Bresser kiikarit 10 x 60, toimisivatkohan kohtuullisesti tähtien tiirailussa?
http://www.lidl.fi/cps/rde/xchg/lidl_fi/hs.xsl/index_7116.htm
Kerran ostin zoom-kiikarit LIDListä, mutta palautin ne seuraavana päivänä: vehje oli baflattu vähävalovoimaiseksi haitaten jopa katselua päivällä pilvisellä säällä.
Lidlissä taas Bresser 10x50 -kiikarit tarjouksessa 19,90 eur. Kävin hakemassa yhdet ja vaikuttavat hintaisikseen päteviltä. Kuvanlaatu verrattuna Celestron SkyMaster 15x70:iin pikaisen arvion mukaan vähintään yhtä hyvä. Pitää vielä iltasella testata ominaisuudet pimeässä.
EDIT: Tajusin muuten vasta pakkauksen tekstejä tavatessani, että Bresser näyttää olevan Meaden omistama tuotemerkki.
Kävin myös hakemassa Bresserit. Kaverilla oli vastaavat kiikarit Meaden tarralla varustettuna Australian havaintoreissulla mukana ja totesin ne siellä hyväksi sijoitukseksi tuohon hintaan. Sen verran kaupassa testailin, että kollimaatio on kunnossa. Optiikasta en juurikaan osaa vielä sanoa.
Ostopaikkahan ei sinänsä kerro tuotteesta vielä paljoa. Bresser on ihan jees kiikarimerkki, vaikka Lidlissä paljon roskaa myydäänkin. Joskus löytyy hyviäkin diilejä.
Minulla on samat kiikarit Meade merkkisenä. Laatu on hintaan nähden kohdallaan. Ostaessani jouduin tosin avaamaan pari laatikkoa ennen kuin löysin sellaiset joissa putket katsovat samaan suuntaan. Ostopaikkana Järvenpään Lidl. Ostin aikanaan myös Jorman mainitsemat Zoom-kiikarit, ainoa niistä vielä käytössä oleva osa on kiikarin jalustakiinnike.
Kaizu
Päiväkäytössä tuntui olevan aivan laadukas kuva lähellä reunojakin. Sisäiset heijastukset kiinnittivät huomiota, vaikka putkessa on heijastuksen estävää baflausta. Tosin melko kiiltävällä pinnalla.
Lainaus käyttäjältä: Iiro Sairanen - 26.04.2010, 20:44:24
Päiväkäytössä tuntui olevan aivan laadukas kuva lähellä reunojakin. Sisäiset heijastukset kiinnittivät huomiota, vaikka putkessa on heijastuksen estävää baflausta. Tosin melko kiiltävällä pinnalla.
Sama ongelma Celestronin SkyMastereissa. Tuuppavat sielä Kiinassa reilulla kädellä ilmeisesti jotain suojarasvaa/veseliinia putken sisään, joka aiheuttaa tuon kiillon. Näin minulle ainakin Celestronin tuesta aikoinaan vastattiin. Ei näytä silti yhtä pahasti kiiltelevän nämä Bresserit. Pitäisi päästä vähän kirkasta kuuta tiiraamaan, niin voisi verrata aiheuttaako samanlaisia heijastuksia kun Celestroneissa.
Ostin myös nuo Bresserit 19.90 hinnalla ja hintalaatusuhde on noissa tosiaan kohdallaan.
Vahinkoakin noille tuli jo aiheutettua. Olivat yksikseen terassin pöydällä ja tuuli nappasi vähän varjoon kiinni ja kiikarit oli singonneet melkein kahden metrin päähän maahan. Kumipinnoitteessa näkyi osumakohta ja toinen putki irvisti juurestaan ja kuvassa tietysti kaikki näkyi kahtena. Kollimoinnilla sain kuvan säädettyä hyväksi, mutta lopulta irroitin irvistävän putken kierteestään lievää väkivaltaa käyttäen ja ruuvasin uudestaan oikeille kierteille. Kollimointi uudestaan ja nyt on kuva jälleen kohdillaan. :grin:
Toi kollimointihan on helpointa tehdä, kun pienellä meisselillä kiertää säätöruuveista vuorotellen ja samalla itse katselee kiikareiden läpi.
