Kääpiönova Uw Tri purkautumassa

[Mika Luostarinen]

Terve kaikki,

Kolmion tähdistössä sijaitseva kääpiönova UW Tri on purkautumassa.

Viimeksi tähti purkautui vuonna 1995.  Kirkkaus on nyt noin 14.2 magnitudia.

Havaitseminen vaatii tässä vaiheessa joko CCD-kameran tai kohtalaisen "ison tykin". 

VSX linkki:

http://www.aavso.org/vsx/index.php?view=detail.top&oid=36629

AAVSO toivoo havaintoja tästä purkauksesta. Kynnelle kykeneviä havaitsijoita  jotka eivät ole menneet rahapulassa myymään putkiaan
ja joilla okulaari tai kamera pysyy vielä putkessa kiinni pyydetään raportoimaan havainnot AAVSOon.

Alkuperäinen viesti alla.

Cheers,
-Mika Luostarinen

-------
Begin forwarded message:

From: aavso@aavso.org
Date: October 28, 2008 3:45:15 PM GMT+02:00
To: mika@semiregular.com
Subject: AAVSO Special Notice #130: Outburst of the dwarf nova UW Tri


AAVSO Special Notice #130

Outburst of the dwarf nova UW Tri
October 28, 2008

According to observations by Gary Poyner, Carl Knight, and Tom Lloyd
Evans (baavss-alert #1849 and elsewhere), the rarely-outbursting dwarf
nova UW Tri is in full outburst. Gary Poyner notes that this is the
first confirmed outburst of this star since 1995.  This is a very high
outburst amplitude star, likely approaching 8 magnitudes from quiescence
to maximum.  According to Kato et al (2001; IBVS #5116), the period is
probably around 0.056 days, making this a good candidate for a WZ
Sge-type system. All observations, including visual estimates,
instrumental measurements, and CCD time-series are strongly encouraged
at this time.  Filtered observations are preferred for single
instrumental observations, but please obtain S/N of at least 50 per
observation when doing time-series.

The following are observations of this outburst submitted to the
AAVSO up to the present time:  m(CV) < 18.4, JD 2454764.66458
(2008 Oct 25.1646; E. Muyllaert); m(vis) = 14.3, JD 2454767.508
(2008 Oct 28.0080; T. Lloyd Evans); m(vis) = 14.6, JD 2454767.531
(2008 Oct 28.0310; T. Lloyd Evans); m(vis) = 14.3, JD 2454767.574
(2008 Oct 28.0740; T. Lloyd Evans).  Observer G. Poyner also reported
via baavss-alert/cvnet-outburst an observation of m(vis) = 14.2 on
JD 2454767.531 (2008 Oct 28.031).


UW Tri is located at the following J2000 coordinates:

RA: 02 45 17.30 , Dec: +33 31 26.0


Charts for UW Tri may be plotted using VSP:

http://www.aavso.org/observing/charts/vsp/index.html?pickname=UW%20Tri


Please submit all observations to the AAVSO as "UW Tri".


This AAVSO Special Notice was prepared by M. Templeton.

---------------------------------------------------
SUBMIT OBSERVATIONS TO THE AAVSO

Information on submitting observations to the AAVSO may be found at:
http://www.aavso.org/observing/submit/

SPECIAL NOTICE ARCHIVE AND SUBSCRIPTION INFORMATION

A Special Notice archive is available at the following URL:
http://www.aavso.org/publications/specialnotice/

Subscribing and Unsubscribing may be done at the following URL:
http://www.aavso.org/publications/email/

[Timo Kantola]

AAVSO toivoo havaintoja tästä purkauksesta. Kynnelle kykeneviä havaitsijoita  jotka eivät ole menneet rahapulassa myymään putkiaan
ja joilla okulaari tai kamera pysyy vielä putkessa kiinni pyydetään raportoimaan havainnot AAVSOon.

Olishan toi mielenkiintoista, mutta kun käsittääkseni on pystyttävä tekemään oikeasti tarkkoja havaintoja , jotta niistä olisi mitään iloa!
siis pitäisi pystyä tekemään tiedettä! Tänne astronetin sivuille voisi joku kykenevä kirjoittaa ohjeet laadukkaiden havaintojen tekoon.

Mikahan voisi ajan kuluksi raapustella ohjeet?

Niistä voisi käydä seuraavaa ilmi:
( Mieluiten minimi kokoonpano jolla pääsisi alkuun - jotta kynnys kokeiluihin ei olisi liian korkea ! )

- Millaisella välineistöllä on järkevää edes yrittää?
- Millaisilla valotusajoilla?
- Suodattimia, vai ilman suodattimia?
- Montako kuvaa vähintään, jotta saadaan yksi luotettava mittaus ?
- Miten kuvat tulee käsitellä, jotta niistä saisi mitattavia?
- Millä ohjelmalla kuvat mitataan?
- Millaisessa muodossa tulosten tulee olla?

