6" kuvausputki

Aloittaja RistoP, 06.09.2009, 12:09:12

« edellinen - seuraava »

RistoP

Etsiskelen hieman pidempää kuvausputkea (ehkä vähän myös visuaaliseen havainnointiin) SW 80 ED:n kaveriksi. 8" newton on aika järeä ja varmaankin liian iso HEQ5 pro SynScan jalustalle. Olenkin tuumaillut että 6" voisi olla passeli koko meikäläiselle. Yhteen mielenkiintoiseen malliin törmäsin Teleskop-Servicen sivuilla: GSO:n 150/900 newton. Polttoväliä olisi aika kivasti ja vehkeestä löytyy 2"  focuser, joka ilmeisesti vaaditan jos aikoo käyttää koma-korjainta. Hintakaan ei ole paha, 248 euroa.
Löytyykö keltään kokemusta ko. putkesta tai vastavan kokoiseta? Netissä löytyy jotain juttuja, mutta lähinnä saksaksi jota en ymmrrä sanaakaan.

Toinen vaihtoehto olisi yleisempi putkmallii GSO:n tai SW:n 150/750.  Pienempi "koko", vähemmän millejä. f5!
Kolmas vaihtoehto olisi SW 100 ED linssiputki. Hyvä kuva (kuten "pikkuveljessään"), pienempi "reikä", käytännössä vaatii 0,8x focal reduserin (720 mm f7,2)

Olen ihan tyytyväinen SW 80 ED: kuvaan, mutta tuntuu että vähän enemmän saisi olla polttoväliä lisää. Ei tarvitisi cropata niin paljon. Toisalta visuaalikatseluunkin olisi kiva sada vähän suurempi tuubi.

Kuvauskohteena lähinnä kirkkaimmat DS kohteet. Olen vasta kuvausharrastuksen alkutaipaleella. Useampia vuosia on tullut taivaalle tuijoteltua ja nyt pikku hiljaa parin vuoden aikana tullut kuvaustakin kokeiltua. Mielenkiintoista hommaa.

Ajatuksia, ehdotuksia sopivaksi "välikoon" kuvaus/visuaaliputkeksi.
Risto Pettinen

Timo Kantola

#1
Suosittelen 150/750 putkea,

Pulssana:
  -  hyvä valovoima - valotusajat kohtuulliset
  - "laaja" kuvakenttä  ( kuvatessa M31, M42,M45.... ja etenkin kuvatessa komeettoja )
  -  seurannalle "anteeksiantavainen" lyhyehkö polttoväli
  -  fyysisiltä mitoiltaan pieni ja kevyt putki , päästää jalustan (ja kantajan?)  vähän helpommalla
huonoa:
- koma, sitä tosin esiintyy myös 150/900 putkessakin, mutta pitemmässä hieman vähemmän
huono esimerkki 15/750 putken komasta ( kuvan kulmat on leikkaantunut 1 1/4 filtterin takia ja vääristää kulmissa tähtiä viellä entisestään ), kuvasta kuitenkin näkee aps kokoisen kameran käyttökelpoisen kuva-alueen.
Kuva on modatun canon 350D:n raakakuva , ja siksi punainen.
http://img95.imageshack.us/img95/9808/m45orginalmg4858kc3.jpg
Komasta pääsee ( jos niin haluaa ) eroon esim. baaderin komankorjaimella..
- galaksikuvauksiin putki on hieman lyhyt, 1100mm polttovälikin on useinmiten liian vähän..

Sitten muistat viellä vakiojutut:
- putken säätövarat ei välttämättä riitä kameran fokusointiin, voit joutua sahaushommiin.
- apupeilin koko ei välttämättä ole riittävän kokoinen , järkkärin (aps) kennolle sopiva apupeilin koko on noin 50mm.



Timo Kantola

RistoP

Tuo 150/750 on ihan houkutteleva vaihtoehto nimenomaan kokonsa puolesta. Ymmärsin kyllä Teleskop-Servicen sivuilta että GSO sopii hyvin myös valokuvaukseen:

" the 50mm secondary mirror is large enough to illuminate the entire field in most DSLR cameras."
"This telescope is made with astro-imaging in mind. SLR and DSLR cameras require a large back focus, so the focal plain was intentionally moved further from the tube."
"For visual use this means that you need to use a 2" 35mm extension tube in order to reach focus with normal eyepieces. The extension tube is included."

