En löytänyt aiheesta tuoretta keskustelua, joten pistän nyt uuden aiheen pystyyn.
Miten ilmaston lämpenemiseen tulisi suhtautua tähtiharrastuksen kannalta? Kysymys on sikäli hölmö, että ilmaston lämpeneminen on uhka elämälle sinänsä, ja ilman elämää ei ole tähtiharrastusta - mutta jos ajatellaan asiaa lyhyemmällä aikavälillä. Puuttumatta nyt eri keskustelupalstojen pseudotieteelliseen juupas/eipäs -jankkaamiseen ilmastonmuutoksen todellisuudesta, olisi mukava tietää lisääkö keskimääräinen lämpeneminen pilvisyyttä vai kenties päinvastoin?? Entä ilmakehän rauhattomuutta muuten?
Pilviähän syntyy ymmärtääkseni monenlaisten mekanismien kautta, kuten kasvien yhteyttämisen yhteydessä, puhtaasti vesistöjen haihtumisen seurauksena, sekä sitten erilaisten bakteerien ja levien tuottamana nyt ainakin. En todellakaan ole alan tutkija, joten mikäli menen metsään näissä oletuksissani, niin korjatkaa toki. Maalaisjärjellä ajatellen ilman hiilidioksidipitoisuuden kasvaessa kasvit tavallaan "lannoittuvat" ilmasta, ja toimivat hiilinieluna lisääntyvälle hiilidioksidille. Saturaatiopiste on kuitenkin olemassa, jonka jälkeen kasvien lisääntynyt altistuminen CO2:lle ei enää jelppaa kasvin kasvua. Lukemani perusteella tämä raja on jopa aika alhaalla, eikä ilman metsien lisääntymistä sanottavaa apua ilmastonmuutoksen torjuntaan ainakaan olisi olemassa. Mutta miten tämä vaikuttaa pilvien muodostumiseen? Lisääntynyt aerosolituotanto ainakin on yksi tekijä jonka on todettu olevan yhteydessä ilmaston lämpenemiseen. Nämä pienhiukkaset sitten lisäävät pilvisyyttä ja viilentävät ilmastoa - mutta haittaavat tähtiharrastusta.
Voisi kuvitella sään ääri-ilmiöiden lisääntyessä myös havainto-olosuhteiden muuttuvan huonommaksi, vai voisiko? Onko tästä jollain tarkempaa tietoa?
Pasi Toiviaisen "Ilmastonmuutos. Nyt." -kirja on mainio opus aiheeseen, mutta ei sekään tietenkään tältä kantilta asiaa suoraan valaise.
Sen lisäksi että mainitsemasi ääri-ilmasto-olot uhkaavat laajempien alueiden oloja (rajut myrskyt, tulvat, merenpinnan nousu), myös paikallisemmat mikroilmaston muutokset ovat oleellisia.
Kun maaperä ei jäähdy / jäädy kunnolla (ei saada ns. kunnon talvea), vaan keli on koko ajan lähellä nollaa tai sen yli, sumua ja utua muodostuu todella paljon. Tämä johtaa tilanteeseen, että suhteellisesti lämpimämmästä maasta nouseva utu voi olla vallitseva, vaikka pilviä ei paljon olisi.
Pilvien määrä sinällään myös kasvaa, ja jos onkin pilvetöntä, melko varmasti tuulee. Toisaalta maisema on lumettomana pimeämpi, mutta se ei paljon sumun keskellä lohduta. Viime syksy oli karmaiseva esimerkki sumusta, valitettavasti. Toivotaan nyt parempaa!
Eikös se ole niin, että kasvihuoneilmiön tehostuessa maapallolle tulevasta auringon säteilyenergiasta jää ilmakehään suurempi määrä kuin aikaisemmin.
Maalaisjärjellä ajateltuna lisäenergia tarkoittaa lisää liikettä ilmakehässä, jolloin ilmakehä on rauhattomampi joka tietysti haittaa seeingiä.
Tuohon kun lisää ylimääräisen kosteuden yllä kuvatun ilmiön myötä, tulee havaitsemisesta vaikeampaa.
Mielenkiintoinen aihe tosiaan!
Ihan pakko aluksi sanoa pari sanaa itse käsiteltävästä ilmiöstä noin yleisesti. Villevaltteri: Mainitsit kirjoituksessasi, että ilmastonmuutos uhkaa elämää. Tämä ei kuitenkaan ole näin yksioikoista, nimittäin tietyt lajit kärsivät ilmaston lämpenemisen seurauksista, kun taas toiset hyötyvät.
Mutta mitä tähtiharrstukseen tulee, niin asiaa voisi lähteä pohtimaan suomalaisen harrastajan näkökulmasta. Ainakin talvet lyhenevät ja muuttuvat vähälumisemmiksi, mikä on hyvä asia harrastuksen kannalta, nimittäin talvisin lumi heijastaa hajavaloa taivaalle, ja heikentää näin taustataivaan tumuutta. (Toki tämän aspektin tärkeys riippuu siitä, mitä havaitsee). Lisäksi havaintopaikoille on helpompi mennä, jos on vähemmän lunta! Syksyisin siis riittänee hyviä ilmoja pidempään, toisaalta jos pilvisyys ja sumut lisääntyvät, niin liekö tästä sitten iloa?
Kuitenkin tämä koko ilmastonlämpenemisprosessi on sellainen, että siitä eivät edes tutkijat ole yksimielisiä. Vallitseva konsensus on kuitenkin, että ilmasto lämpenee. Kuitenkin jää nähtäväksi, mitkä ennusteet ja mallinnukset osuvat lähimmäksi todellista tilannetta.
Tieteellisellä tasolla keskusteleminen aiheesta, joka on saanut uskonnolliset mittasuhteet on aina hankalaa.
Vastaus pilviin on mielestäni historiassa, mutta onko pilviä kartoitettu riittävän kauan onkin toinen juttu.
Mutta, jos ajatellaan että ilmasto nyt lämpenisi vaikka sen pari astetta, niin sehän tarkoittaisi sitä että täällä saattaisi talvi nykymuodossaan lakata ja meidän tähtiharrastuksen kannalta asia olisi vain positiivinen, kun ei olisi utua, voisipa myös nuo pilvien reititkin muuttua, joskus luin juttua siitä kuinka tämä meille pilviä tuova virtaus saattaisi tulevaisuudessa siirtyä pohjoisemmaksi ja tätä kautta pilvisyyden kokonaisuuden lisääntyminen ei koskettaisi meidän aluetta, täällä pilvisyys oikeastaan vähenisi.
