Terve!
Olen tässä parin vuoden tähtikiinnostuksen jälkeen päättänyt hommata itselleni jonkunlaisen putken ja haluaisin nyt kuulla teidän mielipiteitänne asiasta. Erityisesti niiden jotka omistavat kyseisen putken.
Ymmärrän erittäin hyvin millaista kuvaa 90mm putkella "about" saa ja se riittää minulle aivan hyvin, mutta haluaisinkin kysellä tämän kyseisen putken muista ominaisuuksista. esim laatu, värivirhe, az/eq jalusta ja digipokkarilla kuvaus (ei ole itselläni pääasia, mutta että tuleeko mitään tällä laitteella?)
ja ymmärrättekin valinnasta varmaan että budjettini on aikalailla pieni mutta en etsikkään mitään 4 metristä hervotonta peiliä :grin: ja siksi lähden täältä halvemmasta päästä liikeelle :)
Kiitos.
Itse olen harkinnut samaa putkea, mutta kannattaako aluksi hankkia tuollainen 70-90mm putki vai olisiko parempi aloittaa isolla putkella?
Minulla on Celestron astromaster 90 Az. Se on ollut käytössäni nyt 8 kuukautta.
Kuu näkyy erittäin hyvin. Kuuta katsellessa värivirhettä esiintyy kuun reunoilla. Venuksesta erottaa mainiosti sen vaiheet. Venuksestakaan ei näy yksityiskohtia. Jupiterista näkyy neljä kuuta, sekä pilvivöitä. Saturnuksesta erottuu mainiosti renkaat sekä pari kuuta. Saturnuksen pinnasta ei tällä putkella näy yksityiskohtia. Uranuksen saat näkymään sinertävänä erittäin pikkuisena kiekkona. Neptunus näyttää vain tähdeltä.
Kirkkaissa planeetoissa näkyy myös jonkinverran värivirhettä.
Syvän taivaan kohteista ainkain kirkkaimmat Messierin luettelon kohteet näkyvät kohtuu hyvin. Mutta muista että galakseissa ja tähtisumuissa ei näy lainkaan värejä. Ne ovat vain harmaita utuläikkiä.
Digipokkarilla pystyt kuvaamaan mainiosti. Kuusta saat hyviä kuvia. Planeettojakin voi kyllä kuvata. Tosin okulaarin läpi ei planeetoista saa kauhean kummoisia kuvia. Jupiterin kuut saa parin sekunnin valotuksella näkyviin.
Jos haluat digipokkarilla hyviä kuvia, Yleismallin digiadapteri (http://kaukoputki.fi/shop/kauppa2/products.php?&action=show&id=2580&show=all)on pakkohankinta. Käsivaralta kuvaaminen on omien kokemuksieni mukaan toivotonta. Siksi hankinkin tuon adapterin.
50 kertaisella suurennoksella jalustan huteruus ei paljoa haittaa. Suuremmilla suurennoksilla tutina alkaa olla pieni riesa. Itseäni se ei kuitenkaan paljoa haittaa. 100 kertainen suurennos toimii vielä hyvin. Minulla on 2x Barlow jolloin saan 200 kertaisen suurennoksen. Planeeettoihin se ei toimi. Kuva on täyttä puuroa. Korkealla olevaan Kuuhun 200 kertainen suurennos toimii vielä välttävästi. Tosin 200 kertaisella suurennoksella kuvakenttä heiluu kuin heinämies. Barlowia siihen ei kannata hankkia.
Ekaksi putkeksi tällainen pikuputki on mainio. Sen voi viedä havaintopaikalle yhtenä kappaleena. Aloittelevalle harrastajalle on hyvä ettei tarvitse säätää kaikenmaailman napasuuntauksia ja kiinnitellä putkea jalustaan. Tämä on myös melko helppo kiikuttaa havaintopaikalle, koska se ei paina hirveän paljon.
Jos kyseessä on eka putkesi, suosittelen Az- mallia. Se on paljon helppokäyttöisempi.
Ekaksi putkeksi voin hyvin suositella tätä.
Kiitoksia paljon vastauksesta!
kyllä siis kyseessä on esimmäinen putkeni. kiikareilla olen aika paljon taivaaseen tutustunut eli ei aivan uusi asia ole.
Itse olen myös tuota az jalustaa miettinyt helppokäyttöisyyden takia.
eli siis 2x barlow on turha ostos tähän putkeen? kun itse olin ajatellut sen ostavani mutta jos tosiaankin jalustan taikia heiluu liikaa niin taidampa jättää ostamatta.
sen verran tietämätön olen vielä tästä valokuvauksesta että kun sanoit että okulaarin läpi ei oikeen planeettakuvaamisesta tule mitään, niin mikä sitten on toinen vaihtoehto... suoraan ilman okulaaria?
