Kirjoittaja Aihe: Vapaata ihmettelyä  (Luettu 357809 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Eusa

  • Eksoplaneetta
  • ***
  • Viestejä: 184
Vs: Vapaata ihmettelyä
« Vastaus #795 : 05-05-2019, 23:31:36 »
Kumma juttu

Olen miettinyt kuinka neutronitähdet tai mustat aukot voi yhdistyä. Eli aloitetaan alusta, siis kun vaikkapa 2 neutronitähteä kieppuu toistensa ympäri, nopeudet on relativistisia. Näin gravitaation suunta ehtii muuttumaan eikä tule suoraan sivulta koska toinen neutronitähti on ehtinyt siirtyä eteenpäin tai oikeastaan molemmat on siirtyneet eteenpäin ja 'gravitonit' tulee etuviistosta.

Esitän havainnollistuksen. Lammen keskellä on paalu jonka päässä on laakeri ja pitkä puomi. Se on laakereitu keskeltä ja pyörii lähellä veden pintaa. Puomin toisessa päässä on pieni vene tai pienoismalli ja toisessa päässä korillinen tennispalloja ilmassa. Palloja pudotellaan vaikka 10 sek välein veteen jolloin ne tekee rengasmaisen aallon. (Ei väliä vaikka pallo pudotettaisiin yhden sekunnin välein, aalto tulee veneen kylkeen aina samasta suunnasta, vain pyörimisnopeuden muutos muuttaa aallon tulokulmaa)

Jos puomi pyörii nopeudella 1 kierros/24 tuntia, osuu rengasmainen aalto 90 asteen kulmassa veneeseen. Mutta jos puomi pyörii 1 kierros/minuutti nopeudella, osuu aalto etuviistossa veneeseen.
Tässä siis idea: rengasmainen aalto vastaa gravitoneja, vaikkei niitä välttämättä ole olemassakaan, se ei haittaa koska avaruuden kaarevuus on ainakin olemassa. Aallon etenemissuunta siis vastaa avaruuden kaarevuuden jyrkännettä. Jyrkänne alaspäin menee sinnepäin mistä aalto tulee, siis jyrkin jyrkänne on etuviistossa, ei suoraan sivulla. Kun tähden nopeus on vaikka 0,1c, sen jyrkänne on selvästi alle 90 asteen suunnassa.

Tämä tilanne tarkoittaa sitä että tähti kiihtyy ja siirtyy korkeammalle radalle - ei putoa alemmalle radalle ja törmää toiseen komponenttiin.

En ole kyseenalaistamassa gravitaatioaaltohavaintoja vaan ihmettelen vaan kuinka komponentit voi yhtyä jos avaruus kaartuu tuolla tavalla. Voisiko framedragging muuttaa tilanteen?
Jotkut nimittävät gravitaatiomuutoksen signaaleja gravitoneiksi, vaikka mistään vuorovaikutuksen välittäjähiukkasista ei ole mitään vihjettä. Jotkut pitävät valoakin hiukkasina, minä en - valokvantit ovat emission ja absorption resonansseja. Gravitaatiomuutosten signaalit voivat olla tilan säteilyä, joka ei ole kvantittunut vaan muuttaa tilaa jatkuvalla funktiolla.

Joka tapauksessa merkittävin osuus gravitaatiosta eli kahden massakappaleen yhteisen massakeskipisteen gravitaatiokenttä säilyttää muotonsa ilman mitään signaalivaihtoa - energiaa säteilee systeemistä vain kappaleiden liikkeen muutoksen suhteessa laajemman ympräristön gravitaatiokenttään. Eihän kappaleet tietäisi edes kiertävänsä toisiaan ilman suhdetta staattiseen ympäristöön, vaan putoaisivat kohti toisiaan kiertelemättä. Lepomassaenergioiden summa yhteisessä massakeskipisteessähän on koko ajan sama riippumatta kappaleiden kiertoradoista / etäisyyksistä toisiinsa.

Tosiaan, jos gravitaatioilmiö olisi riippuvainen jostain jatkuvasta tietovirrasta kappaleiden välillä, aberraatio suistaisi ne hyvin pian pois radoiltaan.

Poissa mistral

  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 2599
Vs: Vapaata ihmettelyä
« Vastaus #796 : 06-05-2019, 00:19:34 »
Jotkut nimittävät gravitaatiomuutoksen signaaleja gravitoneiksi, vaikka mistään vuorovaikutuksen välittäjähiukkasista ei ole mitään vihjettä. Jotkut pitävät valoakin hiukkasina, minä en - valokvantit ovat emission ja absorption resonansseja. Gravitaatiomuutosten signaalit voivat olla tilan säteilyä, joka ei ole kvantittunut vaan muuttaa tilaa jatkuvalla funktiolla.

Joka tapauksessa merkittävin osuus gravitaatiosta eli kahden massakappaleen yhteisen massakeskipisteen gravitaatiokenttä säilyttää muotonsa ilman mitään signaalivaihtoa - energiaa säteilee systeemistä vain kappaleiden liikkeen muutoksen suhteessa laajemman ympräristön gravitaatiokenttään. Eihän kappaleet tietäisi edes kiertävänsä toisiaan ilman suhdetta staattiseen ympäristöön, vaan putoaisivat kohti toisiaan kiertelemättä. Lepomassaenergioiden summa yhteisessä massakeskipisteessähän on koko ajan sama riippumatta kappaleiden kiertoradoista / etäisyyksistä toisiinsa.

Tosiaan, jos gravitaatioilmiö olisi riippuvainen jostain jatkuvasta tietovirrasta kappaleiden välillä, aberraatio suistaisi ne hyvin pian pois radoiltaan.

Kun ajatellaan avaruuden kaareutumisen kannalta, kaksi neutronitähteä tekee "kumikalvolle" kuopat jotka osittain yhtyy, väliin jää pieni kannas. Kannas on vielä vino . Tämä vinous vastaa sitä vinovetoa joka loitontaa neuronitähtiä toisistaan. Tietysti gravitaatioaaltojen syömä energia toimii vastamyrkkynä loitontavalle voimalle ja näyttäisi että se voittaa 'loittovoiman', onhan Ligo havainnut törmäyksiä.
Tai sitten vuorovaikutus on ylivalonnopea ja kannas on suora eli gravitaatio vaikuttaa suoraan tähtien välillä. Jos ylivalonnopea, niin miksi sitten g-aallot etenee samaa vauhtia kuin valo? 

Poissa Pappis

  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 1299
Vs: Vapaata ihmettelyä
« Vastaus #797 : 25-05-2019, 08:58:20 »
...
« Viimeksi muokattu: 25-05-2019, 11:34:55 kirjoittanut Pappis »

Poissa mistral

  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 2599
Vs: Vapaata ihmettelyä
« Vastaus #798 : 14-11-2019, 21:33:01 »
Yle:

Mullistava löydös: lasi voi olla lujempaa kuin teräs – suomalaisvetoisen tutkijaryhmän tulos julkaistiin Science-lehdessä

Miksi lasi on niin haurasta? Mitä jos lasi ei menisikään kovasta iskusta säröille vaan siihen tulisi korkeintaan pieni lommo niin kuin metalliin?

Näihin kysymyksiin etsii vastauksia tutkijatohtori Erkka Frankberg, joka sanoo olevansa ennen kaikkea ongelmanratkaisija. Frankbergin johtama kansainvälinen tutkijaryhmä on onnistunut tekemään lasia, joka voi venyä ja painua kasaan huoneenlämpöisenä menemättä rikki.

Aikaisemmin ei ole kyetty osoittamaan, että lasi voi käyttäytyä metallin tavoin. Tutkijoiden havainto lasin venyvyydestä on sen verran mullistava, että tulos on julkaistu arvostetussa Science-tiedelehdessä.

Alumiinioksidista valmistettu lasi on tavallista lasia kymmeniä kertoja lujempaa ja vielä terästäkin monin verroin lujempaa. Materiaalin raaka-aineita on planeetallamme runsaasti ja käyttömahdollisuuksia rajattomasti.
https://yle.fi/uutiset/3-11068336


Tuollainen lasi on todellinen innovaatio, yllättävää että nyt kun ollaan liki 2020 vuosiluvulla, vielä tehdään noin merkittävä löytö, tarkoitan onhan alumiinioksidi ikivanha materiaali. Luulisi lasin olevan halvempaa kuin hiilikuidun joten lasikuitutuotteet kevenee tulevaisuudessa?

Poissa mistral

  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 2599
Vs: Vapaata ihmettelyä
« Vastaus #799 : 30-12-2019, 13:36:44 »
Majakkaongelma


Rupesin miettimään avaruusmajakkaa. Koejärjestely:
Kaukana miljardin valovuoden päässä maasta menee raketti meihin nähden poikittaissuuntaan. Sen runkoon on rakennettu tarkkuusmajakka joka "ampuu" fotonit terävästi kuin laser. Raketti menee 99,99% valonnopeudella. Kysymys: mihin suuntaan majakka pitää kohdistaa jotta fotonit menee maahan a) suoraan aurinkokuntaa kohti b) 45 asteen kulmaan taaksepäin c) noin 89,9 asteen kulmaan taaksepäin.

Niin vielä lisäksi pituuskontraktio voi muuttaa astekulmaa, sekin vielä.

Poissa mistral

  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 2599
Vs: Vapaata ihmettelyä
« Vastaus #800 : 19-09-2021, 13:11:25 »
Uutisissa näytettiin Space-X lennon laskeutuminen mereen. Rupesin ihmettelemään kuinka 4 laskuvarjoa pysyvät siististi auki vaikka niiden kiinnitys on yhdessä pisteessä. Tottakai ne ollaan testattu mutta intuition mukaan varjojen ulkoliepeet on vaarassa taittua sisään. Toinen vaara on että sisäliepeet törmää toisiinsa ja seurauksena on epämääräinen lepatus. Kuitenkin kuvassa 4 varjoa pysyy sulassa sovussa  :huh:
https://www.avaruus.fi/uutiset.html

Niin vaan toimii..
https://www.youtube.com/watch?v=cz5qnLN6vNw
« Viimeksi muokattu: 19-09-2021, 18:40:08 kirjoittanut mistral »

Poissa mistral

  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 2599
Vs: Vapaata ihmettelyä
« Vastaus #801 : 03-03-2022, 21:19:46 »
Tuoreessa uutisessa neutronitähtien yhtyminen mustaksi aukoksi mietityttää koska vedotaan epätavallisen korkeaan kierroslukuun:
 02.03.2022 | Marko Riikonen

Mustaksi aukoksi romahtavat neutronitähdet sinkosivat ainetta avaruuteen

"Nopea pyöriminen on saattanut viivästyttää vuonna 2017 havaitun neutronitähtikolarin romahdusta mustaksi aukoksi lyhyen hetken. Tämän seurauksena kohteen pinnasta ehti kimmota ainetta avaruuteen."


Ongelma on mielestäni siinä että pyöriessään toistensa ympäri, neutronitähdet voisivat pyöriä erilaisilla kierrosluvuilla, eikö kierrokset määräydy aina keskinäisen etäisyyden mukaan? Eli jos gravitaatioaallot ei söisi energiaa pyörimiseltä, jäisivät tähdet pyörimään ikuisesti toistensa ympäri, siis jokaisella ratakorkeudella voi olla vain yksi nopeus. Tässä annetaan se käsitys että kierrosluku voisi vaihdella, en ymmärrä kuinka se voisi olla niin. Eri asia olisi elliptinen rata, ehkä se selittäisi havainnon.

Poissa Pessi

  • Periodinen komeetta
  • **
  • Viestejä: 27
Vs: Vapaata ihmettelyä
« Vastaus #802 : 04-03-2022, 08:08:19 »
Tuoreessa uutisessa neutronitähtien yhtyminen mustaksi aukoksi mietityttää koska vedotaan epätavallisen korkeaan kierroslukuun:
 02.03.2022 | Marko Riikonen

Mustaksi aukoksi romahtavat neutronitähdet sinkosivat ainetta avaruuteen

"Nopea pyöriminen on saattanut viivästyttää vuonna 2017 havaitun neutronitähtikolarin romahdusta mustaksi aukoksi lyhyen hetken. Tämän seurauksena kohteen pinnasta ehti kimmota ainetta avaruuteen."


Ongelma on mielestäni siinä että pyöriessään toistensa ympäri, neutronitähdet voisivat pyöriä erilaisilla kierrosluvuilla, eikö kierrokset määräydy aina keskinäisen etäisyyden mukaan? Eli jos gravitaatioaallot ei söisi energiaa pyörimiseltä, jäisivät tähdet pyörimään ikuisesti toistensa ympäri, siis jokaisella ratakorkeudella voi olla vain yksi nopeus. Tässä annetaan se käsitys että kierrosluku voisi vaihdella, en ymmärrä kuinka se voisi olla niin. Eri asia olisi elliptinen rata, ehkä se selittäisi havainnon.

Eikös tuossa tarkoiteta kolarin seurauksena syntyneen neutronitähden pyörimis nopeudesta akselinsa ympäri ratanopeuden sijaan?

"Tutkijat ehdottavat säteilyn olevan peräisin aineesta, joka ehti kimmota avaruuteen yhdistyneiden neutronitähtien pinnasta ennen kohteen romahdusta mustaksi aukoksi. Riittävän nopeasti pyöriessään neutronitähti on voinut vastustaa romahdusta noin sekunnin ajan."

Poissa mistral

  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 2599
Vs: Vapaata ihmettelyä
« Vastaus #803 : 04-03-2022, 09:36:27 »
Kyllä sitäkin ajattelin. Jos tähti on pyörinyt vinhasti, ehkä se ampuu materiaa mutta toisaalta yhdistyessään gravitaatiokaivo on selvästi syvempi, mikä estää aineen lentämästä avaruuteen. En sano etteikö olisi mahdollista mutta jos voimakas magneettikenttä lennättää ainetta, se selittäisi kanssa ilmiön.
Neutronitähden pinnalla atomirakenteet on liiskautuneet mössöksi ja lentäessään ulos, on arvoitus mitä alkuainetta siitä tulee. Näin ainakin olettaisin, jos alkuperäinen aine palautuu, se on ihme.

Poissa Kaizu

  • Tulipallotyöryhmä
  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 3329
  • Jotkut jutut on niin viisaita, ettei ne naurata.
    • Kaizun kotisivu(t)
Vs: Vapaata ihmettelyä
« Vastaus #804 : 07-03-2022, 13:23:54 »
Neutronitähti nimenä viittaa siihen minkälaista ainetta neutronitähti pääosin on.
Jos neutronitähden pinnalla jokin ylittää pakonopeuden lentää se jokin väistämättä avaruuteen.

Kaizu


Kai Forssen

Poissa mistral

  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 2599
Vs: Vapaata ihmettelyä
« Vastaus #805 : 07-03-2022, 20:23:01 »
Neutronitähti nimenä viittaa siihen minkälaista ainetta neutronitähti pääosin on.
Jos neutronitähden pinnalla jokin ylittää pakonopeuden lentää se jokin väistämättä avaruuteen.

Kaizu

Tuota noin, jotta pakonopeus veisi avaruuteen, pitää suunnan olla zeniittiin. Jos se on 45 astetta, materia putoaa takaisin.
Lisäys: Jos tähti pyörii vinhasti, saattaa 45:kin asteen kulma heittää materian avaruuteen.
Olen lukenut jostain että raskaat alkuaineet saattavat olla peräisin neutronitähtien kolareista koska raskaiden aineiden synnyttäminen on endoterminen reaktio, eli kun protoneja ja neutroneja tulee lisää, sitoo sidosrakenne energiaa, vrt. ydinvoimalan energia.
« Viimeksi muokattu: 07-03-2022, 23:57:28 kirjoittanut mistral »

Poissa Mare Nectaris

  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 1441
  • Jaa - ja sinulla on kaikki
Vs: Vapaata ihmettelyä
« Vastaus #806 : 08-03-2022, 14:38:36 »
Tuota noin, jotta pakonopeus veisi avaruuteen, pitää suunnan olla zeniittiin. Jos se on 45 astetta, materia putoaa takaisin.

Kyllähän pakonopeudella poistutaan yksiselitteisesti painovoimakentästä; ei siinä suunnalla ole merkitystä. Wikipedialainaus: "Escape velocity is actually a speed (not a velocity) because it does not specify a direction: no matter what the direction of travel is, the object can escape the gravitational field (provided its path does not intersect the planet)."
Timo Keski-Petäjä


SW Evostar 120 ED APO*TAL 250K*C8-N*SW 150 Pro*TAL 1 (Mizar)*Celestron Ultima 80*EQ6 Pro Eqmod + TS dual mount*CG-5 GOTO*TV: Nagler Type 4 17 mm, Panoptic 24 mm*Baader Hyperion Clickstop-Zoom 8-24*17 mm UWA-70*TV BIG 2x Barlow*Celestron 2x Barlow Ultima SV Series*TAL 3x Barlow*TS 5 x APO Barlow*TS CCD lunar camera

Poissa mistral

  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 2599
Vs: Vapaata ihmettelyä
« Vastaus #807 : 08-03-2022, 20:13:02 »
Kyllähän pakonopeudella poistutaan yksiselitteisesti painovoimakentästä; ei siinä suunnalla ole merkitystä. Wikipedialainaus: "Escape velocity is actually a speed (not a velocity) because it does not specify a direction: no matter what the direction of travel is, the object can escape the gravitational field (provided its path does not intersect the planet)."

Voi ollakin mutta itse järkeilen asian mustan aukon avulla. Pakonopeus horisontin pinnan yläpuolelta valolla on c mutta jos c:n suunta on horisontaalinen, se ei pääse pakoon. Horisontaalinen c välttyy putoamasta alas jos se on yli 1,5x Schwarzschildin säteen korkeudella. Eli välillä 1x-1,5x korkeudella horisontaalinen suunta ei vie vapauteen. Näin musta aukon tapauksessa mutta en osaa perustella miten se pätee pienempiin nopeuksiin. Olettaisin kuitenkin että siinä on sama lainalaisuus. Sen voi ajatella tykin suuntauksen avulla. Kun Maan pakonopeus on 11km/s ja tykki ampuu vaikka 12km/s ammuksen horisontaalisesti Suomenlahden rannasta merelle, se tuskin pakenee Maasta, vaikka oletetaan ettei olisi ilmanvastusta. Tässä rinnastan relativistisen ja newtonilaisen tilanteen, pitäisi vaan laskea tarkistuslaskenta toimiiko lainalaisuus rinnastuksessa...
Laskin keskeiskiihtyvyys kaavalla ja pääsin yllättävään tulokseen, ammus nousee 12km/s nopeudella avaruuteen 12,8m/s^2 kiihtyvyydellä (merenpinnan korkeudella). Kaitzu miinoitti ja mistral parka astui miinaan  :cry:

Poissa Kaizu

  • Tulipallotyöryhmä
  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 3329
  • Jotkut jutut on niin viisaita, ettei ne naurata.
    • Kaizun kotisivu(t)
Vs: Vapaata ihmettelyä
« Vastaus #808 : 13-03-2022, 00:32:17 »
Laskin keskeiskiihtyvyys kaavalla ja pääsin yllättävään tulokseen, ammus nousee 12km/s nopeudella avaruuteen 12,8m/s^2 kiihtyvyydellä (merenpinnan korkeudella). Kaitzu miinoitti ja mistral parka astui miinaan  :cry:
Syyttäisin ansasta pienten pakonopeuksien osalta Isaac Newtonia ja relativististen osalta Albert Einsteinia.

Kaizu
Kai Forssen

Poissa mistral

  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 2599
Vs: Vapaata ihmettelyä
« Vastaus #809 : 13-03-2022, 13:17:24 »
Syyttäisin ansasta pienten pakonopeuksien osalta Isaac Newtonia ja relativististen osalta Albert Einsteinia.

Kaizu

Se oli vaan vitsi, mutta kyllä yllätyin että horisontaalinen ammus jaksaa nousta meren pinnasta, täysin intuition vastaista.