DarkSide Observatory

[Osku]

Ostaisitko japanilaisen auton, jos se pitäisi jokaista huoltoa ja korjausta varten tullata ja laivata Japaniin?

Kun hankit astrokameran, niin tiedät, mitä siltä odotat ja tiedät myös, että se voi yllättäen tarvita korjausta ja huoltoa, jota takuu ei korvaa.
Järkkäreillä on huolto ja korjauspalvelu Suomessa.
Euroopan Unionissa valmistetuilla tähtikameroilla Euroopassa.

SBIG kameroilla varmaan kuvataan paljon maailmalla, etenkin USA:ssa. Näitten kameroitten ainoa huoltopiste minun tietämäni mukaan on Sbig Service & Repair Center Californiassa.
Olen kerran joutunut toimittamaan yhdistyksemme SBIG kameran sinne huoltoon. Huolto/korjaus oli sinänsä hinnaltaan maltillinen, noin 300EUR, mutta rahdit tullaus ja Alv nostivat kokonaiskustannukset noin kolminkertaiseksi. Homma oli työläs.

Jokaisen teknillisen tuotteen hyvyys, tai huonous koostuu kahdesta asiasta. Itse tuote ja siihen liittyva asiakaspalvelu. Huolto, korjaus, varaosapalvelu, neuvonta jne.
En näe syytä puolustaa, tai moittia SBIG tuotteita. Lienevät teknillisesti suunnilleen kilpailijoitten tasolla?
Huoltopisteen sijainti Californiassa tekee kuitenkin ainakin minun osaltani SBIG tuotteet vähemmän haluttaviksi. Tuskin olen ainoa eurooppalainen, joka näin ajattelee.

Periaatteessa on oletettavaa, että jokainen markkinoilla oleva astrokamera on sinänsä käyttökelpoinen. Kameroitten välisen hyvyyden, tai huonouden ratkaisee mielestäni viimekädessä tuotteisiin liittyvä em. asiakaspalvelu.

[Jouko_Kettunen]

Olipa Jyrkillä kovin huonoja kokemuksia SBIG kameroista. Itselläni on ollut kevättalvesta 2010 alkaen tähtikamerana SBIG ST-8300M. 2010 hankin True Technologyn temppuilevan filtteripyörän tilalle SBIG FW8-8300 filtteripyörän ja 2013 vielä SBIG OAG-8300 + SBIG ST-i autoguidaukseen. Kuvauskalusto on ollut koko ajan kiinni kaukoputkessa käyttövalmiina rakentamassani kylmässä havaintosuojassa. Kaikki on toiminut ongelmitta eikä yhtäkään kuvaa ole mennyt laiteongelmien vuoksi pilalle ja kuitenkin olen yrittänyt kuvata aina kun siihen on ollut mahdollisuus. Kovimmat pakkasyöt ovat olleet -30 C. SBIG:in laitteet ovat amerikkalaiseen tapaan aika vankkoja.

[DarkSide]

Ostaisitko japanilaisen auton, jos se pitäisi jokaista huoltoa ja korjausta varten tullata ja laivata Japaniin?

Periaatteessa on oletettavaa, että jokainen markkinoilla oleva astrokamera on sinänsä käyttökelpoinen. Kameroitten välisen hyvyyden, tai huonouden ratkaisee mielestäni viimekädessä tuotteisiin liittyvä em. asiakaspalvelu.

Hyvin verrattu ja samaa ajattelen myös huoltopolitiikasta. Vielä kymmenkunta vuotta sitten Baader Saksassa teki SBIGille huoltoja.
Tilanne on sittemmin muuttunut ja taisi Company seven ostaa tuon SBIGin.

Olipa Jyrkillä kovin huonoja kokemuksia SBIG kameroista.

