Dark ja flat -kuvien käyttö tähtikuvauksessa

Aloittaja TuRe, 01.12.2009, 16:02:24

« edellinen - seuraava »

kjj

Apropoo, pieni varoittava huomio toissayöltä Canonin järkkäristä ja flateista (jonka kokeneet kuvaajat todennäköisesti ovat jo huomanneet, mutta esim. itsestäni tuli tältä osin kokenut vasta toissayönä)  :cheesy:

Jos flatteja ottaessa käytössänne on jokin hyvin kapeakaistainen suodin (allekirjoittaneen tapauksessa Ha), niin ainakin oma 1100D:ni valottaa Av-moodissa kyseisen filsun päästökaistan kohdalle osuvan värikomponentin täysin yli (eli tässä tapauksessa punaisen) ja flatti on enemmän tai vähemmän käyttökelvoton.

Tuo Av-moodihan on esim. BYEOS-softalla suositeltu tapa ottaa flatit, mutta tästä lähtien joutunen ottamaan nuo käsivalotuksella, jos kuvaan vetyalfaa - otan flatit tabletin näyttöä apuna käyttäen, joten onneksi tilanne (valon määrä) on siltä osin vakioitu.

Ärsyttävintä tuossa ilmiössä oli se, että ottamani flatit näyttivät olevan yöllä läppärin ruudulta silmään ihan ok, mutta tänään sitten satuin vilaisemaan histogrammia...

Lauri Kangas

Muistelisin järkkäriharjoituksistani samanlaisia ilmiöitä. Av-moodin suositteleminen flättikuvaukseen on sinänsä kätevää, koska sillä aloittelija ymmärtää hyvin että flätin ei tarvitse kuin olla ihan normaalin sopivasti valotettu eikä homma sisällä mitään mustaa magiaa. Mainitsemasi sudenkuopan lisäksi on muitakin, kuten että Av-kuvasarjan aikana kameran arpoma valotus saattaa joissain tilanteissa vähän heitellä eri suuntiin. Sitten kun on muutama eri tavalla valotettu ruutu, niin joudutaan kiipeliin pinotessa.

Aika hyvä tapa on käyttää Av-moodia sopivan valotuksen päättelyyn (histogrammi huomioiden) ja sitten käyttää sitä valotusta M-moodissa.

kjj

Ja taas pieni varoitus tablettiflattien ottajille: Pitäkää tabletin näytön kirkkaus maksimilla, kun napsitte flatteja. Ainakin omassa Asus TF101:ssä näytön himmennys tehdään jonkinlaisella taustavalon pwm-ohjauksella, josta seuraa lyhyillä valotuksilla ns. lieveilmiöitä.

ellu

#138
Osattaisiinko täällä vähän auttaa...
Alhaalla oleva kuva juuri pinottuina. DSS:ssä vain käppyröitä väännelty jotta kohde näkyisi.
Mistähän tuollaiset väri erot johtuu? Katsoin, että useammassakin kuvassa nuo mikkä lie väriläntit on jotakuinkin samassa paikassa... Onko flatti ongelma vai valosaaste vai vai mikä? En muista, että viimevuoden alussa olisi tällaista ollut kuvissa.
SW400P Synscan Goto Dobson
ASI120MM-S
Canon EOS 600D

einari

Jos flätei ja biassei on käytetty niin veikkaan syylliseksi valosaastetta.
Ainakin täällä Tampereella otetut usein näyttää paljon pahemmaltakin.
___
Tapio

Murtsi

Valosaaste tekee tuon näköistä jälkeä, toisaalta flattien tulisi korjata tuo peilin aiheuttama varjostus kuvan alareunassa mutta kuvissa se ei ole kokonaan poistunut. Veikkaan yhteisvaikutusta, miten olet ottanut flat ruudut?

Lainaus käyttäjältä: ellu - 18.01.2015, 18:14:30
En muista, että viimevuoden alussa olisi tällaista ollut kuvissa.

Onko viime vuoden kuvissa yhtä suuri kokonaisvalotus? Valotusmäärän lisäys lisää tuota gradienttiakin. Jos photoshop on käytössä niin siihen saa gradientexterminator lisäosan  jolla gradientti on helppo poistaa, tämä tosin maksaa jonkin verran, PI:llä se lähtee myös.

ellu

#141
Flatti ruudut otan ledvaloilla varustetulla valotaululla. (Alhaalla on yksi ruutu väänneltynä esimerkiksi.) Alareunassa tosiaan on samanlainen tumma reunus, joka näkyy loppukuvassa vaaleampana... Onko tuo ihan normaalia? Vai olisikohan valotaulu vahingossa jäänyt huonosti, ettei valota koko alaa kunnolla. Katson kyllä sen tarkasti paikalleen ja vähän jää ylikin, mutta kaikkihan on mahdollista.

