Vapaata ihmettelyä

Aloittaja Untamo, 15.03.2010, 19:20:56

« edellinen - seuraava »

vesa k

Hei
Kun puhutaan ajasta (lempiaiheeni) tulee väistämättä mieleen aikamatkailu.

Voisiko joku, jolla pää ei ole sekaisin, kuten allekirjoittaneella, tulkita seuraavan lainauksen:

In an earlier paper posted in May at arXiv.org, Lloyd and his team present an experiment designed to simulate this post-selection model using photons. Though the team couldn't send the photons into the past, they could put them in quantum situations similar to those that might be encountered by a time traveler. As the photons got closer and closer to being in self-inconsistent, paradoxical situations, the experiment succeeded with less and less frequency, the team found, hinting that true time travel might work the same way.

Koko artikkeli löytyy osoitteesta:
http://www.wired.com/wiredscience/2010/07/time-travel/#ixzz0y1jC6DkS

vesa_k
"Logic will get you from A to B. Imagination will take you everywhere" Albert Einstein

jussi_k_kojootti

Lainaus käyttäjältä: vesa k - 29.08.2010, 23:02:40
In an earlier paper posted in May at arXiv.org, Lloyd and his team present an experiment designed to simulate this post-selection model using photons. Though the team couldn't send the photons into the past, they could put them in quantum situations similar to those that might be encountered by a time traveler. As the photons got closer and closer to being in self-inconsistent, paradoxical situations, the experiment succeeded with less and less frequency, the team found, hinting that true time travel might work the same way.

'Aiemmassa, toukokuussa arXiv.org:iin jätetyssä paperissaan Lloyd ja hänen ryhmänsä kuvailevat kokeen, jolla voidaan simuloida tätä jälkivalinnan mallia käyttämällä fotoneita.  Vaikka ryhmä ei pystynytkään lähettämään fotoneita menneisyyteen, he kuitenkin onnistuivat asettamaan niitä samankaltaisiin "kvanttitilanteisiin" kuin mitä aikamatkaaja saattaisi kohdata.  Mitä lähempänä epäjohdonmukaista, paradoksaalista tilannetta fotonit olivat itsensä suhteen, sitä harvemmin koe onnistui.  Ryhmän mukaan näin voisi kenties käydä todellisessakin aikamatkailussa.'

:rolleyes:

jussi kantola / oulun arktos
CG-5 GOTO + KWIQ-guiding + SW80ED  // 10" dobson // canon eos 450d mod & 400d / ASI 120MM
http://astrobin.com/users/jussi_k_kojootti/
http://oulunarktos.fi/

jussi_k_kojootti

Lainaus käyttäjältä: GaryP - 29.08.2010, 22:23:07
Tapa jolla asia esitetään voi vaikuttaa vastauksiin. Esim minulle tuo g-voimien kasvaminen maapalloa lähestyttäessä tarkoittaa sitä että lähestyvä kappa

:lipsrsealed: aivan ... minä olen poiminut sen tuolta kysymyksistä ja tulkinnut sen "slangina" painovoimalle -- siis voimalle joka aiheuttaa 1g:n kiihtyvyyden maan pinnalla. 

Lainaa
Kumikalvoanalogia ei ole omiaan minulle, sillä saa asioista liian yksinkertaisen kuvan, se taas aiheuttaa sen etten tajua uusia kertomianne asioita oikein.

Se on, ainakin kuvaajalla höystettynä, "negatiivinen esimerkki" sikäli, että sen avulla pystyy hahmottamaan oikeammin, mutta kun näin käy niin huomaa että itse kumikalvoanalogian *kuva* on joissakin tarkoituksissa puutteellinen.  Mutta esim. fotonin suunnan muutoksia painovoimakentässä ei minun mielestäni tarvitse vaikkapa ylläolevaa (linkissä) kuvaa "paremmin" havainnollistaa :-)

jussi kantola / oulun arktos
CG-5 GOTO + KWIQ-guiding + SW80ED  // 10" dobson // canon eos 450d mod & 400d / ASI 120MM
http://astrobin.com/users/jussi_k_kojootti/
http://oulunarktos.fi/

jussi_k_kojootti

Lainaus käyttäjältä: vesa k - 29.08.2010, 22:38:04
Jos meillä on kulkuneuvo ( avaruusalus) niin meidän tulee ylimääräisen energian avulla kiertää eteemme tulevat g-voimat eli korkeat planeettojen aiheuttamat vuoret.

