Vapaata ihmettelyä

[vesa k]

Näyttää siltä, että uusia todisteita " Jumalan hiukkasesta" on löydetty eli kyseessä on todisteta Higgsin Bosonin olemassaolosta.
Näin voitanee ehkä selittää pimeä massa ja - energia.

Alkuperäinen juttu osoitteessa: http://www.reuters.com/article/idUSTRE66P4XP20100728?utm_source=feedburner&utm_medium=feed&utm_campaign=Feed%3A+reuters%2FscienceNews+%28News+%2F+US+%2F+Science%29&utm_content=Twitter

t vesa_k

[vesa k]

En ymmärrä paljoakaan asioista koskien hiukkasfysiikkaa. Mut haluan oppia.
Kirjoitin aikaisemmin, että massa ja aika voisivat olla sidoksissa toisiinsa.
Yksi vastaus oli paljon hymiöitä. Hyvä sekin.

Higgs:n Bosoni määrittää massan onko näin ?

Jos tällä partikkelille on elinaika, niin massa on riippuvainen ajasta

MOT
vesa_k

[jussi_k_kojootti]

Luin Syksy Räsäsen blogista jotensakin näin että: aika ja avaruus ovat sidoksissa toisiinsa.

Näin se on.  Tämä seuraa siitä että maailmankaikkeudesta on mitattu kattonopeus, valon tyhjiönopeus.  Minkowskin diagrammit (engl.) ehkä auttaa hahmottamaan asian yksityiskohtia.

Laajeneeko maailmankaikkeus fotonin "näkökulmasta" ?

Ei, koska fotoneilla ei ole näkökulmaa.  Niiden energia kuitenkin vähenee laajanemisen johdosta, joten voitaisiin kuvitella että fotoni huomaa väsyvänsä -- vaikkei siihen kulukaan aikaa!   Pahoittelen, mutta en osaa selittää tätä, enkä (edelleenkään) ole varma olenko itsekään ymmärtänyt suhteellisuusteorioita tässä kohtaa oikein.  

Fotonit eivät koe aikaa, joten käsitteet liike tai laajeneminen ovat fotonille tuntemattomia (mutta
Ajattelen näin, että jokaisella avaruuden pisteellä on oma aika, jota se elää.

Minulla ainakaan ei ole ongelmia kummankaan väittämän kanssa.

Meidän havaintomme mukaan maailmankaikkeuden ikä on reilut 13 Mrvuotta. Onko maailmankaikkeuden ikä Andromedasta katsoen sama.

Tähän ei oikeastaan voi vastata ennen kuin havaitaan maailmankaikkeutta Andromedasta käsin.  Maanpäällisissä teorioissa (ainakin näissä menestyksekkäissä) postuloidaan kosminen isotropia ja fysiikan lakien universaalius --> kyllä.

Massa kaareuttaa aika-avaruutta !!
Mistä seuraa, että massa on sidoksissa aikaan nopeuden lisäksi ?

Näin se on, mutta ehkä tämän ajatuksen kanssa kuitenkin kannattaa olla hieman varovainen ... Käytännössä kai efekti (massan vaikutus kelloihin) tulee kunnolla havaittavaksi vasta aivan mustien aukkojen tapahtumahorisontin reunalla.

Jos kerta nopeuden lisäys lisää liike-energiaa, niin ehkä energia on sidoksissa myös aikaan?

Näin se on :-)  Paitsi että aika-avaruus ja massaenergia, niin vielä kumpaisenkin vaikutus toiseensa.   Tästä pohjimmiltaan on kyse, kun  (Einsteiniin viitattaessa) "kaikki on suhteellista"!

Edit: oli ihan pakko vetää yli aivan älytön möläytys! 

[jtbo]

No entä jos meillä on kappale, joka liikkuu nopeudella X ja omaa massan Y, sekä toinen kappale, joka omaa massan Z ja kulkee nopeudella X eli samaa tahtia kevyen kappaleen kanssa. Leikitään vielä että tuo raskaampi olisi jotain aivan suunnatonta massaltaaan, vaikka sen verran, että avaruus kaareutuisi.

Kuinkas kulkeeko toisessa aika hitaammin kuin toisessa tapauksessa edes jotain muuta kuin nopeutta muuttamalla?

[vesa k]

Hei
Ajatellaan aika-avaruutta, jossa jokaisella pisteellä on oma aikansa.
Jos löydämme Higgs:n bosonin, niin ehkä ymmärrämme massan muodostumisen ja niiden vaikutuksen keskenään "kommunikoinnin".
Voisiko olla partikkeli, joka vaikuttaisi avaruuden eri aikojen välillä kute Higgs:n bosoni massaan

Vesa_k

[jussi_k_kojootti]

Voisiko olla partikkeli, joka vaikuttaisi avaruuden eri aikojen välillä kute Higgs:n bosoni massaan

En oikeastaan aivan ymmärrä ehdotustasi, se kuulostaa hieman "etymologisesti inspiroidulta".  Mitäpä jos sanon että aika-avaruus partitioituu (osittuu, kvantittuu), jos vain pätee, että edes lepomassattomat kappaleet eivät voi liikkua yli valonnopeudella?

[vesa k]

Hei
Pohdiskelen tässä vain aika-avaruutta.
Massa vääristää sitä eli massa vääristää myös aikaa.
Oletetaan, että on kaksi galaksia, joista toinen liikkuu 0,8 x c ja toinen 0,1 x c
Kun nämä lähestyvät toisiaan, niin tässä nopeammassa galaksissa aika kuluu hitaammin johtuen nopeudesta kuin hitaammassa.
Nopeammasta galaksista katsonen törmäykseen menee enmmän aikaa kuin hitaammasta katsottuna.
Kuitenkin kolmas ulkopuolinen havannoitsija näkee törmäyksen tapahtuvan vielä kahdesta edellisestä poikkeavaan aikaan.
Yritän ymmärtää miten näiden 3:n aika on sidoksissa keskenään vai onko ?
Vai olenko täysin hukassa TAAS ?

vesa_k

[jussi_k_kojootti]

Kun nämä lähestyvät toisiaan, niin tässä nopeammassa galaksissa aika kuluu hitaammin johtuen nopeudesta kuin hitaammassa.

Kun me havaitsemme.  Kyllä.

Oletetaan, että on kaksi galaksia, joista toinen liikkuu 0,8 x c ja toinen 0,1 x c

0.8c kun kuka havaitsee, eli minkä suhteen tuo liike nopeudella 0.8c tapahtuu?  Suhteellisuusteoriassa ei ole "jumalkoordinaatistoa", joka tekisi suhteellisesta absoluuttisen.

Paikallinen ryhmä kiitää 0.3c 0.003c nopeudella kohti Suurena Attraktorina tunnettua massaenergian keskittymää, mutta meidän aikamme kuluu niin kuin se kuluu, eikö vain? :-)

Yritän ymmärtää miten näiden 3:n aika on sidoksissa keskenään vai onko ?
Vai olenko täysin hukassa TAAS ?

Et ole hukassa vaan aivan oikeilla jäljillä.  Kullakin kolmesta on oma aikansa -- omat sekuntinsa toistensa suhteen -- ja kussakin galaksissa (yleisemmin sanottuna inertiaalikoordinaatistossa -- "se voit olla sinä!") cesium-atomin elektronit tikittävät (siirtyvät tietyltä energiatasolta toiselle) 9,192,631,770 kertaa sekunnissa :-)

edit: Paikallisen ryhmän nopeutta korjattu ... valitettavasti esimerkki kadottaa ytimekkyyttään samalla... 

[vesa k]

Kiitos taas

Jokaisella havannoitsijalla on oma sisäinen aika.
Meidän ajan mukaan maailmankaikkeus on n 13,4 Mrvuotta.
Fotonin maailmankaikkeus on 0 v vanha.
Ovatko nämä ääripäät?

Kysyit minkä suhteen nopeudet katsotaan / mitataan.
Minkä suhteen Lorentz kertoimen v eli havaitsijan nopeus määritellään ? Tapahtuman ?
(EDIT: Eikö nopeus v voitaisiin määritellä prosenttina valonnopudesta, koska se on vakio.
Tällöin ei tarvita universaalia koordinaatistoa.) Ehdin lisätä ennen vastausta.
Minkä suhteen maailmankaikkeuden laajeneminen määritellään ? Andromeda ja linnunrata LÄHESTYVÄT toisiaan 140 km /s

Tässä taas vapaata ihmettelyä

t vesa_k

[RJ]

Minkä suhteen Lorentz kertoimen v eli havaitsijan nopeus määritellään ? Tapahtuman ?

Ihan minkä suhteen vaan. Lorentzin tekijä lasketaan havaisijan ja havaittavan välisestä nopeuserosta. Esim: ohitsesi 0,99c nopeudella kiitävä neutriino mittaa omassa lepokoordinaatistossaan SINULLE nopeuden 0,99c, kun taas omasta mielestäsi neutriino on tuo hurjastelija. Nopeus on siis suhteellista, eikö totta?

(EDIT: Eikö nopeus v voitaisiin määritellä prosenttina valonnopudesta, koska se on vakio.
Tällöin ei tarvita universaalia koordinaatistoa.)

Tämä on yksikkömuunnos (vakiolla jakaminen), eikä liity koordinaatistoihin.