Jos vakavasti haluaa seurata tähtiä, unohda nuo suuret kertoimet. Niillä kusetetaan silmään. Niinkuin kameroissa, pikselit sun muut, satasella et saa muuta kuin skeidaa. Objektiivin valovoima ratkaisee. Kiinnitä huomio 0bvektiiviin.
Lainaus käyttäjältä: kemilainen - 30.06.2010, 15:39:07
Jos vakavasti haluaa seurata tähtiä, unohda nuo suuret kertoimet. Niillä kusetetaan silmään. Niinkuin kameroissa, pikselit sun muut, satasella et saa muuta kuin skeidaa. Objektiivin valovoima ratkaisee. Kiinnitä huomio 0bvektiiviin.
Tuo viesti tarvitsee, jälleen kerran, hieman perusteluja. Mikä tekee ensimmäisessä viestissä esitetystä 10*60 kiikarista skeidaa?
Bresser merkkinä on Meade korporaation omistama tavaramerkki. Samaa tavaraa kuin Bresser myydään muillakin tuotemerkeillä. Noiden suurin ongelma on laadunvalvonta. Parhat yksilöt ovat aivan kelvollisia. Sama pätee myös huomattavasti kalliimpiin värkkeihin. Laadunvalvonnan viimeinen linkki on käyttäjä.
Mikä noissa ilmoitetuissa numeroissa oli skeidaa?
10 * suurennus on aivan käypäinen taivaskiikareihin kun sen kanssa mitoitetaan objektiivin halkaisija oikein. 10* suurentavalle kiikarille hyvä objektiivin halkaisija on 50mm - 70mm. Tuo 70mm alkaa olla jo turhankin suuri, koska lähtöpupilli on suurempi kuin valtaosalla havaitsijoista oleva silmän iiris täysin laajentuneena. Tuo mainittu 60mm objektiivin halkaisijana on itseasiassa juuri oikein mitoitettu. Eli "valovoima" on ihanteellinen.
Selkeä kuvan laadun parannus saadaan kun kiikari maksaa 500€ tai enemmän.
Zoom kiikareita sen sijaan ei kannata ostaa. Niiden okulaarit tuottavat kapean näkökentän, vaikka objektiivi saattaa olla kelvollinen.
jk
Lainaus käyttäjältä: kemilainen - 30.06.2010, 15:39:07
Jos vakavasti haluaa seurata tähtiä, unohda nuo suuret kertoimet. Niillä kusetetaan silmään. Niinkuin kameroissa, pikselit sun muut, satasella et saa muuta kuin skeidaa. Objektiivin valovoima ratkaisee. Kiinnitä huomio 0bvektiiviin.
Aika suuri osa tälläkin foorumilla ymmärtää mitä nuo kiikarin yhteydessä mainitut luvut tarkoittavat, 10x60 tarkoittaa kiikaria jossa surennus on 10 kertainen ja objektiivin halkaisija 60mm. Näiden lukujen paikkansapitävyydessä en ole havainnut Lidlin myymissä kiikareissa puutteita. Kuvan laadussa ja kollimoinnissa on puutteita ollut mutta ne eiväät liity em. lukuihin.
Oman kokemukseni mukaan satasella saa jo ihan kelvolliset pienet kiikarit, siis kokoluokkaa 10 x 50. Ko. kiikareissa lähtöpupilli on aika sopiva yli 50 vuotiaalle silmäparille. Joskus käytän kiikaria jossa suurennuskerroin on suurempi, 23x135. Sillä himmeät kohteet näkyvät mielestäni huomattavasti paremmin kuin em. 10x50 kiikareilla. Kaikilta osiltaan en ole samaa mieltä suuria kertoimia koskevan väittesi kanssa. Olen myös tavannut huonoja kiikareita joissa "kertoimet" ovat pieniä.
