Ilmastonmuutos ja tähtiharrastus.

Aloittaja VilleValtteri, 27.08.2009, 11:31:14

« edellinen - seuraava »

VilleValtteri

#15
Lainaus käyttäjältä: Mare Nectaris - 27.08.2009, 15:55:13
Tieteellinen tutkiminen edellyttää näyttöä, ja sitä on em. raporteissa riittämiin tarjolla.

Näyttöä löytyy myös edellä väitetyn Auringon osuuden vähyydestä... tietysti Auringon säteilyhän meitä täällä lämmittää, mutta Auringon aktiivisuudella ei ole osoitettu olevan minkäänlaista korrelaatiota ilmaston lämpenemiseen. Tämä teoria on kaluttu jo loppuun. Jos joku tosissaan väittää, ettei ilmaston lämpenemisen yhteyttä ihmisen toimintaan ei muka ole osoitettu, voin ilomielin alkaa lappamaan tähän ketjuun sitä aineistoa, mutta onko se todella tarpeen? Ilmastoänkyrät usein juuri esiintyvät tieteilijöinä tai tieteen puolestapuhujina, mutta MN:n kommentin mukaisesti unohtavat sen, että tiede nimenomaan lyö tutkittua tietoa pöytään, josta sitten keskustellaan ja joka hylätään jos näyttöä ei ole. Tähän keskusteluun ovat änkyrätkin tervetulleita, mutta kestävää todistusaineistoa on kovin vähän esittää.

Valitettavan moni on "katsotaan 20 vuoden päästä" -linjalla, ja pahoin pelkään että sillä tiellä mennään metsään vielä pahemman kerran. Toistan edelleen samaa psykologian luennoilla opittua mantraa (pun intended): ihminen kiistää itselleen ja hyvinvoinnilleen uhkaavien tekijöiden olemassaolon, vakuuttelee itselleen että kaikki on hyvin, ja tukehtuu omaan p*****nsa. Ympäristöasioissa tämä voi kirjaimellisestikin napsahtaa kohdalleen.
Joka pierua pidättää, sillä on muutakin salattavaa.

jtbo

Minä en ole tiedemies, mutta minä en myöskään ole uskovainen mies, jos minä luen että kymmenet tuhannet tiedemiehet sanovat ei ja pari tuhatta sanoo joo, niin kumpaanko tahoon luotan?

En kumpaankaan.

Tässä maassa on talous kuralla ja jos ajatellaan saavutettava muutos / käytetty euro periaatteella, niin en näe ilmastonmuutoksen torjumisessa mitään järkeä, niin pieni se meidän tuottama osuus on maailman mittakaavassa. Ja mites sitten harrastetaan tähtitiedettä, kun ei ole varaa enää edes sapuskaan?

Tuossa vaiheessa se lämpeneminen alkaa olemaankin sitten hyvä juttu, ei palellu talvella, ellei sitten nuo muutamat tiedemiehet ole oikeassa ennustaessaan niitä jääkausia lähiajoiksi.

20 vuodessa ei Suomi kuitenkaan voi saada aikaan muutosta suuntaan tai toiseen, niin suuria yhteiskunnallisia muutoksia ei vaan pystytä tekemään, joten fiksuinta olisi katsoa mitä seuraa, se mitä 20 vuodessa on tullakseen tulee joka tapauksessa.

Reissussa kun olen niin en voi pasteta tähän perään toisella koneella olevaa linkkikasaa, josta voisitten sitten sanoa mikä niissä tutkimuksissa mättää, mutta jos muistan laitan sitten reissusta palattua. Minulle nuo kaikki on ihan yhtä epäluotettavia/luotettavia.

Mutta onko tämä sitten humpuukia eikä todellista erimielisyyttä ole ilmastonlämpenemisen syistä?
http://hummersandcigarettes.blogspot.com/2008/07/30000-scientists-say-global-warming-is.html

VilleValtteri

Lainaus käyttäjältä: jtbo - 27.08.2009, 17:06:58
Mutta onko tämä sitten humpuukia eikä todellista erimielisyyttä ole ilmastonlämpenemisen syistä?
http://hummersandcigarettes.blogspot.com/2008/07/30000-scientists-say-global-warming-is.html

On humpuukia, valitettavati. Mutta unohdetaanko nyt tämä juupas/eipäs, käykö sellainen? Jos vaikka keskusteltaisiin aiheesta, kuten ketjun avatessani ajattelin. Olisi kiva saada linkkejä tutkimuksiin ja vaikka muiden maiden harrastajien ajatuksiin asiasta. Onko tätä hirveästi edes pohdittu?
Joka pierua pidättää, sillä on muutakin salattavaa.