Mitäpä tuohon Tähti Erkin kommenttiin enää lisäämään, paitsi sen että ensimmäisenä tuosta laitteesta tulee mieleen laatu.
Itselläni on tuollainen parvekeputkena az-jalustalla.
Putki ja jalusta on mekaanisesti hyvin valmistettu, mikään osa ei klonksu. Ainoastaan koko jalusta huojuu hieman kosketuksesta mutta sen huomaa vasta 100-150x suurennuksilla.
Barlow ei ole turha jos on lisäksi sopivan suurennuksen antavia okulaareja lisäksi mutta sillä ei kannata mitään yli 200x suurennoksia yrittää. Ne ovat yksinkertaisesti liikaa optiikalle ja linssin koolle.
Eq-jalustaista en ole vielä päässyt kokeilemaan mutta ensi viikon lauantaina olisi tarkoitus kokeilla onko se tarpeeksi tukeva. Ajattelin sukulaiselle ostaa synttärilahjaksi eq-jalustaisen kun hänellä taas on esteetön näkymä joka suuntaan omakotitalon pihalta joten napasuuntaus voidaan tehdä helposti.
Tuo az-jalusta on kyllä ollut todella mukava käyttää. Kodin lähellä on kukkula jolla on puita ja siellä havaitessa paikkaa pitää vaihtaa jotta näkee eri suuntiin joten on hyvin mukavaa että putken voi vain törkätä sopivaan paikkaan ja ryhtyä katsomaan putken läpi.
Ai niin unohdin mainita, että on kyllä mukavamopaa katsoa 20 millin okulaariin ja 2x barloviin kuin 10 millin okulaariin. Tarkoitin että barlow on turha jos ei ole muita kuin putken mukana tulleet 10 ja 20 mm:n okulaarit.
Lainaus käyttäjältä: kirka_ - 12.10.2009, 18:01:56
sen verran tietämätön olen vielä tästä valokuvauksesta että kun sanoit että okulaarin läpi ei oikeen planeettakuvaamisesta tule mitään, niin mikä sitten on toinen vaihtoehto... suoraan ilman okulaaria?
Kyllä okulaarin läpi kuvaamisesta tulee jotakin. http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=5069.0 Tällaista kuvaa Jupiterista okulaarin läpi ei kuitenkaan kannata odottaa.
Toinen vaihtoehto on polttotasolta kuvaaminen. Digipokkarilla se ei kuitenkaan onnistu. Tuo linkin takana oleva kuva on otettu polttotasolta.
Tässä mun ottama jupiter kuva okulaarin läpi eli ns. afokaalisesti.
http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=4152.msg37087#msg37087
Kuun kuvaus siis onnistuu mainiosti okulaarin läpi.
kiitos selventävästä vastauksesta erkki! :)
Vielä sellainen yksityiskohta, että erottuuko tuolla vehkeellä jupiterin suuri punainen pilkku?
En ole sitä kyllä nähnyt ja uskon ettei näykään. Tosin näinä aikoina Jupiter on niin matalalla että tuskin näkyy.
Lainaus käyttäjältä: Pioneer 12 - 12.10.2009, 21:10:23
Vielä sellainen yksityiskohta, että erottuuko tuolla vehkeellä jupiterin suuri punainen pilkku?
Jupiter on nyt aikas matalalla, joten tarvitaan hyvä seeing pienten yksityiskohtien näkemiseen. Tämän lisäksi Jupiterin suuri punainen pilkku on kutistumassa sellaista "-15% per 10 vuotta" tahtia eli se ei enää ole yhtä kirkas kuin maineensa huipulla 1970-80 luvuilla. Tai ainakin näin väittää Space.com puhuessaan planeetan ilmaston muutoksista: http://www.space.com/scienceastronomy/090309-mm-jupiter-great-red-Spot.html (http://www.space.com/scienceastronomy/090309-mm-jupiter-great-red-Spot.html) Savolaisittain siis:
...saattahan tuo näkkyy tai olla näkymättäkii! :tongue:
Kyseisen putken omistajat laittakaa ihmeessä enemmänkin kommenttia tänne..
vaikkakin aika hyvin kysymyksiini onkin jo vastattu. :)
Hmm... Mitähän vielä keksisin.
Syvän taivaan (galaksit tähtijoukot jne) kuvaaminen ei onnistu. Koska putkessa ei ole seurantaa. Plejadeista olen hikisesti onnistunut saamaan sen läpi kuvan. Valotusta pystyi käyttämään vain muutaman sekunnin. Muuten tulisi viiruja.
