Mitä Marssissa

Aloittaja EsaM, 07.12.2009, 22:58:21

« edellinen - seuraava »

EsaM

Katsokaapa ESA:n sivua: http://www.esa.int/esa-mmg/mmg.pl?b=b&topic=Solar%20System&subtopic=Mars&start=2
ja siellä kuvaa; "Hephaestus Fossae nadir view" jonka Hi-res kuvan talletatte omalle koneellenne.
Katsokaa sitten kuvaa koneellanne voimakkaasti suurentaen, liian suuri suurennos tekee kuvasta tietysti tuhruisen.
Katsokaa koko kuva-alue. Mitä näette?
Pieniä vihreitä miehiä ei näy, tietenkään, mutta jotenkin tuntuu että näkyy jotain sellaista mikä epäilyttää. Katsokaa itse.

Jarmo

Lainaus käyttäjältä: EsaM - 07.12.2009, 22:58:21
Katsokaapa ESA:n sivua: http://www.esa.int/esa-mmg/mmg.pl?b=b&topic=Solar%20System&subtopic=Mars&start=2
ja siellä kuvaa; "Hephaestus Fossae nadir view" jonka Hi-res kuvan talletatte omalle koneellenne.
Katsokaa sitten kuvaa koneellanne voimakkaasti suurentaen, liian suuri suurennos tekee kuvasta tietysti tuhruisen.
Katsokaa koko kuva-alue. Mitä näette?
Pieniä vihreitä miehiä ei näy, tietenkään, mutta jotenkin tuntuu että näkyy jotain sellaista mikä epäilyttää. Katsokaa itse.

Enpä nähnyt mitään tavallisuudesta poikkeavaa. Marsin pintaa. Törmäyskraattereita ja uomia, sekä joitain halkeamia. Mitä outoa sinä löysit? Tiedoksi että kun kuvaa zoomaa liikaa niin silmä alkaa löytää sieltä sutusta ties mitä olematonta...

J

jussi_k_kojootti

Lainaus käyttäjältä: EsaM - 07.12.2009, 22:58:21
Pieniä vihreitä miehiä ei näy, tietenkään, mutta jotenkin tuntuu että näkyy jotain sellaista mikä epäilyttää. Katsokaa itse.

Nuo vihreän ja punaisen sävyt tuolla romahtaneiden tunneleiden (?) pohjilla on aika jänskiä ja kieltämättä -- ainakin alustuksesi avittamana -- tuovat mieleen levät tms. kasvustot.

Edit:  zoom-taso 500%, katselin TIFFiä
Edit2: myöskin tuo oikean reunan yli jatkuva, pystysuunnassa n. kuvan keskellä olevan uoman/tunnelin pohja on erikoinen, "raidallinen".
jussi kantola / oulun arktos
CG-5 GOTO + KWIQ-guiding + SW80ED  // 10" dobson // canon eos 450d mod & 400d / ASI 120MM
http://astrobin.com/users/jussi_k_kojootti/
http://oulunarktos.fi/

J-P

No!
Mitä siellä pitäisi näkyä?

Zoomatessa JPG-pakkauksen artifaktit tulee esiin, muuta en nähnyt.

Jarmo

#4
Lainaus käyttäjältä: ketarax - 08.12.2009, 00:03:54
Nuo vihreän ja punaisen sävyt tuolla romahtaneiden tunneleiden (?) pohjilla on aika jänskiä ja kieltämättä -- ainakin alustuksesi avittamana -- tuovat mieleen levät tms. kasvustot.
Edit:  zoom-taso 500%, katselin TIFFiä

Olette nyt kyllä aika pitkälti hakoteillä, pahoittelen. Lyhyesti: kannattaa ottaa ensin selvää mikä kuva on kyseessä ennenkuin päättelee pienenpienistä piirteistä mitä se sisältää.

