Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa

[wm-x]

Nyt kun on sellainen linssi(nikkor 180 f2.8 ed ais) että ei toimi automaattinen valoitus, en oikein tiedä millä valoituksella ottaisin flätit.
Onko parempi että ne ovat tummia vai vaaleita?
Sitä puoliväliä ei tunnu löytyvän sopivaa. Olen nyt 1/500 ajoituksella flättiruutuja kuvannut. Flätit ovat kaikenlisäksi jostain syystä sinertäviä, mikäköhän tämän selittää? WB on aurinkoisella kelillä, millä se on aina ollut. Koneella en ole päässyt niihin perehtymään.

[einari]

Miten ne flätit olikaan otettu.
Ota flätti koneelle tai katso kamerasta sen histogrammia.
Sen pitäisi olla siinä puolivälissä.
Äkkiseltään tämä tuli haussa kun etsin kuvaa histogrammista:

[Ylläpito poistanut ilmeisesti vahingossa korruptoituneen linkin, joka johti bitcoin-sivustolle]

[wm-x]

Kännykän näyttö johon laitan white screen sovelluksella valkoisen valon koko näytölle. Toiminut muiden linssien kanssa hyvin.

[Timi]

-

[TimoSu]

Moi

Tein muistilistaa itselleni:

Flat järkkärillä

Mistä ihmeestä sopiva valonlähde? Toimisiko lappäri putken edessä jos laittaa taustakuvaksi tasaisen vaalean? Minulla c8ehd nyt jalustalla.

Tarkista, että kamera on samassa asennossa ja kulmassa kuin light -kuvilla

Sama resoluutio ja iso sekä fokus ja f-arvo.

valota sopivasti niin, että histogrammi noin keskellä. Esim. 1/80 ja muuta tarpeen mukaan.

Kun valotusaika sopiva, ota useita, esim 30 ja pinoa masteriksi

ota monta dark-flattiä, pinoa ne masteriksi ja yhdistä master flattiin.

Flatit voi ottaa ennen tai jälkeen lightien, kunhan mikään em. asetuksista tai muista ei ole muuttunut.


Mitä lisäisit/muuttaisit

Kiitos avusta

Timo

[naavis]

Moi

Tein muistilistaa itselleni:

Flat järkkärillä

Mistä ihmeestä sopiva valonlähde? Toimisiko lappäri putken edessä jos laittaa taustakuvaksi tasaisen vaalean? Minulla c8ehd nyt jalustalla.

Tarkista, että kamera on samassa asennossa ja kulmassa kuin light -kuvilla

Sama resoluutio ja iso sekä fokus ja f-arvo.

valota sopivasti niin, että histogrammi noin keskellä. Esim. 1/80 ja muuta tarpeen mukaan.

Kun valotusaika sopiva, ota useita, esim 30 ja pinoa masteriksi

ota monta dark-flattiä, pinoa ne masteriksi ja yhdistä master flattiin.

Flatit voi ottaa ennen tai jälkeen lightien, kunhan mikään em. asetuksista tai muista ei ole muuttunut.


Mitä lisäisit/muuttaisit

Kiitos avusta

Timo

ISO-herkkyyden ei tarvitse olla flättikuvissa sama kuin kohdekuvissa. Flättikuvissa ISO saa olla alhainen kohinan minimoimiseksi. Valonlähteeksi käy tosiaan läppärin näyttö jos näyttö on riittävän tasainen. Monet käyttävät EL-kalvoja, joita voi ostaa esimerkiksi TS:ltä. Flättejä varten ei tarvitse ottaa darkkeja erikseen, järkkärillä darkit kannattaa ylipäätään jättää kokonaan väliin.

Tämä asia on käsitelty foorumilla aika moneen kertaan. Kannattaa lukea esim. tämä: http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=6018.msg51140#msg51140

[Timi]

Olen testaillut tuossa yhtä hankkimaani ledipanelia jos syventyisi enemmän flattien kuvauksiin, vaikuttaisi olevan melko tasainen valo.
Oma mukana tullut hakkuridriveri 36V ei sovellu flattien kuvaukseen, sen verran aiheuttaa häiriöitä että kuva välkkyy jonka huomaa tosi selvästi kameran esikatselussa ja kuvien laadun vaihteluna mutta kokeilin virtalähteenä 9v paristoja 4-5 kpl sarjakytkettynä jotka auttaa asiaa.

(Reiälliseen Finnfoam levyyn teipattuna.)
     

[wm-x]

Tuohan näyttää oikein toimivalta. Kun lueskelin jenkki foorumeita niin sain sen käsityksen ettei se saisi olla liian lyhyt? Aikaisemmin kun otin flatit tietokoneen näyttöä vasten valoitus taisi olla 1/800.

Joten mikä on järkkärillä flatin oikea kesto?