Vaan hankala noita on arvioida mitenkään luotettavasti, kun niin kova prosentti ilmastotieteestä on tällä hetkellä poliittisten tavoitteiden ajamista, etten ainakaan itse osaa sanoa mikä väittämä on tiedettä ja mikä tieteeltä kalskahtavaa politiikkaa, yritä siinä sitten arvella miten ne kelit lopulta kehittyy jatkossa :sad:
Jos enemmistö on oikeassa, niin tällöin CO2 ei olisi aiheuttanutkaan lämpenemistä ja olisi mahdollista ettei ilmasto käyttäydykkään jatkuvan lämpenemisen mallin mukaan, tällöin meillä olisi tulevaisuudessa sama tilanne kuin menneisyydessä pilvien osalta, esim. jotain 70-80 lukujen tapaista, muistaako joku millaista harrastaminen oli pilvisyyden kannalta tuolloin (toki aika kultaa muistot)?
Yksi tosin on varmaa, tähtiharrastaja manaa tulevaisuudessakin sitä, että pilvilautta iskee päälle heti kun kerkeää saamaan kaluston kuvauskuntoon :tongue:
Lainaus käyttäjältä: Aldebaran - 27.08.2009, 12:07:45
Villevaltteri: Mainitsit kirjoituksessasi, että ilmastonmuutos uhkaa elämää. Tämä ei kuitenkaan ole näin yksioikoista, nimittäin tietyt lajit kärsivät ilmaston lämpenemisen seurauksista, kun taas toiset hyötyvät.
Jeh, selvennetään hiukan: eli siis lajien monimuotoisuus on vaarassa, sekä myös ihmisen hyvinvointi ja tulevaisuus. Ei liene todennäköistä, että elämä sinällään loppuisi tykkänään, en minäkään sitä tarkoittanut. Amazonian syöksykierre jyrkkenee kuivuvan ja lämpenevän ilmaston vuoksi, samoin merten eliökirjon on todettu olevan vakavasti yksipuolistumassa... joten ihmisen ja tähtiharrastajan kannalta kyseessä on vakava paikka. Bakteerit kyllä selviävät, ja moni muukin elämänmuoto. Toisille koko sopasta on vain etua.
Lainaus käyttäjältä: VilleValtteri - 27.08.2009, 13:16:52
Jeh, selvennetään hiukan: eli siis lajien monimuotoisuus on vaarassa, sekä myös ihmisen hyvinvointi ja tulevaisuus. Ei liene todennäköistä, että elämä sinällään loppuisi tykkänään, en minäkään sitä tarkoittanut. Amazonian syöksykierre jyrkkenee kuivuvan ja lämpenevän ilmaston vuoksi, samoin merten eliökirjon on todettu olevan vakavasti yksipuolistumassa... joten ihmisen ja tähtiharrastajan kannalta kyseessä on vakava paikka. Bakteerit kyllä selviävät, ja moni muukin elämänmuoto. Toisille koko sopasta on vain etua.
Totta, lajien monimuotoisuus on vaarantunut ihmisen toiminnan vuoksi, ja tämä ilmaston lämpeneminen kytkeytyy hyvin vahvasti ihmisen toimintaan, ainakin nykyisen konsensuksen mukaan.
Tulipa mieleeni eräs toinen asia, joka uhkaa tähtiharrastusta enemmän ja suoremmin kuin jokin epämääräinen ilmastonmuutos: nimittäin valosaaste. Itseasiassa tämä valosaaste kytkeytyy myös ilmastonmuutokseen ja energiapolitiikkaan. Kaiken aikaa pidetään turhaan valoja päällä, joista ei ole mitään hyötyä. Ne vain häikäisevät ja tuhlaavat energiaa, joka on tuotettu fossiilisista polttoaineista, jotka kiihdyttävät ilmaston lämpenemistä. Kun vain päättäjät saataisiin ymmärtämään tämä asia, niin riitä hyötyisivät sekä tähtiharrastajat, veronmaksajat (jostainhan ne katuvalojenkin kustannukset revitään) että luonto ja ympäristö!
Ihminen on selvinnyt jopa jääkaudesta, välillä on kanta tosin ollut aika suppea.
Tähtiharrastaminen Suomessa toki loppuu aikanaan, lämpeneminen mielestäni kuitenkin edesauttaa olosuhteita täällä, jos kelit ovat Hawajin tasoa, mutta ilmakehä on ohkaisempi, niin eikös tuo takaisi teoriassa parempia olosuhteita?
Vaikea itseni on kyllä uskoa kaikkea mitä sanotaan tuosta lämpenemisestä, on ollut niin paljon tavoitehakuista politikointia asian tiimoilta, että väkisin sitä ajattelee asiassa olevan jotain hämärää.
20-6000 vuoden kuluttua olen nähnyt arvioita seuraavasta jääkaudesta, tuntuvat nuo ennustukset nykyään kiihtyvän, mutta mikäli tuollainen tulee, niin Suomi on heikoilla silloin ja täkäläiset harrastajat joutuvat siirtymään paremmille asuinseuduille.
Olen kuitenkin sitä mieltä ettei oikein nykytilanteessa voi mistään olla varma, aivan liikaa ristiriitaisia väitteitä tiedemiesten tahoilta.
Amerikassa sään ennustajat ennustavat erityisen kylmää talvea, ehkä tänne meillekkin siitä tulisi osa ja ensi talvi olisi usvan suhteen armollinen, lähiaikojen sääennusteet lienevät yhä politiikasta vapaita, joten en kovin kovasti noihin muihin arvioihin kiinnittäisi huomiota vielä tässä vaiheessa, etenkin kun raportit ja data eivät kerro samaa.
Jos säänkehitys jatkuu samana kuin täällä tähän asti ollut, niin sinällään tästä havaintokaudesta tulisi ihan hyvä, lätäköt ovat olleet jäässä jo useana yönä, ennätys on -3C tässä kuussa N62 piirillä.
Aldebaran tuossa kerkesi postaamaan väliin ja kertoo konsensuksesta, jos yli 30 000 tiedemiestä sanoo ettei ihmisen toiminta ole aiheuttanut nykyistä lämpenemistä ja noin 2000 sanoo, että on aiheuttanut, niin missä tässä on konsensus? Konsensus tarkoittaakin IPCC:n sisäistä konsensusta asiaa tutkineiden mukaan, kun olemme näin tiedefoorumilla, niin näkisin, että pitäydyttäisiin tieteellisissä tosiseikoissa, eikä mentäisi asioiden edelle.