Toisaalta, en minä niitä tähtiä niin kovin vakavasti seuraa. Tämä on minulle harrastus ja se jatkuu vain niin pitkään kuin se on hauskaa.
Kamerassakin on megapikseleitä 20+ enkä minä niitä ole haitaksi kokenut. Tärkeämpää lienee että ostaessa kameraa ymmärtää mitä kameraan liittyvät tekniset termit tarkoittavat. Ko. kameraan voi kiinnittää kulloistakin tarvetta vastaavan objektiivin. Useimmiten objektiivina on tähtikaukoputki.
Kaizu
Jälleen kerran. Ostin Optican 15x70 kiikarin. Myyjä sanoi että tähtiharrastajat ostavat näitä. Maksoi, olisikohan ollut viisikymppiä. No katseleehan sillä. Seuraava hankintani oli Steinerin 8x56 Nighthunter XP. Jopa maailma aukeni, samoin lompakko. Ei suurella kertoimella ja huonolla optiikalla mitään tee.
Edelleenkään ongelma ei ole "suurissa kertoimisissa". 15x70 on ihan ok tähtikiikariksi, vaikka lähtöpupilli on vähän kapeahko. Mutta jos optiikka on huonoa, se on huonoa.
Joo,
ei kannata aloittaa tähtiharrastusta jos ei ole laittaa kiikariin kahdeksaasataa euroa.
Kaukoputkikin on käyttökelpoinen vasta kun se maksaa pari-kolme tonnia.
Tämä harrastus ei ole persaukisia varten. Kannattaa pitää pää käännettynä alas ja potkia kiviä.
jk
PS.
Steiner Nighthunter XP 8x56
Hinta: 790.00 €
Celestron CPC 800 XLT
•suositushinta 2711€
Molemmat ovat varmasti kivoja laitteita mutta eivät välttämättömiä hyvälle harrastamiselle.
Lainaus käyttäjältä: kemilainen - 01.07.2010, 11:50:56Jälleen kerran. Ostin Optican 15x70 kiikarin. Myyjä sanoi että tähtiharrastajat ostavat näitä. Maksoi, olisikohan ollut viisikymppiä. No katseleehan sillä.
Mikä noissa kiikareissa oli huonoa?
Oliko ne kollimoitu oikein?
Oliko ongelmana näkökentän laajuus?
Oliko ongelmana kontrasti?
oliko ongelmana väriterävyys?
Oliko ongelmana kuvan terävyys?
Oliko ongelmana rakenne?
Mitä tarkoittaa "katseleehan niillä"?
Tuleeko pää kipeäksi?
Heitto että viidenkympin kiikari on huonompi kuin kahdeksansadan kiikari on aika itsestään selvä. Hintaero on kuusitoistakertainen. Mutta onko ero kuitenkaan kaikessa kuusitoistakertaista?
Tiesitkö muuten että 70mm kiikarin valonkeruukyky on merkittävästi suurempi kuin 56mm? 70mm kiikarilla näkyy himmeämpiä kohteita.
jk
PS.
"valovoima" on optiikassa yleisesti käytetty käsite, jolla kerrotaan optiikan halkaisijan ja polttovälin suhde. Sama lukuarvo saadaan lukemattomista eri kombinaatioista.
Nyt Meade-mad jutun päästi. Rupu-tektiilalla ei päästä samaan asiaan. Jos kympillä saa saman kuin tonnilla. Arvaa kumpaa ostan.
Kemilaisen olisi nyt aika hioa vähän ulosantia tai mistään keskustelusta ei tule yhtään mitään. Meade-mad esitti tuossa joukon ihan päteviä kysymyksiä perusteluiksi väitteillesi, mutta sivuutat asian ihan tyhjänpäiväisellä rivillä.
Tuosta valovoimasta voisin kommentoida, että jos sillä tarkoitetaan aukkosuhdetta niin sillähän ei ihan kauheasti ole visuaalihavainnoissa merkitystä. Todella usein viitataan nimenomaan visuaalisessa (tai ylipäänsä afokaalisessa optiikassa) valovoimalla valonkeräyskykyyn eli obiskan halkaisijaan. Kiikareita ja kaukoputkia vertaillessa on minusta ihan hyvä puhua obiskan koosta valovoimana.