Suodattimista senverran, että alkuun ei kannata hankkia minkäänmoisia suodattimia. Itselläni on kuitenkin harmaasuodin ja punasuodin. Harmaasuodinta käytän yleensä kuuhavainnoissa kuun vaiheen ollessa lähellä täyttäkuuta. Punaista suodinta käytän planeettahavainnoissa. Harvoin kuitenkin. Erityisesti Saturnukseen ja Jupiteriin punainen suodin tuntuu toimivan. Paras käyttökohde sille on taskulampun edessä, koska punaisessa valossa on paras lukea vaikka tähtikarttaa, koska punainen valo ei kadota hämäränäköä paljoa. Värisuotimia ei ekaksi kannata hankkia.
Harmaasuodin on siinä rajoilla että kannattaako sitä hankkia noin pieneen putkeen. Omien kokemukseni mukaan esimerkiksi täysikuu pimeällä taivaalla 50 kertasella suurennoksella on inhottavan kirkas. Mutta noin pieneen putkeen harmaasuodinta tarvitaan vain kuuhun. Eli kannattaa hommata halvempi kuusuodin.
http://kaukoputki.fi/shop/kauppa2/products.php?&action=show&id=380&show=all
Kuusuodin maksaa vain 9 euroa. Harmaasuotimen hinta on noin kolmekymmppiä.
Pluto ei tällä näy. Sen näkemiseen tarvitaan vähintään 20 cm:n putki. Silloinkin se näkyy pelkkänä himmeänä tähtenä muiden joukossa.
Pilvisinä päivinä putkella on kiva katsella metikköä. Kerran vakoilin muurahaista joka kiipesi männyn rungolla. :evil:
Ehdottomasti kannattaa siis ostaa tuo Az- malli. Se on tosi helppokäyttöinenkin. Pieni putki on hyvä ensiputkeksi. Koska isommat tuubit tuppaavat maksaa melkoisesti. Esimerkiksi jos hommaat tuhannen euron valoämpärin. Eikä harrastus sitten parin viikon kuluttua enää vaikka kiinnostakkaan. Tonni menee hukkaan. Parin satasen putkella menetykset eivät ole niin isoja. Mutta en usko että kyllästyt taivaan tarkkailuun. (pilvet kyrsivät kyllä kaikkia). Taivaalta ei nimittäin tarkkailtava lopu.
Punapistetähtäin tuossa putkessa on aika onneton. Kaikki näyttää sen läpi ihan tuhnuiselta ja vääristyneeltä. Etsin on minun mielestäni putken heikoin kohta. Kuun ja planeetat etsimellä kyllä löytää.
Talvella kun menet vaikka havaitsemaan planeettoja. Kaukoputki on jätettävä ulos jäähtymään pariksi tunniksi jotta kuvanlaatu olisi mahdollisimman hyvä. Näin pienen putken jäähdyttämiseen ei hirveän kauan mene.
Eli jos esimerkiksi suunnitelmissasi olisi vaikka mennä katsomaan auringonlaskun jälkeen näkyvää Jupiteria. Niin pistä putki valoisan aikaan vaikka takapihalle odottamaan. Sitten kun aurinko on laskenut, menet katselemaan Jupiteria. Kuvanlaatu on silloin hyvä.
Aurinkohavaintoihinkin tuo putki tomii vallan hyvin. Muista että silloin on ehdottomasti käytettävä koko aukon peittävää turvallista aurinkosuodinta! Heti ei kuitenkaan kannata aurinkosuodinta hankkia. Näinä aikoina Auringon pinnalla ei ole kauheasti nähtävää. Minä tein aurinkosuotimen itse tähän putkeen. Näkö on vielä tallella. Kaikille joilla on peukalo keskellä kämmentä, suosittelen ostamaan valmiin aurinkosuotimen. Tavallisella suotimella näkyy auringon pinnalla vain auringonpilkut keltaisella kiekolla.
Suosittelisin ostamaan tähän 32 millin okulaarin. Siinä on laajempi näkökenttä kuin mukana tulevalla 20 millimetrin okulaarilla. Laajaa näkökenttää on mukavampi käyttää, ja kohteiden etsiminen on helpompaa. Myös suurennos on luonnollisesti pienempi. Noin 30 x.
kiitos vinkeistä :)
en kyllä uskokkaan että minulla tänä tähtiharrastuksen kiinnostus lopahtaa nopeasti, mutta varmuuden vuoksi ostan pienemmän ja helppokäyttöisemmän putken ettei mene heti hirveäksi räpellykseksi :D
ja olen kyllä valmistautunut katsomalla ja lukemalla suurinpiirtein minkälaista kuvaa tällä saa silmään etten nyt ihan hubble kuvaa odota :grin: hah...
kyllä varmaan jonku halvan kuusuotimen mukaan ostan. koska kiikareilla kun olen täysikuuta katsellut niin välillä ikävän kirkas kyllä on.
onko sinulla kokemusta tämän putken säilyttämisestä kylmässä varastossa kokoajan. niin ei tarvitsisi jäähdytellä ennen havainnoinnin alkua?
ja sitten vielä että kannattaisiko ostaa esim 7.5mm okulaari vai meneekö yli 100x suurennokset tälle putkelle liian isoksi?
itseasiassa tuollaista okulaaria ei taida ollakkaan mutta tajuat varma pointin :D
Lainaus käyttäjältä: Jarkko.A - 12.10.2009, 19:23:45
mutta sillä ei kannata mitään yli 200x suurennoksia yrittää. Ne ovat yksinkertaisesti liikaa optiikalle ja linssin koolle.