Eipä yksikään vakavasti otettava tieteeharjoittaja kiistä ilmastonmuutosta ja sen yhteyttä ihmisen toimintaan.
Lainaus käyttäjältä: jtbo - 27.08.2009, 14:23:42
Aldebaran tuossa kerkesi postaamaan väliin ja kertoo konsensuksesta, jos yli 30 000 tiedemiestä sanoo ettei ihmisen toiminta ole aiheuttanut nykyistä lämpenemistä ja noin 2000 sanoo, että on aiheuttanut, niin missä tässä on konsensus? Konsensus tarkoittaakin IPCC:n sisäistä konsensusta asiaa tutkineiden mukaan, kun olemme näin tiedefoorumilla, niin näkisin, että pitäydyttäisiin tieteellisissä tosiseikoissa, eikä mentäisi asioiden edelle.
Joo, näinhän se kai menee. Asian suhteen tuntuu olevan kaksi koulukuntaa, IPCC (lue: ilmasto lämpenee) ja muut (lue: ilmasto ei lämpene). Itse en ole kovin syvällisesti asiaan perehtynyt, joten en koe, että minulla olisi minkäänlaista kompetenssia sanoa asiasta juuta tai jaata. Lähinnä seuraan sivusta, että missä mennään ja millaisia kantoja eri ryhmillä ja tahoilla on. Kyllä tämä ilmastonmuutos -soppa on saanut jo sellaiset mittasuhteet, että koko touhu alkaa tosiaan muistuttaa enemmän sirkusta, kuin vakavaa tieteellistä keskustelua.
Lainaus käyttäjältä: Mare Nectaris - 27.08.2009, 14:34:12
Eipä yksikään vakavasti otettava tieteeharjoittaja kiistä ilmastonmuutosta ja sen yhteyttä ihmisen toimintaan.
Ei niin. Itse asiassa koko paletista taitaa olla aika lailla tyhjentävää tietoa jo nyt. Olisi mukava tietää, miten esimerkiksi kotikulmillani 20 vuoden päästä voi tiirailla ylöspäin, tapahtuuko kaikki vielä nykyistäkin harvemmin - pilvilauttojen niin salliessa - vai ollaanko yhä enemmän kirkkaiden kelien suojissa? Eipä taida ihan varmaa vastausta olla vielä olemassa.
Ihminen ja ilmastokeskustelu - tässä on turvallisuudentunteen dilemma nähdäkseni vahvasti mukana. Hammassärkykään ei tunnu yhtään niin pahalta jos ottaa pari kaljaa ja päättää unohtaa asian. Jossain vaiheessa vain on pakko reagoida, kun maton alle ei enää kompastumatta mahdu enempää.
Kuten yllä mainitaankin, valosaaste ilman muuta on tähän kytköksissä, samoin kuin kaikki turhaakin turhemmat sähkövatkaimet joilla ei tee todellisuudessa mitään, vrt uudet lcd-näytölliset lankapuhelimet, joissa on näyttö vain siksi, että siihen saa näppärästi firman logon loistamaan pimeässä... meillähän näitä ei tietenkään ole... khrhm...
Tässä vielä linkki tuohon IPCC -raporttikokoelmaan (http://www.ipcc.ch/publications_and_data/publications_and_data_reports.htm). Kyllä se on täysin vakavasti otettavaa tieteellistä keskustelua.
Lainaus käyttäjältä: Mare Nectaris - 27.08.2009, 15:17:29
Tässä vielä linkki tuohon IPCC -raporttikokoelmaan (http://www.ipcc.ch/publications_and_data/publications_and_data_reports.htm). Kyllä se on täysin vakavasti otettavaa tieteellistä keskustelua.
Kiitos linkistä, täytyypä käydä tonkimassa kun aihe kiinnostaa.
Ilmasto ja sää pitäisi kaikkien tietysti muistaa pitää erillään käsitteellisesti. Yhden tai vaikka kymmenenkään talven kokemukset eivät vielä kerro totuutta, enemmän pelottaa pidempiaikainen kehitys...
Lainaus käyttäjältä: Mare Nectaris - 27.08.2009, 14:34:12
Eipä yksikään vakavasti otettava tieteeharjoittaja kiistä ilmastonmuutosta ja sen yhteyttä ihmisen toimintaan.
Olen seurannut tätä ilmastodebaattia muutaman vuoden ja yksi asia on käynyt selväksi, vain tietyn mallin mukaan asiaa lähestyvät otetaan vakavasti, koko tieteenhaara on niin pahasti vääristynyt, etten usko todellisten tieteellisesti pätevien vastauksien tulevan julki kuin joskus kymmenien vuosien kuluttua.
Muualla kuin Suomessa on ainakin hyvin vahvoja singaaleja näkyvissä siitä kuinka ihmisen aiheuttama lämpeneminen ei olekkaan enää aivan niin itsestäänselvää, on noussut esille auringon osuus, jonka sanovat olevan vähintään sen minkä tuo co2 joka täällä Suomessa on aika uusi buumi valtaväestön keskuudessa.
Nyt aletaan vasta vähitellen ymmärtää auringon roolia, on yhä liikaa asioita joita ei tiedetä.
Vasta äskettäin todettiin auringon olevan vaikutukseltaan vähintään yhtä suuri kuin co2:n on arveltu olevan, lisäksi on havaittu, että edellisen jääkauden päätti auringon lisääntynyt toiminta (josta seurasi lisääntynyt co2), jos uskonasioita aletaan puimaan, niin itse uskon, että vasta aletaan ymmärtämään niitä peruskäsitteitä mitä tarvitaan, jotta ymmärrettäisiin ilmaston toimintaa.
Mielestäni tiede ei omaa ennakkokäsityksiä, tiede vain pyrkii määrittelemään olemassa olevan asian teorian avulla, eikä tieteeseen sovi näinollen politiikka tai mikään muukaan tavoitehakuisuus. Tieteessä ei myöskään voi olla totuutta, on vain teorioita jotka nykyisen käsityksen mukaan ovat päteviä, jotta tieteen nykymalli toimisi, tulee olla mahdollista kyseenalaista ja testata teorioita, mikä ei ole mahdollista jos tieteenharjoittajan pitää omata tietty kanta ollakseen vakavasti otettava.