Jep.

Lainaa
Toisaalta g voimat ovat vetovoimia ja niitä hyväksikäyttäen voimme kiihdyttää kulkuneuvoamme. Mutta poistuminen niiden vaikutuspiiristä tarvitsee lisäenergiaa. Eikö näin.

Lisäpotkua ei välttämättä oteta tankista, vaan tuo hyväksikäyttökin kelpaa.  Esimerkiksi Voyagerit ei ikinä ois lähteny/-mässä aurinkokunnasta ilman pikku vippiä kaasujäteiltä.

Lainaa
Minkähänlainen kuvaaja saadaan kun lisätään 3. ja 4. ulottovuus tähän sink-funktioon ?

3D: voit kuvitella sipulia, eli sisäkkäisiä pallokuoria.  Sisimpänä ne voisivat olla vaikkapa valkoisia (ja hennosti läpinäkyviä), etäisyydelle r tultaessa tummuvia ja lopulta mustia merkkinä alueesta jolla painovoima on suurin, ja jälleen taas vaalenevia ulospäin tultaessa.  Yllättävän paljon niinkuin tämä, joskin tässä tuo sipulikuvio ehtii alkaa toistamaan itseään, ja on toisesta suunnasta klipattu eli pomppaa suoraan valkoisesta mustaan ... :



4D: kuvittele 3D-versio animaationa/videona.   Videon alussa tummaa juovaa etäisyydellä r ei vielä selvästi näe, vaan se on paljon leveämpi ja vaaleampi (maa on vielä kokkareinen pölypilvi).  Aika pian tuomma juova muodostuu (maapallon saavuttaessa karkeasti ottaen nykyiset mittansa ja tiheyden).  Pian tämän jälkeen juova aivan aavistuksen vaalenee, samalla kun siitä erkanee hennompi, kapeampi juova joka liikkuu nopeasti ulospäin (kuun syntyminen törmäyksessä; kapeaa juovaa voi kuvitella edeltämään nopeasti sisäänpäin viuhahtavan kapean juovan -- törmääjä).  Hento raita tarttuu sipulikuvioon vähän alle sata kertaa tummempaa juovaa kaueammas (kuu radallaan) ja kuvio alkaa hennosti sykkiä (kuun kierto, maan kierto ...).  Juuri muuta ei tapahdu pitkään aikaan :-)

Lainaa
Mainitsit Ketarax, että aika 4:nä ulottuvuutena ei ole kuin x,y ja z akselit.

Ajan muunnos liikkuvien koordinaatistojen välillä on matemaattisesti eri muotoinen kuin paikan.  Tämä on vähän kuin avaruus jonka "pitäisi" olla siisti kuutio, mutta joka onkin vaikka 10m x 1m x 1m korkea laatikko.

jussi kantola / oulun arktos
CG-5 GOTO + KWIQ-guiding + SW80ED  // 10" dobson // canon eos 450d mod & 400d / ASI 120MM
http://astrobin.com/users/jussi_k_kojootti/
http://oulunarktos.fi/

vesa k

Kiitos todella paljon vastauksista.
Englantini ei ollutkaan niin huono. Sain aikaan suunilleen saman käännöksen, mutta en ymmärrä, mitä tarkoittaa:
Lainaus käyttäjältä: ketarax - 30.08.2010, 10:40:46
' Vaikka ryhmä ei pystynytkään lähettämään fotoneita menneisyyteen, he kuitenkin onnistuivat asettamaan niitä samankaltaisiin "kvanttitilanteisiin" kuin mitä aikamatkaaja saattaisi kohdata. '


Mitä tarkoittaa fotonin saattaminen "kvanttitilanteeseen"

vesa_k
"Logic will get you from A to B. Imagination will take you everywhere" Albert Einstein

vesa k

Hei

Toimittaja Casey Kazanilla on mielenkiintoisia artikkeleita. Tässä yksi koskien pemeää energiaa ja sen olemassaoloa:

http://www.stumbleupon.com/su/AhJTG4/www.dailygalaxy.com/my_weblog/2010/08/-do-jupiters-radio-emissions-hint-that-dark-energy-may-not-exist-todays-most-popular.html

vesa_k
"Logic will get you from A to B. Imagination will take you everywhere" Albert Einstein

jtbo

Jos kerran maan ytimessä kello käy hitaammin tästä meidän tarkasteluvinkkelistä, niin mitäs se nyt sitten käytännössä tarkoittaa?