Pidemmästi: Jos siellä jossain näkyy vihreitä sävyjä niin se johtuu (a) kuvausgeometriasta, (b) varjoista ja/tai materiaeroista ja (c) siitä että kuvaa on yritetty värisävyjä muokkaamalla saada "Marsin näköiseksi"! Selitys (A)-kohtaan: HRSC-kamerassa on samassa optiikassa kiinni yhdeksän CCD-kennoa, joista neljä on herkkiä tietyille värikaistoille (infrapuna, punainen, vihreä ja sininen). Jokainen kenno "katsoo" pintaa hieman eri kulmalla (ks. esim http://europlanet.dlr.de/node/fileadmin/pictures/hrsc/1.png). Huomatkaa että vihreä kanava katsoo menosuunnassa hieman eteen ja punainen taakse, sininen taas siihen väliin. Tämä johtaa siihen että jos kamerasysteemillä lennetään vaikkapa sellaisen kaltevan rinteen yli joka on silmällä katsottuna tasavärinen, niin eri väriskanavat katsovat sitä hieman eri tavalla. Ne näkevät sen siis eri paksuisena ja hieman eri kohdassa ottamaansa kuvaa. Kun näin saadut värikanavien kuvat yhdistetään RGB-kuvaksi niin tässä yhdistelmäkuvassa värit ovat sitten hieman eri kohdilla: yksi väri dominoi ylärinnettä (rinne on tällä kanavalla vähän ylempänä kuin muissa), toinen taas alarinnettä (rinne on tämän kanavan kuvassa alempana). Tähän vaikuttaa myös valon siroaminen ja heijastuminen pinnoilta eri suuntiin. Nettovaikutuksina 1) rinteen toiseen päähän voi jäädä "lipare" joka on esim punainen ja toiseen päähän sininen, ja 2) tiettyyn suuntaan näkyvä rinne kokonaisuudessaan voi olla tietyn värisävyn dominoima. Verratkaa esim oikealle viettäviä rinteitä - ne ovat punaisempia koko matkalta, kun taas vasemmalle viettävät rinteet taas ovat vihreämpiä. Mukaan lukien rinteen yläpäässä olevat varjot. Ero näkyy parhaiten jyrkillä ja korkeilla rinteillä, esimerkiksi niissä katsomissanne romahduskanjoneissa mutta myös kuvan vasemmassa laidassa olevan kraatterin sisärinteillä... (B) Varjot näkyvät pääosin vihreinä tai sinisinä, johtuen kanavien erilaisista herkkyyksistä. Mars on pääosin punertava, joten muiden kanavien pitää olla tuunattu tappiin jotta materiaalien pienet erot erottuvat. (C) PR-kuvissa ei yritetä saada todellista värisävystöä esiin vaan siitä tehdään mahdollisimman näyttävä. Eli korostetaan punaista kanavaa jotta saadaan "Marsin näköinen" maisema. Todellisuudessa HRSC-kameralla on #¤%&#! vaikea saada mitään ihmissilmän näkemän kaltaista aikaiseksi.. se on tieteellinen instrumentti eikä nättejä kuvia ottava panoraamakamera. Värieroja voidaan käyttää lähinnä materiaalierojen tunnistamiseen, mutta siihenkin yleensä vain tasaisilla alueilla. Esim kuvan alareunassa olevalla tasangolla on vaaleampia ja tummempia sävyeroja, ne johtuvat luultavasti erilaisesta pölystä ja hiekasta. Lisäksi kuvan oikean reunan tuntumassa on sen alueen isoimman kraatterin ja romahdusverkoston välissä tummempia yläoikea-alavasen -suuntaisia viiruja, jotka lienevät pölypyörteiden (dust devil) jälkiä, eli vaalean materian alta on paikallisesti puhallettu näkyviin tummempaa matskua.

Lainaa
Edit2: myöskin tuo oikean reunan yli jatkuva, pystysuunnassa n. kuvan keskellä olevan uoman/tunnelin pohja on erikoinen, "raidallinen".

Ne ovat dyynejä tai jos käytän fingelskaa niin voivat olla myös "sand ripplejä" - normaali ilmiö kun hienoa pölyä liikkuu uomassa tuulen mukana.

Jarmo

jussi_k_kojootti

Lainaus käyttäjältä: Jarmo - 08.12.2009, 02:08:57
Olette nyt kyllä aika pitkälti hakoteillä, pahoittelen. Lyhyesti: kannattaa ottaa ensin selvää mikä kuva on kyseessä ennenkuin päättelee pienenpienistä piirteistä mitä se sisältää.