Mielestäni ihmisen vaikutus ilmastonlämpenemiseen on asia, josta ei ole pätevää teoriaa julkaistu, on vain muutaman henkilön näkökanta, jota erinäiset tahot tukevat, jopa dataa vääristellen (esim. Mann ja puurengastutkimus).
http://www.canadafreepress.com/index.php/article/3021 (http://www.canadafreepress.com/index.php/article/3021)
Tälläiset uutiset ovat liian usein olleet todellisuutta (En muista onko Suomessa koskaan uutisoitu noista ongelmista?):
http://www.telegraph.co.uk/comment/columnists/christopherbooker/3563532/The-world-has-never-seen-such-freezing-heat.html (http://www.telegraph.co.uk/comment/columnists/christopherbooker/3563532/The-world-has-never-seen-such-freezing-heat.html)
Toki ilmasto on lämennyt, mutta tällä planeetalla ei ole nähdäkseni yhtään ihmistä joka voi osoittaa yksittäisen syypään lämpenemiseen, enkä ole nähnyt kovin paljoa yksimielisyyttä noista eri osatekijöistäkään.
Jos tämä poliittinen tavoitehakuisuus saa aikaan sen, että suuriyleisö alkaa suhtautumaan negatiivisesti tieteeseen, me häviämme paljon, niin unohtuu valosaasteen vähentäminen yms. Nyt kun on jääkaudella pelottelevat uutiset yleistyneet olen nähnyt jo tuon suuntaista reagoimista.
Tämän kaiken takia en näe mitään mieltä vetää minkäänlaisia johtopäätöksiä nykytietämyksen valossa siitä onko meillä 20 vuoden päästä lämpimämpää, kylmempää vai samanlaista, kukaan ei oikeasti tunnu tietävän, mutta näkemyksiä riittää yksittäisten parametrien perusteella.
Vain aika näyttää miten asia oikeasti on, sitä ennen itse ainakin koetan välttää hyppäämistä mihinkään buumiin, etenkin kun joillain tahoilla on tässäkin taloudellisia sekä poliittisia intressejä, ainakin IPCC/Gore on menettänyt kaiken uskottavuuden silmissäni paikkaansa pitämättömillä väittämillä, vaikka IPCC:ssä tutkijoiden työ olisikin pätevää, niin niitä vääristellään sitten muottiin sopiviksi raporteissa, siksihän maailman johtava myrskyasiantuntijakin erosi IPCC:stä.
edit: Niin, onhan tässä toisaalta hyviäkin puolia, täällä ainakin taloustilanne yhdessä tämän ilmastojutun kanssa oli pehmittänyt asenteet katuvalojen pimentämiseksi, joten omaa harrastusta itse tämä buumi on kyllä auttanut, muiden sääosien osalta joutuu odottamaan pari vuotta kokemuksia.
edit2: Milloinkas muiden mielestä ilmastonmuutos alkoi?
Itselleni tulee tuntuma, että aina kun puhutaan ilmastonmuutoksesta käsitetään 1850-nykyhetki välistä aikaa, mutta ilmastonmuutos itsessään on tainnut olla olemassa nykymuodossaan jo 2 miljoonaa vuotta, koknaisuutena ehkä niin kauan kuin planeettakin?
Lainaus käyttäjältä: jtbo - 27.08.2009, 15:24:00
Mielestäni tiede ei omaa ennakkokäsityksiä, tiede vain pyrkii määrittelemään olemassa olevan asian teorian avulla, eikä tieteeseen sovi näinollen politiikka tai mikään muukaan tavoitehakuisuus. Tieteessä ei myöskään voi olla totuutta, on vain teorioita jotka nykyisen käsityksen mukaan ovat päteviä, jotta tieteen nykymalli toimisi, tulee olla mahdollista kyseenalaista ja testata teorioita, mikä ei ole mahdollista jos tieteenharjoittajan pitää omata tietty kanta ollakseen vakavasti otettava.
Tiedettä tehdään mahdollisimman luotettavien havaintojen nojalla, joita tulkitaan teorian nojalla. Teoriaa muutetaan, jos havainto niin edellyttää.
Kannattaa perehtyä noihin mainittuihin raportteihin sekä niissä käytettyihin metodeihin, jotka myös esitellään tarkasti. Tiede ei ole "totuutta tai epätotuutta", vaan perusteltua ja keskusteltavissa olevaa, avointa näyttöä, joka nojaa luotettaviin havaintoihin ja menetelmiin.
Valitettavasti ilmastonmuutoksen vastustaminen on enimmäkseen perustelemattomiin uskomuksiin, epämääräisiin viitteisiin ja väitteisiin sekä suoranaiseen propagandaan nojaavaa poliittista toimintaa. - Siinä suhteessa sekä ilmastonmuutos että sen vastustaminen ovat ihmisen toiminnan seurausta.
Netti pursuaa pseudotietoutta, valitettavasti. Tieteellinen tutkiminen edellyttää näyttöä, ja sitä on em. raporteissa riittämiin tarjolla.
Lainaus käyttäjältä: Mare Nectaris - 27.08.2009, 15:55:13
Tieteellinen tutkiminen edellyttää näyttöä, ja sitä on em. raporteissa riittämiin tarjolla.
Näyttöä löytyy myös edellä väitetyn Auringon osuuden vähyydestä... tietysti Auringon säteilyhän meitä täällä lämmittää, mutta Auringon aktiivisuudella ei ole osoitettu olevan minkäänlaista korrelaatiota ilmaston lämpenemiseen. Tämä teoria on kaluttu jo loppuun. Jos joku tosissaan väittää, ettei ilmaston lämpenemisen yhteyttä ihmisen toimintaan ei muka ole osoitettu, voin ilomielin alkaa lappamaan tähän ketjuun sitä aineistoa, mutta onko se todella tarpeen? Ilmastoänkyrät usein juuri esiintyvät tieteilijöinä tai tieteen puolestapuhujina, mutta MN:n kommentin mukaisesti unohtavat sen, että tiede nimenomaan lyö tutkittua tietoa pöytään, josta sitten keskustellaan ja joka hylätään jos näyttöä ei ole. Tähän keskusteluun ovat änkyrätkin tervetulleita, mutta kestävää todistusaineistoa on kovin vähän esittää.
