Fotoninen eteneminen poispäin maailmankaikkeudessa

ppk · 10.03.2009, 09:52:54

Tyhmä kysyy
Minua on askarruttanut kysymys, kun havaittavan maailman kaikkeuden reunalla olevat tähdet galaksit säteilevät sähkömagneettista säteilyä kaikkiin suuntiin , niin törmääkö tämä säteily johonkin, kun se säteilee tavallaan maailman kaikkeuden pintaa/reuna kohti

einari · 10.03.2009, 10:08:34

Ihminen tahtoo ajatella että maailmankaikkeus on suljettu kupla jolla on jokin reuna mutta näinhän ei taida olla.
Eli maailmankaikkeudella ei taida olla reunaa koska ei ole olemassa maailmankaikkeuden 'ulkopuolta'.

Lauri Kangas · 10.03.2009, 13:27:57

Havaittavan maailmankaikkeuden raja ei taida olla mikään absoluuttinen, vaan se tarkoittaa sen alueen rajaa jota maapallolta käsin pystytään havaitsemaan. Ei kuitenkaan ole syytä olettaa etteikö sen rajan takana olisi mitään, siellä olevista tähdistä ja galakseista lähtenyt valo vain tulee niin kaukaa, ettei se ole maailmankaikkeuden eliniän aikana ehtinyt maapallolle asti. Fotonit ei siis törmäile mihinkään seiniin.

ppk · 10.03.2009, 14:03:46

Kiitos vastauksista . Ilmeisesti voidaan puhua havaittavasta, eli tunnetuista maailmankaikkeudesta ja tuntemattomasta maailmankaikkeudesta josta ei ole saada, tai kerkiä tulla informaatiota meille asti. mikäli ymmärrän asian oikein

mistral · 10.03.2009, 20:11:13

Nykyinen käsitys maailmankaikkeudesta lähtee siitä, että olisi tapahtunut alkuräjähdys. Maailmankaikkeus olisi
ollut pakattu nuppineulan päätäkin pienempään tilaan. Miksi näin -- sitä en maallikkona ymmärrä. Mutta, joka tapauksessa, tässä räjäh-
täen laajenevassa maailmankaikkeudessa on reuna, jonka jälkeen on "ei mitään" Toinen asia on sitten se, että voiko edes teoriassa
päästä "lähelle" reunaa, jos maailmankaikkeus on 4-ulotteinen. Siis 4 tilaulottuvuutta plus 1 aikaulottuvuus. Itse en pysty hahmotta-
maan 4-ulotteista hyperpalloa, mutta tällaisia teorioita on esitetty.

einari · 10.03.2009, 20:52:03

Suosittelen lukemaan Marcus Chownin Päättymättömät päivät kuolleena.
Perustietoa eri kosmologian teorioista pitää ehkä olla taustalla mutta tarjoaa mielenkiintoisia ajatuksia.

Itse asiasssa ulottuvuuksia voi olla joidenkin teorioiden mukaan jopa kymmenen ;)

Kaizu · 10.03.2009, 23:51:24

Ongelma katoaa itsekseen kun ajatellaan maailmankaikkeuden laajentuneen inflaation aikana valoa nopeammin eikä laajenemisnopeutta suurilla etäisyyksillä myöhemminkään ole rajaattu valon nopeuteen. Oma horisonttimme kulkee siinä missä laajenemisnopeus on valon nopeus.

Kaizu

rintape · 13.03.2009, 11:22:34

Niinhän tuota alkuräjähdystä aina kansantajuisesti selitetään, että koko maailmankaikkeus on ollut pienen pienessä pisteessä ja siitä sitten räjähtänyt ja alkanut laajeta. Mutta sitten vähän pidemmälle menneissä selityksissä olen törmännyt selitykseen, että tuota pistettä ei itse asiassa ole olemassa. Eikös yksi kosmologian aivan perussääntöjä ole, että maailmankaikkeus on joka paikassa ja kaikkialla kutakuinkin keskimäärin aivan samanlainen. Olemme sitten missäpäin kaikkeutta tahansa, kaikki muu liikkuu meistä pois päin. Jos pelkästään mitataan maailmankaikkeuden laajentumista suhteessa tarkkailijaan, niin mikä tahansa paikka universumissa on se keskipiste jossa räjähdys olisi tapahtunut.

Ei meinaa maalaispojan järki riittää... tähänkään.

Lauri Kangas · 13.03.2009, 13:41:42

Toisaalta jos kaiken aineen lisäksi myös kaikki avaruus eli kaikki tyhjä tilakin oli alussa pakkautuneena siihen pisteeseen niin ongelma ratkeaa. Silloin mikä tahansa paikka maailmankaikkeudessa on alkuräjähdyksen tapahtumapaikka, koska sekin on ollut pakattuna siihen pisteeseen.

MikkoM · 13.03.2009, 14:30:36

-Warning maallikko mutuilua-

Koska tilaa syntyy, maailmankaikkeuden tila-avaruus ei ole jokapuolella yhtä vanhaa, niin lienee olemassa se "plancin mitta" joka on kaikkein vanhin ja tätä voi pitää "alkupisteenä". Mutta mitään äärtä maailmankaikkeudella ei ole, eikä siten keskipistettäkään.

Loppupelissä kaikki oikeestaan johtuu informaation liikkumisnopeudesta ja entropian määrästä.
Mä ajattelen aina toisinpäin tän jutun ymmärtämisen helpottamiseksi (ja tainnut sen tännekkin jo kirjoittaa), maailmankaikkeus on ollut ääretön ihan alusta asti ja täynnä materiaa, mutta informaatio on kulkenut äärettömän nopeasti pisteestä toiseen ja entropia eli mahdollisten tilojen määrä on ollut 1.
Ts. hiukkaset on olleet äärettömän suuria, kun alkuräjähdys tapahtui kaikki alkoi kutistumaan äärettömässä maailmankaikkeudessa, hiukkasten väleihin tuli tilaa ja entropia alkoi kasvamaan. Mikään siis ei laajene mihinkään vaan kaikki materia kutistuu. Tämä ajattelumalli kumoaa tuon ensimmäisen virkkeen vanhimmasta "tilasolusta".
Onko musta aukko siis yksittäinen "super atomi aikojen alusta" .. entropia vain tuottaa ongelmia, musta aukko ei voi palata ajassa taakseppäin ja olla alkuräjähdyksen kaltainen koska muutoin entropiaa hukkuisi, alkuräjähdyksessä ei paljon entropiaa ollut.... jaaha.. brainstormi läks liikkeelle, otanpa olusen ja mietin maailmankaikkeuden ihmeitä

GaryP · 13.03.2009, 14:46:36

Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 13.03.2009, 13:41:42
Toisaalta jos kaiken aineen lisäksi myös kaikki avaruus eli kaikki tyhjä tilakin oli alussa pakkautuneena siihen pisteeseen niin ongelma ratkeaa. Silloin mikä tahansa paikka maailmankaikkeudessa on alkuräjähdyksen tapahtumapaikka, koska sekin on ollut pakattuna siihen pisteeseen.

Tää on taas ihan kauheeeta!!! Meikäläinen näkee aina paketit sellaisina kappaleina joilla on jonkin sortin rajat olemassa, miten sitä voisi yhtäkkiä miettiä kaikkea yhtenä atomina joka leviää kerralla joka paikkaan? Jos olisikin jokin pakkaus reunoineen, voisi olettaa että reunimmaiset osat menisivät poksahduksessa edellä, mutta kun ei...

Tämä keskustelu ei tee hyvää psyykelle!

Kari

rintape · 18.03.2009, 11:07:37

Eli siis jos koko maailmankaikkeus on ollut pienessä pisteessä. Aika, avaruus, materia, ihan kaikki. Niin tuota pistettähän ei olisi ollut mahdollista tarkkailla ulkopuolelta, koska ulkopuolta ei ole ollut olemassa. Kaikki on ollut siinä nuppineulan päässä. Jos taas pääsisimme tarkkailemaan maailmaa sinne pisteen sisään ennen räjähdystä, niin olisimmeko rajattomassa maailmankaikkeudessa, jossa vallitsisi meille täysin tuntemattomat fysiikan lait?

Voidaanko edes siis sanoa, että kaikki on ollut pienessä pisteessä, koska se piste olisi ollut kaikki mitä on. Jos laittaisimme ajan kulkemaan taakse päin, niin voiko rajaton maailmankaikkeus pienentyä? Kun ei ole sitä ulkopuolta? Havaitsisimme ainoastaan, että maailmankaikkeuden materia olisi koko ajan tiheämmässä ja tiheämmässä, mutta eihän missään vaiheessa tule hetkeä, jolloin voisimme ojentaa kätemme ja työntää sen maailmankaikkeuden ulkopuolelle?

Työpaikan kahvissa on tänään omituinen sivumaku...

GaryP · 18.03.2009, 11:46:09

Petri... meidän täytyy vähän keskustella, sun työkaverit on huolissaan....

Kari

rintape · 18.03.2009, 12:41:11

Pöh. Samaa kahvia ne hullut juo.

GaryP · 18.03.2009, 13:33:15

En mä ole huolissani sun kahvin juomisesta, kahvi tunnetusti parantaa aivotoimintaa...

Kari