Maan ydin on tilassa, joka maan pinnalla ohitettiin miljardi vuotta sitten (tai joku muu aikayksikkö nykyisestä ajasta taakseppäin)?

Jos aika kuluu hitaammin ytimessä, niin kaiken järkeilyn mukaan, senhän pitäisi olla nuorempi kuin maan kuori, onkohan tuo sitten merkityksetöntä tai merkittäävää ylittää oman käsityskyvyn.

Suhteessa linnunradan ytimeen, liikumme aika lujaa sitä ympäri, mutta onkohan siellä keskustassa taas gravitaatiota enemmän, kun ainakin niitä tähtiä näyttäisi olevan aika tiuhassa? Tasapainottaako nopeus tuota suurempaa gravitaatiota, jolloin oltaisiin liki 'samassa ajassa' keskemmällä olevien aurinkokuntien kanssa, vai kulkeeko kello siellä lujempaa kuin täällä meillä?

Voihan toki olla, että sielläkin tähdet ovat niin kaukana toisistaan, ettei muodostu mitään gravitaation keskittymää.

Aika on mielenkiintoinen asia, koska sitä ei ole kovin helppo ymmärtää.

Mehän olemme vielä aika pahasti oman aikamme vankeja, se mitä näemme ja tiedämme avaruudesta on kaikki vanhaa tietoa, koska kaikki on niin kaukana, me nähdään esimerkiksi Orionin tähtisumu jonkinlaisena, mutta eihän se nykyään ole sellainen kuin miten me nähdään se, välimatka tekee aika pitkän aikaviiveen.

Näitä asioita harvoin tunnutaan huomioivan avaruudesta kertovissa julkaisuissa, ehkä oletetaan, että kaikki ymmärtävät avaruudesta kertovien asioiden pohjautuvan vanhaan tietoon johtuen noista pitkistä välimatkoista.

Onhan tuossa ajassa sekin puoli, että vaikka kevyellä ja raskaalla planeetalla käynnistyy samat prosessit samaan aikaan, niin suhteessa toisiinsa ne etenevät aivan eri nopeudella, koska aika kulkee eri tahtia, miljardissa vuodessa voi kaiketi tulla jo merkittäviä eroja siihen kuinka aika on kulunut eli eikö lie maankuoren ikäkin ole erilainen eri planeetoilla, vaikka olisivat startanneet samaan aikaan, eihän toisella ole voinut kulua vielä niin paljon aikaa kuin toisella, jos massoissa on suuri ero. Toki valitettavan vähän scifissäkään hämmennetään lukijaa näin hauskoilla asioilla.

Onneksi efekti ei taida olla kuitenkaan kovin valtavan järisyttävän suuri tuon kappaleen massan aiheuttaman ajan nopeutumisen suhteen, se vielä puuttuisi, että kuun lähellä aika kuluisi 1/9 nopeudella miten se kuluisi maassa, siinä olisi lisähaastetta ratojen laskemiseen, kun pitäisi huomioida miten aika kulkee kappaleiden lähellä, ettei 1 päivän sijaan olisikin 9 päivää jonkin planeetan vaikutuksessa, siinä luotaimella saattaisi kurssi jo muuttua.


Kaizu

Lainaus käyttäjältä: jtbo - 11.09.2010, 20:39:02
Jos kerran maan ytimessä kello käy hitaammin tästä meidän tarkasteluvinkkelistä, niin mitäs se nyt sitten käytännössä tarkoittaa?