Kaizu

#18
Laajemmassa aikaskaalassa ei taida olla epäselvyyttä siitä missä mennään. Auringon säteilyteho on koko sen olemassaolon ajan pikkuhiljaa noussut ja nousee edelleen. Maapallon elämän on aika lähellä loppuaan. Maapallo on ollut olemassa n 4.5mrd vuotta ja elämää täällä puolet siitä, ehkä vähän enemmänkin. Jäljellä maapallolla lienee vielä 5mrd vuotta, ennekuin Aurinko sen paistaa olemattomiin. Elämällä ei ole kuitenkaan kuin noin puoli mrd vuotta ja sitten on meret keitetty kuiviin.
Lyhyemmässä aikaskaalassa ennustetaan että ihmiset omalla toiminnallaan lämmittävät maapalloa 0-100 astetta lähimmän tuhannen vuoden aikana. Joitain prosesseja tunnetaan ja niiden perusteella ennustetaan voimakasta lämpötilan nousua. Tiedetään myös että jotkut prosessit käynnistyvät lämpötilan nousun myötä ja tasapainottavat tilannetta. Toistaiseksi kenelläkään ei ole luotettavaa tietoa kokonaisuudesta, nouseeko lämpötila vähän vaiko paljon ja kuinka nopeasti. Onko jotain kynnyslämpötilaa jolloin homma riistäytyy käsistä kerralla.
Suomalaisia on niin vähän että meidän säästötoimilla ei ole kokonaisuuteen juurikaan vaikutusta. Touhottaminen perustuu ajatukseen "entä jos kaikki muutkin tekevät niin kuin me". Maapallon nykyisillekkään asukkaille ei riitä Suomalaista elintasoa muulla tavalla kuin että Suomalainen elintaso pudotetaan riittävän alas. Sitä meillä ollaan kovaa vauhtia tekemässä. Työnteon ja teollisuuden energian ja raaka-aineiden hinnat on osin ympäristösäädöksillä nostettu niin korkeaksi että ainellinen teollisuus ei täällä kannata. Se siirtyy sellaisiin maihin joissa sekä työ on halpaa että ympäristön tuhoutumisesta ei hirveästi piitata. Maailmanlaajuisesti tämä ei ole kestävä ratkaisu. Toisaalta tilannetta tasapainottaa se että meillä ei kohta ole varaa ostaa kaukoidässäkään tehtyjä tuotteita ja silloin tuotanto, ja samalla savuttaminen vähenee sielläkin.
Ja nyt aasin silta - tähtiharrastaja näkee tämän siinä että nyt tavallisellakin pulliaisella on varaa hankkia itselleen 20-30 senttinen putki seurantajalustalla.
Muutama vuosikymmen sitten tämä oli vain herrojen herkkua.
Jos ajatus siitä että lämpeneminen lisää ilmaston ääri-ilmiöitä pitää paikkansa, tulee myrskybongareille lisää havaittavaa. Muut joutuvat havaitsemaan kellertävän ilmamassan läpi niinä harvoina päivinä kun ei sada jotakin. Suomen ilmasto-olojen lämmetessä sekä moottoripyöräily- että veneilykausi pitenee.
Afrikassa taas alkaa tulla turhankin lämmin. Sieltä alkaa väkeä valua elinkelpoisille alueille. Jos emme pane rajoja kiinni ,on meillä hetken päästä väkeä huomattavasti nykyistä enemmän. Joukossa tulee väkisinkin joitain tähtiharrastajiakin joten tähtiharrastus  saa uutta verta. Ainoa asia jonka ilmeisesti tiedämme ilmaston muutoksesta on se että ilmasto jollain lailla muuttuu. Sitä muutosta tässä nyt pelätään.