Valitettavan moni on "katsotaan 20 vuoden päästä" -linjalla, ja pahoin pelkään että sillä tiellä mennään metsään vielä pahemman kerran. Toistan edelleen samaa psykologian luennoilla opittua mantraa (pun intended): ihminen kiistää itselleen ja hyvinvoinnilleen uhkaavien tekijöiden olemassaolon, vakuuttelee itselleen että kaikki on hyvin, ja tukehtuu omaan p*****nsa. Ympäristöasioissa tämä voi kirjaimellisestikin napsahtaa kohdalleen.
Minä en ole tiedemies, mutta minä en myöskään ole uskovainen mies, jos minä luen että kymmenet tuhannet tiedemiehet sanovat ei ja pari tuhatta sanoo joo, niin kumpaanko tahoon luotan?
En kumpaankaan.
Tässä maassa on talous kuralla ja jos ajatellaan saavutettava muutos / käytetty euro periaatteella, niin en näe ilmastonmuutoksen torjumisessa mitään järkeä, niin pieni se meidän tuottama osuus on maailman mittakaavassa. Ja mites sitten harrastetaan tähtitiedettä, kun ei ole varaa enää edes sapuskaan?
Tuossa vaiheessa se lämpeneminen alkaa olemaankin sitten hyvä juttu, ei palellu talvella, ellei sitten nuo muutamat tiedemiehet ole oikeassa ennustaessaan niitä jääkausia lähiajoiksi.
20 vuodessa ei Suomi kuitenkaan voi saada aikaan muutosta suuntaan tai toiseen, niin suuria yhteiskunnallisia muutoksia ei vaan pystytä tekemään, joten fiksuinta olisi katsoa mitä seuraa, se mitä 20 vuodessa on tullakseen tulee joka tapauksessa.
Reissussa kun olen niin en voi pasteta tähän perään toisella koneella olevaa linkkikasaa, josta voisitten sitten sanoa mikä niissä tutkimuksissa mättää, mutta jos muistan laitan sitten reissusta palattua. Minulle nuo kaikki on ihan yhtä epäluotettavia/luotettavia.
Mutta onko tämä sitten humpuukia eikä todellista erimielisyyttä ole ilmastonlämpenemisen syistä?
http://hummersandcigarettes.blogspot.com/2008/07/30000-scientists-say-global-warming-is.html (http://hummersandcigarettes.blogspot.com/2008/07/30000-scientists-say-global-warming-is.html)
Lainaus käyttäjältä: jtbo - 27.08.2009, 17:06:58
Mutta onko tämä sitten humpuukia eikä todellista erimielisyyttä ole ilmastonlämpenemisen syistä?
http://hummersandcigarettes.blogspot.com/2008/07/30000-scientists-say-global-warming-is.html (http://hummersandcigarettes.blogspot.com/2008/07/30000-scientists-say-global-warming-is.html)
On humpuukia, valitettavati. Mutta unohdetaanko nyt tämä juupas/eipäs, käykö sellainen? Jos vaikka keskusteltaisiin aiheesta, kuten ketjun avatessani ajattelin. Olisi kiva saada linkkejä tutkimuksiin ja vaikka muiden maiden harrastajien ajatuksiin asiasta. Onko tätä hirveästi edes pohdittu?
Laajemmassa aikaskaalassa ei taida olla epäselvyyttä siitä missä mennään. Auringon säteilyteho on koko sen olemassaolon ajan pikkuhiljaa noussut ja nousee edelleen. Maapallon elämän on aika lähellä loppuaan. Maapallo on ollut olemassa n 4.5mrd vuotta ja elämää täällä puolet siitä, ehkä vähän enemmänkin. Jäljellä maapallolla lienee vielä 5mrd vuotta, ennekuin Aurinko sen paistaa olemattomiin. Elämällä ei ole kuitenkaan kuin noin puoli mrd vuotta ja sitten on meret keitetty kuiviin.
Lyhyemmässä aikaskaalassa ennustetaan että ihmiset omalla toiminnallaan lämmittävät maapalloa 0-100 astetta lähimmän tuhannen vuoden aikana. Joitain prosesseja tunnetaan ja niiden perusteella ennustetaan voimakasta lämpötilan nousua. Tiedetään myös että jotkut prosessit käynnistyvät lämpötilan nousun myötä ja tasapainottavat tilannetta. Toistaiseksi kenelläkään ei ole luotettavaa tietoa kokonaisuudesta, nouseeko lämpötila vähän vaiko paljon ja kuinka nopeasti. Onko jotain kynnyslämpötilaa jolloin homma riistäytyy käsistä kerralla.
Suomalaisia on niin vähän että meidän säästötoimilla ei ole kokonaisuuteen juurikaan vaikutusta. Touhottaminen perustuu ajatukseen "entä jos kaikki muutkin tekevät niin kuin me". Maapallon nykyisillekkään asukkaille ei riitä Suomalaista elintasoa muulla tavalla kuin että Suomalainen elintaso pudotetaan riittävän alas. Sitä meillä ollaan kovaa vauhtia tekemässä. Työnteon ja teollisuuden energian ja raaka-aineiden hinnat on osin ympäristösäädöksillä nostettu niin korkeaksi että ainellinen teollisuus ei täällä kannata. Se siirtyy sellaisiin maihin joissa sekä työ on halpaa että ympäristön tuhoutumisesta ei hirveästi piitata. Maailmanlaajuisesti tämä ei ole kestävä ratkaisu. Toisaalta tilannetta tasapainottaa se että meillä ei kohta ole varaa ostaa kaukoidässäkään tehtyjä tuotteita ja silloin tuotanto, ja samalla savuttaminen vähenee sielläkin.
Ja nyt aasin silta - tähtiharrastaja näkee tämän siinä että nyt tavallisellakin pulliaisella on varaa hankkia itselleen 20-30 senttinen putki seurantajalustalla.
Muutama vuosikymmen sitten tämä oli vain herrojen herkkua.
Jos ajatus siitä että lämpeneminen lisää ilmaston ääri-ilmiöitä pitää paikkansa, tulee myrskybongareille lisää havaittavaa. Muut joutuvat havaitsemaan kellertävän ilmamassan läpi niinä harvoina päivinä kun ei sada jotakin. Suomen ilmasto-olojen lämmetessä sekä moottoripyöräily- että veneilykausi pitenee.
Afrikassa taas alkaa tulla turhankin lämmin. Sieltä alkaa väkeä valua elinkelpoisille alueille. Jos emme pane rajoja kiinni ,on meillä hetken päästä väkeä huomattavasti nykyistä enemmän. Joukossa tulee väkisinkin joitain tähtiharrastajiakin joten tähtiharrastus saa uutta verta. Ainoa asia jonka ilmeisesti tiedämme ilmaston muutoksesta on se että ilmasto jollain lailla muuttuu. Sitä muutosta tässä nyt pelätään.
