonganneet hiukkasen, jonka energia oli pesäpallon luokkaa. Jos maan magneettikenttä ja ilmakehä ei torjuisi näitä, elämää tuskin olisi täällä.

Eli pitkällä avaruusmatkalla pitäisi noitakin ottaa huomioon, tuskin olisi suotavaa, että aamukahvipöytään tupsahtaisi seinän läpi tuollainen 'pesäpallo'hiukkanen.

[Kaizu]

Eli pitkällä avaruusmatkalla pitäisi noitakin ottaa huomioon, tuskin olisi suotavaa, että aamukahvipöytään tupsahtaisi seinän läpi tuollainen 'pesäpallo'hiukkanen.

Kotoisessa maailmassamma energset hiukkaset ovat harvinaisia, sitä harvinaisempia mitä energisempiä. Nekin vielä maan magneettikenttä ja ilmakehä blokkaavat niin että alas tulee korkeintaan pieni välähdys merkiksi siitä että hiukkanen on törmännyt ilmakehän atomeihin.
Jos matkalaisen aamukahvipöytä liikkuu relativistisella nopeudella, ovat kaiiki vastaan tulevat hiukkaset "pesäpalloja". Jonkinlainen räpylä pitää saada kahvipöydän suojaksi.

Kaizu

[jussi_k_kojootti]

Kumpi ajatelmista on lähempänä todellisuutta:
1. Fotonilla ei ole massaa, koska se kulkee valon nopeudella.
2. Koska fotonilla ei ole massaa, se kulkee valon nopeudella.

Nämä ovat sanallisia tulkintoja tai johtopäätöksiä yhdestä matemaattisesta tuloksesta, eli siinä mielessä ekvivalentteja.
Kontekstista riippuu kummin "kannattaa" tai "voi" ajatella.  Kumpikaan ei ole varsinaisesti väärin.

[Darth Theropoda]

Mercury aluksen moottoreista wikipediassa:
Retros (solid fuel) x 3:    1,000 lbf ea    4.5 kN
Posigrade (solid fuel) x 3:    400 lbf ea    1.8 kN
RCS high (H2O2) x 6:    25 lbf ea    108 N
RCS low (H2O2) x 6:    12 lbf ea    49 N

Miksi ilmakehään paluuta varten käytettiin kiinteää ajoainetta? Eikö silloin ole varaa vain kahteen keskeyttämättömään polttoon per lento? Oltiinko 60-luvulla niin varmoja, että ilmakehään paluut tapahtuvat juuri oikeassa kulmassa?

[Jarkko.A]

Silloin taisi olla ongelmia suuttimien suuntauksen kanssa verrattuna kiinteää polttoainetta käyttävään rakettiin. Ja tehoa saatiin enemmän polttoa varten kuten taulukosta näkeekin.

[Kaizu]

Todennäköisemmin syynä on kiinteää polttoainetta käyttävän raketin parempi työntövoima/paino suhde. Avaruuteen raahatut kilot ovat kalliita.

Kaizu

[Astronautiskelija]

Mercury aluksen moottoreista wikipediassa:
Retros (solid fuel) x 3:    1,000 lbf ea    4.5 kN
Posigrade (solid fuel) x 3:    400 lbf ea    1.8 kN
RCS high (H2O2) x 6:    25 lbf ea    108 N
RCS low (H2O2) x 6:    12 lbf ea    49 N

Miksi ilmakehään paluuta varten käytettiin kiinteää ajoainetta? Eikö silloin ole varaa vain kahteen keskeyttämättömään polttoon per lento? Oltiinko 60-luvulla niin varmoja, että ilmakehään paluut tapahtuvat juuri oikeassa kulmassa?

Retros tarkoittaa jarrutuspolton moottoreita.  Posigrade tarkoittaa polttoa liikesuuntaan.  Sitä tarvittiin kapselin irrotukseen kantoraketista.  Nestemäistä polttoainetta käyttävä raketitimoottori on rakenteeltaan huomattavan monimutkainen.  Lisäksi sen käynnistämistä kiertoradalla mutkistaa kunnon painovoiman puuttuminen.  Kun Mercury-aluksen liiketilaa ei ollut tarvetta lennon aikana muuttaa, käytettiin paluupolttoon mahdollisimman yksinkertaista moottoria.  Miksi ei 60-luvulla oltaisi osattu kulmia mitata?

[Darth Theropoda]

Jep, Posigrade paloi tuolla 1,8 kN:lla sen muutaman sekuntin sen jälkeen kun Redstone tai Atlas oli tehnyt tehtävänsä.

Oltiinko 60-luvulla niin varmoja, että ilmakehään paluut tapahtuvat juuri oikeassa kulmassa?

Miksi ei 60-luvulla oltaisi osattu kulmia mitata?

Tuolla tarkoitin sitä, että syntyy vaikka rcs-ajoaineen vuoto joka vaikuttaa niin, ettei jarrutuspolton jälkeenkään olla tulossa oikeassa kulmassa kotia kohti. Ellen ole ymmärtänyt väärin, kumpiakin Mercuryn nestemäisistä käytettiin vain 360 asteen kääntyilyyn mutta niillä ei voinut kiihdyttää/jarruttaa menosuuntavektoriin nähden. Neuvostoliiton Vostokissahan oli nestemäinen jarrutusjärjestelmä.

[Jarkko.A]

Mikä ihme on kieräratas liittyen kaukoputken jalustoihin?

[Kaizu]

Mikä ihme on kieräratas liittyen kaukoputken jalustoihin?

Ruuvivaihteen ruuvi; ristikkosanoja.

Kaizu