[Lauri Kangas]

Liian lyhyitä pitää välttää vain jos kuvaa ccd:llä jossa on liian hidas suljin. Järkkärillä voi rauhassa kuvata miten lyhyitä vaan. Muista pitää ISO pienenä ettet tee kuvaan turhaan kohinaa, flättikalvossa kun riittää kyllä valoa.

[JVO]

Synkka-aikaa lyhemmillä suljinajoilla ei ole järkkärinkään flätti tasainen.

[naavis]

Synkka-aikaa lyhemmillä suljinajoilla ei ole järkkärinkään flätti tasainen.

Synkka-aika on merkitsevä jos valonlähde palaa vain (lähes) äärettömän lyhyen hetken, kuten salamavalo. Jatkuvasti palava valo valottuu tasaisesti vaikka valotusaika olisi alle synkka-ajan.

Edellä kuvailtiin taas hieman erilainen ongelma, eli välkkyvä valonlähde. Kuvaan tulee raitoja, jos valotusaika ei ole välkkymisjakson monikerta. Esim. 50 Hz verkkovirralla toimiva hehkulamppu välkkyy 100 Hz taajuudella. Jos kuvaan ei haluta raitoja, valotusajan tulee olla jokin 10 millisekunnin monikerta, eli 10 ms, 20 ms, 30 ms jne. Mitä himmeämpi valonlähde on ja mitä pidempää valotusaikaa voidaan käyttää, sitä pienempi vaikutus välkkymisellä on, joten ongelmaa voi yrittää ratkaista himmentävällä flättikalvoa laittamalla esimerkiksi paperia sen eteen. Tietysti aina parempi jos voi hankkia valonlähteen joka ei välky.

Lauri edellä kertoikin jo, että tähtikameroiden mekaaniset sulkimet voivat aiheuttaa ongelmia. Sulkimet ovat yleensä aika hitaita verrattuna esimerkiksi järjestelmäkameroihin, ja liikkuvat siten, että kaikki pikselit eivät valotu aivan täsmälleen yhtä kauan. Tämä ei yleensä ole ongelma jos valotetaan jotakin kohdetta satoja sekunteja, mutta murto-osasekunnin valotuksissa tämä jo näkyy. Järjestelmäkameroiden sulkimet ovat äärimmäisen nopeita ja suunniteltu siten, että kaikki pikselit valottuvat yhtä kauan.

[JVO]

Synkka-aika on merkitsevä jos valonlähde palaa vain (lähes) äärettömän lyhyen hetken, kuten salamavalo. Jatkuvasti palava valo valottuu tasaisesti vaikka valotusaika olisi alle synkka-ajan.

Teoriassa joo, mutta käytäntö tuntuu olevan vähän eri. Kuvan reunojen välille jää noin kymmenesosa-aukon ero.

http://pallopanoraama.blogspot.fi/2016/02/nopean-suljinajan-aiheuttamat.html
http://panotools-ng.586017.n4.nabble.com/zebra-sky-help-td3641750.html

Saattaa olla tietysti että tuo on suljin/kamerakohtausta kuinka tasainen nopea valotusaika onkaan, mutta ainakin kahdella Nikonilla olen tuohon törmännyt ja nettifoorumien mukaan ovat muutkin muilla kameroilla että tuskin tai toivottavasti on kyseessä mielikuvituksen tuotos.

[Lauri Kangas]

Tuota voisi helpohkosti testailla himmentämällä flättikalvoa sen verran että ottaa pitkän ja lyhyen valotuksen flätit ja korjaa ne toisillaan.

Harvasta flättikalvosta kyllä taitaa tulla niin paljon valoa että edes f/2:lla tarvitsisi käyttää aivan älyttömän lyhyitä valotusaikoja, varsinkin jos muistaa pitää ISO:n matalana. Oleellisinta on kuitenkin se ettei tarvitse paljon murehtia noista CCD-ohjeista, joissa kehotetaan pyrkimään 2s flättivalotuksiin.

[wm-x]

Flattikalvolla eri asia. Mutta itse jouduin pitämään ainakin läppärin ruutua kirkkaimmalla, että sain tasaiset flatit otettua. Nyt sain el kalvosta rakenneltua tuon flattiboxin, pitää aloittaa testaukset sillä.

Tuo ISO:n pienennys olikin hyvä pointti, saattanut itsellä mennä samalla ISO:lla kuin kuvaus. Vaikka tämäkin taitaa olla tälle kaudelle eri asia kun olen ymmärtänyt ettei tuolla ISO arvon nostolla ole merkitystä loppukuvaan, jos lukukohina ei kasva pienillä ISO:illa(pois lukee siis useat canonin kamerat)

[kjj]

Mutta itse jouduin pitämään ainakin läppärin ruutua kirkkaimmalla, että sain tasaiset flatit otettua.

Juu, tuossa tapauksessa läppärein taustavalon himmennys tehdään pwm-modulaatiolla (tai jollakin p-alkuisella modulaatiolla :) , joka siis välkyttää ruutua jollakin taajuudella ja pulssisuhteella. Kirkkaimmalla asetuksella välkyntää ei ole.