Yhtä lyhyesti:  en minä mitään päätellyt, sanoin vain miltä *näyttää*.

Palaan aiheeseen myöhemmin.
jussi kantola / oulun arktos
CG-5 GOTO + KWIQ-guiding + SW80ED  // 10" dobson // canon eos 450d mod & 400d / ASI 120MM
http://astrobin.com/users/jussi_k_kojootti/
http://oulunarktos.fi/

jussi_k_kojootti

Ensinnäkin, kiitoksia Jarmo seikkaperäisestä selvityksestä!  Tunnen lievää itsetyytyväisyyttä siitä että, yksityiskohdat poislukien, oma arvaukseni (joka oli "alitajuisesti valistunut", olen joskus lukenut selostuksen <jonkun> orbiterin <jostain> kamerasta, ehkä se sitten oli juuri tämä) 'värivirheen' synnystä osui hämmästyttävän oikeaan, vaikka turhahan tällä on elvistellä kun en arvaustani ns. ajoissa julkituonut.  Tämä taas johtui siitä että ensinnäkin otin koko kuvankatselun hengessä "lähdetään leikkiin mukaan", eli keskityin löytämään kuvasta erikoisuuksia (sellainen tuo värivirhe mielestäni ehdottomasti ja edelleen on), ja toisekseen tämä tapahtui pikkutunneilla, enkä enää siinä vaiheessa jaksanut alkaa etsimään kameran speksejä, satelliitin lentorataa kuvaushetkellä, .... mistä tullaankin kohtaan (C):

Lainaus käyttäjältä: Jarmo - 08.12.2009, 02:08:57
Lyhyesti: kannattaa ottaa ensin selvää mikä kuva on kyseessä ennenkuin päättelee pienenpienistä piirteistä mitä se sisältää.

(C) PR-kuvissa ei yritetä saada todellista värisävystöä esiin vaan siitä tehdään mahdollisimman näyttävä.

Näinhän se on, mutta tämä on minusta vähän niinkuin kerjäisi verta nenästään -- tai tässä tapauksessa siis jälleen yhtä internetin laajuista salaliittoteoriaa.  Vaikka olisin viime yönä alkanut selvittämään noita yllämainittuja parametrejä, en usko että olisin saanut kasaan mitään likimainkaan yhtä koherenttia kuin sinun selityksesi.  Ei siksi etten periaatteessa kykenisi ilmiön syntyä ymmärtämään, vaan siksi että tuossa mennään jo niin hienovaraisiin yksityiskohtiin ettei niitä 'tarvitse' muiden kuin kuvia työkseen katselevien asiantuntijoiden tietäkään -- ja tällä viittaan myös tarvittavan tiedon saatavuuteen spesialistiforumeiden ulkopuolella.  Eli vaikka "kannattaa ottaa ensin selvää", se ei aina ole mitenkään triviaalia, vaan vaatii aitoa asiantuntemusta.

Kun kuva on käsitelty massoille JA siinä näkyy edes noin 'elävän näköinen' virhe JA kun se vielä näkyy ~ainoastaan kuvaa zoomattaessa, siitä kannattaisi ehkä laittaa maininta/viittaus captioniin, näin katkaistaisiin turhilta kohuilta siivet ennenkuin ne pääsee lentoon.  Toisaalta on varmaan niinkin että jos on jo monta vuotta tottunut tuon virheen näkemään -- ehkäpä siitä joskus kansantajuisen selostuksenkin vaikkapa tällaisen ketjun inspiroimana kirjoittanut -- niin ei sitä enää edes huomaa.

Lainaa
tuntumassa on sen alueen isoimman kraatterin ja romahdusverkoston välissä tummempia yläoikea-alavasen -suuntaisia viiruja, jotka lienevät pölypyörteiden (dust devil) jälkiä, eli vaalean materian alta on paikallisesti puhallettu näkyviin tummempaa matskua.

Näitä, ja paria mahdollista joskin erittäin epätodennäköistä luolan suuaukkoa, en viitsinyt edes nostaa esiin, kun niistä on viime vuosina puhuttu niin paljon :>  Ts. yrittäessäni arvata mitä EsaM tarkoitti, pidin noita liian ilmeisinä.