Kaizu
Olisikohan tuohon pilvisyyden arvuuttelemiseen mitään apua näistä Ilmatieteenlaitoksen tilastoista, joista selviää ainakin aurinkoiset tunnit?
http://www.fmi.fi/saa/tilastot_9.html#2 (http://www.fmi.fi/saa/tilastot_9.html#2)
Noista jos lämpötilojen muutosta vertaisi tosiaan 70 luvulta nykyisyyteen ja katsoisi kuinka pilvisyys on muuttunut lämpötilan suhteessa, niin ehkä voisi saada jotain viitettä siitä, mitä mahdollisesti tulee tapahtumaan lämpötilojen muuttuessa jatkossa. Pilvisyyteen toki vaikuttaa moni muukin tekijä, eikä kaikkia tekijöitä edes tiedetä, joten sinällään aika vaikea sitä on tietää millätavalla pilvisyys muuttuu. Jos esimerkiksi merivirroissa tapahtuu merkittäviä muutoksia, se voisi muuttaa tuota atlantin pilvitehdasta hyvinkin ja sillähän olisi valtava vaikutus meidän pilvitilanteeseen, tai ainakin sieltä noita matalapaineita puskee tänne ja matalapaineiden mukana tulee pilviä.
Tuossa on jotain pilvistä ja niiden muutoksesta, en ole linkkejä tutkinut sanotaanko siellä tarkemmin mitään ja lähinnä tuossakin on ilmeisesti keskitytty vain tiettyyn osaan merta, mikä vaikutus on Suomen päällä, tuskin sitä tietoa noillakaan on?
http://www.physorg.com/news167579418.html (http://www.physorg.com/news167579418.html)
Tuollaisella haulla tulee jotain vastaan, hirmuinen työ käydä vaan läpi noita...
http://www.google.fi/search?q=cloud+coverage+change+in+future+northern+europe (http://www.google.fi/search?q=cloud+coverage+change+in+future+northern+europe)
edit: yhdessä tuon haun linkeistä oli tälläinen pilviin liittyvä juttu, tuon lukaisemisessa meneekin sitten pari päivää :tongue: :
http://www.atmos.washington.edu/CloudMap/Publications/WarrenEtal2007_CloudSurvey.pdf (http://www.atmos.washington.edu/CloudMap/Publications/WarrenEtal2007_CloudSurvey.pdf)
Heitänpä muutaman kommentin tähän myös, vaikken olekaan tähtiharrastuksen tai ilmastonmuutoksen asiantuntija. Kiitän asiasta paljon enemmän tietävää kaveria oheisanalysoinnista ja ajatusten istuttamisesta päähäni ;)
Ensin varsinainen kysymys, eli kaukoputkien käytöstä ilmaston lämmetessä.
Pilvisyys ja sään ääri-ilmiöt voivat lisääntyä tai ainakin muuttaa ajankohtiansa ja voimakkuuksiansa. Pasi Toiviaisen kertoman mukaan (varsinaista lähdettä ei muisteta) voipi olla niin että pilvisyys lisääntyy enemmän merialueilla ja vähenee maa-alueilla, mikä on tietty hyvä juttu kaukoputkeilun kannalta. Jos tuo pitää paikkansa, niin veikkaisin että sillä on merkitystä lähinnä mantereisen / merellisen ilmaston välillä, joten tiedä häntä mikä on tilanne Suomen kaltaisella väliinputoaja-alueella.
Kaikki mitä-tapahtuu-kun-ilmasto-lämpenee-ennusteet on kuitenkin tehty siltä pohjalta että lämpeneminen on 2-3 astetta 100 vuoden kuluessa. Nykyisin näyttää kuitenkin siltä että se voi olla vieläkin rankempaa.. ja mallinnuksia tuo huomioonottaen ei ole tehty juurikaan/ollenkaan. Joten seuraukset voivat olla mitälienee.
Pidemmällä aikaskaalalla ilmasto muuttuu ihan varmasti ja ihminen luultavasti tulee kärsimään muiden lajien joukossa. Sen verran nuori laji ollaan että ei ole mitään takeita pidemmästä säilymisestä... jääkausia tulee myös ennemmin tai myöhemmin. Ja 0,5-2 mrd vuoden sisällä ollaan kuitenkin kaikki kärvennytty, paitsi ehkä satunnainen kiven sisällä elävä bakteeri. Ja ne tuskin tähtiä tiirailevat ;)
Sitten ilmastonmuutoksesta yleensä.
Yleisesti tieteen hyväksymiä asioita: 1) Ilmasto muuttuu, se on muuttunut suuntaan jos toiseen koko Maapallon historian ajan. Tämä näkyy esim tästä käppyrästä: http://www.ruf.rice.edu/~leeman/GeoColumn.gif (http://www.ruf.rice.edu/~leeman/GeoColumn.gif). Käppyrä näyttää siltä kuin viime aikoina lämpötila olisi vaihdellut paljon tiheämmin kuin ennen, mutta se johtuu vain siitä ettei vanhoista vaihteluista ole yhtä tarkkaa tietoa kuin nuoremmista. 2) Luontainen vaihtelu on hyvin suurta sekä ajallisesti että lämpötilallisesti ja johtuu mm. merivirtojen vaihteluista, kaasukehän koostumuksesta, vulkanismista, asteroiditörmäyksistä, auringon aktiivisuudesta, syitä ja vaikuttavia asioita on monia. Kun kaikki syyt ja niiden vuorovaikutus saadaan selville niin samalla koko Maapallon toiminta on selitetty, eli sitä on aika turha odotella lähiaikoina... mutta pinnan lämpötilan suurin vaikuttaja on luonnollisesti kuitenkin kasvihuoneilmiö, joka johtuu ilmakehän kaasupitoisuuksien muutoksesta. Erilaisten vaikuttavien juttujen aiheuttama merkittävyys ja feedback-mekanismin nopeus ei ole ihan tarkkaan tiedossa, erilaisia malleja löytyy mutta _oikeista_ ei ole varmuutta muuten kuin jälkikäteen. Siksi ei pidä takertua jonkun yksittäisen tyypin kertomaan asiaan vaan koittaa löytää infoa useista asioista. 3) Ihminen lisää toiminnallaan kasvihuonekaasujen pitoisuutta ilmakehässä. Hiilen kierto on luontaisesti paljon hitaampaa kuin fossiilisten materiaalien kaivaminen maasta ja levittäminen ilmaan polttamalla. 4) Ilmasto vaikuttaa lämpenevän nykyisin systemaattisesti. Lyhyellä aikaskaalalla se suosii joitain eliöitä, kun taas muut kärsivät. Mutta jos muutos jatkuu pidempään, niin voidaan kuitenkin puhua suuresta sukupuuttoaallosta, kun sopeutumattomat otukset kuolevat sankemmin joukoin. Ja se on ketjureaktio, kun ravintoketjusta tipahtelee lajeja pois. Aina joku laji selviää voittajana, ja täyttää jääneet lokerot adaptoituneilla jälkeläisillään pitkän ajan kuluessa, mutta ei se niitä kuolleita lohduta.
