Vapaata ihmettelyä

Aloittaja Untamo, 15.03.2010, 19:20:56

« edellinen - seuraava »

Kaizu

Syntyy ko. hiukkasten massaa vastaava määrä sähkömagneettista energiaa eli hyvin energinen gammafotoni.
Hiukkasen ja antihiukkasen välinen ero on sähkövarauksessa.

Kaizu
Kai Forssen

vesa k

Ok

Kun tämä fotoni törmää elektroniin ja virittää sen. Käsittääkseni elektronin siirtyminen toiselle tasolle vaatii tietyn määrän energiaa. Määrä riippuu siitä, miltä tasolta siirtyminen tapahtuu eli esim vedyn virittäminen vaatii enemmän enrgiaa kuin esim hiilen ??? Onko näin ?
Mutta kuitenkin elektronin siirtymiseen tarvittava energia on disgreetti arvo. Jos fotonilla on enemmän energiaa kuin tarvitaan em. tapahtumaa, niin mitä lopulle enrgialla tapahtuu ?

Toinen kysymys: voivatko esim lomo-kvarkki ja outo-kvarkki törmätä ja jos voivat miten silloin varaukset ja energia toimivat ?

vesa_k
"Logic will get you from A to B. Imagination will take you everywhere" Albert Einstein

mistral

Lainaus käyttäjältä: mistral - 08.08.2010, 00:23:38
Oliko se T-a:ssa kun oli artikkeli tarkoista kelloista, joka tapauksessa siinä sanottiin, että kello voidaan tehdä niin tarkaksi, että sen mittaaman ajan perusteella voidaan laskea maan gravitaation pienet muutokset. Kello toimii gravitaatiomittarina: mitä hitaammin kello käy, sitä tiheämpi on maaperä. Systeemi vaatii varmaankin kiinteän vertailukellon, jotta pienet aikaerot saadaan mitattua. Tiedä sitten toimiiko tuo vuoristoisella seudulla.

Näin jälkeenpäin tuli mieleen onko "gravitaatiomittari" oikein. Jos gravitaatio tarkoittaa g-voimaa, niin kellohan ei voi kertoa sitä. Maan ytimessä g-voima on nolla, mutta avaruuden kaarevuus ei ole nolla vaan maksimissaan. Joten kello kertoo avaruuden kaarevuuden tai gravitaatiokaivon syvyyden.

jussi_k_kojootti

Lainaus käyttäjältä: vesa k - 12.08.2010, 20:47:57
Kun tämä fotoni törmää elektroniin ja virittää sen. Käsittääkseni elektronin siirtyminen toiselle tasolle vaatii tietyn määrän energiaa. Määrä riippuu siitä, miltä tasolta siirtyminen tapahtuu eli esim vedyn virittäminen vaatii enemmän enrgiaa kuin esim hiilen ??? Onko näin ?

En ehdi penkoa taulukoita kun pitää valmistautua napasuuntaukseen  :grin:, joten en varmuudella osaa sanoa kumman virittäminen vaatii enemmän tai vähemmän tai saman verran energiaa, mutta oleellista onkin se että kullakin tilasiirtymällä on sille luonteenomainen viritysenergia.  Tämä (tietenkin yhdessä sen kanssa, että kvanttimekaniikan avulla viritysenergiat voidaan laskea ja sitten tunnistaa) on spektroskopian perusta.

Nimenomaisesti annihilaatiossa eli hiukkasen ja antihiukkasen kohdatessa syntyy gammafotoneita, siis hyvin energeettisiä fotoneita, joiden energia taitaa olla yleisesti ottaen liian suuri elektroniseen virityksen; eli

Lainaa
Mutta kuitenkin elektronin siirtymiseen tarvittava energia on disgreetti arvo. Jos fotonilla on enemmän energiaa kuin tarvitaan em. tapahtumaa, niin mitä lopulle enrgialla tapahtuu ?