Maan ydin on tilassa, joka maan pinnalla ohitettiin miljardi vuotta sitten (tai joku muu aikayksikkö nykyisestä ajasta taakseppäin)?
Maan pinnalla ja ytimessä vallitseva erilaiset olosuhteet. Pinta ei ole ollut, eikä tule olemaan samassa tilassa kuin ydin nyt. Ydin ei ole ollut, eikä tule olemaan samassa tilassa kuin pinta nyt.
Lainaa
Jos aika kuluu hitaammin ytimessä, niin kaiken järkeilyn mukaan, senhän pitäisi olla nuorempi kuin maan kuori, onkohan tuo sitten merkityksetöntä tai merkittäävää ylittää oman käsityskyvyn.
Voimakkaimman gravitaation alue maan sisällä ei ole ytimen keskellä vaan pikkuisen ytimen ulkopuolella. Maan gravitaation vaikutus ajan kulkuun on niin pieni että se on juuri ja juuri mitattavissa. Ihan keskellä gravitaatio on olematon ja periaatteessa keskipisteen pitäisi olla pikkiriikkisen vanhempi kuin muu pallo. Mitä ihmeellistä siinä on että maailman eri osat ovat eri ikäisiä.
Lainaa
Mehän olemme vielä aika pahasti oman aikamme vankeja, se mitä näemme ja tiedämme avaruudesta on kaikki vanhaa tietoa, koska kaikki on niin kaukana, me nähdään esimerkiksi Orionin tähtisumu jonkinlaisena, mutta eihän se nykyään ole sellainen kuin miten me nähdään se, välimatka tekee aika pitkän aikaviiveen.
Emme ole aivan oman aikamme vankeja. Kokemukset ja päättelykyky antavat mahdollisuuden ennustaa lähitulevaisuuden tapahtumia.
Lainaa
Näitä asioita harvoin tunnutaan huomioivan avaruudesta kertovissa julkaisuissa, ehkä oletetaan, että kaikki ymmärtävät avaruudesta kertovien asioiden pohjautuvan vanhaan tietoon johtuen noista pitkistä välimatkoista.
Useissa tähtitiedettä käsittelevissä kirjoissa muistutetaan että näemme tilanteen sellaisena kuin se oli valon liikkeelle lähtiessä.
Lainaa
Onhan tuossa ajassa sekin puoli, että vaikka kevyellä ja raskaalla planeetalla käynnistyy samat prosessit samaan aikaan, niin suhteessa toisiinsa ne etenevät aivan eri nopeudella, koska aika kulkee eri tahtia, miljardissa vuodessa voi kaiketi tulla jo merkittäviä eroja siihen kuinka aika on kulunut eli eikö lie maankuoren ikäkin ole erilainen eri planeetoilla, vaikka olisivat startanneet samaan aikaan, eihän toisella ole voinut kulua vielä niin paljon aikaa kuin toisella, jos massoissa on suuri ero.
Planeetat muodostuvat yleensä melko heikon gravitaation alueella eikä niigen omakaan gravitaatio ole kovin vahva. Planeetan eliniän aikana gravitaatioeroista aiheutuvat aikaerot ovat melko pieniä. Tunti, minuutti ja sekunti olisivat oikeampia yksiköitä näistä aikaeroista keskusteltaessa.
Vaikutukset ovat merkittäviä kun ollaan lähellä mustan aukon tapahtumahorisonttia.

Kaizu
Kai Forssen

mistral

Maan ja kuun "ikäero" , painovoiman aiheuttama, on hyvin pieni. Mahtaako olla montaa sekuntia/ 1000 vuotta. Sensijaan maa/neutronitähti "ikäero" on suuri, luulisin monta sataa vuotta/1000 vuotta.

Se, mikä minulle edelleenkin on epäselvää on tekijä joka saa kellon käymään hitaammin: painovoiman g/kiihtyvyys arvo vai painovoimakuopan syvyys. Täällä astronetissä on sanottu että se olisi ensinmainittu, mutta muistelen lukeneeni jostain että se olisi jälkimmäinen. Ja netistä en löydä vastausta joten pistin kysymyksen T-a:han, saa nähdä mitä sanovat.

tiukkapipo

  Pitkävedossa laittaisin rahat gravitaation puolelle.
Tuo painovoima, kun on hivevenen metafyysinen käsite.

  Valitettavasti nyt en ulkomuistista siteeraa perusteluja, kun kouluajoista on sen verran aikaa,
mutta se kuului tuon keskipakovoiman kanssa samaan kategoriaan:
-voima joka näkyy arkipäivässä, mutta ei ole fysikaalinen suure

   Pidetään jalat maan pinnalla t:Tiukkis  :angel:

jussi_k_kojootti


Lainaus käyttäjältä: jtbo - 11.09.2010, 20:39:02
Jos kerran maan ytimessä kello käy hitaammin tästä meidän tarkasteluvinkkelistä, niin mitäs se nyt sitten käytännössä tarkoittaa?