Lainaa
Ne ovat dyynejä tai jos käytän fingelskaa niin voivat olla myös "sand ripplejä" - normaali ilmiö kun hienoa pölyä liikkuu uomassa tuulen mukana.

Mutta ne olivat silti erikoisia, koska esiintyivät vain tuossa yhdessä kanjonissa!

Sanottakon vielä että noteerasin aivan ensimmäiseksi copyrightin ja 'tiesin' että mitä ikinä löytyykin, niin uutisotsikoita siitä ei irtoa.  Yleisemminkään ottaen en kuvittele että maallikot tulevat löytämään planeettakuvista elämän merkkejä ensimmäisenä, niin monta äärimmäisen ammattitaitoista silmäparituntia niiden katseluun käytetään ennen kuin kuvat meidän verkkokalvoille edes pääsevät (okei, joistakin NASAn projekteista julkaistaan raakadataa liki reaaliajassa).  Tästäkin huolimatta yksi suurimpia hiljaisten tuntien huvejani on tuijottaa Jupiterin jääkuiden karttoja ja *yrittää hahmottaa* minkälaisia prosesseja, aikakausia, järjestyksiä, sattumia, jms jms ab initio ad infinitum niissä ehkä näkyy.  Ja löytää kiinalaisten Tsien-avaruusaluksen rauniot ;D

Edit: Uppista, Tsienhän tuhoutuu vastaa ensi vuonna.
jussi kantola / oulun arktos
CG-5 GOTO + KWIQ-guiding + SW80ED  // 10" dobson // canon eos 450d mod & 400d / ASI 120MM
http://astrobin.com/users/jussi_k_kojootti/
http://oulunarktos.fi/

EsaM

Tuossa Marssin kuvassa on isoja alueita joista voi sanoa että "sitä on miltä näyttää",  kraatereita, hiekkaa, kallioita ja kivikkoa ja louhikkoa. Niitä vihreän sävyjäkin toki näkyi.
On siellä muutakin "muotoa" joka on se, mikä kuvasta tekee mielenkiintoisen. Minulla on muotoilijan koulutus joten kai minun aivo-sensorit ovat hiukan herkemmällä muodontunnistuksen suhteen kuin jollain muulla. Katselin kuva Nero Photo Snap wieverillä (tai jotain sinne päin) suurentaen jolloin näkee pienempiä yksityikohtia.
Yhtä olen ihmetellyt. Onko noiden esim. kuun ja Marsin pinnan kuvauksiin käytetty Anttilan vai Hobby Hallin kameroita joissa on ollut vain normaaliobjektiivi, kovin on kuvat suuressa mittakaavassa! Kuvausetäisyydet on esim. 160-400 km luokkaa (tuollaisia arvoja näin jossain) ja kaasukehästä ei ole "juurikaan haittaa" niin silti kuvien mittakaavan suuruus ja kuvien epätarkkuus ihmetyttää. Samoilta korkeuksilta kuvattuja kuvia Planeetta Maasta niin kuvissa näkee käveleekö ihminen vai ajaako polkypyörällä! En ymmärrä. Miksi ei esim kuusta ja Marsista ole yhtä yksityiskohtaisi kuvia kuin on tarjolla Maasta jokamiehelle! Saati millaisia kuvia onkaan militaripuolella. Miksi kukaan ei ihmettele missä viipyvät paremmat kuvat Kuun ja Marsin pinnalta?!!!
Marssin kuvassa geometristen muotojen ja geometrisessä asetelmassa olevien "objektien" määrä on todella suuri, joidenkin tuollaisten kohteiden rykelmässä on kohtia jotka on kuin kuvankäsittelyllä sotkettu. Miksi?

Ps. Katsokaapa Apollo-ohjelman aikaisia Kuu-kuvia jotka on otettu Kuun pinnalta ja verratkaa Mars-mönkijän ottamiin kuviin Marsin pinnalta. Miksi taivas näyttää noiden planeettojen yllä niin erilaiselta! Sama tyhjyys, elottomuus ja ohtu kaasukehä lienee molemmissa. Kuun taivas on kuin katsoisi hiilikellariin, Marsin taivas näyttää siltä kuin sen uskoisi pitävänkin näyttää, näin maalaisen järjellä ajateltuna.