Joko viritystä ei tapahdu ollenkaan, tai viritys tapahtuu ja ylimääräinen energia siirtyy, mikäli mahdollista, aineen rakenteeseen, kiinteillä aineilla kidehilan värähtelyiksi (fononi).  Neste- ja kaasumolekyyleissä tapahtuu periaatteessa sama, mutta tällöin ei (kai?) puhuta fononeista.  Jälkimmäisestä vaihtoehdosta, eli energian absorpoituminen molekyyliin, voi seurata esimerkiksi molekyylin kemiallisen sidoksen hajoaminen -- DNA-molekyylin tapauksessa puhutaan mutaatioista.

Se kumpi vaihtoehto toteutuu ei yleensä ole ennustettavissa.  Kvanttifysiikka on ytimessään (ainakin toistaiseksi) tilastollista tiedettä.

Tämä on hätäinen vastaus (napasuuntaus!) ja saatan hyvinkin unohtaa oleellisia vuorovaikutusmahdollisuuksia.

Lainaa
Toinen kysymys: voivatko esim lomo-kvarkki ja outo-kvarkki törmätä ja jos voivat miten silloin varaukset ja energia toimivat ?

Vapaita kvarkkeja esiintyy vain aivan äärimmäisissä olosuhteissa (alkuräjähdys, supernovat, mustat aukot?), eikä ihminen ole niitä tietääkseni vielä havainnut.  Kvanttiväridynamiikka on teoria, joka käsittelee kvarkki-gluoni -plasmaa (gluoni on "kvarkkien fotoni", ts. vahvan ydinvoiman välittäjähiukkanen).  Ja minä olen tässä kohtaa jo niin kaukana minkääntasoisesta ymmärryksestä tai asiantuntemuksesta, että vaikenen ja toivon esimerkiksi RJ:n jatkavan (ja korjaavan :tongue:)

jussi kantola / oulun arktos
CG-5 GOTO + KWIQ-guiding + SW80ED  // 10" dobson // canon eos 450d mod & 400d / ASI 120MM
http://astrobin.com/users/jussi_k_kojootti/
http://oulunarktos.fi/

jussi_k_kojootti

Lainaus käyttäjältä: mistral - 12.08.2010, 22:30:49
Näin jälkeenpäin tuli mieleen onko "gravitaatiomittari" oikein. Jos gravitaatio tarkoittaa g-voimaa, niin kellohan ei voi kertoa sitä. Maan ytimessä g-voima on nolla, mutta avaruuden kaarevuus ei ole nolla vaan maksimissaan. Joten kello kertoo avaruuden kaarevuuden tai gravitaatiokaivon syvyyden.

Miksi kaarevuus maan ytimessä oli jossain maksimissa?  Maan massa ei tosiasiassa ole keskittynyt ytimeen, vaikka malleissa näin usein approksimoidaankin.

Pitäisi ajatella tarkemmin, mutta se pohoisnapa!
jussi kantola / oulun arktos
CG-5 GOTO + KWIQ-guiding + SW80ED  // 10" dobson // canon eos 450d mod & 400d / ASI 120MM
http://astrobin.com/users/jussi_k_kojootti/
http://oulunarktos.fi/

mistral

Lainaus käyttäjältä: ketarax - 12.08.2010, 22:43:13
Miksi kaarevuus maan ytimessä oli jossain maksimissa? 


Ymmärtääkseni maan kaareuttaman avaruuden syvin kohta, jos käytetään sanaa "gravitaatiokaivo", on maan ytimessä. Jostain luin, että auringon ytimen ikä on tuhansia vuosia nuorempi kuin pinnan, joten eikö maahan päde sama periaate?

naavis

Lainaus käyttäjältä: mistral - 12.08.2010, 23:22:30

Ymmärtääkseni maan kaareuttaman avaruuden syvin kohta, jos käytetään sanaa "gravitaatiokaivo", on maan ytimessä. Jostain luin, että auringon ytimen ikä on tuhansia vuosia nuorempi kuin pinnan, joten eikö maahan päde sama periaate?