Minusta taas valovoima-käsitteen käyttö kuvaamaan optiikan halkaisijaa on harhaanjohtava. Jos kaukoputkesta puhutaan että se on valovoimainen tarkoitetaan tyypillisesti että sen polttoväli on lyhyt halkaisijaansa nähden. Niin kuin tiedämme "valovoimainen" Newton tuottaa ongelmia halkaisijasta välittämättä, saamme kuva-alan reunalle helposti komeetan pyrstöjä. Samoin valovoimainen akromaatti on toivoton värivirheen takia oli sen halkaisija mikä tahansa. Nämä ongelmat koskevat aivan samalla tavalla niin visuaalikatselua kuin valokuvaustakin.
Mielestäni olisi selkeää jättää valovoiman käsite kuvaamaan vain tuota mainittua osamäärää ja käyttää termiä valonkeruukyky jos halkaisijan käyttö on jostain syystä mahdotonta.
jk
PS. Onko LOMO AZt-27 valovoimainen, jos sen aukko d=50cm ja polttoväli 8 metriä?
Joo, kinkkisiä termejä ovat tosiaan. Sille osamäärälle kyllä olisi yksikäsitteisempikin nimi nimittäin aukkosuhde. Siihen taas liittyy se ongelma, että valokuvauksen harrastajat kutsuvat ko. suuretta aukoksi eli taas on termit väärin päin.
Lainaus käyttäjältä: kemilainen - 01.07.2010, 13:02:41
Nyt Meade-mad jutun päästi. Rupu-tektiilalla ei päästä samaan asiaan. Jos kympillä saa saman kuin tonnilla. Arvaa kumpaa ostan.
Kommenttisi syvin sisältö ei aukea minulle. Itse itseäni lainaten:
Lainaa...Selkeä kuvan laadun parannus saadaan kun kiikari maksaa 500€ tai enemmän
ja
Lainaa...viidenkympin kiikari on huonompi kuin kahdeksansadan kiikari on aika itsestään selvä
Olisin itseasiassa aika huolestunut kahdeksan sadan euron hintaisen kiikarin ostoksen jälkeen, jos se
ei olisi joka osa-alueella parempi kuin viidekympin veljensä.
jk
Aikanaan ostin käytettynä Zenithin 7*50 kiikarit n.50mk. Testasin Bushnellin 15*70 paljon kalliimpia kiikareita jalustalta ja en kyllä vaihtais. Mulla kiikari sitä varten, että sen voi helposti kuljettaa mukana ja optiikka toimii. Zenitissä ainoa vika oli keskisäätö tarkennukselle ku oli hieman väljä, mutta kun harrastuksesta kysymys niin ei kannata hermostua vaan keksiä korjaus keino ja kyllä sitte löyty kun sen atomeiksi laittoi. Hankalaa mutta palkitsevaa. Ja näinhän se joka harrastajan vakottimissa tahtoo olla, että on modifioitava laite omiin tarkotuksiin tai mieleen sopivaksi. Liian Helppoa olis mulle, jos kaiken vois täydellisenä hyllystä ostaa.
Pepa osuu asiaan. Täällä kun nyt vertaillaan erilaisia kiikareita, uusia ja vanhoja, pitää ottaa huomioon hankintahinta. Useinkin tulee vastaan vanhoja kuluneita kiikareita, joissa on kirkas kuva verrattuna uudempiin kapineisiin.
Kun aina kaikki pitää tehostuksen nimellä saada mahdollisimman halvalla (paitsi oma työ) niin kauppiashan myy halpaa. Kun vaikkapa 60 -luvulla osti kiikarin, niissä ei juuri muovia ollut. Hinta oli kyllä palkkaan verrattuna kova. Jos tänäkin päivänä ostettaisiin vain katselimia, joiden hinta olisi parin viikon palkka, olisi vertailullakin jotain todellista pohjaa. Nykytavalla hinta/laatu/näkökykysuhteita on liikaa, jotta keskustelusta tulisi oikeasti hedelmällistä.