Croppikennolle (450D) lienee riittävä.

Polttoväli tietysti kasvaisi (verrattuna SW 80 ED:in lyhentäjällä) 480 mm:stä 750mm:n ja valovoima olisi newtonissa parempi (f5). Oleellinen kysymys onkin, kuinka paljon "isompina"  kohteet näkyvät kuvissa. Sen takia se 900 mm kiinnostaisi että saisi ne kuvien pienet "tuhnut" tulisi vähän isommiksi "tuhnuiksi". Toisaalta linssiputkella voi kuva myös ilman lyhentäjääkin ja silloin on polttoväli 600 mm ja kuva on keskellä ihan hyvä.

Seuranta on tietysti tulee ongelmaksi polttovälin kasvaessa enkä haluaisi vielä tässä vaiheessa mennä autoquidauksen puolelle. Yritetään pitää kuvaus vielä mahdollisimman yksinkertaisena.
Kuinka muuten 900 mm: putki menee vielä perinteisessä HEQ5 Pro SynScanin seurannassa?


Risto Pettinen

Timo Kantola

#3
Lainaus käyttäjältä: riku60 - 06.09.2009, 15:37:24
" the 50mm secondary mirror is large enough to illuminate the entire field in most DSLR cameras."
"This telescope is made with astro-imaging in mind. SLR and DSLR cameras require a large back focus, so the focal plain was intentionally moved further from the tube."
Croppikennolle (450D) lienee riittävä.
Tekstin kuvauksen perusteella juuri passeli digijärkkäri kuvaukseen , eli ei tarvii sahailla putkea eikä suurennella apupeilejä.
Lainaus käyttäjältä: riku60 - 06.09.2009, 15:37:24
Polttoväli tietysti kasvaisi (verrattuna SW 80 ED:in lyhentäjällä) 480 mm:stä 750mm:n ja valovoima olisi newtonissa parempi (f5). Oleellinen kysymys onkin, kuinka paljon "isompina"  kohteet näkyvät kuvissa. Sen takia se 900 mm kiinnostaisi että saisi ne kuvien pienet "tuhnut" tulisi vähän isommiksi "tuhnuiksi". Toisaalta linssiputkella voi kuva myös ilman lyhentäjääkin ja silloin on polttoväli 600 mm ja kuva on keskellä ihan hyvä.
Keskimäärin Messierin (galaksit,pallomaiset ja planetaariset)  kohteet on kokoluokkaa 20' ...10'
- 80mmED /480mm polttovälillä + 450D antaa  159' x 106' näkökentän  (2.23" / Pikseli)
- 150/750 mm putkella + 450D             antaa 102'  x 68' näkökentän  (1.43" / pikseli )
- 150/900 mm putkella + 450D             antaa  85'  x 57' näkökentän   (1.19" / pikseli )
Kyllä ne pienet tuhnut on alle 1000mm polttovälillä pieniä tuhnuja. Keino millä pikku putkella saa pikkutuhnuista kohtuukokoisia kuvia on cropata rankasti tai käyttää pikkukennoista kameraa (Atik 314L+, Atik-16IC tai vastaavaa 1/2" tai pienempi kenno) - samalla pääsee komasta eroon.
Melkeen helpointa on hahmotella tulevia näkymiä , on laittaa kameran näkökentän parametrit cartesiin, ja katsella sen avulla, minkäkokoisena mikäkin tuhnu kuvissa suunnilleen näyttää.
Lainaus käyttäjältä: riku60 - 06.09.2009, 15:37:24
Seuranta on tietysti tulee ongelmaksi polttovälin kasvaessa enkä haluaisi vielä tässä vaiheessa mennä autoquidauksen puolelle. Yritetään pitää kuvaus vielä mahdollisimman yksinkertaisena.
Kuinka muuten 900 mm: putki menee vielä perinteisessä HEQ5 Pro SynScanin seurannassa?
Jos pikselin koko vastaa 1.19" taivaalla, niin siitä voi hahmotella tarvittavaa seuranta tarkkuutta , 10...30sek ehkä, 1...5min eipä taida onnistua.
Timo Kantola

RistoP

Kiitoksia Timo.
Olet oikeassa tuo 150/750 on parempi vaintoehto. Isommalla saa vain ongelmia seurannan kanssa.