Christian Buil kertoo jutussaan digi järkkärillä mahdollista saavuttaa lähes 1/1000 magnitudin tarkkuus ?
"To be able to reach a precision close to 1/1000 magnitude in relative photometry with a digital reflex constitutes a good news."
(käänetty baabelin kalalla englanniksi, alkuperäinen teksti on ranskaksi)
http://babelfish.yahoo.com/translate_url?doit=done&tt=url&intl=1&fr=bf-home&trurl=http%3A%2F%2Fwww.astrosurf.org%2Fbuil%2Fexoplanet%2Fphot.htm&lp=fr_en&btnTrUrl=Translate

Alkuperäinen teksti:
http://www.astrosurf.org/buil/exoplanet/phot.htm

[Mika Luostarinen]

Mikahan voisi ajan kuluksi raapustella ohjeet?

Näin teinkin ja visuaalihavaitsijoille löytyy opas:

http://www.semiregular.com/newsletter.cgi

Olen laajentamassa opasta siten, että siinä kerrotaan miten havaintoja tehdään myös CCD-kameralla. Tosin tuon kirjoittamiseen menee hieman aikaa ja luulenkin että valmista tulee aikaisintaan ensi vuonna.

Useimpien muuttujien havaitsemisessa ei oikeastaan tarvita CCD-kameraa. Vielä tänäkin päivänä suurin osa muuttujahavainnoista tehdään visuaalisesti.

t.
-Mika Luostarinen

[Mika Luostarinen]

Useimpien muuttujien havaitsemisessa ei oikeastaan tarvita CCD-kameraa. Vielä tänäkin päivänä suurin osa muuttujahavainnoista tehdään visuaalisesti.

Tähän pieni tarkennus eli aikasarjoja varten on tietysti parempi käyttää kameraa mutta yksittäisiä havaintoja voi toki tehdä visuaalisesti.

Eksoplaneettoja en lähtisi visuaalisesti havaitsemaan :)


-M

[Timo Kantola]

Olen laajentamassa opasta siten, että siinä kerrotaan miten havaintoja tehdään myös CCD-kameralla. Tosin tuon kirjoittamiseen menee hieman aikaa ja luulenkin että valmista tulee aikaisintaan ensi vuonna.

Hienoa! Otathan käsittelyyn myös digijärkkärin käytön? Vaikka järkkäri ei olekkaan niin "PRO", mutta se löytyy useammalta. 

Tuli mieleen, että jos nyt otan jostain muuttujasta kuvasarjaa, mutta en niitä saa oikein käsiteltyä, ne tiedot ei sinänsä vanhene? Jos opin joskus oikeaoppisesti kuvat mittaamaan, niin tulokset on yhtä "arvokkaita" vuosienkin päästä? Kuvat talteen kunnes oppii homman?

Kyselen nyt ennakkoon, jos vaikka jokuilta kuvaisin :
Kuvasarjaan pitää ottaa myös darkit, flatit ja biaskuvat?
Kameran kello aikaan (UT?) ja kuvausvälineistön (putki+ suotimet) tiedot muistiin ?

Kuvaustekniikasta:
Kun kuvaan DS-kuvia, vaihdan kohteen paikkaa joka kuvan välillä (muutaman noin 5 pikselin verran) pinottaessa tämä tasoittaa pikseien ja kennolla olevan pölyn aiheuttamaa herkkyysvaihtelua - kohinaa. Olisko parempi yrittää pitää kohde muutaman pikselin tarkkuudella samassa paikassa? Onko merkitystä?

[Mika Luostarinen]

Tuli mieleen, että jos nyt otan jostain muuttujasta kuvasarjaa, mutta en niitä saa oikein käsiteltyä, ne tiedot ei sinänsä vanhene? Jos opin joskus oikeaoppisesti kuvat mittaamaan, niin tulokset on yhtä "arvokkaita" vuosienkin päästä? Kuvat talteen kunnes oppii homman?

Tiedot ei sinänsä vanhene mutta yleensä havainnot halutaan kyllä vastaanottaa melko nopeasti. Tässä tietysti asia riippuu myös hieman siitä minkälainen kohde on kyseessä. Pitkäjaksoisten tähtien kuten Mira-tähtien kohdalla ei ole aivan hengen hätä mutta esim supernovien tai novien mittaukset halutaan vastaanottaa aika nopeasti (mielellään heti kun kuvat on redusoitu).

Kyselen nyt ennakkoon, jos vaikka jokuilta kuvaisin :
Kuvasarjaan pitää ottaa myös darkit, flatit ja biaskuvat?
Kameran kello aikaan (UT?) ja kuvausvälineistön (putki+ suotimet) tiedot muistiin ?