Viimevuonna kokonaisvalotukset ovat olleet suurinpiirtein samat kuin nytkin, eli noin tunnin. Ja viimevuonna mentiin käytännössä ilman flatteja (valottelin puhelimen näytöllä pölysuojan reiästä  :rolleyes: ) Raakakuvia ei enää ole siltä ajalta, mutta valmiita kuvia kun katsoin, niin ihan normi vinjetoinnit on minun mielestä:
http://www.astrobin.com/100285/0/
Eli ei ole samanlaista reunustaa alhaalla.

Olen yrittänyt selvitä Astronomy toolsin color gradien removilla yms. vääntelyä Photoshopissa ja joskus olen käyttänyt myös Iriksen subsky-komentoa. (Muistinkohan tuon komennon oikein) Tuota  gradientexterminator lisäosaa olen katsellut ja kokeillutkin, mutta en ole vielä raaskinut ostaa.
SW400P Synscan Goto Dobson
ASI120MM-S
Canon EOS 600D

Murtsi

Lainaus käyttäjältä: ellu - 18.01.2015, 20:18:17
Flatti ruudut otan ledvaloilla varustetulla valotaululla. (Alhaalla on yksi ruutu väänneltynä esimerkiksi.) Alareunassa tosiaan on samanlainen tumma reunus, joka näkyy loppukuvassa vaaleampana... Onko tuo ihan normaalia?

Einari mainitsikin jo nuo bias ruudut, onko niitä käytetty? jos ei niin flat korjaus ei toimi oikein ja reunat jäävät vaaleiksi.

Seuraava vaihtoehto flattien toimimattomuuteen voi olla taipumat, eli putki taipuu esimerkiksi painavan flattiboksin voimasta tai jos flat ruudut otetaan eri asennossa kuin light ruudut, tällöin otetut flatit eivät vastaa light ruutuja. Iso newton voi olla herkkä taipumille, ainakin itselläni on ajoittain ollut ongelmia flattien toimimattomuuden kanssa juuri taipumien takia.

Jos aiemmin olet selvinnyt ilman flatteja niin kannattaa kokeilla pinota nytkin ilman niitä, saa ainakin vertailupohjaa.

ellu

Joo piti sanoakkin, että kyllä käytän biasseja.

Todennäköisesti nyt sitten putken taipuminen on syynä... Olen nostanut putken pysty asentoon ja iskenyt valotaulun siihen päälle. Mikään kovin raskas viritelmä se ei ole, mutta voi varmaan kuitenkin jonkin verran vääntyilyttää putkea. Pitääpä nyt sitten pitää putki vastedes samassa asennossa kuin kuvatessa. Tai ainakin vaakatasossa... Ei varmaan pysty ihan samassa asennossa ottaa flatit kuin lightit? Putki kuitenkin liikkuu aika paljon kuvatessa tunninkin ajan.

Aina parempi tietysti jos putki ei taipuile  :tongue: Mutta en nyt rupea hifistelemään. Onhan tässä näinkin pärjätty  :cheesy:
SW400P Synscan Goto Dobson
ASI120MM-S
Canon EOS 600D

Jussi Koponen

Lainaus käyttäjältä: ellu - 18.01.2015, 21:49:11
Joo piti sanoakkin, että kyllä käytän biasseja.

Todennäköisesti nyt sitten putken taipuminen on syynä... Olen nostanut putken pysty asentoon ja iskenyt valotaulun siihen päälle. Mikään kovin raskas viritelmä se ei ole, mutta voi varmaan kuitenkin jonkin verran vääntyilyttää putkea. Pitääpä nyt sitten pitää putki vastedes samassa asennossa kuin kuvatessa. Tai ainakin vaakatasossa... Ei varmaan pysty ihan samassa asennossa ottaa flatit kuin lightit? Putki kuitenkin liikkuu aika paljon kuvatessa tunninkin ajan.