Arvostella toki sopii ja varsinkin varoittaa muita roskasta sekä antaa ohjeita siitä millainen on hyvä näkymä ja asettaa kysymyksiä Meade-madin tapaisesti. Muuten voi vain toivoa että kahden viikon palkalla saa paremman.
Lidlin 20 euron kiikari maksaa valmistusmaansa keskivertotyöntekijälle 7-10 päivän palkan. Siinä mielessä tilanne on sama kuin Suomessa 60-luvulla.
Omassa Meade-kiikarissa kuvanlaatu kestää hyvin vertailun vanhaan Zuihoon ja Zenitiin mutta ei Zeissiin eikä Asahiin.
Kaizu
Meade-mad taas esittää kysymyksiä. Käyn mielellään vaeltamassa maastossa. Ei Opticalla mitään tee. Kuva on suttuinen. He ovat olettaneet, että ihmisen silmät ovat samanlaiset,erikseen ei pysty säätämään. Ihmisillä silmien dioptria on erilainen. Eli ei halvalla hyvää saa. Ikävä kyllä. Steinerin kuva on eri maailmasta.
Vielä Meade-mad:lle. Yrität luoda kuvaa että tähtiharrastus olisi eliittiharrastus jota minä harjoitan tietämättä asiaoista. Täällä jänkhänlaidalla on mahdollisuus siirtyä alueelle jossa ei tarvita muuta kuin omat silmät.
Lainaus käyttäjältä: kemilainen - 02.07.2010, 16:22:58Vielä Meade-mad:lle. Yrität luoda kuvaa että tähtiharrastus olisi eliittiharrastus ...
Ilmeisesti et ole joko ymmärtänyt tai sisäistänyt lukemaasi.
Vuosien varrella olen pyrkinyt esittämään analyyttisiä kysymyksiä miksi teemme erilaisia valintoja. Se mikä sopii yhdelle, ei sovi toiselle. Mielipiteitä saa esittää ja pitää esittää, mutta sellaiset mielipiteet jolle ei esitetä mitään perusteluja jätän omaan arvoonsa. Olet heitellyt juuri tuollaisia perustelemattomia väitteitä niin kaukoputken jalustasta ja sen käytöstä kuin nyt kiikareistakin.
Jos olisit esittänyt edes jotain perusteluja mielipiteillesi, olisin arvostanut niitä. Nyt sanoit vain että halpa laite on skeidaa, osta tonnin kiikari niin vasta sitten näet niiden läpi. Et ole edelleenkää perustellut näkemystäsi miksi halpisvehkeet ovat skeidaa. Laitoin kysymyslistan, jotta se helpottaisi hahmottamaan kiikarin eri ominaisuuksia. Et ole vastannut yhteenkään noista kysymyksistä.
Jos esität perustellun näkemyksen, sen merkittävyyttä voi arvioida kukin tykönään. Nyt et anna siihin mahdollisuutta. Skeidaa mikä skeidaa.
Jos mietit edes hetken kirjoittamiasi lauseita niin huomaat että juuri ne antavat kuvan elitismistä. "Kiikarin minimihinta noin tonni, kaukoputken noin kolmetonnia. Vasta sitten voi kutsua itseään Harrastajaksi." Tuollaisen kuvan olet luonut viesteilläsi.
Tämä on harrastus jota
ei voi ostaa rahalla.
jk
Jos olisit vaivautunut lukemaan edellisen vastaukseni. Kyllä molempien silmien dioptria pitää pystyä säätämään erikseen. Ne kun ovat erilaiset. Halvoissa niitä ei pysty. Jatketaan sitten objektiivien laadusta. Kameroista sen verran, mitä valovoimaisempi sen lyhyempiä valotuksia tarvitaan. Jalustan käyttö pienenee. Eikö totta?