Täytyy nyt harkita mitä etuja isommalla "reiällä" ja hieman pidemmällä polttovälillä varustettu tuubi toisi nykytilanteeseen.

Katselin esimerkkikuvaasi ja yllätyin kuinka pieni alue loppujen lopuksi on käyttökelpoista ilman koma-korjainta. Lienee pakollinen hankinta, jos päädyn hankkimaan ko. putken.

Vaihtoehtoina on Celestron(159;-), Sky Watcher(198;-) ja GSO(268;-) Näistä taisikin olla jotain juttua jo aiemmin täällä foorumilla ja muistaakseni  suositeltiin GSO:ta. Lisäksi Teleskop Servicellä on paketti johon kuuluu GSO 150/750 cayfordin 1:10 micro focuserilla ja baaderin koma korjaimella hintaan 398;-


Risto Pettinen

Timo Kantola

#5
Lainaus käyttäjältä: riku60 - 06.09.2009, 18:35:07
Katselin esimerkkikuvaasi ja yllätyin kuinka pieni alue loppujen lopuksi on käyttökelpoista ilman koma-korjainta. Lienee pakollinen hankinta, jos päädyn hankkimaan ko. putken.
Ainakin itse olen tullut hyvin toimeen ilman komankorjaimia, pitää vaan saksia kuvan rerunoista tarpeen mukaan. Koma tulee yleensä häiritsevästi esiin kun kuvaa suurennetaan voimakkaasti, jos katsotaan kokonaisuutta - koko kuvaa tai keskeltä cropattua kuvaa, niin ei oo haitannut - makuasia.
Lisäksi komakorjaimessa on pölyäkeräävät, ehkäpä ylimääräisiä heijastuksia antavat pinnat. ( pikku miinus)
Lainaus käyttäjältä: riku60 - 06.09.2009, 18:35:07
Vaihtoehtoina on Celestron(159;-), Sky Watcher(198;-) ja GSO(268;-) Näistä taisikin olla jotain juttua jo aiemmin täällä foorumilla ja muistaakseni  suositeltiin GSO:ta. Lisäksi Teleskop Servicellä on paketti johon kuuluu GSO 150/750 cayfordin 1:10 micro focuserilla ja baaderin koma korjaimella hintaan 398;-
Kannattanee valita sellanen putki mitä ei tarvii sahailla ja viritellä heti kättelyssä.
Timo Kantola

Make

Lainaus käyttäjältä: Timo Kantola - 06.09.2009, 19:04:14
Lisäksi komakorjaimessa on pölyäkeräävät, ehkäpä ylimääräisiä heijastuksia antavat pinnat. ( pikku miinus)Kannattanee valita sellanen putki mitä ei tarvii sahailla ja viritellä heti kättelyssä.

Minulla on GSO 150/750 ja Baaderin komakorjain. Mielestäni se on erittäin oivallinen yhdistelmä: saat käyttöön koko kuva-alan ilman tarvetta leikellä reunoja; hyödyllistä esim. m31:tä kuvatessa. Baaderin komakorjain on monikalvopäällystetty - ei ylimääräisiä heijastuksia. Etsi tuolta kuviani tällä putkella, niin pääset käsitykseen kuva-alasta. Komakorjain on halpa tapa viedä Newton-putki APOjen tasolle ja jopa ohi  :cheesy:

Markku Kellomäki
Make's Space Station-blogi

jmantyla

Lainaus käyttäjältä: Timo Kantola - 06.09.2009, 13:31:16
Suosittelen 150/750 putkea,

Pulssana:
  -  hyvä valovoima - valotusajat kohtuulliset
  - "laaja" kuvakenttä  ( kuvatessa M31, M42,M45.... ja etenkin kuvatessa komeettoja )
  -  seurannalle "anteeksiantavainen" lyhyehkö polttoväli
  -  fyysisiltä mitoiltaan pieni ja kevyt putki , päästää jalustan (ja kantajan?)  vähän helpommalla
huonoa:
- koma, sitä tosin esiintyy myös 150/900 putkessakin, mutta pitemmässä hieman vähemmän [lyh]