Kaizu
Kai Forssen

jtbo

#19
Olisikohan tuohon pilvisyyden arvuuttelemiseen mitään apua näistä Ilmatieteenlaitoksen tilastoista, joista selviää ainakin aurinkoiset tunnit?
http://www.fmi.fi/saa/tilastot_9.html#2

Noista jos lämpötilojen muutosta vertaisi tosiaan 70 luvulta nykyisyyteen ja katsoisi kuinka pilvisyys on muuttunut lämpötilan suhteessa, niin ehkä voisi saada jotain viitettä siitä, mitä mahdollisesti tulee tapahtumaan lämpötilojen muuttuessa jatkossa. Pilvisyyteen toki vaikuttaa moni muukin tekijä, eikä kaikkia tekijöitä edes tiedetä, joten sinällään aika vaikea sitä on tietää millätavalla pilvisyys muuttuu. Jos esimerkiksi merivirroissa tapahtuu merkittäviä muutoksia, se voisi muuttaa tuota atlantin pilvitehdasta hyvinkin ja sillähän olisi valtava vaikutus meidän pilvitilanteeseen, tai ainakin sieltä noita matalapaineita puskee tänne ja matalapaineiden mukana tulee pilviä.

Tuossa on jotain pilvistä ja niiden muutoksesta, en ole linkkejä tutkinut sanotaanko siellä tarkemmin mitään ja lähinnä tuossakin on ilmeisesti keskitytty vain tiettyyn osaan merta, mikä vaikutus on Suomen päällä, tuskin sitä tietoa noillakaan on?
http://www.physorg.com/news167579418.html

Tuollaisella haulla tulee jotain vastaan, hirmuinen työ käydä vaan läpi noita...
http://www.google.fi/search?q=cloud+coverage+change+in+future+northern+europe

edit: yhdessä tuon haun linkeistä oli tälläinen pilviin liittyvä juttu, tuon lukaisemisessa meneekin sitten pari päivää  :tongue: :
http://www.atmos.washington.edu/CloudMap/Publications/WarrenEtal2007_CloudSurvey.pdf

Jarmo

Heitänpä muutaman kommentin tähän myös, vaikken olekaan tähtiharrastuksen tai ilmastonmuutoksen asiantuntija. Kiitän asiasta paljon enemmän tietävää kaveria oheisanalysoinnista ja ajatusten istuttamisesta päähäni ;)

Ensin varsinainen kysymys, eli kaukoputkien käytöstä ilmaston lämmetessä.

  Pilvisyys ja sään ääri-ilmiöt voivat lisääntyä tai ainakin muuttaa ajankohtiansa ja voimakkuuksiansa. Pasi Toiviaisen kertoman mukaan (varsinaista lähdettä ei muisteta) voipi olla niin että pilvisyys lisääntyy enemmän merialueilla ja vähenee maa-alueilla, mikä on tietty hyvä juttu kaukoputkeilun kannalta. Jos tuo pitää paikkansa, niin veikkaisin että sillä on merkitystä lähinnä mantereisen / merellisen ilmaston välillä, joten tiedä häntä mikä on tilanne Suomen kaltaisella väliinputoaja-alueella.
  Kaikki mitä-tapahtuu-kun-ilmasto-lämpenee-ennusteet on kuitenkin tehty siltä pohjalta että lämpeneminen on 2-3 astetta 100 vuoden kuluessa. Nykyisin näyttää kuitenkin siltä että se voi olla vieläkin rankempaa.. ja mallinnuksia tuo huomioonottaen ei ole tehty juurikaan/ollenkaan. Joten seuraukset voivat olla mitälienee.
  Pidemmällä aikaskaalalla ilmasto muuttuu ihan varmasti ja ihminen luultavasti tulee kärsimään muiden lajien joukossa. Sen verran nuori laji ollaan että ei ole mitään takeita pidemmästä säilymisestä... jääkausia tulee myös ennemmin tai myöhemmin. Ja 0,5-2 mrd vuoden sisällä ollaan kuitenkin kaikki kärvennytty, paitsi ehkä satunnainen kiven sisällä elävä bakteeri. Ja ne tuskin tähtiä tiirailevat ;)

Sitten ilmastonmuutoksesta yleensä.