Yleisesti en ymmärrä mitä pahaa on säästämisessä, oli se sitten sähkön tai polttoaineen tai muiden kulutusmateriaalien - oli ilmaston lämpeneminen sitten ihmisen aiheuttamaa tai ei. Joten en ymmärrä säästämisen purnaamistakaan, paitsi jos vain ollaan liian laiskoja. Sama kuin roskaamatta jättäminen kun liikkuu luonnossa. Kaikilla on kivempi olla kun ei nakella muovipulloja uimarannoille, eikö? Sama juttu vähemmän "roskaavien" tuotteiden tai hyödykkeiden suosimisessa. Jos taloudesta ollaan huolissaan, niin kehityksen painopisteiden muuttuminen ei ole ennenkään lopettanut talouden kehitystä. Joten ihan oikeasti on parempi toimia kuin ilmastonmuutos olisi jokaisen aiheuttamaa, vaikka siihen ei uskoisikaan. Se säästää rahaa ja on ympäristölle ihan varmasti parempi.
Lainaus tältä tietävämmältä kaveriltani, se kun oli aika osuvasti sanottu: "Tietysti jos on sitä mieltä että IPCC on joku 'center of evil' niinkuin jotkut tuntuvat ajattelevan, niin silloin ei NASAankaan voine luottaa. Nuo kun lainaavat toisiaan [sen verran paljon] ristiin [ettei niiden tuloksia voi pitää juurikaan erillisinä]." Kyllä ne IPCCn tiedemiehet osaavat asiansa, samoin kuin "vastapuolen" porukatkin. Riippuu ihan siitä mitä yksityiskohtia tutkitaan ja sitä että miten herkkiä ne yksityiskohdat ovat ilmaston muutoksille. Sitten voidaankin miettiä että kummalla puolella on enemmän hävittävää, eli kummassa isommat tahot korruptoivat ja ohjaavat tutkimuksen suuntaa lobbauksellaan tai rahoituksellaan. Mutta eihän se tupakkakaan ole pitävästi todistetusti vaarallista... *khöm*
Jarmo
Morjens
Olen vähän seurannut tätä aihetta ja tuon tähän mukaan autoilun. (suuri hiilidioksidin tuottaja tänä päivänä) Mielestäni henkilöautojen kilovatteja voitaisiin pudottaa reilusti (siis vaihtoehtoja moottorivalikoimaan) Jos 1000kg painavan auton saisi esim. 30-40kw moottorilla, se olisi ihan toimiva ajopeli 98% normaali ajoon. Toki ohituksissa täytyisi olla hyvin varovainen. Uskon kuitenkin, että nykyaikaisella moottoritekniikalla kulutus putoaisi alle 4 litran- jopa alle 3 litran . Jos mennään vieläkin pienemmälle kulutustasolle, niin ehkäpä hybridiauto, jossa olisi vaivaiset 10-15 kw, toimisi tyydyttävästi jopa Suomen talvioloissa. Pidän yksityisautoilua hyvin tärkeänä asiana ja mieluummin luovun ylimääräisistä kilovateista kuin omasta autosta.
Moottorin kilowatit alkavat tuottaa hiilidioksidipäästöjä vasta kun ne otetaan käyttöön. Hyötysuhde on oleellisempi tekijä.
Ilmanvastus kasvaa ajonopeuden kasvun neliössä ja nykyautossa suurin piirtein 100km/h nopeudessa ilmanvastus ja vierimisvastus ovat yhtäsuuria.
Vaimon auton ohjekirjassa kerrotaan että kulutus 80km/h nopeudella on 7l/100km ja nopeudella 210km/h 27l/100km. Siitä eteenpäin käyrän nousukulma on sama kuin avaruussukkulalla.
Alkukesästä ajelin hybridiautolla, hassu ajokokemus. Sain auton "käyntiin" muutamassa minuutissa kun painoin kojelaudassa ollutta virtakytkintä. Vähän pidempään meni ennenkuin ymmärsin että auto on toimintavalmis. Vasta kun olin ajanut parkkipaikalta ulos ja kiihdytin liikenteen sekaan, pärähti moottori käyntiin. Isosta näytöstä oli mielenkiintoista seurata mistä ajoenergia tulee ja mihin se menee. Aika äkkiä sitä huomasi ajavansa säästeliäästi eikä hukannut energiaa jarruissa lämmöksi vaan latasi sen moottorijarrutuksella takaisin akkuun. Ihan kiva "peli". Ohituksissa sitten oli kaikki moottorit käytössä ja vähän huono omatunto kunnes akku oli taas ladattu täyteen.
Kaizu
En ajatellut tuota ilmastojuttua kommentoida, kun aloittajakin pyysi, mutta tuosta autoilusta tein stat.fi:n tietojen pohjalta aikoinaan vähän suhdetta selventävää lisäystä heidän graafiinsa, oikeastaan tuo on hieman liioiteltu, sillä alle pikseliin jää tuossa tarkkuudessa, vaan ei alle pikselin oikein voi piirtää:
(http://jtbo.pp.fi/images/paastot/suomenpaastot.gif)
Tosin tein liikennekuolemista ja tupakka/alkoholikuolemistakin käppyrät, jotka aina yllättää sillä kuinka vähän liikenteessä kuolee porukkaa, ainakin omasta mielestäni se kuva minkä lehdistä jne saa ei ole sitä mitä tilastot kertovat.
Mutta ei noista sen enempää, kun pilviähän tässä piti ihmetellä ja pakkasaamujen pakokaasujen vesihöyryn muodostamista pilvistä ei taida olla kellään esittää mittaustilastoa?