Vastaavasta SW 150/750 -putkesta on arvostelu T+a -lehdessä 1/2008. Jutussa vertailuputkena on Tal 150P, joka on samoin 150/750 Newton f5.
En huomannut jokseenkin samanlaisten putkien kuvan laadussa mitään eroa. Komaahan f5-valovoimaisessa Newtonissa tietenkin on, kuten TK edellä toteaa,
mutta siihenkin on parannuslääkkeet.
Itse päädyin Tal-putkeen kahdesta syystä: siihen käyvät kahden tuuman okulaarit ja etsintäputki on huomattavasti parempi kuin SW:ssä. Valitettavasti
Tal-putkea ei saa OTA-versiona, vaatimaton jalusta nostaa turhaan hintaa. Jos tähän GSO-putkeen menevät kahden tuuman okulaarit, niin tuo hinta on
todella aika houkutteleva. Kiinasta tulee nykyään uskomattomilla hinnoilla laadukasta optiikkaa...

Jorma M.
Kangasala


RistoP

GSO:n käyvät kaksituumaiset okulaarit, näin olin ainakin TS:n sivuilta ymmärtävänäni.  Hinta on todellakin aika houkutteleva ominaisuuksiin nähden.
Todennäköisesti tuo paketti (microfokuserilla ja koma korjaimella 398;-) lähtee jonain päivänä tilaukseen. Vaikka ainahan sitä tekee mieli isompaa ja huomasin että GSO:lla on myös 200/800 f4 putki. Aiheesta vähän isompaan poiketen, kuinkahan tuo kävisi HEQ5 Pro SynScanin selkään?
Risto Pettinen

Librari

Rupesin miettimään olisiko Celestron Omni XLT 150 putkesta tähtikuvaus käyttöön, nyt kun sellainen on tullut hankittua?

Putkihan ei ole tähtikuvausta silmällä pitäen tehty, toisin kun GSO vastaavat.
Plussana on kuitenkin riittävä tarkennusvara DSLR kameran focukseen saamiseksi ja peilipinnat ovat StarBright XLT -pinnoitetut. Pinnoitteen hyödyistä en tarkemmin tiedä.

Sitten ne ongelmakohdat.
Focuseriin ei käy 2" sovittimella olevat laitteet. Putki siis tarvitsee uuden paremman 2" (low profile) fokuserin.
Alkuperäisessä tarkennuslaitteessa on T -(ulko?)kierre johon EOS - T2 -adapterin saa suoraan kiinni, mutta jos haluaa käyttää komakorjainta(Baader MPCC) uuden focuserin osto on edessä.
Sen sahan juotuu ottamaan käteen tässä vaiheessa, koska 2" putki ei mahdu entisestä reiästä.

Lainaus käyttäjältä: Timo Kantola - 06.09.2009, 13:31:16
Sitten muistat viellä vakiojutut:
- putken säätövarat ei välttämättä riitä kameran fokusointiin, voit joutua sahaushommiin.
- apupeilin koko ei välttämättä ole riittävän kokoinen , järkkärin (aps) kennolle sopiva apupeilin koko on noin 50mm.

Luulen ettei Omni 150:n apupeili ole tarpeeksi iso, jos jollain on tarkempaa tietoa niin olisin kiinnostunut.
Silmämääräisesti tarkasteltuna apupeli on halkaisijaltaan focuserin putken kokoluokkaa, eli n.44mm +/- pari milliä.

Mihin tuo apupeilin koko vaikuttaa? Muutamien harjoitus kuvien ja flat -ruutujen perusteella aps kenno ei vinjentoi.
Korostuuko halkaisijan merkitys MPCC:tä käytettäessä, entä tulevaisuudessa mahdollisen EOS OAG:n kanssa?

Kannataako modaus operaatioon ryhtyä?
Uusi focuseri tulisi hankittua kuitenkin jossain vaiheessa, jos ei tähän putkeen niin ehkä seuraavaan.
Celestron Omni  XLT 150, EQ-6, Canon 30D (mod)   http://robsastronomy.blogspot.com/
- Ant ti T

Timo Kantola

#10
Lainaus käyttäjältä: Librari - 11.11.2009, 20:15:42

Sitten ne ongelmakohdat.
Focuseriin ei käy 2" sovittimella olevat laitteet. Putki siis tarvitsee uuden paremman 2" (low profile) fokuserin.
Alkuperäisessä tarkennuslaitteessa on T -(ulko?)kierre johon EOS - T2 -adapterin saa suoraan kiinni, mutta jos haluaa käyttää komakorjainta(Baader MPCC) uuden focuserin osto on edessä.
Sen sahan juotuu ottamaan käteen tässä vaiheessa, koska 2" putki ei mahdu entisestä reiästä.