:rolleyes:
Kyllä 7,5 mm okulaareja on. 150x suurennos toimii vielä. Kuuhun ainakin. Planeettoihinkin se toimii vielä ihan hyvin.
Suosittelen ostamaan mielummin 15mm:n okulaarin ja 2x barlowin. Koska pelkällä 15 mm:n okulaarilla saat mukavan 75x suurennoksen. 15 mm okulaarilla ja 2x Barlowilla saat 150 kertaisen suurennoksen. 15 millin okulaariin on myös mukavampi katsella, kuin 7,5 mm:n okuun. Eli saat yhdestä okulaarista kaksi eri suurennosta. 32 millin okun kun hommaat vielä siihen. Niin siinä on kunnon okulaarivalikoima.
Käytössäsi olisi silloin suurennokset: 31x, 50x, 62x, 75x, 100x, 150x, ja 200x. Muista että nuo ovat vain suosittelujani. En siis todellakaan aio syöstä sinua vararikkoon.
Minulla ei ole kokemusta putken säilyttämisestä kylmässä varastossa. Mutta tuskin se sille haittaa tekee.
Lisäokulaareiksi käyvät hyvin nuo edulliset Celestronin omnit. Ne maksavat n. 40 euroa kappaleelta. Myös saman sarjan 2x barlow on aivan sopiva putkelle ja senkin hinta on edullinen eli n.45 e.
Eihän noita kerralla tarvitse tilailla vaan laajentaa okulaarivalikoimaa sopivalla tahdilla.
eiköhän se jossain vaiheessa tule tuommoinen okulaariarsenaali hankittua, mutta tuskin samantein :D
jos budjettini antaa periksi niin tuon 15mm okun ja 2x barlowin voisin kyllä ostaa samalla.
Jos ostat 15 mm okulaarin, älä osta 15 mm Celestron Omnia. Se on huono. Eiköhän esim. Vixen ole laadukkaampi.
ylvassa nuo vixenin plössl okut ovat jopa halvempia kuin celestronin omni malliset. :)
tiedä sitten kummat ovat parempia, itselläni kun ei kokemusta ole.
Aloittelija miettii usein hintaa. Kokeneena harrastajana laatu alkaa olla tärkeämpi asia. En kuitenkaan usko että edullinen hinta on kirosana.
Ylvasta kannattaa kuitenkin ostaa. Siellä on loistava palvelu ja nopeat toimitusajat.
Lainaus käyttäjältä: jusalak - 13.10.2009, 17:08:16
Jos ostat 15 mm okulaarin, älä osta 15 mm Celestron Omnia. Se on huono. Eiköhän esim. Vixen ole laadukkaampi.
Minua kiinnostaisi tietää, että millätavalla huono?
Mistä aiot ostaa tämän putken? Celestron Astromaster 90 Az maksaa Villenkellossa 159€ Ylvassa 165 €.
Ihan ekaksi tuota digikamera-adapteria ei kannata ostaa. Ensiksi katselet putkella ja kokeilet miltä sitä tuntuu käyttää, ja mitä sillä näkyy. Sitten rupeat vähitellen harjoittelemaan kuvausta.
Lainaus käyttäjältä: Tähti Erkki - 13.10.2009, 18:22:25
Minua kiinnostaisi tietää, että millätavalla huono?
Näkökenttä on paljon alle luvatun 50 astetta, näkökentän reuna on hyvin epäselvä, värivirhettäkin on. 9 ja 32 mm Omnit on minulla myös eikä niissä ole edellisiä vikoja eikä pahaa sanottavaa muutenkaan, paitsi melko ahdas silmäväli 9-millisellä.
taidankin tehdä vaan niin että ostan sen putken ja mitä mukana tulee, katselen hetken ja sitten vasta ostelen noita härpäkkeitä lisää :D
Lainaus käyttäjältä: Tähti Erkki - 12.10.2009, 17:49:02
Kuu näkyy erittäin hyvin. Kuuta katsellessa värivirhettä esiintyy kuun reunoilla. Venuksesta erottaa mainiosti sen vaiheet. Venuksestakaan ei näy yksityiskohtia. Jupiterista näkyy neljä kuuta, sekä pilvivöitä. Saturnuksesta erottuu mainiosti renkaat sekä pari kuuta. Saturnuksen pinnasta ei tällä putkella näy yksityiskohtia. Uranuksen saat näkymään sinertävänä erittäin pikkuisena kiekkona. Neptunus näyttää vain tähdeltä.