GaryP

Lainaus käyttäjältä: EsaM - 08.12.2009, 14:06:51
Ps. Katsokaapa Apollo-ohjelman aikaisia Kuu-kuvia jotka on otettu Kuun pinnalta ja verratkaa Mars-mönkijän ottamiin kuviin Marsin pinnalta. Miksi taivas näyttää noiden planeettojen yllä niin erilaiselta! Sama tyhjyys, elottomuus ja ohtu kaasukehä lienee molemmissa. Kuun taivas on kuin katsoisi hiilikellariin, Marsin taivas näyttää siltä kuin sen uskoisi pitävänkin näyttää, näin maalaisen järjellä ajateltuna.

Eipä kuun osalta voida puhua minkäänlaisesta kaasu/ilmakehästä. Marsissa sen sijaan on ruhtinaallisesti tavaraa verrattuna kuuhun, maahan verrattuna se on silti niin ohut että kuolema koittaa...

Kari
Kari Pulkkinen
Espoo, Finland

Harrastus uudelleen lämpiämässä...

Horus

Lainaus käyttäjältä: EsaM - 08.12.2009, 14:06:51
Ps. Katsokaapa Apollo-ohjelman aikaisia Kuu-kuvia jotka on otettu Kuun pinnalta ja verratkaa Mars-mönkijän ottamiin kuviin Marsin pinnalta. Miksi taivas näyttää noiden planeettojen yllä niin erilaiselta! Sama tyhjyys, elottomuus ja ohtu kaasukehä lienee molemmissa. Kuun taivas on kuin katsoisi hiilikellariin, Marsin taivas näyttää siltä kuin sen uskoisi pitävänkin näyttää, näin maalaisen järjellä ajateltuna.

Marsin ja Kuun erot ovat juuri tässä asiassa kuin yöllä ja päivällä. Kuussa ei ole minkäänlaista kaasukehää, kun taasen Marsissa on suhteellisen "tiivis" kaasukehä. Marsissa on myös pilviä, lumisadetta, pölymyrskyjä, jne. Mitä sitten tulee kameroihin. On pikkuisen eri asia tehdä kamera joka kestää avaruuden säteilyolosuhteet, rajut lämpötilat ja niiden vaihtelut, laskeutuminen ja mm. huollon mahdottomuus kuin peruspokkari jonka voi huoltaa milloin vain ja akkujen lataus käy nopeasti tökkäämällä laturi pistorasiaan. Lisäksi täytyy muistaa erittäin tiukat energian ja massan rajoitteet eikä pidä unohtaa muitakaan tiukkoja avaruuslaitteille asetettuja sääntöjä/kriteerejä. Mitä sitten tulee tarkkoihin kuviin, niin sen verran konferensseja viime vuosina kolunneena voin sanoa, että kyllä sitä tarkkuutta varsinkin Marsia kiertävillä satelliiteilla olevilla kameroilla on ihan kiitettävästi. Myös laskeutujien kamerat ovat yllättävän suuriresoisia. Netissä vaan ei aina välttämättä ole tarjolla aina kaikkei korkeimmalla resolla olevia kuvia.
Härkämäen observatorio - Tähtitiedettä Itä-Suomessa
Mars MetNet Mission - Kohti Marsia!
Avaruusinsinööri-blogi - Avaruustekniikkaa ja -tutkimusta

Harri Haukka

jussi_k_kojootti

Lainaus käyttäjältä: EsaM - 08.12.2009, 14:06:51
On siellä muutakin "muotoa" joka on se, mikä kuvasta tekee mielenkiintoisen.

Vieläkin jäi epäselväksi että mitä ja missä kohtaa?

Lainaa
ja kaasukehästä ei ole "juurikaan haittaa" niin silti kuvien mittakaavan suuruus ja kuvien epätarkkuus ihmetyttää. Samoilta korkeuksilta kuvattuja kuvia Planeetta Maasta niin kuvissa näkee käveleekö ihminen vai ajaako polkypyörällä!