Ei oikeastaan mitään.  Efekti on älyttömän pieni, paitsi hyvin lähellä tapahtumahorisonttien reunoja.

Lainaa
Suhteessa linnunradan ytimeen, liikumme aika lujaa sitä ympäri, mutta onkohan siellä keskustassa taas gravitaatiota enemmän, kun ainakin niitä tähtiä näyttäisi olevan aika tiuhassa? Tasapainottaako nopeus tuota suurempaa gravitaatiota, jolloin oltaisiin liki 'samassa ajassa' keskemmällä olevien aurinkokuntien kanssa, vai kulkeeko kello siellä lujempaa kuin täällä meillä?

Suuri gravitaatiokentän voimakkuus ja suuri nopeus hidastavat kelloja, joten tasapainottavaa tekijää ei ole.

Lainaa
Voihan toki olla, että sielläkin tähdet ovat niin kaukana toisistaan, ettei muodostu mitään gravitaation keskittymää.

Jep.

Lainaa
Näitä asioita harvoin tunnutaan huomioivan avaruudesta kertovissa julkaisuissa, ehkä oletetaan, että kaikki ymmärtävät avaruudesta kertovien asioiden pohjautuvan vanhaan tietoon johtuen noista pitkistä välimatkoista.

Totta puhuen siitä on tehty älyttömän iso numero -- puhumalla säännönmukaisesti valovuosista etäisyyden yksikkönä.  "Valovuoden" merkitystä ei kuitenkaan enää jokaisessa tähtiartikkelissa selitetä, joten tässä mielessä "muistutus" siitä että avaruus näkyy "vanhana" on niin sanotusti implisiittinen.

Lainaa
vaikka olisivat startanneet samaan aikaan, eihän toisella ole voinut kulua vielä niin paljon aikaa kuin toisella, jos massoissa on suuri ero. Toki valitettavan vähän scifissäkään hämmennetään lukijaa näin hauskoilla asioilla.

Pelkkä massojen suuri ero ei vielä riitä tekemään gravitaatio-dilataatiosta merkittävää, vaan pitää olla paljon massaa (verraten) pienessä tilavuudessa ---> mustat aukot. 

Lainaus käyttäjältä: mistral - 11.09.2010, 22:13:12
Maan ja kuun "ikäero" , painovoiman aiheuttama, on hyvin pieni. Mahtaako olla montaa sekuntia/ 1000 vuotta. Sensijaan maa/neutronitähti "ikäero" on suuri, luulisin monta sataa vuotta/1000 vuotta.

Paljon, paljon vähemmän.

Lainaa
Se, mikä minulle edelleenkin on epäselvää on tekijä joka saa kellon käymään hitaammin: painovoiman g/kiihtyvyys arvo vai painovoimakuopan syvyys.

Kuten on jo todettu, ei noilla kahdella asialla ole selvästi määriteltyä eroa.  Lisäksi molemmat ovat Newtonin painovoimateorian käsitteistöä, eivätkä siinä mielessä liity hitaasti käyviin kelloihin mitenkään.

Lainaus käyttäjältä: tiukkapipo - 12.09.2010, 06:17:20
Valitettavasti nyt en ulkomuistista siteeraa perusteluja, kun kouluajoista on sen verran aikaa,  mutta se kuului tuon keskipakovoiman kanssa samaan kategoriaan:
-voima joka näkyy arkipäivässä, mutta ei ole fysikaalinen suure

Pidetään jalat maan pinnalla t:Tiukkis  :angel:

Kyllä ne pysyy pitämättäkin, sillä muistat jotain melkoisen väärin -- painovoima on todellinen ja kerrassaan keskeinen fysikaalinen voima, joka ei "katoa" tarkastelussa käytettyä koordinaatistoa vaihtamalla (kuten keskipakovoima).