Jäin miettimään putken optiikan suorituskykyä. Edellä mainittu yhteenveto tuntuu melko vaatimattomalta. 9 cm:n linssiputkenhan pitäisi olla jo kohtuu hyvä planeettaputki. Saturnuksesta näkyy melko helposti yksi vyö. Renkaiden Cassinin jaon pitäisi näkyä tuon kokoisella putkella. Jupiterista pitäisi nähdä enemmänkin kuin pelkät pilvivyöt, ne kun näkyvät jo 7 cm:n maksutovillakin.
perkule että alkoi kismittämään ettei vielä ole putkea, koska kävin vähän katsomassa eri havaintopaikkoja tässä 5 km sätellä.
Oli sitten muuten tajuttoman kirkas sää! hyvä että erotti edes perus tähtikuviot ku näkyi niin paljon :grin: :grin:
Sori jos on tyhmä kysymys, mutta mikä sinua estää laittamasta putkea tilaukseen?
täytyypi venailla palkkaa eka :D
Tilasin Ylvasta pari Vixen NPL -okulaaria. Sen voin jo sanoa että hinta-laatusuhde on näillä ehdoton. Vaikka nämä ovat Plössl-okulaareja eli siis peruskamaa, ne toimivat AstroMasterissa mainiosti putken hitaudesta johtuen. Eli kuvausvirheet eivät häiritse. 30-35 mm Plössl-okulaarilla saa saman todellisen näkökentän kuin kalliimmalla laajakulmaokulaarilla, vain suurennus on pienempi. Kohteista avonaiset tähtijoukot eivät oikein kestä suurennusta vaan näyttävät parhaalta pienellä suurennuksella.
30-35 mm okulaari kannattaa hankkia ennen muita lisäokulaareja, sillä se soveltuu kohteiden etsimiseen huomattavasti paremmin kuin putken mukana tuleva 20-millinen. 32-millinen Omni on myös vaihtoehto, mutta ainoa etu Vixen NPL:ään on hieman pidempi polttoväli (32 vastaan 30 mm).
Lainaus käyttäjältä: jusalak - 16.10.2009, 14:56:47
Tilasin Ylvasta pari Vixen NPL -okulaaria. Sen voin jo sanoa että hinta-laatusuhde on näillä ehdoton. Vaikka nämä ovat Plössl-okulaareja eli siis peruskamaa, ne toimivat AstroMasterissa mainiosti putken hitaudesta johtuen. Eli kuvausvirheet eivät häiritse. 30-35 mm Plössl-okulaarilla saa saman todellisen näkökentän kuin kalliimmalla laajakulmaokulaarilla, vain suurennus on pienempi. Kohteista avonaiset tähtijoukot eivät oikein kestä suurennusta vaan näyttävät parhaalta pienellä suurennuksella.
30-35 mm okulaari kannattaa hankkia ennen muita lisäokulaareja, sillä se soveltuu kohteiden etsimiseen huomattavasti paremmin kuin putken mukana tuleva 20-millinen. 32-millinen Omni on myös vaihtoehto, mutta ainoa etu Vixen NPL:ään on hieman pidempi polttoväli (32 vastaan 30 mm).
Taidan ostaa kumminkin Celestron omni-okun. Eihän niillä ole kuitenkaan kuin 4 € hintaeroa.
Lainaus käyttäjältä: kirka_ - 13.10.2009, 18:40:04
taidankin tehdä vaan niin että ostan sen putken ja mitä mukana tulee, katselen hetken ja sitten vasta ostelen noita härpäkkeitä lisää :D
Sinä päätät itse. Minä vain annan neuvoja.
Okulaarit voi tilata vaikka putken kylkiäisinä. Digikamera-adapteria en kuitenkaan heti lähtisi ostamaan.
jep.. digikamera-adapterin on tällä hetkellä muutenkin turha kun menin tyhmänä kaatumaan ja hajottamaan kamerani niin täytyy sitten jossain vaihees ostaa uusi sellainenkin :D
Ootkos jo tilannut putken?
Lainaus käyttäjältä: jusalak - 13.10.2009, 20:12:10
Renkaiden Cassinin jaon pitäisi näkyä tuon kokoisella putkella. Jupiterista pitäisi nähdä enemmänkin kuin pelkät pilvivyöt, ne kun näkyvät jo 7 cm:n maksutovillakin.