Ettet nyt sekoittaisi satelliittikuvia ilmakuviin?  Kulttuurisamme on vakoilusatellittien ilmaantumisesta lähtien aika surutta puhuttu "satelliittikuvista" vaikka kuvalähde olisi lentokone (alle) 10km:ssä.  Ilmakuvien resoluutio voi olla periaatteessa melkein mitä vain (kamerahan voi lentää vaikka kuinka matalalla).

Vertaile itse:

http://en.wikipedia.org/wiki/Satellite_imagery
http://en.wikipedia.org/wiki/Lunar_Reconnaissance_Orbiter
http://en.wikipedia.org/wiki/Spy_satellite

Itseäni viehättää tähän aiheeseen liittyen se miten kuvat saatiin sodanjohdon silmiin asti 60- ja 70-luvulla ;)

Lainaa
Ps. Katsokaapa Apollo-ohjelman aikaisia Kuu-kuvia jotka on otettu Kuun pinnalta ja verratkaa Mars-mönkijän ottamiin kuviin Marsin pinnalta. Miksi taivas näyttää noiden planeettojen yllä niin erilaiselta!  Sama tyhjyys, elottomuus ja ohtu kaasukehä lienee molemmissa.
Kuun taivas on kuin katsoisi hiilikellariin, Marsin taivas näyttää siltä kuin sen uskoisi pitävänkin näyttää, näin maalaisen järjellä ajateltuna.

Ei ollenkaan noin niinkuin sanot,  kuuhun verrattuna Marsissa on elinkelpoinen ilmakehä.
jussi kantola / oulun arktos
CG-5 GOTO + KWIQ-guiding + SW80ED  // 10" dobson // canon eos 450d mod & 400d / ASI 120MM
http://astrobin.com/users/jussi_k_kojootti/
http://oulunarktos.fi/

Timo Kantola

Vakuttaa siltä että Esa haluaa sanoa että meitä huijataan , tai meiltä pimitetään totuus ?
Onneksi voin olla varma että Mars on olemassa , olen sen omin silmin nähnyt
Timo Kantola

EsaM

En väitä että meitä hujataan vaan ihmettelen miksi nykyisen avaruustekniikan aikakaudella esim. Kuusta ja Marsista otetut kuvat ovat niin suttuisia.
En sekoita vakoilukoneen ja satelliitin ottamia kuvia. Google Earth-kuvat ovat satelliittikuvia joiden ykstyiskohtaisuutta voi ihailla, noilta puheena olevita planeetoilta saman tasoisia kuvia ei näytä löytyvän, ehkä joku muu on saatanut löytää, itse tässä etsiskelen niitä.
Nykyisen kuvaustekniikan korkean tason vuoksi lienee melkoisen samantekevää onko kuvattu satellitista vai kymmenien kilometrien korkeudelta vakoilukoneesta.
Yks lysti ,noin tai näin, parempia/yksityikohtaisempia kuvien tulisi olla. Eikö teistä sitten?

jussi_k_kojootti

Lainaus käyttäjältä: EsaM - 08.12.2009, 19:22:37
En sekoita vakoilukoneen ja satelliitin ottamia kuvia. Google Earth-kuvat ovat satelliittikuvia joiden ykstyiskohtaisuutta voi ihailla,

Siinäpä se, kun eivät lähellekään kaikilta alueilta ole.  Ne ihailtavan yksityiskohtaiset on ilmakuvaa.  Yleisesti ottaen googleearthin satellittiresoluutio näyttäisi olevan 15m/pikseli.

Lainaa
Yks lysti ,noin tai näin, parempia/yksityikohtaisempia kuvien tulisi olla. Eikö teistä sitten?

Tietenkin!  Ja henkilökohtaisia rakettipaketteja avaruuslomia varten!  Valitettavasti tekniikkaa ei voi toivoa, sitä täytyy kehittää.
jussi kantola / oulun arktos
CG-5 GOTO + KWIQ-guiding + SW80ED  // 10" dobson // canon eos 450d mod & 400d / ASI 120MM
http://astrobin.com/users/jussi_k_kojootti/
http://oulunarktos.fi/

EsaM

Se "parempi" kameratekniikka on jo, enää sitä ei tarvitse toivoa! Missä ovat kuvat? Avaamani aiheen kuvan kohdalla tällä paremmalla tarkkuudella olisi ehkä paljonkin sanottavaa.