Aina parempi tietysti jos putki ei taipuile  :tongue: Mutta en nyt rupea hifistelemään. Onhan tässä näinkin pärjätty  :cheesy:


Minulla oli kaksi Sky-watcherin Newtonia kuvauskäytössä. Flatit sai pysymään tosiaan hyvinä kun otin ne light -ruutujen jälkeen, teleskoopin ollessa samassa asennossa kuin kuvauksen aikana.

ellu

No joo kokeilin ottaa M42:sta pika räpsyt ja flatit sen jälkeen putki samassa asennossa. Eli käsivaralla pitelin valotaulua putken edessä. Tuntuisi flatit nyt toimivan paremmin.
Olen toki aina ottanut flatit heti light kuva rupeaman jälkeen. Olen vain huolehtinut että kameraa en poista tai vaihda sen asentoa putken päällä ja tarkennus on sama kuin light kuvilla. Putki ei kylläkään ole ollut samassa asennossa koskaan, vaan pystyasennossa.

Olisiko se suurin syy ollut se, kun valotaulu on "lojunut" putken päällä. Nyt pidin käsivaralla putken edessä, niin ei taipumia päässyt ainakaan enempää tulemaan.

Kiitosta vaan avusta kaikille  :smiley:
SW400P Synscan Goto Dobson
ASI120MM-S
Canon EOS 600D

ellu

Pahoitteluni jos tätä on jo jossain kysytty, mutta mikä on hyvä flatti määrä? Piisaako esim. 10kpl?
SW400P Synscan Goto Dobson
ASI120MM-S
Canon EOS 600D

wm-x

Lainaus käyttäjältä: Timo Kantola - 19.03.2011, 12:22:07
IRIS:tä aloittelijalle:

Flättikuvat:
Iltahämärässä , auringonlaskun jälkeen ennen tähtien ilmestymistä taivaalle:
Kamera kiinni optiikassa ( tele tai kaukoputki ) jolla pimeän tullen kuvaat tähtiä. Jos kuvaat telellä, pitää aukkosuhteen F-luku olla sama mikä
tähtiä kuvatessa, samoin herkkyys eli ISO arvo. Tarkenna mahdollisimman kauas horisonttiin - äärettömään. Jos kauimmat kohteet on
vain 50-100m päässä, tarkenna siihen ja siitä viellä summassa hitusen kauemmas, niin ollaan aika lähellä ääretöntä. Anna kameran
valotusautomatiikan hoitaa valotus. Nyt räpsit noin 15...25 kuvaa vaaleasta mahdollisimman tasavaloisesta taivaasta (ei saa olla pilviä, eikä
kuvassa saa olla muuta kuin vaaleaa taivasta - ei lintuja ei mitään.. ) siirrä suuntausta muutama aste joka kuvan jälkeen - tulee tasasempaa
jälkeä, eikä haittaa vaikka putki olisi liikkeessä kesken kuvauksen. Tallenna kuvat omaan "flätti" kansioon
       Flättikuvaus lyhyesti:
- Herkkyys (ISO-luku) pitää olla sama millä kuvaat tähdet
- tallennus RAW kuvina
- valotus: Aukon esivalinta/automaatti valotus ( Canonissa AV) Täysautomaatti tilassa kamera valitsee itse herkkyyden, joten se ei käy !!
- Sama optiikka, millä myöhemmin kuvaat tähtikuvat
- tarkennus äärettömään
- Aukkosuhde (F-luku) pitää olla sama millä kuvaat tähdet
- 15...25 kuvaa (saa olla enemmänkin.)

Tämän ohjeen mukaan muuten elänyt, mutta flätit tabletin/puhelimen näytön avulla ottanut.

ellu

SW400P Synscan Goto Dobson
ASI120MM-S
Canon EOS 600D

JKyytinen

Lainaus käyttäjältä: wm-x - 21.01.2015, 12:03:53
Tämän ohjeen mukaan muuten elänyt, mutta flätit tabletin/puhelimen näytön avulla ottanut.
Lainaus käyttäjältä: Timo Kantola- Herkkyys (ISO-luku) pitää olla sama millä kuvaat tähdet
Joka toisessa paikassa joko sama iso ISO (dynamiikan muutokset tulevat huomioiduiksi) tai ISO100, jolloin kohina on pienin.
Jesse Kyytinen

jessekyytinen.wordpress.com

Bresser 10x50 kiikarit
EQ-3
EOS 5D3, 50D, suljinvammaiset 450D, 70D
FD 300mm f/2.8L,Samyang 14mm f2.8,24mm f1.4,85mm f1.4,Sigma 30 1.4Art
Fuji X100s
Nokia Lumia 920
GoPro2