Oletko siis nähnyt jupiterista jotain muutakin kuin pilvivyöt 7 cm:n putkella? Se on aika hyvin se.
Cassininjaon uskon kyllä näkyvän tämänkokoisella putkella. Tällähetkellä rengaskulma on mitä on, joten muutama vuosi pitänee odottaa, että päästään sitä havaitsemaan.
Testasin eilen tuota putken jäähtymisen tärkeyttä. Vein putken ihan ilman jäähdyttämistä ulos. Käänsin putken kuuhun. Kuvanlaatu oli aivan surkea. Kraatterit näkyivät hunosti. Sitten käänsin putken Jupiteriin, joka oli etelässä, eli korkeimmillaan. Se näytti kamalalta suttupallolta.
Sitten jätin putken jäähtymään pihalle pariksi tunniksi.
Jäähtymisen jälkeen vein putken takapihalle. Jupiter oli jo melkoisen matalalla lounaan suunnalla. Sitten käänsin putken siihen. Jupiter näkyi teräväreunaisena pallukkana 50 kertaisella suurennoksella. Pari pilvivyötäkin näkyi vaivoin, vaikka Jupiter oli niin matalalla. Myös jupiterin kuut näkyivät hyvin. Sitten käänsin putken kuuhun, joka loisti melko korkealla etelän suunnalla. Kuu oli erittäin terävä, paljon paremman näköinen, kuin ennen jäähdytystä.
en ole vieläkään saanut tilattua putkea tähtierkki...ikävä kyllä on ollut niin paljon muita menoja nyt :( mutta eiköhän tässä parin kolmen viikon sisään se saada hoidettua!
onni sinäänsä että on ollu aikalailla huonot kelit täällä espoossa nyt! :D
Lainaus käyttäjältä: Tähti Erkki - 30.10.2009, 20:50:13
Oletko siis nähnyt jupiterista jotain muutakin kuin pilvivyöt 7 cm:n putkella? Se on aika hyvin se.
Kyllä Jupiterista näkyi pohjoisessa ekvaattorivyössä oleva jonkinlainen pullistuma, samoin hyvin kapea vaaleampi vyöhyke heti em. vyön pohjoispuolella. Tuntui että juuri erotuskyvyn tuolle puolen jää aika paljonkin. Joku aika sitten katselin Jupiteria niin että avasin ikkunan ja laitoin putken ikkunalaudalle ja suuntasin sen Jupiteriin. Ei mitkään optimaaliset olosuhteet todellakaan.
noniin... nyt on sitten putki kotona odottelemassa kirkkaita öitä! mutta eipä niitä taida tulla kun on juuri putki hankittu :D
Lainaus käyttäjältä: kirka_ - 17.11.2009, 01:22:29
Mutta eipä niitä taida tulla, kun on juuri putki hankittu. :D
Sitä se yleensä on.
Tilasitko mitäään lisätilpehööriä samalla?
Kun minä sain putken niin oli heti kirkas ilta.
Minä jouduin odottamaan selkeää iltaa putken saamisen jälkeen 2 viikkoa.
Lainaus käyttäjältä: Tähti Erkki - 17.11.2009, 13:20:50
Sitä se yleensä on.
Tilasitko mitäään lisätilpehööriä samalla?
en tilannut mitään muuta kun putken ja päätinkin sitten ottaa eq jalustan ku en jaksanut 2 kuukautta odotella että az jalusta tulee varastoon.
mutta hyvältä tuokin vaikuttaa mitä nyt olen sitä tässä maakohteita katsellut :D seuraavat hankinnat sitten joskus 2x barlov ja digkamera adapteri.
Muista, että Eq-jalustassa pitää tehdä kaikenmaailman napasuuntaukset, ja sen semmoiset.
Onnea uuden putken hankinnasta.
jep tiedän kyllä, en ihan perillä vielä siitä ole että miten se se tehdään pohjantähden avulla, mutta eiköhän täältä netistä jotain ohjeita löydä.
Mitenkäs sitten esim. tuo AstroMaster 70? Onko kovinkin paljon huonompi kuva kuin 90, onko 20mm ero huomattava? Näkyykö planeetat esim. muuten samanlaisina mutta vain pienempinä?
Objektiivin halkaisijan kasvu merkitsee välittömästi kahta asiaan:
* suuremman kuva on kirkkaampi suuremman pinta-alan takia, pinta-ala ero 70mm -> 90mm on aika suuri
* suuremman objektiivin erottelukyky on parempi suuremman halkaisijan takia. Tässäkin kahden sentin ero on jo sellainen että sen näkee.
Kohteen koko (planeetat tai vaikka kuun kraaterit...) näkyvät saman kokoisina, jos polttovälit ovat samoja ja käytetään samanlaisia okulaareja. Objektiivin halkaisija ei vaikuta tähän. Tyypillisesti halkaisijaltaan pienempien (linssi)putkien polttovälit ovat lyhyempiä kuin suurempihalkaisijaisten. Polttovälikään ei suoraan kerro katselukäytössä kohteen kokoa sillä suurennus määräytyy polttovälin ja okulaarin polttovälin suhteesta. Eli kohteet ovat saman kokoisia kun valitaan sellaiset okulaarit mitkä tuottavat yhtä suuret suurennukset. Suurennuksen kasvaessa kuva pimenee.
Tästä päästäänkin sitten taas halkaisijoihin. Suurempi valonkeruukyky voidaan hyödyntää suurempana suurennuksena. Tuollaisen 70mm linssiputken käytännön maksimisuurennus on luokkaa 110 - 140 kertainen. 90mm putkella päästään tuonne 150 - 180 kertaisiin suurennuksiin. Noilla ääriarvoilla kuva alkaa olla aika pimeä ja samalla tullaan tarkan näkökyvyn rajoille kun okulaarin tuottama valokimppu alkaa olla halkaisijaltaan luokkaa 0,5mm.
Eli kyllä koolla on merkitystä!
jk
Lainaus käyttäjältä: Meade-mad - 26.11.2009, 21:50:14
Suurempi valonkeruukyky voidaan hyödyntää suurempana suurennuksena.
Tarttuisin tässä sellaiseen pikkuseikkaan, että eikö isomman objektiivin parempi suurennuksen kestävyys johdu tuosta erotuskyvyn eikä valonkeräyskyvyn kasvamisesta? Toki kuvan valoisuus vaikuttaa, mutta eikös erotuskyky ole juuri se rajoittava tekijä.
Vastakysymys Laurille:
Jos olisi kyse pelkästä erottelukyvystä niin miksi vaivautua käyttämään koskaan maan pinnalla yli 20cm objektiivia?
Miksi Astrofox on kiva visuaalipeli kun sen apertuuri on 90cm?
Edelleen pieni ajatusleikki. Otetaan kaksi putkea, joiden polttovälit ovat samat ja kaksi okulaaria, joista suuremmassa putkessa okulaari tuottaa 0,5mm lähtöpupilin. Mitä tapahtuu pienemmän putken lähtöpupilille? Onko siihin syynä erottelokyky vai valonkeruukyky?
jk
Tervehdys.
Laitan omaa kokemustani tästä putkesta muiden vastaalkajien iloksi.
Seuraavat mielipiteet ovat huom. omiani (ei ole kokemusta paremmista putkista, joten kun sanon hyvä, se ei muiden mielestä välttämätttä ole sitä).
Kyseisellä putkella näkee oikein miellyttävästi auringosta pilkkuja suotimen läpi, tarkentaminen ottaa aikansa, sillä tarkennus on herkkä ja vaikeasti säädettävissä pikkutarkasti.
Az-jalusta on riittävän tukeva, kunhan oppii olemaan koskematta siihen. Pienikin hipaisu saa kuvan tärisemään 10-15 sekunniksi. Putkelle kannattaa hakea tuulensuoja, sillä se saa putken tärisemään vimmatusti.
Jalustassa on pientä löysyyttä (ainakin omassani) siten, että vaikka putken kiristää pysymään paikallaan korkeussuunnassa, sille jää pieni liikkumavara, jos siihen koskee. Tästäkin on tosin apua etenkin käytettäessä barlowta, sillä kohteen löytäminen lukitusta löysäämällä ja kiristämällä (jotta putki osuu oikeaan korkeuteen) ottaa aikansa. Lukitusta kiristämällä näkökenttä nousee huomattavasti ylöspäin. Sivuttainen liikuttelu on vaivatonta ja heilumista tapahtuu ainakin itsellä juuri pystysuunnassa.
Kääntöpeilistä on suuri apu näin vastaalkajalle, sillä se helpottaa kummasti putken kohdistamista.
Putki on erittäin kevyt, joten se ei jää helposti nurkkaan seisomaan turhanpanttina, vaan sen saa vaivatta kannettua pidempiäkin matkoja.
Punapistetähtäimen käytön oppiminen ottaa aikansa, mutta se ajaa asiansa erittäin hyvin tämän kokoluokan putkessa. Toisinaan punapisteen kirkkaus saa silmän kadottamaan kohteen, jolloin on hyvä nostaa katse pois tähtäimeltä hetkeksi ja yrittää uudelleen.
Mukana tulevat okulaarit ajavat asiansa tämän kokoluokan putkessa, mutta mikäli tahtoo käyttää barlowia, on syytä harkita parempia okulaareja. Näillä okulaareilla näkee hyvin tähdet, saturnuksen ja auringonpilkut, muuta etenkin auringonpilkuissa on pientä suttuisuutta, jolloin ainakin itse käytän sivusilmää tai parempaa okulaaria.