Mukavaa että joillakin on hyviä kokemuksia. Kokemukseni liittyvät STL ja ST sarjaan, joita ei enää taida saada. Kyse on 7-8 kamerasta
omista sekä lähipiirin vehkeistä, yksi tuo Ossin mainitsema. Viat liittyvät yleisemmin filltteripyöriin 5- ja 8-paikkaisiin. Vikoja on tosin muitakin, jotka lähes poikkeuksetta vaativat tehdaskorjausta. Reissu kestää aina 3-6 viikkoa. Rahaa palaa herkästi yli 500 euroa.
Ottaen huomioon korkean jälleenmyyntihinnan odottaisi saavan kestävämmän kameran. Oma STL-6303e maksoi 10th euroa ja siinä
oli 4 erilaista vikaa...
Uutta SBIGin kamerasarjaa en edes uskaltaisi ostaa.

[DarkSide]

Lukaisin tämän ketjuni läpi yön tunteina kun uni karannut. Mieltäni lämmittää tuon ODK:n kanssa tehdessäni loputonta kollimointia saamani harrastajien tuki ja halu auttaa. Kun luet ketjua läpi, niin se selviää myös sinulle. Täällä lähes 80% pilvisessä suomessa riittää ammattitaitosia kanssakärsijöitä vaikeisiinkin kollimaatio-ongelmiin. Se on hyvä asia sinulle, joka epäilet ostoaikeita tuplapeiliputkeen. Voisi sanoa, että "käynti Hauholla riittää". Kuten Antti sanoi "että silimät kiinni" hoituu Newtonin kollimointi, enkä epäile sitä yhtään.
Suomessa harrastajalla on hyvin asiat, kun olet mukana menossa ja kysyt asioita.
 Kuitenkin jatkan harrastamista linssioptiikan kera, jossa ei ole miljoona vuotta vaativaa kollimointitarvetta lämpötilakorjauksella.

Onneksi olen huomannut uusia kykyjä kuvaamisen saralla!!

[DarkSide]

Melkein en huomannut "125000". Olen kiitollinen mielenkiinnostanne  Autan mielelläni tulevia kykyjä, jos mielipiteeni ovat sinulle tärkeitä. 

[Timpe]

Melkein en huomannut "125000". Olen kiitollinen mielenkiinnostanne 

Noo... on tuossa vielä matkaa 191035 kertaan, mitä joku toinen tuplapeili-kollimointiketju on saanut lukukertoja täällä foorumilla 

[DarkSide]

Noo... on tuossa vielä matkaa 191035 kertaan, mitä joku toinen tuplapeili-kollimointiketju on saanut lukukertoja täällä foorumilla 

Olet totaalisen oikeassa ja kumarrus sille  Tämä menee mielestäni ihan oikein, koska syventymisesi kollimointiasiaan on huomattavasti perusteellisempi kuin omani.
 Voin tosin olla huono esimerkki rahan haaskaamisesta vaikean ja haastavan peiliputken kanssa, mutta ehkä siitäkin on joillekin
harrastajille hyötyä.
Kuulin ODK;n päätyneen Viroon. Mahtaa siellä olla kohta kaljua porukkaa kun kollimointia tekevät 

[DarkSide]

No kaiketta huolimatta voisin kertoa miten tähtiharrastukseni lähti liikkeelle 1970-luvun lopussa. Ainoa paloni oli tummalla taivaalla olleet tähdet ja vanhemmiltani saamani kalimar 7x50 kiikarit. Jos tarinani antaisi sinulle nuori tai vanha intoa lisää, niin kerron mielelläni lisää 

[DarkSide]

Empä heti muista näin pilvistä jaksoa. Kahteen kuukauteen ei mahdu kuin pari selkeää, joista kumpikaan ei kuvauskelpoisia.
Johan tässä laakerit jumittaa ja katselijaa harmittaa. Huomasin myös pientä lahoa puutavarassa 

[Pappis]

No kaiketta huolimatta voisin kertoa miten tähtiharrastukseni lähti liikkeelle 1970-luvun lopussa. Ainoa paloni oli tummalla taivaalla olleet tähdet ja vanhemmiltani saamani kalimar 7x50 kiikarit. Jos tarinani antaisi sinulle nuori tai vanha intoa lisää, niin kerron mielelläni lisää 

Täällä odotellaan!

[DarkSide]

Täällä odotellaan!