Luulen ettei Omni 150:n apupeili ole tarpeeksi iso, jos jollain on tarkempaa tietoa niin olisin kiinnostunut.
Silmämääräisesti tarkasteltuna apupeli on halkaisijaltaan focuserin putken kokoluokkaa, eli n.44mm +/- pari milliä.

Mihin tuo apupeilin koko vaikuttaa? Muutamien harjoitus kuvien ja flat -ruutujen perusteella aps kenno ei vinjentoi.
Korostuuko halkaisijan merkitys MPCC:tä käytettäessä, entä tulevaisuudessa mahdollisen EOS OAG:n kanssa?

Kannataako modaus operaatioon ryhtyä?
Uusi focuseri tulisi hankittua kuitenkin jossain vaiheessa, jos ei tähän putkeen niin ehkä seuraavaan.


Jos saat kamerasi fokusoitua, mutta et ole viellä yhtään tähtikuvaa putken läpi ottanut, niin ehkä kannattaa ensin kuvailla joitain kohteita - sitten huomaat mikä häiritsee eniten.
Rupeat sitten määrätietoisesti karsimaan pahimpia ongelmakohtia.

- Kuvaa ensin ilman komankorjainta ja nykyisellä apupeilillä
Saat tuntumaa - napasuuntaukseen, kohteen etsintään , fokusointiin , seurantaan ( sen riittävyyteen/ riittämättömyyteen )
vinjetointiin ja kameran herkkyyteen.

Ennen kun tilaat lisää osia tai rupeat sahailemaan, niin harjoittele ensin kuvausta - saat vähän ensimakua hommaan.
Timo Kantola

Librari

Joitakin kohteita on tullut jo kuvailtuakin. Tällä hetkellä ongelmat ovat
Tarkennuksessa(Hartmanni varmaan auttaisi, etsimen läpi focusointia).
Seurannassa alkuperäisellä CG-4 jalustalla olen saanut n.40s viiruttomia osavalotuksia 30D kennolle. Ei oikein riitä vielä, tosin tarkempi napasuuntaus on tekemättä.
Kelit on mitä on, mutta harjoitellaan lisää kun taivas aukenee. Nyt olisi vaan ollut hyvä aika hankkia osia kun pilvisyydestä päätellen muutkin ovat niin tehneet.  :smiley:


Apupeilin koon merkityksestä olisin kuitenkin vielä kiinnostunu. Miten tuo peilin pienuus näkyy käytännössä? Kuvan tummumista reunoilta?
Täältä löytyi hieman infoa.

Liitteenä pari otosta
M27 Nostopainosumun uusintayritys 10.10.2009 yöltä.
Canon 30D, Celestron Omni 150/750, 5min30s, 30s osissa, ISO1600.

M101 spiraaligalaksi 10.10 yönä
Valotusta yhteensä 15min, nyt 30s, 40s ja muutama 60s osavalotus. ISO 1600 ja ISO1000. Kuvaa saksittu reunoilta.

-Antti
Celestron Omni  XLT 150, EQ-6, Canon 30D (mod)   http://robsastronomy.blogspot.com/
- Ant ti T

Pietari


Timo Kantola

Äkkiseltään noista kuvista voi sanoa
a: kelpokuvia !
b: apupeili ei vaikuta liian pieneltä ja Teknofokuksen ohje on hyvä.
c: koma ei ole pahimmasta päästä
d: valotusaikaa vois olla enemmän - siis pidempiä yksittäis valotuksia
Timo Kantola

jussi_k_kojootti

Lainaus käyttäjältä: Librari - 12.11.2009, 21:23:56
Liitteenä pari otosta

Todella hienoja kuvia, pyrin omalla laitteistollani tällä hetkellä 30s osavalotuksiin ja nuo
kuvat on tosi kannustavia!

jussi kantola / oulun arktos
CG-5 GOTO + KWIQ-guiding + SW80ED  // 10" dobson // canon eos 450d mod & 400d / ASI 120MM
http://astrobin.com/users/jussi_k_kojootti/
http://oulunarktos.fi/