Meade-mad:lle sorruin samaan. Olisi pitänyt lukea juttu loppuun. Olet oikeassa. Hieno harrastus, ja täällä pohjoisessa on se hienous kun tulee elokuun pimeät illat. Ei tarvita mitään välineitä. Omat silmät riittää. Se ei kuitenkaan poista kunnon välineiden merkitystä.
Jos sen verran vielä. Meade-mad:n kysymyksiin joita yllä.
Miten kollimoit prismakiikarin?
On
On
On
Kyllä on, miten säädät dioptrian?
Kyllä tulee. Vaellan myös luonnossa. Kuva on surkea.
Lainaus käyttäjältä: kemilainen - 02.07.2010, 19:23:24
Miten kollimoit prismakiikarin?
Optica 15x70 kollimointiohjeen löydät täältä:
http://www.oberwerk.com/support/collimate.htm (http://www.oberwerk.com/support/collimate.htm)
Ohjeessa kerrotaan miten kiikarilla katsotaan ovatko ne oikein kollimoidut ja mistä prismojen säätöruuvit löytyvät.
Joissain kiikareissa kollimointi aloitetaan objektiivien kiertämisellä. Ne nimittäin saattavat olla tarkoituksella epäkeskoina putkissaan.
Lainaus käyttäjältä: kemilainen - 02.07.2010, 19:23:24
Kyllä on, miten säädät dioptrian?
En tunne omistamiasi halpiskiikareita ja niiden okulaarisäätöjä. Oletko varma että toinen okulaareista ei ole säädettävä? Se voi olla kiinalaisten käyttämän rasvan paikalleen liimaama ja säädöltään hyvin jäykkä.
Omissa Optica kiikarissani (sekä ihan pieni että tosi iso) pääsäätönä on molemmille okulaareille yhteinen keskustarkennus ja toisessa okulaarissa on yhdelle silmälle hienotarkennus eli diopteri säätö. Noillahan tarkennetaan ensin kiinteän okulaarin kuva teräväksi ja sitten säädetään toisen silmän hienosäätö paikalleen. Sama menetelmä on käytössä lähes poikkeuksetta halvoissa kiikareissa.
Olet varmaan huomannut että kiikarin kuva on surkea merkistä riippumatta, jos katsotaan käsivaralta ja suurennus on suurempi kuin x10.
jk
Minulla on juuri tuo 15x70. Kävin sivulla jonka osoitteen annoit. Pitää katsoa saako tästä soivaa peliä. Olisi hirveää myöntää että muutaman kympin vehkeellä tekisi jotain. Edelleenkin olen sitä mieltä että hinta kuitenkin kertoo laadusta. Tulee vielä mieleen englantilaiset autot, kaikki osat ovat mukana mutta itse pitää kiinnittää ja säätää.
Vielä jatkoa. Kun ostat kiikarin niin luulisi sen toimivan. Ei siten että seuraava kauppa on rautakauppa mistä sopiva ruuvimeisseli, seuraavaksi säätöohjeet kuka tietää mistä ne löytyvät. Paketissa ne eivät tule. Tahallaan säädetty päin p:tä? Nyt loppuu huumorintaju.
Lainaus käyttäjältä: Meade-mad - 02.07.2010, 23:03:19
Olet varmaan huomannut että kiikarin kuva on surkea merkistä riippumatta, jos katsotaan käsivaralta ja suurennus on suurempi kuin x10.
Mielestäni käsivaralta katseltaessa 12x tuottaa vielä hyvän kuvan jos ei ole hengästynyt. 15x vielä katselee lyhyen aikaa, mutta se alkaa jo olla rankkaa puuhaa. Tätä kirjoittaessani kokeilin vanhaa venäläistä 20x60 ja huomasin, että kyllä silläkin näkee, mutta jalustan se vaatii. Tuo kemilaisen kiikari on pätevä merelläkin, tuskin parempaa löytyy siihen käyttöön.
Oman kokemukseni mukaan 7x suurennus on suurin jolla käsivaralla erotuskyky on parempi kuin paljain silmin katsomalla. Toki kohteet näkyvät isompana mutta heiluminen vie erotuskyvyn. Tilanne paranee paljon jos vaikka ottaa kyynärpäillä tukea veneen kajuutan katosta.