"Painovoima" ja "gravitaatio" ovat muuten yksi ja sama asia.  Ja vaikka nyt puhutaan ajan erilaisesta kulusta, niin haluan kiinnittää huomionne siihen että *kullekin havaitsijalle* sekunti on aina sekunti.   Jos tapahtumahorisonttia lähellä kiertävän avaruusaluksen tietokone generoi tasatunnein kotoisista radioista tutun aikamerkin, sen rytmi -- piip, piip, piip, piip, piip, piiiiiiip -- on astronautille aivan sama kuin oli kotona maan päällä.  Mikäli aluksen aikamerkki radioidaan kauempana olevalle tutkijakollegalle, niin tämä havaitsee piippien saapuvan yli sekunnin päässä toisistaan -- asiantunteva kollega voi tehdä tästä johtopäätöksiä esimerkiksi astronautin/aluksen kiertoradasta, mutta missään vaiheessa hän ei esimerkiksi ajattele, että astronautin liikkeet avaruusaluksessaan ovat kuin hidastetussa elokuvassa.
jussi kantola / oulun arktos
CG-5 GOTO + KWIQ-guiding + SW80ED  // 10" dobson // canon eos 450d mod & 400d / ASI 120MM
http://astrobin.com/users/jussi_k_kojootti/
http://oulunarktos.fi/

vesa k

Hyvä kun taas on keskustelua.

Palaisin vielä tähän kumikalvomalliin.
Jos ajatellaan olevan 2 universumia kulkien rinnakkain vain "ihmisjärjellä ajatellen " millimetrien päässä toisistaan, "kumikalvon" erottamina.
Kun meidän universumin massa aiheuttaa "kuopan" aika-avaruudessa, niin voisihan ajatella, että tämä tapahtuma näkyy rinnakkaisuniversunissa työntövoimana  :undecided:
Samoin toisin päin, joten ehkäpä näin vosimme selittää pimeän energian ja - massan.  :oops:

vesa_k
"Logic will get you from A to B. Imagination will take you everywhere" Albert Einstein

jussi_k_kojootti

Lainaus käyttäjältä: vesa k - 30.08.2010, 13:05:19
Mitä tarkoittaa fotonin saattaminen "kvanttitilanteeseen"

Tuossa artikkelissa se ilmeisesti tarkoittaa sitä, että Lloyd kumppaneineen on saanut laskettua miten jokin fotonin harvoista parametreistä muuttuu "suljetulla ajanlaatuisella polulla", ja sen jälkeen pyrkinyt laboratoriossa saattamaan fotonin vastaavanlaisen tilasiirtymien ketjun kautta johonkin tilaan, jonka mittaaminen oli sitä vaikeampaa mitä paremmin he onnistuivat!    :rolleyes:

Pitäisi lukea arXivin jutut että tämä selviäisi oikeastaan ollenkaan, Wiredin juttu ei vielä mennyt yksityiskohtiin.

Sivumennen sanottuna: Olen suuri Deutschin ideoiden ("Todellisuuden Rakenne") ystävä, ja rohkenisin väittää Wired-artikkelin nojalla ettei Seth Lloyd ole käsittänyt Deutschin kuvausta aikamatkustuksesta, eikä siten myöskään Deutschin ehdottamasta todellisuudesta.  Kirjan kappale Virtuaalitodellisuudet on tässä kohtaa oleellinen.  Nyt-hetket aivan siinä missä silloin-hetketkin 'renderöityvät' jokaiselle havaitsijalle/kokijalle ab initio.  Kenen tahansa isoisä on fysikaalisesti mahdollisten hetkien (joista -- ja vain joista -- todellisuus koostuu) joukossa sekä kuollut että elossa.  Aikamatkustaja pystyy valitsemaan mistä kohtaa todellisuuden kokeminen aloitetaan -- siitä eteenpäin kaikki fysikaalisesti mahdollinen on mahdollista, aivan niinkuin nytkin.

Lainaus käyttäjältä: vesa k - 12.09.2010, 11:14:40
Palaisin vielä tähän kumikalvomalliin.
Jos ajatellaan olevan 2 universumia kulkien rinnakkain vain "ihmisjärjellä ajatellen " millimetrien päässä toisistaan, "kumikalvon" erottamina.
Kun meidän universumin massa aiheuttaa "kuopan" aika-avaruudessa, niin voisihan ajatella, että tämä tapahtuma näkyy rinnakkaisuniversunissa työntövoimana  :undecided:
Samoin toisin päin, joten ehkäpä näin vosimme selittää pimeän energian ja - massan.  :oops:

Jos puhutaan kvanttifysiikan rinnakkaisuniversumeista, ns. Everettin mallista joka tunnetaan myös nimellä monimaailmatulkinta, tai Deutschin kielenkäytöllä multiversumi, niin rinnakkaiset universumit eivät ole edes millien päässä toisistaan, vaan kertakaikkiaan päällekkäin -- atomilleen päällekkäin, ainakin silloin kun kuvittelemme tekevämme niistä havaintoja.  Ainoa (toistaiseksi tunnettu?) vuorovaikutus rinnakkaisuniversumien välillä olisi kvantti-interferenssi, ja sen ei ainakaan toistaiseksi tiedetä välittävän painovoimaa rinnakkaisuniversumien välillä.  Toisaalta toimiva kvanttigravitaation teoria edelleen puuttuu.

