Vapaata ihmettelyä

Aloittaja Untamo, 15.03.2010, 19:20:56

« edellinen - seuraava »

vesa k

Maailmankaikkeudessa on käsittääkseni useita kohtia, joissa massojen vetovoimat kumoavat toisensa.
Voisiko silloin ajatella näissä kohdissa ajan jos ei aivan pysähtyvän niin ainakin hidatuvan.
Voisivatko nämä psteet muodostaa käytävän (madonreijän), jonka kautta voisimme liikkua paikasta toiseen ?  :rolleyes:
Toisaalta aika on riippuvainen nopeudesta.
Onko maapallon keskipisteeseen laitetulla esineellä eri aika, jos se pyörii oman akselinsa ympäri vs on liikkumaton.

vesa_k
"Logic will get you from A to B. Imagination will take you everywhere" Albert Einstein

Lauri Kangas

Lainaus käyttäjältä: vesa k - 13.08.2010, 20:22:11
Voisivatko nämä psteet muodostaa käytävän (madonreijän), jonka kautta voisimme liikkua paikasta toiseen ?  :rolleyes:

Mistä tällainen idea oikein ilmestyi ja miten se liittyy mitenkään näihin muihin pohdintoihin?

vesa k

Mietin vain miten ajan hidastumista voisi mahdollisesti hyödyntää.
Ehkäpä liian scifimäistä.
Voitaneen unohtaa ko. ajatus.
vesa_k
"Logic will get you from A to B. Imagination will take you everywhere" Albert Einstein

RJ

<offtopic, älkää ottako mukaan keskusteluun>

Lainaus käyttäjältä: vesa k - 12.08.2010, 20:47:57
Toinen kysymys: voivatko esim lomo-kvarkki ja outo-kvarkki törmätä ja jos voivat miten silloin varaukset ja energia toimivat ?

Lainaus käyttäjältä: ketarax - 12.08.2010, 22:35:07
Vapaita kvarkkeja esiintyy vain aivan äärimmäisissä olosuhteissa (alkuräjähdys, supernovat, mustat aukot?), eikä ihminen ole niitä tietääkseni vielä havainnut.  Kvanttiväridynamiikka on teoria, joka käsittelee kvarkki-gluoni -plasmaa (gluoni on "kvarkkien fotoni", ts. vahvan ydinvoiman välittäjähiukkanen).  Ja minä olen tässä kohtaa jo niin kaukana minkääntasoisesta ymmärryksestä tai asiantuntemuksesta, että vaikenen ja toivon esimerkiksi RJ:n jatkavan (ja korjaavan :tongue:)

Ihan faktalinjoilla olet, jatka vain samaan malliin. En minäkään hidufyysikko ole, vaikka perusjutut on tullut luettua.

Mutta enemmänkin tässä tuottaa välillä vaikeuksia hahmottaa vesa k:n kysymyksiä. Tekstiä ja kysymysmerkkejä on kyllä paljon termeineen, mutta en ole alkuunkaan varma, että osaisin vastata juuri siihen, mitä hän hakee takaa. Tykkään enemmän kun keskitytään tiettyyn aiheeseen, josta kaikki osapuolet tosissaan haluavat lisätä ymmärrystään, ja ovat valmiita panostamaan keskusteluun.

</offtopic, älkää ottako mukaan keskusteluun>

vesa k

Näin varmaankin on. Valitan yksinkertaisuuttani.
Kysymekseni johtuvat paljon siitä, että kysyn kunnes ymmärrän.
Nyt olen mielestäni ymmärtänyt, että esim kvanttifysiikassa realisuus eli havannot ja teoria eivät ole täysin kohdanneet.
Puhutaan monista hiukkasista. Kysyin, miten ne reakoivat törmätessään, mutta vasta nyt ymmärsin, että ne ovat teoriaa, joten kellään ei ole tietoa tai paremminkin havaintoja em. tapahtumista.
Minulle on hyvin epäselvää mikä on todettua ja havaittua ja mikä on teoriaa.
Tästä syystä varmaankin sotken asioita ja teen käsittämättömiä kysymyksiä.
Koittakaa kuitenkin kestää ja antakaa palautetta, kuten nyt sain.