Mietin hetken tätä asiaa ja tälle voisi olla oma keskusteluosionsakin, mutta voisin muutamalla rivillä kertoa
harrastuksen alkumetreiltä. Tosiaan nuo kiikarit olivat hyvät kun mielenkiinto tähtiin ja Kuuhun alkoi.
Asuimme valosaasteisella alueella, joten galaksit M31:tä lukuunottamatta jäivät haaveksi. Lisäksi puita oli
varjostamassa näkymiä. Idän suuntaan oli näkymä huoneeni ikkunasta ja opiskelu tähtikuvioista lähti sieltä
liikkeelle. Kuu tuli tutuksi vaiheineen, merineen ym.
 1979 ilmestyi pari hyvää kirjaa: Roth:in "Tähtiopas" ja Kailan "Tähtitaivaan opas". Niiden avulla pääsinkin liikkeelle
syvemmän taivaan saloihin. Pitkään säästettyäni sain ostettua myös ekan kaukoputken, Instrun RET-45:sen.
Alue jossa asuimme oli kaavoitettu tasakattoisiksi ja katolle piti rakentaa suoja hajavalolta: DSO 0,5 versio 
Vaatimaton parin neliön "torni"  RET-45:sella oli huikea saavutus toisen lappeen avauduttua "luukkuna". Sittemmin
varustelukierre on vain pahentunut vuosien kuluessa. Samaan aikaan myös yhdistystoimintaan osallistuminen alkoi.

 Mainittakoon näin jälkikäteen ihmeteltynä, että tähtiharrastus oli todella harvan nuoren harrastuksena niihin
aikoihin. Toiset kannustivat ihmetellen ja myös negatiivisempaa palautetta tuli. Yhdistyksessä puhuimme kuitenkin
samaa kieltä ja oli todella antoisaa tuijotella kavereiden kanssa tähtiin.

 Näin se suurinpiirtein alkoi DarkSide Observatorion taival   

[einari]

Hyvin tutulta kuulostaa sekä kirjallisuus että ensimmäinen kaukoputki.
Havaintosuoja kuulostaa luksukselta mutta maaseudulla onneksi sellaiselle ei ollut tarvetta.

[PetriKe]

Toi Kailan kirja on ihan legendaarinen, ja sen hienot mv-kuvat sai itsenikin valokuvausta harkitsemaan. Lisäksi minulla oli Pentti Kalajan "Tähtitaivaan Kartasto" (on vieläkin), josta opettelin tähtikuviot.

[DarkSide]

Taitaa olla muillakin luettu kirja tuo Kailan teos  Siihenaikaan aivan verraton opus hyvine
kohdetietoineen. Ei ollut nettiä, mistä tietoja etsiä. Kalajan kartasto oli myös käytössä, en vain
tarkkaan muista oliko ja alusta lähtien.
1980 ilmestyi Kepplen "Messierin luettelo" Ursan julkaisemana. Se oli askel eteenpäin vielä tarkempien
karttojen kera ja mukavankokoinen viedä ulos.

Edellämainittujen kirjojen kanssa tulikin vietettyä paljon aikaa kaukoputkella tähtiin tutustuen.
Sittemmin Ursan on julkaisi paljon hyviä kirjoja, mutta noiden etsinäkirjojen arvo ei ole hiipunut.
Tähtikarttaohjelmat ovat helpottaneet jalustan goto-ominaisuuden myötä etsimistä, mikä ei
välttämättä ole hyvä asia. Hyvät manuaalietsinnän kikat ja aputähtien muistaminen unohtuvat.

[einari]

Kailan "Tähtitaivaan opas" oli kyllä hyvä. Rothin kirjasta en niin tykännyt mutta tulihan sitäkin luettua kun ei noita perusteoksia niin paljon ollut tarjolla.

Nytpä vaan en saa päähäni yhtä kirjaa mitä luin ahkerasti.
Oli sinikantinen ja lopussa oli tangentiaalisen seurantajalustan rakennusopas - jonka perusteella tein jopa koulun käsityön tunnilla 'paremman' seurantajalustan RET-putkelleni (ei tullut parempaa...).
Ei ollut Kaukoputken rakentajan käsikirja.
Muistaako kukaan mikä voisi olla ?