Celestron AstroMaster 90

[kirka_]

jep.. digikamera-adapterin on tällä hetkellä muutenkin turha kun menin tyhmänä kaatumaan ja hajottamaan kamerani niin täytyy sitten jossain vaihees ostaa uusi sellainenkin :D

[Erik Pirtala]

Ootkos jo tilannut putken?

Renkaiden Cassinin jaon pitäisi näkyä tuon kokoisella putkella. Jupiterista pitäisi nähdä enemmänkin kuin pelkät pilvivyöt, ne kun näkyvät jo 7 cm:n maksutovillakin.

Oletko siis nähnyt jupiterista jotain muutakin kuin pilvivyöt 7 cm:n putkella? Se on aika hyvin se.

Cassininjaon uskon kyllä näkyvän tämänkokoisella putkella. Tällähetkellä rengaskulma on mitä on, joten muutama vuosi pitänee odottaa, että päästään sitä havaitsemaan.

Testasin eilen tuota putken jäähtymisen tärkeyttä. Vein putken ihan ilman jäähdyttämistä ulos. Käänsin putken kuuhun. Kuvanlaatu oli aivan surkea. Kraatterit näkyivät hunosti. Sitten käänsin putken Jupiteriin, joka oli etelässä, eli korkeimmillaan. Se näytti kamalalta suttupallolta.

Sitten jätin putken jäähtymään pihalle pariksi tunniksi.

Jäähtymisen jälkeen vein putken takapihalle. Jupiter oli jo melkoisen matalalla lounaan suunnalla. Sitten käänsin putken siihen. Jupiter näkyi teräväreunaisena pallukkana 50 kertaisella suurennoksella. Pari pilvivyötäkin näkyi vaivoin, vaikka Jupiter oli niin matalalla. Myös jupiterin kuut näkyivät hyvin. Sitten käänsin putken kuuhun, joka loisti melko korkealla etelän suunnalla. Kuu oli erittäin terävä, paljon paremman näköinen, kuin ennen jäähdytystä.

[kirka_]

en ole vieläkään saanut tilattua putkea tähtierkki...ikävä kyllä on ollut niin paljon muita menoja nyt :( mutta eiköhän tässä parin kolmen viikon sisään se saada hoidettua!
onni sinäänsä että on ollu aikalailla huonot kelit täällä espoossa nyt! :D

[jusalak]

Oletko siis nähnyt jupiterista jotain muutakin kuin pilvivyöt 7 cm:n putkella? Se on aika hyvin se.

Kyllä Jupiterista näkyi pohjoisessa ekvaattorivyössä oleva jonkinlainen pullistuma, samoin hyvin kapea vaaleampi vyöhyke heti em. vyön pohjoispuolella. Tuntui että juuri erotuskyvyn tuolle puolen jää aika paljonkin. Joku aika sitten katselin Jupiteria niin että avasin ikkunan ja laitoin putken ikkunalaudalle ja suuntasin sen Jupiteriin. Ei mitkään optimaaliset olosuhteet todellakaan.

[kirka_]

noniin... nyt on sitten putki kotona odottelemassa kirkkaita öitä! mutta eipä niitä taida tulla kun on juuri putki hankittu :D

[Erik Pirtala]

Mutta eipä niitä taida tulla, kun on juuri putki hankittu. :D

Sitä se yleensä on.

Tilasitko mitäään lisätilpehööriä samalla?

[Pietari]

Kun minä sain putken niin oli heti kirkas ilta.

[Erik Pirtala]

Minä jouduin odottamaan selkeää iltaa putken saamisen jälkeen 2 viikkoa.

[kirka_]

Sitä se yleensä on.

Tilasitko mitäään lisätilpehööriä samalla?

en tilannut mitään muuta kun putken ja päätinkin sitten ottaa eq jalustan ku en jaksanut 2 kuukautta odotella että az jalusta tulee varastoon.
mutta hyvältä tuokin vaikuttaa mitä nyt olen sitä tässä maakohteita katsellut :D seuraavat hankinnat sitten joskus 2x barlov ja digkamera adapteri.

[Erik Pirtala]

Muista, että Eq-jalustassa pitää tehdä kaikenmaailman napasuuntaukset, ja sen semmoiset.

Onnea uuden putken hankinnasta.

[kirka_]

jep tiedän kyllä, en ihan perillä vielä siitä ole että miten se se tehdään pohjantähden avulla, mutta eiköhän täältä netistä jotain ohjeita löydä.

[Olli]

Mitenkäs sitten esim. tuo AstroMaster 70? Onko kovinkin paljon huonompi kuva kuin 90, onko 20mm ero huomattava? Näkyykö planeetat esim. muuten samanlaisina mutta vain pienempinä?

[Meade-mad]

Objektiivin halkaisijan kasvu merkitsee välittömästi kahta asiaan:

* suuremman kuva on kirkkaampi suuremman pinta-alan takia, pinta-ala ero 70mm -> 90mm on aika suuri
* suuremman objektiivin erottelukyky on parempi suuremman halkaisijan takia. Tässäkin kahden sentin ero on jo sellainen että sen näkee.

Kohteen koko (planeetat tai vaikka kuun kraaterit...) näkyvät saman kokoisina, jos polttovälit ovat samoja ja käytetään samanlaisia okulaareja. Objektiivin halkaisija ei vaikuta tähän. Tyypillisesti halkaisijaltaan pienempien (linssi)putkien polttovälit ovat lyhyempiä kuin suurempihalkaisijaisten. Polttovälikään ei suoraan kerro katselukäytössä kohteen kokoa sillä suurennus määräytyy polttovälin ja okulaarin polttovälin suhteesta. Eli kohteet ovat saman kokoisia kun valitaan sellaiset okulaarit mitkä tuottavat yhtä suuret suurennukset. Suurennuksen kasvaessa kuva pimenee.

Tästä päästäänkin sitten taas halkaisijoihin. Suurempi valonkeruukyky voidaan hyödyntää suurempana suurennuksena. Tuollaisen 70mm linssiputken käytännön maksimisuurennus on luokkaa 110 - 140 kertainen. 90mm putkella päästään tuonne 150 - 180 kertaisiin suurennuksiin. Noilla ääriarvoilla kuva alkaa olla aika pimeä ja samalla tullaan tarkan näkökyvyn rajoille kun okulaarin tuottama valokimppu alkaa olla halkaisijaltaan luokkaa 0,5mm.

Eli kyllä koolla on merkitystä!

jk

[Lauri Kangas]

Suurempi valonkeruukyky voidaan hyödyntää suurempana suurennuksena.

Tarttuisin tässä sellaiseen pikkuseikkaan, että eikö isomman objektiivin parempi suurennuksen kestävyys johdu tuosta erotuskyvyn eikä valonkeräyskyvyn kasvamisesta? Toki kuvan valoisuus vaikuttaa, mutta eikös erotuskyky ole juuri se rajoittava tekijä.

[Meade-mad]

Vastakysymys Laurille:

Jos olisi kyse pelkästä erottelukyvystä niin miksi vaivautua käyttämään koskaan maan pinnalla yli 20cm objektiivia?
Miksi Astrofox on kiva visuaalipeli kun sen apertuuri on 90cm?

Edelleen pieni ajatusleikki. Otetaan kaksi putkea, joiden polttovälit ovat samat ja kaksi okulaaria, joista suuremmassa putkessa okulaari tuottaa 0,5mm lähtöpupilin. Mitä tapahtuu pienemmän putken lähtöpupilille? Onko siihin syynä erottelokyky vai valonkeruukyky?

jk