Toistaiseksi vaikenen ja kuuntelen ja luen keskustelujanne.

vesa_k
"Logic will get you from A to B. Imagination will take you everywhere" Albert Einstein

Kaizu

Nimenomaan kvanttifysiikassa teoria ja havainnot ovat kohdanneet ja vastaavat täysin toisiaan. Havaintojen ja teorian ymmärtäminen ovat sitten toinen juttu. Supersymmetristä etc. malleja kehitellään koska kvanttifysiikka ei vastaa kaikkiin kysymyksiin. Gravitaation ja massan olemuksia vielä arvuutellaan.

Kaizu
Kai Forssen

vesa k

Hei
Tässä jälleen tätä vapaata imettelyä.
Olen useissa em. viesteissä yrittänyt pohtia ajan olemusta. Ehkä ja kyllä muutaman punaviinilasin jälkeen lauseiden muotoilu ei ole kaikkein parasta ja sisältö helpointa ymmärtää.  :oops:

Aika ajatellaan olevan jatkuva, tiettyyn suuntaan kulkeva "rytmi". Ikäänkuin metronomi, joka tahdistaa kaiken tapahtuman maailmankaikkeudessa. Se voi pysähtyä ainoastaan mustassa aukossa.
Ajan alku oli alkuräjähdyksessä ja loppua ei ole näkyvissä.

Itse ajattelen ajan olevan jokaiselle avaruuden pisteelle omansa eli aika on yksi suure siinä, missä nopeus ja massa. Yksittäisen pisteen aika voi alkaa ja loppua siinä missä nopeus ja massa.
Massa vääristää aika-avaruutta. Avaruus laajenee kiihtyvällä nopeudella. Mielestäni noista lauseista voidaan vetää johtopäätös, että aika, nopeus ja massa ovat myös sidoksissa toisiinsa. t=mc^2  :oops: :oops:

Voidaanko ajatella, että massalla on pyrkinys päästä tilaan, jossa aika=0 ? Vapaasti putoava kappale kiihtyy nopeudella g. Kuinka kauan? kunnes nopeus c ja sen aika =0.

Toivottavasti ymmärrätte pohdintojani. :angel:

t vesa_k
"Logic will get you from A to B. Imagination will take you everywhere" Albert Einstein

GaryP

Lainaus käyttäjältä: vesa k - 25.08.2010, 16:27:34
Hei
Tässä jälleen tätä vapaata imettelyä.
Olen useissa em. viesteissä yrittänyt pohtia ajan olemusta. Ehkä ja kyllä muutaman punaviinilasin jälkeen lauseiden muotoilu ei ole kaikkein parasta ja sisältö helpointa ymmärtää.  :oops:

Aika ajatellaan olevan jatkuva, tiettyyn suuntaan kulkeva "rytmi". Ikäänkuin metronomi, joka tahdistaa kaiken tapahtuman maailmankaikkeudessa. Se voi pysähtyä ainoastaan mustassa aukossa.
Ajan alku oli alkuräjähdyksessä ja loppua ei ole näkyvissä.

Itse ajattelen ajan olevan jokaiselle avaruuden pisteelle omansa eli aika on yksi suure siinä, missä nopeus ja massa. Yksittäisen pisteen aika voi alkaa ja loppua siinä missä nopeus ja massa.
Massa vääristää aika-avaruutta. Avaruus laajenee kiihtyvällä nopeudella. Mielestäni noista lauseista voidaan vetää johtopäätös, että aika, nopeus ja massa ovat myös sidoksissa toisiinsa. t=mc^2  :oops: :oops:

Voidaanko ajatella, että massalla on pyrkinys päästä tilaan, jossa aika=0 ? Vapaasti putoava kappale kiihtyy nopeudella g. Kuinka kauan? kunnes nopeus c ja sen aika =0.

Toivottavasti ymmärrätte pohdintojani. :angel:

t vesa_k

Miksi se massa haluaisi tuohon tilaan? Mihin se vapaasti putoava kappale putoaa?