Näin olisi jos maapallo olisi pistemäinen. Maan gravitaatiokenttä voimistuu mentäessä lähemmäs maapallon pintaa, mutta kun päästään pinnan alle, painovoima alkaa heikentyä. Suunnilleen näin: http://typnet.net/Essays/EarthGravGraphics/Plot2.png

Kaizu

#262
Lainaus käyttäjältä: vesa k - 12.08.2010, 20:47:57
Ok

Kun tämä fotoni törmää elektroniin ja virittää sen. Käsittääkseni elektronin siirtyminen toiselle tasolle vaatii tietyn määrän energiaa. Määrä riippuu siitä, miltä tasolta siirtyminen tapahtuu eli esim vedyn virittäminen vaatii enemmän enrgiaa kuin esim hiilen ??? Onko näin ?
Mutta kuitenkin elektronin siirtymiseen tarvittava energia on disgreetti arvo. Jos fotonilla on enemmän energiaa kuin tarvitaan em. tapahtumaa, niin mitä lopulle enrgialla tapahtuu ?

Toinen kysymys: voivatko esim lomo-kvarkki ja outo-kvarkki törmätä ja jos voivat miten silloin varaukset ja energia toimivat ?

vesa_k
Gammasäteily on ionisoivaa. Gammafotoni ei ainoastaan siirrää elektronia korkempaan viritystilaan vaan nyhtää sen irti atomista ja antaa vielä lähtöpotkun eteenpäin.

Kvarkkien välillä vaikuttavat vahvat ydinvoimat. Kvarkit eivät törmää keskenään vaan pallottelevat toisilleen gluoneja. Vahvaan ydinvoimaan verrattuna säköinen voima on mitättömän heikko ja voidaan jättää huomiotta vahvan ydinvoiman kantamalla.

Kaizu
Kai Forssen

Lauri Kangas

Lainaus käyttäjältä: naavis - 12.08.2010, 23:25:23
Näin olisi jos maapallo olisi pistemäinen. Maan gravitaatiokenttä voimistuu mentäessä lähemmäs maapallon pintaa, mutta kun päästään pinnan alle, painovoima alkaa heikentyä. Suunnilleen näin: http://typnet.net/Essays/EarthGravGraphics/Plot2.png

Tässähän on muuten kyse siitä, että homogeenisen onton pallon sisällä ei ole painovoimaa. Oltaessa jollain syyvydellä maapallon pinnan alla voidaan ajatella että maapallo koostuu yläpuolisesta osasta joka ei aiheuta painovoimaa ja alapuolisesta osasta jonka massa ja siten painovoima pienenee, mitä lähempänä keskustaa ollaan.

mistral

Yritin netistä löytää ymmärrystä tähän, mutta ei löytynyt. Tilanne on sikäli erikoinen, että maan ytimessä g-voimat on kumonneet toisensa ja siinä mielessä tilanne on sama kuin ulkoavaruudessa. Mutta kuitenkin ollaan gravitaatiokuopassa. Ja nyt pitäisi tietää kumpi määrää ajan hidastumisen, g-voima vai gravitaatiokuoppa  :huh:

Kauko Putki

Lainaus käyttäjältä: mistral - 13.08.2010, 11:49:35
Yritin netistä löytää ymmärrystä tähän, mutta ei löytynyt. Tilanne on sikäli erikoinen, että maan ytimessä g-voimat on kumonneet toisensa ja siinä mielessä tilanne on sama kuin ulkoavaruudessa. Mutta kuitenkin ollaan gravitaatiokuopassa. Ja nyt pitäisi tietää kumpi määrää ajan hidastumisen, g-voima vai gravitaatiokuoppa  :huh:

Jos Maan läpi vedettäisiin ontto putki, esim. Pohjoisnavalta Antarktikselle, ja sen jälkeen putkeen pudotettaisiin kivenmurikka, tuo murikka jäisi lopulta kellumaan maapallon keskipisteeseen. Jäisikö kivi maan keskipisteeseen sen vuoksi, että siihen kohdistuva gravitaatiovoima olisi joka suunnasta sama, vai sen tähden, että gravitaatio olisi nolla? Jälkimmäinen vaihtoehto lienee se oikea.
Mitä ajan hidastumiseen tulee, suhtiksen mukaan nopeuden kasvaessa aika hidastuu; ts. g-voimalla tai gravitaatiokuopalla ei ole sen kanssa mitään tekemistä.