  Yleisesti tieteen hyväksymiä asioita: 1) Ilmasto muuttuu, se on muuttunut suuntaan jos toiseen koko Maapallon historian ajan. Tämä näkyy esim tästä käppyrästä:  http://www.ruf.rice.edu/~leeman/GeoColumn.gif. Käppyrä näyttää siltä kuin viime aikoina lämpötila olisi vaihdellut paljon tiheämmin kuin ennen, mutta se johtuu vain siitä ettei vanhoista vaihteluista ole yhtä tarkkaa tietoa kuin nuoremmista. 2) Luontainen vaihtelu on hyvin suurta sekä ajallisesti että lämpötilallisesti ja johtuu mm. merivirtojen vaihteluista, kaasukehän koostumuksesta, vulkanismista, asteroiditörmäyksistä, auringon aktiivisuudesta, syitä ja vaikuttavia asioita on monia. Kun kaikki syyt ja niiden vuorovaikutus saadaan selville niin samalla koko Maapallon toiminta on selitetty, eli sitä on aika turha odotella lähiaikoina... mutta pinnan lämpötilan suurin vaikuttaja on luonnollisesti kuitenkin kasvihuoneilmiö, joka johtuu ilmakehän kaasupitoisuuksien muutoksesta. Erilaisten vaikuttavien juttujen aiheuttama merkittävyys ja feedback-mekanismin nopeus ei ole ihan tarkkaan tiedossa, erilaisia malleja löytyy mutta _oikeista_ ei ole varmuutta muuten kuin jälkikäteen. Siksi ei pidä takertua jonkun yksittäisen tyypin kertomaan asiaan vaan koittaa löytää infoa useista asioista. 3) Ihminen lisää toiminnallaan kasvihuonekaasujen pitoisuutta ilmakehässä. Hiilen kierto on luontaisesti paljon hitaampaa kuin fossiilisten materiaalien kaivaminen maasta ja levittäminen ilmaan polttamalla. 4) Ilmasto vaikuttaa lämpenevän nykyisin systemaattisesti. Lyhyellä aikaskaalalla se suosii joitain eliöitä, kun taas muut kärsivät. Mutta jos muutos jatkuu pidempään, niin voidaan kuitenkin puhua suuresta sukupuuttoaallosta, kun sopeutumattomat otukset kuolevat sankemmin joukoin. Ja se on ketjureaktio, kun ravintoketjusta tipahtelee lajeja pois. Aina joku laji selviää voittajana, ja täyttää jääneet lokerot adaptoituneilla jälkeläisillään pitkän ajan kuluessa, mutta ei se niitä kuolleita lohduta.
  Yleisesti en ymmärrä mitä pahaa on säästämisessä, oli se sitten sähkön tai polttoaineen tai muiden kulutusmateriaalien - oli ilmaston lämpeneminen sitten ihmisen aiheuttamaa tai ei. Joten en ymmärrä säästämisen purnaamistakaan, paitsi jos vain ollaan liian laiskoja. Sama kuin roskaamatta jättäminen kun liikkuu luonnossa. Kaikilla on kivempi olla kun ei nakella muovipulloja uimarannoille, eikö? Sama juttu vähemmän "roskaavien" tuotteiden tai hyödykkeiden suosimisessa. Jos taloudesta ollaan huolissaan, niin kehityksen painopisteiden muuttuminen ei ole ennenkään lopettanut talouden kehitystä. Joten ihan oikeasti on parempi toimia kuin ilmastonmuutos olisi jokaisen aiheuttamaa, vaikka siihen ei uskoisikaan. Se säästää rahaa ja on ympäristölle ihan varmasti parempi.

  Lainaus tältä tietävämmältä kaveriltani, se kun oli aika osuvasti sanottu: "Tietysti jos on sitä mieltä että IPCC on joku 'center of evil' niinkuin jotkut tuntuvat ajattelevan, niin silloin ei NASAankaan voine luottaa. Nuo kun lainaavat toisiaan [sen verran paljon] ristiin [ettei niiden tuloksia voi pitää juurikaan erillisinä]." Kyllä ne IPCCn tiedemiehet osaavat asiansa, samoin kuin "vastapuolen" porukatkin. Riippuu ihan siitä mitä yksityiskohtia tutkitaan ja sitä että miten herkkiä ne yksityiskohdat ovat ilmaston muutoksille. Sitten voidaankin miettiä että kummalla puolella on enemmän hävittävää, eli kummassa isommat tahot korruptoivat ja ohjaavat tutkimuksen suuntaa lobbauksellaan tai rahoituksellaan. Mutta eihän se tupakkakaan ole pitävästi todistetusti vaarallista... *khöm*

Jarmo

mistral

                 Morjens
  Olen vähän seurannut tätä aihetta ja tuon tähän mukaan autoilun. (suuri hiilidioksidin tuottaja tänä päivänä) Mielestäni henkilöautojen kilovatteja voitaisiin pudottaa reilusti (siis vaihtoehtoja moottorivalikoimaan) Jos 1000kg painavan auton saisi esim. 30-40kw moottorilla, se olisi ihan toimiva ajopeli 98% normaali ajoon. Toki ohituksissa täytyisi olla hyvin varovainen. Uskon kuitenkin, että nykyaikaisella moottoritekniikalla kulutus putoaisi alle 4 litran- jopa alle 3 litran . Jos mennään vieläkin pienemmälle kulutustasolle, niin ehkäpä hybridiauto, jossa olisi vaivaiset 10-15 kw, toimisi tyydyttävästi jopa Suomen talvioloissa. Pidän yksityisautoilua hyvin tärkeänä asiana ja mieluummin luovun ylimääräisistä kilovateista kuin omasta autosta.