Oma puhtaasti mustatuntuu-olettamukseni on, että mikäli todellisuus on Everettin/Deutschin mallin mukainen multiversumi, niin tällä on vaikutuksia myös pimeän energian ja massan olemuksiin, eli siis tarkemmin sanottuna siihen miten tulkitsemme niistä tekemämme havainnot.

Tämä viesti on spekulaatiota.  Multiversumimallia ei ainakaan toistaiseksi pystytä verifioimaan tai falsifioimaan sen paremmin kuin muitakaan kvanttifysiikan tulkintoja.  Kaikki todisteet sen puolesta ovat ns. aihetodisteita.
jussi kantola / oulun arktos
CG-5 GOTO + KWIQ-guiding + SW80ED  // 10" dobson // canon eos 450d mod & 400d / ASI 120MM
http://astrobin.com/users/jussi_k_kojootti/
http://oulunarktos.fi/

jtbo

Kiitoksia hyvistä vastauksistanne jälleen, näihin mun hölmöihinkin ajatuksiin  :angel:

Tuli vielä tälläinen ihmettelyn aihe, musta aukko nimitys perustuu muistaakseni siihen, että sieltä ei valo pääse pakenemaan, koska sen vetovoima on niin suuri, tai siis näin koulussa opetettiin joskus hirvittävän kauan sitten ja voi olla että siinä on jotain väärin, koska eihän ole olemassa vetovoimaa?

Mietinkin, että johtuuko mustan aukon 'mustuus' ajasta vai gravitaatiosta, eli onko niin, että valofotoni kulkee vain mustaan aukkoon päin, vai onko niin, että valofotoni ei ole vielä saapunut sille kohtaa, koska mustan aukon kohdalla näkyy kaukainen menneisyys(vai oliko se tulevaisuus, jossa valofotoni olisi mennyt jo ohi)?

Tietenkään mustassa aukossa itsessään ei tilanne ole se, miten me musta aukko nähdään sen vaikutusalueen ulkopuolelta tarkasteltuna, mutta tässä pohdin lähinnä sitä, mitä me oikein näemme, kun näemme mustan aukon, "josta valokaan ei pysty pakenemaan", kuten aikoinaan opetettiin ainakin meidän koulussamme.

Tuo ajan ymmärtäminen mielestäni helpottaa ymmärtämään sitä mitä oikeastaan tuolla taivaalla näemme ja kiinnostavaa tästä tekee se, että mitä näemme ei ole mitä on.

Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 11.09.2010, 21:57:21
Emme ole aivan oman aikamme vankeja. Kokemukset ja päättelykyky antavat mahdollisuuden ennustaa lähitulevaisuuden tapahtumia.

Kaizu

Tähän Kaizun juttuun pitää kommentoida vähän sivujuonteena. Tieteellinen ennustus = Valistunut arvaus, ennustajaeukon ennustus = arvaus, näin olen ymmärtänyt ainakin? Sillä tietääkseni ei voida varsinaisesti ennustaa tulevaa varmasti, kuten sääennusteissa olemme havainneet havaintoyön vettyessä pilvilauttoihin :cheesy:

tiukkapipo

Mitä tulee keskipakovoimaan, niin en muista väärin, kun en tiennyt sellaista koordinaatistoa olevankaan, josta se katoaisi.
Painovoimaksi yleensä mielletyn voiman kohdalla käytettiin, joskus muinoin, normaalivoimaa (N), mutta lienee opetus niistä ajoista muuttunut.
Mutta nyt kun kerran aloitin arvausleikin, niin kuvittelisin gravitaation olevan maan absoluuttisessa keskipisteessä nolla ja siitä kasvavan pintaa kohti.

Heipatirallaa vaan t:Tiukkis  :angel: