Lidlin Bresser-kiikarit

[Meade-mad]

Jälleen kerran. Ostin Optican 15x70 kiikarin. Myyjä sanoi että tähtiharrastajat ostavat näitä. Maksoi, olisikohan ollut viisikymppiä. No katseleehan sillä.

Mikä noissa kiikareissa oli huonoa?

Oliko ne kollimoitu oikein?
Oliko ongelmana näkökentän laajuus?
Oliko ongelmana kontrasti?
oliko ongelmana väriterävyys?
Oliko ongelmana kuvan terävyys?

Oliko ongelmana rakenne?

Mitä tarkoittaa "katseleehan niillä"?
Tuleeko pää kipeäksi?

Heitto että viidenkympin kiikari on huonompi kuin kahdeksansadan kiikari on aika itsestään selvä. Hintaero on kuusitoistakertainen. Mutta onko ero kuitenkaan kaikessa  kuusitoistakertaista?
Tiesitkö muuten että 70mm kiikarin valonkeruukyky on merkittävästi suurempi kuin 56mm? 70mm kiikarilla näkyy himmeämpiä kohteita.

jk

PS.
"valovoima" on optiikassa yleisesti käytetty käsite, jolla kerrotaan optiikan halkaisijan ja polttovälin suhde. Sama lukuarvo saadaan lukemattomista eri kombinaatioista.

[kemilainen]

Nyt Meade-mad jutun päästi. Rupu-tektiilalla ei päästä samaan asiaan. Jos kympillä saa saman kuin tonnilla. Arvaa kumpaa ostan.

[Lauri Kangas]

Kemilaisen olisi nyt aika hioa vähän ulosantia tai mistään keskustelusta ei tule yhtään mitään. Meade-mad esitti tuossa joukon ihan päteviä kysymyksiä perusteluiksi väitteillesi, mutta sivuutat asian ihan tyhjänpäiväisellä rivillä.

Tuosta valovoimasta voisin kommentoida, että jos sillä tarkoitetaan aukkosuhdetta niin sillähän ei ihan kauheasti ole visuaalihavainnoissa merkitystä. Todella usein viitataan nimenomaan visuaalisessa (tai ylipäänsä afokaalisessa optiikassa) valovoimalla valonkeräyskykyyn eli obiskan halkaisijaan. Kiikareita ja kaukoputkia vertaillessa on minusta ihan hyvä puhua obiskan koosta valovoimana.

[Meade-mad]

Minusta taas valovoima-käsitteen käyttö kuvaamaan optiikan halkaisijaa on harhaanjohtava. Jos kaukoputkesta puhutaan että se on valovoimainen tarkoitetaan tyypillisesti että sen polttoväli on lyhyt halkaisijaansa nähden. Niin kuin tiedämme "valovoimainen" Newton tuottaa ongelmia halkaisijasta välittämättä, saamme kuva-alan reunalle helposti komeetan pyrstöjä. Samoin valovoimainen akromaatti on toivoton värivirheen takia oli sen halkaisija mikä tahansa. Nämä ongelmat koskevat aivan samalla tavalla niin visuaalikatselua kuin valokuvaustakin.

Mielestäni olisi selkeää jättää valovoiman käsite kuvaamaan vain tuota mainittua osamäärää ja käyttää termiä valonkeruukyky jos halkaisijan käyttö on jostain syystä mahdotonta.

jk

PS. Onko LOMO AZt-27 valovoimainen, jos sen aukko d=50cm ja polttoväli 8 metriä?

[Lauri Kangas]

Joo, kinkkisiä termejä ovat tosiaan. Sille osamäärälle kyllä olisi yksikäsitteisempikin nimi nimittäin aukkosuhde. Siihen taas liittyy se ongelma, että valokuvauksen harrastajat kutsuvat ko. suuretta aukoksi eli taas on termit väärin päin.

[Meade-mad]

Nyt Meade-mad jutun päästi. Rupu-tektiilalla ei päästä samaan asiaan. Jos kympillä saa saman kuin tonnilla. Arvaa kumpaa ostan.

Kommenttisi syvin sisältö ei aukea minulle. Itse itseäni lainaten:

...Selkeä kuvan laadun parannus saadaan kun kiikari maksaa 500€ tai enemmän

ja

...viidenkympin kiikari on huonompi kuin kahdeksansadan kiikari on aika itsestään selvä

Olisin itseasiassa aika huolestunut kahdeksan sadan euron hintaisen kiikarin ostoksen jälkeen, jos se ei olisi joka osa-alueella parempi kuin viidekympin veljensä.

jk

[pepa]

Aikanaan ostin käytettynä Zenithin 7*50 kiikarit n.50mk. Testasin Bushnellin 15*70 paljon kalliimpia kiikareita jalustalta ja en kyllä vaihtais. Mulla kiikari sitä varten, että sen voi helposti kuljettaa mukana ja optiikka toimii. Zenitissä ainoa vika oli keskisäätö tarkennukselle ku oli hieman väljä, mutta kun harrastuksesta kysymys niin ei kannata hermostua vaan keksiä korjaus keino ja kyllä sitte löyty kun sen atomeiksi laittoi. Hankalaa mutta palkitsevaa. Ja  näinhän se joka harrastajan vakottimissa tahtoo olla, että on modifioitava laite omiin tarkotuksiin tai mieleen sopivaksi. Liian Helppoa olis mulle, jos kaiken vois täydellisenä hyllystä ostaa.

[iosainio]

Pepa osuu asiaan. Täällä kun nyt vertaillaan erilaisia kiikareita, uusia ja vanhoja, pitää ottaa huomioon hankintahinta. Useinkin tulee vastaan vanhoja kuluneita kiikareita, joissa on kirkas kuva verrattuna uudempiin kapineisiin.

Kun aina kaikki pitää tehostuksen nimellä saada mahdollisimman halvalla (paitsi oma työ) niin kauppiashan myy halpaa. Kun vaikkapa 60 -luvulla osti kiikarin, niissä ei juuri muovia ollut. Hinta oli kyllä palkkaan verrattuna kova. Jos tänäkin päivänä ostettaisiin vain katselimia, joiden hinta olisi parin viikon palkka, olisi vertailullakin jotain todellista pohjaa. Nykytavalla hinta/laatu/näkökykysuhteita on liikaa, jotta keskustelusta tulisi oikeasti hedelmällistä.

Arvostella toki sopii ja varsinkin varoittaa muita roskasta sekä antaa ohjeita siitä millainen on hyvä näkymä ja asettaa kysymyksiä Meade-madin tapaisesti. Muuten voi vain toivoa että kahden viikon palkalla saa paremman.

[Kaizu]

Lidlin 20 euron kiikari maksaa valmistusmaansa keskivertotyöntekijälle 7-10 päivän palkan. Siinä mielessä tilanne on sama kuin Suomessa 60-luvulla.
Omassa Meade-kiikarissa kuvanlaatu kestää hyvin vertailun vanhaan Zuihoon ja Zenitiin mutta ei Zeissiin eikä Asahiin.

Kaizu 

[kemilainen]

Meade-mad taas esittää kysymyksiä. Käyn mielellään vaeltamassa maastossa. Ei Opticalla mitään tee. Kuva on suttuinen. He ovat olettaneet, että ihmisen silmät ovat samanlaiset,erikseen ei pysty säätämään. Ihmisillä silmien dioptria on erilainen. Eli ei halvalla hyvää saa. Ikävä kyllä. Steinerin kuva on eri maailmasta.

[kemilainen]

Vielä Meade-mad:lle. Yrität luoda kuvaa että tähtiharrastus olisi eliittiharrastus jota minä harjoitan tietämättä asiaoista. Täällä jänkhänlaidalla on mahdollisuus siirtyä alueelle jossa ei tarvita muuta kuin omat silmät.

[Meade-mad]

Vielä Meade-mad:lle. Yrität luoda kuvaa että tähtiharrastus olisi eliittiharrastus ...

Ilmeisesti et ole joko ymmärtänyt tai sisäistänyt lukemaasi.

Vuosien varrella olen pyrkinyt esittämään analyyttisiä kysymyksiä miksi teemme erilaisia valintoja. Se mikä sopii yhdelle, ei sovi toiselle. Mielipiteitä saa esittää ja pitää esittää, mutta sellaiset mielipiteet jolle ei esitetä mitään perusteluja jätän omaan arvoonsa. Olet heitellyt juuri tuollaisia perustelemattomia väitteitä niin kaukoputken jalustasta ja sen käytöstä kuin nyt kiikareistakin.

Jos olisit esittänyt edes jotain perusteluja mielipiteillesi, olisin arvostanut niitä. Nyt sanoit vain että halpa laite on skeidaa, osta tonnin kiikari niin vasta sitten näet niiden läpi. Et ole edelleenkää perustellut näkemystäsi miksi halpisvehkeet ovat skeidaa. Laitoin kysymyslistan, jotta se helpottaisi hahmottamaan kiikarin eri ominaisuuksia. Et ole vastannut yhteenkään noista kysymyksistä.

Jos esität perustellun näkemyksen, sen merkittävyyttä voi arvioida kukin tykönään. Nyt et anna siihin mahdollisuutta. Skeidaa mikä skeidaa.

Jos mietit edes hetken kirjoittamiasi lauseita niin huomaat että juuri ne antavat kuvan elitismistä. "Kiikarin minimihinta noin tonni, kaukoputken noin kolmetonnia. Vasta sitten voi kutsua itseään Harrastajaksi." Tuollaisen kuvan olet luonut viesteilläsi.

Tämä on harrastus jota ei voi ostaa rahalla.

jk

[kemilainen]

Jos olisit vaivautunut lukemaan edellisen vastaukseni. Kyllä molempien silmien dioptria pitää pystyä säätämään erikseen. Ne kun ovat erilaiset. Halvoissa niitä ei pysty. Jatketaan sitten objektiivien laadusta. Kameroista sen verran, mitä valovoimaisempi sen lyhyempiä valotuksia tarvitaan. Jalustan käyttö pienenee. Eikö totta?

[kemilainen]

Meade-mad:lle sorruin samaan. Olisi pitänyt lukea juttu loppuun. Olet oikeassa. Hieno harrastus, ja täällä pohjoisessa on se hienous kun tulee elokuun pimeät illat. Ei tarvita mitään välineitä. Omat silmät riittää. Se ei kuitenkaan poista kunnon välineiden merkitystä.

[kemilainen]

Jos sen verran vielä. Meade-mad:n kysymyksiin joita yllä.
Miten kollimoit prismakiikarin?
On
On
On
Kyllä on, miten säädät dioptrian?
Kyllä tulee. Vaellan myös luonnossa. Kuva on surkea.