Kaizu

Moottorin kilowatit alkavat tuottaa hiilidioksidipäästöjä vasta kun ne otetaan käyttöön. Hyötysuhde on oleellisempi tekijä.
Ilmanvastus kasvaa ajonopeuden kasvun neliössä ja nykyautossa suurin piirtein 100km/h nopeudessa ilmanvastus ja vierimisvastus ovat yhtäsuuria.
Vaimon auton ohjekirjassa kerrotaan että kulutus 80km/h nopeudella on 7l/100km ja nopeudella 210km/h 27l/100km. Siitä eteenpäin käyrän nousukulma on sama kuin avaruussukkulalla.

Alkukesästä ajelin hybridiautolla, hassu ajokokemus. Sain auton "käyntiin" muutamassa minuutissa kun painoin kojelaudassa ollutta virtakytkintä. Vähän pidempään meni ennenkuin ymmärsin että auto on toimintavalmis. Vasta kun olin ajanut parkkipaikalta ulos ja kiihdytin liikenteen sekaan, pärähti moottori käyntiin. Isosta näytöstä oli mielenkiintoista seurata mistä ajoenergia tulee ja mihin se menee. Aika äkkiä sitä huomasi ajavansa säästeliäästi eikä hukannut energiaa jarruissa lämmöksi vaan latasi sen moottorijarrutuksella takaisin akkuun. Ihan kiva "peli". Ohituksissa sitten oli kaikki moottorit käytössä ja vähän huono omatunto kunnes akku oli taas ladattu täyteen.

Kaizu
Kai Forssen

jtbo

#23
En ajatellut tuota ilmastojuttua kommentoida, kun aloittajakin pyysi, mutta tuosta autoilusta tein stat.fi:n tietojen pohjalta aikoinaan vähän suhdetta selventävää lisäystä heidän graafiinsa, oikeastaan tuo on hieman liioiteltu, sillä alle pikseliin jää tuossa tarkkuudessa, vaan ei alle pikselin oikein voi piirtää:


Tosin tein liikennekuolemista ja tupakka/alkoholikuolemistakin käppyrät, jotka aina yllättää sillä kuinka vähän liikenteessä kuolee porukkaa, ainakin omasta mielestäni se kuva minkä lehdistä jne saa ei ole sitä mitä tilastot kertovat.

Mutta ei noista sen enempää, kun pilviähän tässä piti ihmetellä ja pakkasaamujen pakokaasujen vesihöyryn muodostamista pilvistä ei taida olla kellään esittää mittaustilastoa?

Mitä tuumitte noista aiemmista pilvilinkeistä, saako niistä mitään tolkkua tulevaisuuden pilvisyyteen?

edit: jokohan nyt kuva suvaitsisi näkyä...

JussiR

Lainaus käyttäjältä: mistral - 30.08.2009, 17:55:06
                 Morjens
  Olen vähän seurannut tätä aihetta ja tuon tähän mukaan autoilun. (suuri hiilidioksidin tuottaja tänä päivänä) Mielestäni henkilöautojen kilovatteja voitaisiin pudottaa reilusti (siis vaihtoehtoja moottorivalikoimaan) Jos 1000kg painavan auton saisi esim. 30-40kw moottorilla, se olisi ihan toimiva ajopeli 98% normaali ajoon. Toki ohituksissa täytyisi olla hyvin varovainen. Uskon kuitenkin, että nykyaikaisella moottoritekniikalla kulutus putoaisi alle 4 litran- jopa alle 3 litran .
Lähes tuollainen auto on ollut olemassa jo 40 vuotta sitten. Nimittäin  VW kupla. Ainoa ero oli kulutuksessa, n,10 litraa satasella. Siihen verrattuna nykyiisen autoni kulutus 4,5 - 5 l/100km normaalissa ajossa tuntuu aika kohtuulliselta. Moottorina 1,9 Diesel. Ja aivan varmasti moottoritekniikka kehittyy jatkuvasti. Tuntuu vaan, että lisääntynyt paino vastaavasti syö saavutetun hyödyn.
Mielenkiintoinen huomio on, että vaikka tähänmennessä omistamieni autojen moottoritilavuus on aina noussut, niin käytännön kulutus on vastaavasti pienentynyt.
Moottorin hyötysuhde ja auton paino ovat tärkeimmät tekijät kulutuksen kannalta. Ja tietysti ajonopeus. Paljonkohan  Suomessa on teitä, joilla edes kesäaikaan saa ajaa yil 100 km/h?
JussiR

jtbo

Tuli käytyä Helsingissä mutka, kyllä siellä oli pitkästi 120 rajoitusta, mutta taitaa nuokin kaikki olla talvisin satkua?

Ilmanvastus tosiaan alkaa tosissaan tuntumaan vasta yli satkun nopeuksissa.

Jarkko.A

Sinänsä ihan oikein että moni ei ole kiinnostunut ekologisten tuotteiden ostamisesta. Jos tuote x on valmistettu tekniikalla, joka tuottaa 30 % vähemmän hiilidioksidia kuin y, mutta tämän ekologisen lisäarvon takia tuotetta myydäänkin 60 % enemmän, ollaan kuitenkin 12 % korkeammissa päästöissa kuin pelkän tuotteen y oston kanssa.

Itse vähennän päästöjäni usein 100 % jättämällä molemmat tuotteet ostamatta. Kuluttamisen vähentäminen on paljon tehokkaampi tapa vähentää päästöjä kuin vähäpäästöisen tuotteen ostaminen.

Meillä kulkee molemmat mopoilla jolloin päästään n. 1,8l / 100km kun säät sallivat ja talvella taas kulutus on n. 4l dieseliä / 100km.

jtbo

Kyllähän kaikessa järkevintä on tosiaan huomioida kokonaisuus, esim. harva pääsee yhtä vähäiseen jätemäärään mitä itse olen päässyt, pienin astia, maksimityhjennysväli ja silti puolet kerroista on tyhjillään astia, kertaakaan ei ole tainnut olla täynnä, pieni kulutus ja kestävät valinnat auttaa.

Pilvistä ja usvasta tosin ollaan kaukana...

Noinkohan muuten keinovalon määrä alkaa missään vaiheessa laskemaan tämän ilmastojutskan vaikutuksesta? Toki taloustilanteen vuoksi kunnat vähentävät turhaa valaistustaan, mutta onkohan oikeasti tulossa EU:n taholta kiristyneitä linjauksia valaistuksen suhteen?

Jarkko.A

Eu:lta on jo tullut katu- ja teollisuusvalaistukseen liittyvä ehdotus samoihin aikoihin kuin tuli tuo asteittain hehkulamput poistava säädös joka siis alkoi tässä kuussa. Hehkulamppujahan ei saa enää myydä kuin alle 100w teholla ja 2012 ei saa myydä enää minkäänlaisia hehkulamppuja.

Katuvaloissa on kai tarkoitus suosia led-valoja, en sitten tiedä miten paljon se tuottaa ongelmia kun niissä on laajempi spektri. Nykyisten lamppujen aiheuttaman valosaasteen voi kuitenkin poistaa filtterillä. Toisaalta hajavaloa on taas helpompi hallita ledeillä joten saa nähdä miten käy.

Yritän kaivaa työkoneelta sen ehdotuksen.

jtbo

Kuinkahan seeing kehittyy?

SpaceWeather.com kertoo kuinka tällä päivällä oli 150 vuotta sitten erikoinen tapahtuma, aurinkotuuli toi valtavan myrskyn magneettikenttään ja tuolloin auringossa oli vielä hiljainen vaihe menossa. Tuosta tuli sitten mieleen kuinka jostain luin, että tulivuoritoiminta vilkastuu, kun auringon toiminta hiipuu.

Tuossa siitä kerrotaan jotain.
http://www.agu.org/pubs/crossref/1989/JB094iB12p17371.shtml

Nythän on veikkailtu, että lähivuosina jäisi tuo auringon aktiivisuus aiempaa selvästi alemmalle tasolle ja jos tämä kiivastuttaa tulivuoritoimintaa, niin eikös tästä seuraa epäpuhtauksia ilmakehään ja sitä kautta heikompi seeing?

Wikipediassa luki, että nyt olisi moderni minimi auringon toiminnassa, onko tuo virallista vai joku taas vähän muokkaillut?