Kari
Kari Pulkkinen
Espoo, Finland

Harrastus uudelleen lämpiämässä...

vesa k

Lainaus käyttäjältä: GaryP - 25.08.2010, 16:47:55
Miksi se massa haluaisi tuohon tilaan? Mihin se vapaasti putoava kappale putoaa?

Kari

Vastaus: en tiedä. Parempi puhua kiihtyvässä liikkessä oleva kappale, ei putoava.
Pohdintojeni taustalla on mm. http://fi.wikipedia.org/wiki/Aikamatkustus

vesa_k
"Logic will get you from A to B. Imagination will take you everywhere" Albert Einstein

GaryP

Lainaus käyttäjältä: vesa k - 26.08.2010, 17:36:16
Vastaus: en tiedä. Parempi puhua kiihtyvässä liikkessä oleva kappale, ei putoava.
Pohdintojeni taustalla on mm. http://fi.wikipedia.org/wiki/Aikamatkustus

vesa_k

Vielä kiinnostaa tietää, mihin näillä mietelmillä pyritään? Ja kiihtyykö kappale oman voimanlähteen avulla vai toisen kappaleen vetovoiman vuoksi?

Kari
Kari Pulkkinen
Espoo, Finland

Harrastus uudelleen lämpiämässä...

vesa k

Tässä muuten myös hyvä (ehkä parempi) juttu  : http://www.tieteessatapahtuu.fi/008/tahtinen.htm

Kiihtyvyys toisen kappaleen vetovoiman avulla.
Voidaanko gravitaatiovoima selittää myös kappaleiden massan, nopeuden ((toistensa suhteen) ja ajan avulla ?
Niin kuin aikaisemmissa pohdinoissa mietitte, mitä tapahtuu maan keskipisteessä, jos kappaleeseen vaikuttavien gravitaatiovoimien summa on nolla.
Muuttuuko tässä pisteessä myös aika ? Einsteinin suhteellisuusteorian mukaan suuressa painovoimakentässä aika hidastuu (wikipedia: Aikamatkustus). Miten, jos ei ole painovoimakenttää olenkaan? Edit: tai sen summa on=0

vesa_k
"Logic will get you from A to B. Imagination will take you everywhere" Albert Einstein

jussi_k_kojootti

Lainaus käyttäjältä: vesa k - 25.08.2010, 16:27:34
Toivottavasti ymmärrätte pohdintojani. :angel:

Kyllä minusta tuntuu että tavallaan ymmärrän, erityisesti noilla hymiöillä höystettynä -- asiayhteyksien kartoitusta, seuraamusten aprikointia, voisiko olla mahdollista -- koska "aika" (tai tilanteesta riippuen joku muu parametri tai ilmiö) on niin eriskummallista.  Vapaata ihmettelyä!  Koetan pikaisesti opettaa yhden hyödyllisen työkalun tällaisen pohdiskelun "tehostamiseksi", nimittäin yksikkötarkastelut.  Otetaan

nopeus v, jonka yksikkö on [m]/[ s] (metriä sekunnissa)
taajuus f, jonka yksikkö on [Hz] = 1/[ s] (hertzi, "kertaa sekunnissa")
aallonpituus d, jonka yksikkö on [m] (metriä]

Erään fysiikan peruslauseen mukaan aaltoliikkeelle pätee yhtälö

nopeus = taajuus * aallonpituus, eli
v = f*d

yksikköinä tarkasteltuna tästä tulee 

[m]/[ s] = 1/[ s] * [m]
eli
[m]/[ s] = [m]/[ s]

eli metriä sekunnissa on yhtä kuin metriä sekunnissa -- toimii!  "Tässä voi olla jotain!"

Vastaavasti yhtälölle  t = mc² saataisiin

[ s] = [kg] * [m]/[ s] * [m]/[ s] = [kg][m]²/[ s]²

eli "sekunnista tulee jotain muuta kuin sekunteja" (tässä tapauksessa energiaa, jonka yksikkö on joule [J] eli newtonmetri, [N][m] -- yksi newton on [kg][m]/[ s]²).  Jotain on vialla, täytyy pohtia lisää!

Olen usein hiljaa epäillyt, että merkittävä osa modernista fysiikasta on syntynyt nojatuoleissa, yksikkötarkastelujen inspiroimana  ... ;)

Lainaa
Niin kuin aikaisemmissa pohdinoissa mietitte, mitä tapahtuu maan keskipisteessä, jos kappaleeseen vaikuttavien gravitaatiovoimien summa on nolla.

Kello Maan keskipisteessä tikittää hieman nopeammin kuin Maan päällä.

Ajatuksesi siitä että "jokaisella pisteellä on oma aikansa" on mielestäni periaatteessa oikea -- vaikkakin jonkinlaisena erikoistapauksena on olemassa pisteiden joukkoja, joilla on sama aika.  Jos tarkastelussa esimerkiksi Aurinkokunnasta unohdetaan kaikki muut kappaleet paitsi Aurinko, on kullakin r-säteisen ympyräradan pisteellä sama aika.

Mikään ei ole absoluuttista.  Edellämainitut r-säteiset ympyräradat kiertävät Auringon mukana galaksimme keskustaa, ja itse Linnunrata avaruuden halki hirmuisella nopeudella.  Pisteet joissa kellot tikittävät samaan tahtiin ovat hetkestä toiseen eri pisteitä.  Absoluuttinen avaruuden referenssikoordinaatisto ei ole todellinen -- varsinkaan kun huomioidaan että itse avaruus laajenee -- kenties vieläpä kiihtyen.  Kaikki riippuu siitä mitä, mistä ja miten tarkastellaan.

Fysikaalisten teorioiden aika -- parametri t -- ei välttämättä ole fysikaalisen todellisuuden piirre samalla tavalla kuin Planckin vakio, alkeisvaraus tai valon nopeus.  Ehkä se on vain eräs (kriittinen) parametri, jolla subjektiivinen, ihmislähtöinen kokemus ja havainto voidaan liittää objektiiviseen todellisuuteen ja sitä kuvaaviin teorioihin.

Vapaata ihmettelyä!  Laitan tarjolle täysin perusteluitta joitakin ajatuksia -- kuten todellisuuden objektiivisuus -- kommentit ja vastaväitteet ovat tervetulleita :grin:
jussi kantola / oulun arktos
CG-5 GOTO + KWIQ-guiding + SW80ED  // 10" dobson // canon eos 450d mod & 400d / ASI 120MM
http://astrobin.com/users/jussi_k_kojootti/
http://oulunarktos.fi/

GaryP

Lainaus käyttäjältä: ketarax - 26.08.2010, 21:49:36
Kello Maan keskipisteessä tikittää hieman nopeammin kuin Maan päällä.

Jostain syystä logiikkani sanoo toisinpäin, mutta kai se sitten niin on. Pystytkö selittämään hieman syytä?

Kari
Kari Pulkkinen
Espoo, Finland

Harrastus uudelleen lämpiämässä...

naavis

Lainaus käyttäjältä: GaryP - 26.08.2010, 22:56:11
Jostain syystä logiikkani sanoo toisinpäin, mutta kai se sitten niin on. Pystytkö selittämään hieman syytä?

Kari

Kello käy hitaammin suuressa gravitaatiokentässä, ja maapallon keskipisteessä gravitaatiokenttää on käytännössä nolla vetovoimien kumotessa toisensa. Maan pinnalla gravitaatio taas ei ole nolla, jolloin maan pinnalla kello käy inasen hitaammin kuin maan keskipisteessä.

mistral

Lainaus käyttäjältä: ketarax - 26.08.2010, 21:49:36
Kello Maan keskipisteessä tikittää hieman nopeammin kuin Maan päällä.

Juuri tämä mietityttää  :undecided: "Katsooko" kello g-voimaa vai gravitaatiokuopan syvyyttä tikittäessään? Jos se "katsoo" g-voimaa, olisi yhtälailla neutronitähden ytimessä sama aika kuin ulkoavaruudessa, mustasta aukosta ei tiedä jos singulariteetissa aikaa ei ole.

Tästä tuli mieleen kaksos-paradoksi, miksi toinen vanhenee vaikka molemmat liikkuvat toistensa suhteen yhtä kovaa. Eli johtuuko matkalle lähtevän kaksosen hitaampi vanheneminen g-voimista?