Mitä tuumitte noista aiemmista pilvilinkeistä, saako niistä mitään tolkkua tulevaisuuden pilvisyyteen?
edit: jokohan nyt kuva suvaitsisi näkyä...
Lainaus käyttäjältä: mistral - 30.08.2009, 17:55:06
Morjens
Olen vähän seurannut tätä aihetta ja tuon tähän mukaan autoilun. (suuri hiilidioksidin tuottaja tänä päivänä) Mielestäni henkilöautojen kilovatteja voitaisiin pudottaa reilusti (siis vaihtoehtoja moottorivalikoimaan) Jos 1000kg painavan auton saisi esim. 30-40kw moottorilla, se olisi ihan toimiva ajopeli 98% normaali ajoon. Toki ohituksissa täytyisi olla hyvin varovainen. Uskon kuitenkin, että nykyaikaisella moottoritekniikalla kulutus putoaisi alle 4 litran- jopa alle 3 litran .
Lähes tuollainen auto on ollut olemassa jo 40 vuotta sitten. Nimittäin VW kupla. Ainoa ero oli kulutuksessa, n,10 litraa satasella. Siihen verrattuna nykyiisen autoni kulutus 4,5 - 5 l/100km normaalissa ajossa tuntuu aika kohtuulliselta. Moottorina 1,9 Diesel. Ja aivan varmasti moottoritekniikka kehittyy jatkuvasti. Tuntuu vaan, että lisääntynyt paino vastaavasti syö saavutetun hyödyn.
Mielenkiintoinen huomio on, että vaikka tähänmennessä omistamieni autojen moottoritilavuus on aina noussut, niin käytännön kulutus on vastaavasti pienentynyt.
Moottorin hyötysuhde ja auton paino ovat tärkeimmät tekijät kulutuksen kannalta. Ja tietysti ajonopeus. Paljonkohan Suomessa on teitä, joilla edes kesäaikaan saa ajaa yil 100 km/h?
Tuli käytyä Helsingissä mutka, kyllä siellä oli pitkästi 120 rajoitusta, mutta taitaa nuokin kaikki olla talvisin satkua?
Ilmanvastus tosiaan alkaa tosissaan tuntumaan vasta yli satkun nopeuksissa.
Sinänsä ihan oikein että moni ei ole kiinnostunut ekologisten tuotteiden ostamisesta. Jos tuote x on valmistettu tekniikalla, joka tuottaa 30 % vähemmän hiilidioksidia kuin y, mutta tämän ekologisen lisäarvon takia tuotetta myydäänkin 60 % enemmän, ollaan kuitenkin 12 % korkeammissa päästöissa kuin pelkän tuotteen y oston kanssa.
Itse vähennän päästöjäni usein 100 % jättämällä molemmat tuotteet ostamatta. Kuluttamisen vähentäminen on paljon tehokkaampi tapa vähentää päästöjä kuin vähäpäästöisen tuotteen ostaminen.
Meillä kulkee molemmat mopoilla jolloin päästään n. 1,8l / 100km kun säät sallivat ja talvella taas kulutus on n. 4l dieseliä / 100km.
Kyllähän kaikessa järkevintä on tosiaan huomioida kokonaisuus, esim. harva pääsee yhtä vähäiseen jätemäärään mitä itse olen päässyt, pienin astia, maksimityhjennysväli ja silti puolet kerroista on tyhjillään astia, kertaakaan ei ole tainnut olla täynnä, pieni kulutus ja kestävät valinnat auttaa.
Pilvistä ja usvasta tosin ollaan kaukana...
Noinkohan muuten keinovalon määrä alkaa missään vaiheessa laskemaan tämän ilmastojutskan vaikutuksesta? Toki taloustilanteen vuoksi kunnat vähentävät turhaa valaistustaan, mutta onkohan oikeasti tulossa EU:n taholta kiristyneitä linjauksia valaistuksen suhteen?
Eu:lta on jo tullut katu- ja teollisuusvalaistukseen liittyvä ehdotus samoihin aikoihin kuin tuli tuo asteittain hehkulamput poistava säädös joka siis alkoi tässä kuussa. Hehkulamppujahan ei saa enää myydä kuin alle 100w teholla ja 2012 ei saa myydä enää minkäänlaisia hehkulamppuja.
Katuvaloissa on kai tarkoitus suosia led-valoja, en sitten tiedä miten paljon se tuottaa ongelmia kun niissä on laajempi spektri. Nykyisten lamppujen aiheuttaman valosaasteen voi kuitenkin poistaa filtterillä. Toisaalta hajavaloa on taas helpompi hallita ledeillä joten saa nähdä miten käy.
Yritän kaivaa työkoneelta sen ehdotuksen.
Kuinkahan seeing kehittyy?
SpaceWeather.com kertoo kuinka tällä päivällä oli 150 vuotta sitten erikoinen tapahtuma, aurinkotuuli toi valtavan myrskyn magneettikenttään ja tuolloin auringossa oli vielä hiljainen vaihe menossa. Tuosta tuli sitten mieleen kuinka jostain luin, että tulivuoritoiminta vilkastuu, kun auringon toiminta hiipuu.
Tuossa siitä kerrotaan jotain.
http://www.agu.org/pubs/crossref/1989/JB094iB12p17371.shtml (http://www.agu.org/pubs/crossref/1989/JB094iB12p17371.shtml)
Nythän on veikkailtu, että lähivuosina jäisi tuo auringon aktiivisuus aiempaa selvästi alemmalle tasolle ja jos tämä kiivastuttaa tulivuoritoimintaa, niin eikös tästä seuraa epäpuhtauksia ilmakehään ja sitä kautta heikompi seeing?
Wikipediassa luki, että nyt olisi moderni minimi auringon toiminnassa, onko tuo virallista vai joku taas vähän muokkaillut?
Epäpuhtaudet ilmakehässä vaikuttavat varmasti enemmän läpinäkyvyyteen kuin seeingiin. Seeingiin vaikuttaisi epästabiili ilmakehä, jossa eritiheyksiset ilmamassat liikkuvat toistensa suhteen.
Lainaus käyttäjältä: allar - 02.09.2009, 20:16:39
Epäpuhtaudet ilmakehässä vaikuttavat varmasti enemmän läpinäkyvyyteen kuin seeingiin. Seeingiin vaikuttaisi epästabiili ilmakehä, jossa eritiheyksiset ilmamassat liikkuvat toistensa suhteen.
Aivan, sotkin taas seeingin ja läpinäkyvyyden :undecided: