Achromaatti vs Apokromaatti

[Tane]

 Vaatii vielä kuvata muutama kerta, mutta taitaa nuo vaatimattomamman linssin tekemät haamukuvat jäädä...Visuaalisesti kun katsoo on Jupiterin ympärillä reippaasti sinistä ja planeetta muutenkin kellertävä. APM doubletilla väriä oli hiukan, Astreyan kolmen lasin linssillä ei juuri lainkaan. Itse planeetta on niillä luonnollisemman värinen. En usko edes LZOS linssin olevan täysin vapaa väärästä väristä...Toisissa virhettä, väärää taittoa on vain enemmän kuin toisissa.
 Mutta korostan ettei visuaalisesti achron ehkä huonompi kontrasti näy niin kuin kuvissa kameran läpi. Jos väärä väri ei ketä häiritse niin näkeminen on visuaalisesti hyvä, terävä. Minä käytän achron kanssa Aries chromacoria joka vähentää värivirhettä noin 90 prosenttia. Tällöin esimerkiksi Jupiter tulee luonnollisen väriseksi, pinnan keltaisuus jää pois ja samoin ympäriltä sininen huntu. Visuaalisesti en tuon chromacorin kanssa verrattuna apoihin saa näkyvää eroa. Kuvaus tilanteessa taas eroa näyttäisi olevan apojen eduksi niin chromacorilla kuin ilmankin.

[Tane]

Ymmärrän tuon acron värivirheet mutta onko seeing niin huono että mitään yksityiskohtia ei näy, vai onko lasi niin huonoa ? ei ihan heti noin suurta eroa osannu ajatella.

Seeingistä johtui haamukuva, nyt ei näy. Vielä on matkaa kunnon keliin...

[Tane]

 Ylläoleva kuva oli yli vuoden takaa napattu uudemmalla Bresser Messier 152L mallilla(siinä oli silloin toki chromacor värivirhettä vähentämässä, mitä nyt otetuissa kuvissa en käyttänyt). Jupiter on tullut vain alemmas ja vaikeammin kuvattavaksi. Nyt laitoin kuitenkin kaikki kolme; akromaatin( vanhempi Bresser 152L versio) niin fringe killerillä kuin ilman ja APM Ed 152 f/7.9 linssiputken samalle viivalle. Kaikki kuvat tunnin sisälle otettuja tuulettomassa kelissä miinus viidessä asteessa.

[mistral]

Fringekiller syö osan valotehosta ja sen huomaa. Mutta kuva on muuten tosi hyvä. Kumma että halpa akro pystyy kilpailemaan ed:n kanssa.

[Tane]

Värivirhe on vain ainakin minun linsseissä ero. Sen näkee kun vielä kuvaan nuo värikameralla.

[Tane]

 Vertailuja taas eri linssiputkilla. Reilun vuoden aikana kolmella kuusituumaisella, kahdella bresserillä(vanha ja uusi malli) ja APM ED apolla. Ei ole helppo saada puolueetonta kun samanlaista seeinkiä tuskin osuu. Nuokin on otettu eri aikoina. Tosin kunkin putken kanssa kuvasin kymmeninä öinä ja mitään sattuma otoksia eivät ole.

[Tane]

 Täydennystä tänne kun linssikokeita olen tuon tuosta hitaalla tahdilla jatkanut. Minulla on siis ollut aiemmin 2015 ja 2016 kaksi APM ED 152f/7,9 linssiä. Sarjanumerot 89 ja 142. Ensimmäinen käsitti lasilajit Chengdu CDGM FK61 ja Lanthanium H-LAF53. APM tilasi alkuun sata linssiä tuolla kokoonpanolla Kiinasta. FK61 lasi on Kiinan vastine Japanin Ohara FPL-51 lasille. Käytännössä ovat samanlaisia värinkorjaukseltaan. Mutta saada yhtäpitävää laatua oli hankalaa ja piti iso määrä hylätä. Niin he vaihtoi kiinan FK61 lasin japanin FPL-51:een. Sille oli helpompi saada tasainen laatu sarjoissa. Minun ensimmäinen no: 89 oli tuota "huonoa" laatua ja toinen no: 142 sisälsi jo FPL-51. Lanthanum toisena lasina on pysynyt samana. Oma mutu oli että FPL-51 sisältävä korjasi hieman paremmin värit.
 Nyt minulla oli taas APM ED 152 linssi, siis kolmas ja sarjanumero 31. Siinä toisena lasina vielä kiinan FK61. Nyt kun katsoin visuaalisesti ja hieman kuvasinkin niin tämä vaikutti paremmalle kuin aiemmat versiot. Tarkennus napsahti kolmensadankin suurennuksella kuuta katsottaessa kerralla kohdilleen eikä tarvinnut arpoa. Ylimääräistä sinivioletti haloa ei ole. Sain sen saksasta ja oli alunperin tarkoittu Binopticille, jossa Schumanin piti tehdä kahdesta linssistä jättikiikarit. Projekti oli jäänyt kesken ja ostin toisen linssin "käytettynä".
 Oma näkemykseni on että laatu vaihtelee jonkin verran riippumatta kumpaa lasia lanthanumin lisäksi käytettiin. Strehl noissa luvataan ainakin 95 mutta hollannista löytyi yksi jolle mitattiin yli 98.

[Tane]

 Olen aina vain ostanut linssin ja asettanut sen Bresser Messier 152/1200 putkeen. Vähän modaamalla se uppoaa siihen mainiosti. Kuvasin veppi värikameralla ja ensi kerran myös ed:llä fringe killerin kanssa. Fringen kellertävä on tietysti mukana mutta ylimääräinen sininen hävisi lopullisesti, en kuitenkaan suosittele, korjaa tarpeeksi ilman lisäsuotimiakin...Valmistaja kertoo värinkorjauksen optimoidun visuaali tarkkailuun. Ja sen uskon taas kun näen veppi kameran kuvissa jonkin verran sinistä. Silmä ei okulaarin läpi erota ylimääräistä väriä.
 Cloudy nightissäkin voi lukea niistä kymmenistä kokemuksista joilla APM ED 152 kaukoputki on ettei kaikki ole onnistuneet saamaan samanlaista tai yhtä hyvää. Joku ei ota uskoakseen kun toinen kertoo ettei värivirhettä ole. Mutta sen verran eroja on minunkin linsseissä ollut että uskon nyt kyllä, joillakin sitä ei ole.

[mistral]

Ilmakehä varmaan vaikuttanut testikuviin, oliko monta metriä etäisyyttä?

[Tane]

Puut oli 80 metrin päässä ja tähtitestikuviin normaali seeing.

[mistral]

Se on ikäänkuin vastavalokuva niin kontrastit ei ole niin voimakkaita kuin myötävalokuvassa. Eli yritit paljastaa värivirhettä.

[Osku]

Minua kiinnosti kokeilla RGB kuvausta acromaatilla. Siinä tarkoitusessa kuvasin 2017 syyskuussa EOS 60D:llä ja Meaden 1,25 RGB suodattimilla M33:a. Suodattimet kiinnitin vuoron perään T-adapterin nokkaan. Luminanssikuvaa en ottanut koska se acromaatilla ei ymmärrettävästi ole mielekästä.
Putkena oli SkyWatcherin D150mm F1200mm acromaatti.  Valotusaikaa kertyi yhteensä 6h 55mn. Mustavalko kameralla vastaavan fotonimäärän kerääminen veisi ehkä 2h, tai vähemmän.
Kuvan käsittely ei minulta kuvausaikana onnistunut, mutta nyt onnistui jo paremmin. Liitteenä oleva kuva on tehty lähinnä kokeilumielessä. Kirkkaimpiin tähtiin on minulle tuntemattomasta syystä kasvanut sarvi. En halunut poistaa sarvia, tai muutenkaan korjailla tähtiä, vaan ne on sellaisenaan kuvankäsittelyn jäljiltä.
Onkohan jollain lukijalla käsitys sarvien aiheuttajasta?

Ossi

[mistral]

Tarkoittaako rgb kuvaus sitä että ensin leikataan pois kaikki muut värit paitsi punainen ja sitten sama vihreälle jne? Näin värivirhe saataisiin pois mutta kuvausaika pitenisi.

[einari]

Tarkensitko suodattimen vaihdon jälkeen ?

[Osku]

Acromaatti refraktori tarkentaa kaksi väriä samalle tasolle. Tavallisimmin punainen ja sininen. Vihreä tarkentuu sitten vähän eri tasolle. Virheen suuruus riippuu putken F-suhteesta. Siis polttovälin ja linssin halkaisijan suhteesta. Mitä pidempi polttoväli ja pienempi linssi, niin aina pienempi värivirhe ja lisäksi parempi kuvakentän tasaisuus.
Käyttäni RGB suodattimet, punainen,vihreä ja sininen on tehty värikuvaukseen musta-valko CCD-kameralla. Käyttämäni oli Meade DSI 2 Pro:sta.
Värisuodattimien käytön ideana oli saada tarkennettua kaikki kolme värikanavaa optimaallisesti, mikä ilman suodattimia ei ole acromaatilla mahdollista. Jokaisella suodattimella on tarkennus siis tehtävä erikseen.

Ossi