Huonolaatuisia kiikareita myydään niin kauan kuin niille löytyy ostajia.
Halpa hinta ei välttämättä tarkoita sitä että laite on huono. Yleensä se tarkoittaa että valmistuksen laadun hajonta on suuri eikä huonoja poisteta joukosta. Hyvällä onnella tästäkin joukosta voi löytyä kelpo yksilö. Oman Meade kiikarin laatu perustuu tähän, kerkisin kauppaan niin ajoissa että pääsin testaamaan kiikareita ja valitsin sen yksilön jossa kollimointi oli kohdillaan ja kuva muutenkin siedettävä.
Aikanaan katselin samalla ajatuksella venekiikareita HongKongista, silloin ei onnistanut. Koko läjässä ei ollut yhtäkään toimivaa laitetta. Ainoana seurauksena oli että hyllyyn ilmestyi lappu "Avattu pakkaus = ostopäätös".
Täyden ilon kiikarista saavat irti ne ihmiset joilla on stereonäkö. Muut katsovat käytännössä vain yhden putken läpi. Positiivinen puoli silloin on että pielessä oleva kollimointi ei haittaa.
Korkeampikaan hinta ei takaa että laatu on hyvä. Lidlin kahden kympin kiikarin hinnasta vain osa menee kiikarin tekijälle. Valtaosa kustannuksista syntyy siinä logistiikkaketjussa joka tuo kiikarin Kiinasta lähimpään Lidliin. Kun sama kiikari tulee myyntiin eri reittiä on myös hinta erilainen. Myös merkki saattaa vaihtua. Tätä Bresseriä löysin netistä myös Meadena ja Vikingina. Hinnat 15-82 puntaa,
kalleimmalla kiikarin saavat Englantilaiset metsästäjät. Löytyipä sellainenkin huippunoteeraus kuin 1799£ mutta oletan sen olevan virhe.
Kaizu
Se Lidlin zoom kiikari tulee tuolta:
Kunming Optical Instruments Co., Ltd.
Add:Rm. 603, Bldg. No.2, Bai Ma Gao Ceng,
No. 285, Dan Xia Rd.,
Kunming, Yunnan, China. Zip Code: 650118
http://www.binocularschina.com/binoculars/zoom60mmspec.html (http://www.binocularschina.com/binoculars/zoom60mmspec.html)
Optica 15'70 on samaa sukua:
http://www.binocularschina.com/binoculars/giantbinoculars70mm.html (http://www.binocularschina.com/binoculars/giantbinoculars70mm.html)
Anttilan myymä ison kiikari alkukoti on samassa paikassa:
http://www.binocularschina.com/binoculars/80mmstandard.html (http://www.binocularschina.com/binoculars/80mmstandard.html)
jk
Lainaus käyttäjältä: kemilainen - 03.07.2010, 09:14:35
Olisi hirveää myöntää että muutaman kympin vehkeellä tekisi jotain.
Hehe, olisihan se suorastaan katastrofi. Ainakin tonnin kiikarin omistajalle.
Itse olisin puolestaan innoissani hyvästä löydöstä.
No-niin. Olen lukenut näitä juttuja. Aina vain vakuuttumipnen olen, ei halvalla saa hyvää, ikävä kyllä. Olisi parempi kertoa halvanputken ostajalle, että he eivätnäe yhtään enempää tähdistä kuin me muutkaan. On käsittämätöntä että , 60 mmn putkeen myydään yli kolmensadan suurennuksia. Mitä sinä näillä teet?
Edelleen, kuka optiikkaa halveerasi? Suuri valovoima niin kiikareissa kuin tähtiputkissa? Haittaa vai hyötyä?
Tauonjälkeen. Ei halvlla saa hyvää. Kyllä tonnin kiikari on omaa luokkaansa. Joku vähätteli valovoimaa. Katsokaapa kun illat hämärtyy. Minulla on molemmat ko. putket, ei mennyt tonni hukkaan.