GaryP

Eli jos meillä on kappale joka on avaruudessa, ja kulkee nolla gravitaatiossa samaa vauhtia kuin maapallo, samaan suuntaan rinnakkaisella radalla, ei maan aiheuttama gravitaatio aiheuta maanpinnalla olevaan kelloon eri aikaa kuin tuolla vapaasti rinnalla kulkevalla kellolla?

Maan keskiössä linee 0 tilanne koska vetovoimaa on tasaisesti joka suuntaan ja ne kumoavat toisensa? Johan se akuankan piirtäjäkin tuon meille paljasti, muutamaan käytännön asiaa huomioimatta. Tosin silloin olisi jäänyt tarinakin tekemättä meille lapsenmielisille.

Kari
Kari Pulkkinen
Espoo, Finland

Harrastus uudelleen lämpiämässä...

Kaizu

Lainaus käyttäjältä: Kauko Putki - 13.08.2010, 14:09:39
Jos Maan läpi vedettäisiin ontto putki, esim. Pohjoisnavalta Antarktikselle, ja sen jälkeen putkeen pudotettaisiin kivenmurikka, tuo murikka jäisi lopulta kellumaan maapallon keskipisteeseen. Jäisikö kivi maan keskipisteeseen sen vuoksi, että siihen kohdistuva gravitaatiovoima olisi joka suunnasta sama, vai sen tähden, että gravitaatio olisi nolla? Jälkimmäinen vaihtoehto lienee se oikea.
Mitä ajan hidastumiseen tulee, suhtiksen mukaan nopeuden kasvaessa aika hidastuu; ts. g-voimalla tai gravitaatiokuopalla ei ole sen kanssa mitään tekemistä.
Yleinen suhteellisuusteoria kuvaa gravitaation aika-avaruuden kaarevuutena. Se on geometrinen ominaisuus eikä voima. Koemme tämän geometrian kiihtyvyytenä kaarevuuskeskipitettä kohti. Yleisen suhteellisuus teorian mukaan aika-avaruuden kaareutuminen vaikuttaa kolmen matkaulottuvuuden lisäksi myös aikaan. Niin että voimakkaamman gravitaation alueella aika hidastuu enemmän. Tämä on myös kokeellisesti havaittu.
http://www.avaruus.fi/uutiset/kosmologia-ja-teoreettinen-fysiikka/painovoiman-aiheuttama-ajan-hidastuminen-mitattiin-ennatystarkasti.html

Kaizu
Kai Forssen

jussi_k_kojootti

Lainaus käyttäjältä: Kauko Putki - 13.08.2010, 14:09:39
Jos Maan läpi vedettäisiin ontto putki, esim. Pohjoisnavalta Antarktikselle, ja sen jälkeen putkeen pudotettaisiin kivenmurikka, tuo murikka jäisi lopulta kellumaan maapallon keskipisteeseen. Jäisikö kivi maan keskipisteeseen sen vuoksi, että siihen kohdistuva gravitaatiovoima olisi joka suunnasta sama, vai sen tähden, että gravitaatio olisi nolla? Jälkimmäinen vaihtoehto lienee se oikea.

Tuossa ei oikeastaan ole vaihtoehtoa lainkaan, vaan yksi asia ilmaistuna kahdella eri tavalla.  Gravitaation nettovoima on nolla, KOSKA symmetrinen ja homogeeninen kappale (massa jakautunut tasaisesti) vetää joka suunnasta samalla voimalla.
jussi kantola / oulun arktos
CG-5 GOTO + KWIQ-guiding + SW80ED  // 10" dobson // canon eos 450d mod & 400d / ASI 120MM
http://astrobin.com/users/jussi_k_kojootti/
http://oulunarktos.fi/

Meade-mad

Nämä painovoiman ja nopeuden muutosten aiheuttamat ajan muutokset täytyy huomioida myös käytännön sovelluksissa. Esimerkiksi GPS paikannuksessa on ajan muutokset kompensoitu pois ja tätä kautta saatu navigaatiotarkkuutta parannettua.

jk
Sima (engl. mead) on käyttämällä valmistettava miedohko alkoholi- ja virvoitusjuoma, joka tehdään hunajasta, vedestä ja käytetään hiivalla (Wikipedia).

Terveisin  J armo   Kem pas