Eräänlainen universaali koordinaatisto on kyllä olemassa maailmankaikkeudessa. Nimittäin taustasäteilyn lepokoordinaatisto, jossa säteily on keskimäärin saman verran punasiirtynyttä joka suunnassa. Tämä koordinaatisto ei kuitenkaan ole millään tavalla erityisasemassa, eikä poista eri havaitsijoiden välisiä suhteellisia nopeuseroja.

Minkä suhteen maailmankaikkeuden laajeneminen määritellään ? Andromeda ja linnunrata LÄHESTYVÄT toisiaan 140 km /s

Käytännössä laajeneminen nähdään siten, että mitä kauempana galaksi on havaitsijasta, sitä nopeammin se etääntyy. Yksinkertainen tulkinta tälle on, että koko avaruus laajenee. Toki osa galakseista lähestyy myös toisiaan, mutta tämä tapahtuu vain kun ne ovat riittävän läheisellä etäisyydellä. Kauempana laajeneminen astuu kuvaan Hubblen lain muodossa, joka sanelee etääntymisnopeuden. Galaksien pekuliaarinopeus (peculiar velocity), eli nopeus jolla galaksit liikkuvat painovoiman vaikutuksesta, on mitättömän pieni verrattuna laajenemisen aiheuttamaan etääntymisnopeuteen suurilla etäisyyksillä.

[vesa k]

Hei

Kullakin kolmesta on oma aikansa -- omat sekuntinsa toistensa suhteen -- ja kussakin galaksissa (yleisemmin sanottuna inertiaalikoordinaatistossa -- "se voit olla sinä!")

Mutta eikö ole niin, että suhteellisuusteoria toimii huonosti kiihtyvässä koordinaatiossa. Jos maailmankaikkeus laajenee kiihtyvällä nopuedella, niin silloin ei ole kysymyksessä ineraalikoordiaatio ja suhteellisuusteoria ei ehkä ole pätevä tässä tilanteessa ???

t vesa_k

[mistral]

Mutta eikö ole niin, että suhteellisuusteoria toimii huonosti kiihtyvässä koordinaatiossa.

Tuskinpa se kiihtyvyys kaataa suhteellisuusteoriaa, en ole sellaisesta kuullut. Syksy Räsäsen artikkelista kylläkin sai sen käsityksen, että tietokoneet eivät jaksa vääntää niin suuria laskumääriä jotta avaruuden mallintaminen onnistuisi sellaisella ohjelmalla joka perustuu suhteellisuusteoriaan. Se, että kone ei jaksa, ei kuitenkaan kaada teoriaa.

[RJ]

Mutta eikö ole niin, että suhteellisuusteoria toimii huonosti kiihtyvässä koordinaatiossa. Jos maailmankaikkeus laajenee kiihtyvällä nopuedella, niin silloin ei ole kysymyksessä ineraalikoordiaatio ja suhteellisuusteoria ei ehkä ole pätevä tässä tilanteessa ???

Tuskinpa se kiihtyvyys kaataa suhteellisuusteoriaa, en ole sellaisesta kuullut.

Juu ei. Tuo on klassinen väärinkäsitys etteikö suhteellisuusteoria pystyisi käsittelemään kiihtyvyyksiä. Kiihtyvyydet voidaan käsitellä täysin tarkasti jo erityisessä suhteellisuusteoriassa. Ainoastaan kun painovoimailmiöt ovat riittävän voimakkaita, tarvitaan yleistä suhteellisuusteoriaa.

Kts esim:

http://www.phys.ncku.edu.tw/mirrors/physicsfaq/Relativity/SR/acceleration.html

[vesa k]

Hei
Tämä artikkeli oli ok, mutta mielestäni se käsitteli enemmän suhteellisuusteorian ja erikoissuhteellisuusteorian aroavuuksia.
En väitä näiden teorioiden toimivuutta 3-olotteisesa maailmassa,
Kiinnostavaa on 4 uluttovoinen maailma.
4jäs ulottevuus, aika, on jäänyt liian vähälle huomioita.
Kyselin aikaisemmin ajan sidonnaisuuksista. Sain hyviä vastauksia, kiitos.
Ajattelen: aika alkoi joskus yhdestä hetkestä. Nyt kello käy jokaisella eri aikaa. Yksistään nopues ei määrää tätä aikaeroa. Mutta en tiedä muutakaan. Yritän löytää ajatusta.
vesa_k

[vesa k]

Hei
Onko suhteellisuusteorian mukaan aika aina positiivinen ja jatkuva ?
Onko aika sidoksissa muuhun kuin nopeuteen ?
Onko se sidoksissa massaan?
Edellinen viestini ei ehkä ollut täysin oikein muotoiltu, mutta en halua poistaakaan sitä.

Joskus kirjoitan, mitä ajattelen. Parempi olisi ajatelle, mitä kirjoitan.

vesa_k