Putken erotuskyvystä:
Itse olen saanut pienellä harjoittelulla näkymään saturnuksen titan-kuun ja astetta paremmalla okulaarilla myös Rhean (okulaarina 15mm celestron omni). Rhean mangnitudi oli 10.19 ja se taitaakin olla putkelle takaraja, sillä saturnuksen ja titanin väliin jääneet dione ja tethys eivät enää erottuneet (kyseisten kuiden mangnitudi 10.72 ja 10.87).
Itse ainakin tyytyväinen ostokseen. Mikäli tahtoo helppokäyttöisen ja edullisen putken, voin suositella tätä lämpimästi.
Itse ostin myös kamerapidikkeen, 15mm omni okulaarin ja aurinkosuotimen. Nämä ovat kannattavia, mikäli tahtoo saada mahdollisimman monipuolisesta putkesta kaiken irti. Kannattaa tosin huomioida putkea ostettaessa, että samaan hintaan saa isomman peiliputken. Itse päädyin linssiin ihan vain siksi, että jahka saan potin kasaan, ostan itselleni ison peiliputken seurannalla. Näin omistan siis yhden kumpaakin. :angel:
Plussaa:
Mielestäni riittävä valovoimaisuus (10.19 mangnitudia kevätiltana, jolloin taivas ei ole musta missään kohtaa vaan hailakan sininen)
Helppo liikuteltavuus, nopea pystytys.
Halpa hinta.
Helppokäyttöinen.
Miinusta:
Tärisee ainakin az-jalustalla herkästi tuulessa.
Isompi aina parempi.
Kohdistaminen, putki pitää aina kohdistaa kohteen alle pois kuvakentästä ennen kiristystä pienemmissä kohteissa.
Punapiste on täysillä paristoilla välillä liian kirkas, jotta kohteen näkee kunnolla tähtäimen läpi.
Edit.Putkella näkee näin syksystä jo mukavasti muutamia galakseja, jotka yllättivät itseni ihan tyystin. Esimerkiksi m31 erottuu putkella jo melko hyvin.
Meniskö tämmönen astromaster olohuoneessa/parvekkeella ihan kuun ja planeettojen katsomiseen paremman puutteessa? Eikös tolla 90/1000 saa jo kuitennii ihan kivan suurennoksen barlowilla?
Saa.
Ilmankin barlowta tolla saa jo kivoja suurennuksia. Kyseisellä putkella näkee jo myös lyyran rengassumun, M31 galaksin ja tähtijoukkoja ihan kivasti.
Kelpo ostos paremman puutteessa. Kuuta kuvataksesi suosittelen kamerasovitetta ja mahdollisesti barlowta, mikäli tarkoitus on kuvata pinnan muotoja..
Kuvaamisessa suurin ongelma pimeällä on hutera jalusta, mikäli mahdollista, suositten hankkimaan etälaukaisimen. :wink:
Planeetoista jupiteriin ja saturnukseen olen käyttänyt pelkkää 10mm okulaaria, sillä barlowlla katselu tuottaa toisinaan tuskaa. Putkea kun nimittäin saa olla jatkuvasti kääntämässä, erotuskykykään ei enää riitä barlow kanssa. Vinkkinä: 10- ja 20mm okulaari planeetoihin, barlowlla ei tee juuri mitään noita käytettäessä, sillä 20mm ja 2x barlow=10 mm okulaari, kympillä taas ei barlowta mielellään käytä erotuskyvyn ja heilumisen takia.
Kuuhun sitten barlow ja mikä tahansa okulaari. Suositten hankkimaan pari lisäokulaaria, jotta katselusta tulisi mahdollisemman mukavaa ja suurennoksia saat vaihdettua laajemmin.
Kuvaamista en harrasta, jätän sen ammattilaisille ja ihastelen mielummin heidän ottamiaan kuvia. Säästelen tässä rahaa tuohon isompaan projektiin, joten joku tälläinen linssiputki voisi olla sopivin vaihtoehto siksi aikaa. Ei ole hinnalla pilattu.
Putkessa taitaa olla kääntöprisma kulmaprisman sijasta? Onko kääntöprisman valoaukko tarpeeksi suuri 32 mm plössl-okulaarille? Näkyykö kattoprisman harjan aiheuttama diffraktio, vai onko kääntöprismassa jokin muu konstruktio?
Ylva myy ainakin Celestronin Amici-prismaa joka on kääntöprisma. Tässä Wiki-linkki http://en.wikipedia.org/wiki/Amici_roof_prism
edit. Veikkaan että 32 mm Plössl ei näytä koko kenttäänsä. Kannattaa soittaa vaikka Teknofokukseen ja varmistaa.