Kyllä. Jos käyttää tavallista digi-kameraa ja aikoo opetella fotometriaa niin olisi mm selvitettävä oman kameran lineaarisuus. Netistä löytyy ohjeita miten tuo lineaarisuustesti tehdään. Anti-blooming kamerathan eivät ole lineaarisia joten ne käytännössä hävittävät kuvassa olevaa mittausdataa kun käytetään pitkiä valotusaikoja ja siksi fotometriassa käytetyt kamerat ovat käytännössä aina NABG eli non-antiblooming kameroita. Toinen ongelma mikä digi-kameroissa on on se että niistä puuttuu jäähdytys. Tällöin on hankalaa käyttää pitkiä valotusaikoja koska kameran oma dark-current aiheuttaa hirmuisesti kohinaa. Oikeissa tähtikameroissa on jäähdytys jolla kamera jäähdytetään pakkasen puolelle jolloin dark-current minimoituu ja kuvasta häviää  ei toivottua kohinaa.

Kuvaustekniikasta:
Kun kuvaan DS-kuvia, vaihdan kohteen paikkaa joka kuvan välillä (muutaman noin 5 pikselin verran) pinottaessa tämä tasoittaa pikseien ja kennolla olevan pölyn aiheuttamaa herkkyysvaihtelua - kohinaa. Olisko parempi yrittää pitää kohde muutaman pikselin tarkkuudella samassa paikassa? Onko merkitystä?

Jos haluaa tehdä tarkkaa fotometriaa (ei muuten onnistu heti ekalla eikä ihan vielä tokallakaan yrittämällä) niin on opittava ottamaan hyvät FLAT-kuvat. Niillä poistetaan pölyn ja optiikan synnyttämiä kuva-alueen epäsuhtaisuuksia. Siihen miten tarkasti kohteen on pysyttävä samassa kohdassa jokaisessa kuvasarjan kuvassa vaikuttaa myös hieman se miten hyvin softa jolla fotometria tehdään osaa löytää kyseisen tähden eri kuvista silloinkin jos sen paikka vaihtelee kuvasta toiseen. Tiedän ainakin yhden softan joka vaatii että tähti pysyy tasan tarkasti samassa kohdassa eri kuvien välillä ja jos näin ei ole niin softa ei pysty tekemään mittausta. Onneksi tosin esim MaximDL löytää tähden kuvista hyvin vaikka sen paikka vaihtelisi kuvasta toiseen...

Saatat  joutua pinoamaan kuvia  koska jos kohde on kovin himmeä niin sillä on pieni Signal-to-Noise arvo (SNR). Jos SNR on pieni niin mittauksista tulee käytännössä epätarkkoja ja jotta niistä saisi tarkempia voi joutua pinoamaan useita kuvia päällekkäin jotta SNR arvo saataisiin riittävän suureksi. Kuvat pitää tietysti redusoida.

Fotometria on muuten hauskaa. Osa hauskuudesta perustuu siihen että se on vaikeata ja osittain siksi että fotometrialla voi paljastaa tähtien elämään liittyviä "salaisuuksia". On se kiva löytää omasta kuvasarjasta esimerkiksi kääpiönovan super-humppeja joita ei voisi paljain silmin havaita (edes kuvia selailemalla mutta siellä ne vain ovat!).

Kiiruhtaa ei kenenkään tarvitse vaan asioita voi opiskella täysin oman aikataulun mukaisesti. Useinhan vaikeatkin asiat avautuvat ajan myötä.

-ML

[Timo Kantola]

Kyllä. Jos käyttää tavallista digi-kameraa ja aikoo opetella fotometriaa niin olisi mm selvitettävä oman kameran lineaarisuus. Netistä löytyy ohjeita miten tuo lineaarisuustesti tehdään.

Olisko linkkiä? En ponnisteluista huolimatta löytänyt mitään järkevää..käyttökelpoista.

Modatun Canon350D:n spektrivaste löytyy näistä, mutta mitenhän tuon käytännössä ottaa mittauksissa huomioon?
http://img379.imageshack.us/my.php?image=canon3200k2bp3.png
http://img379.imageshack.us/my.php?image=canon5000k2zs1.png

Ko. juttu kokonaisuudessaan:
http://www.astrosurf.org/buil/350d/350d.htm

Anti-blooming kamerathan eivät ole lineaarisia joten ne käytännössä hävittävät kuvassa olevaa mittausdataa kun käytetään pitkiä valotusaikoja ja siksi fotometriassa käytetyt kamerat ovat käytännössä aina NABG eli non-antiblooming kameroita. Toinen ongelma mikä digi-kameroissa on on se että niistä puuttuu jäähdytys. Tällöin on hankalaa käyttää pitkiä valotusaikoja koska kameran oma dark-current aiheuttaa hirmuisesti kohinaa. Oikeissa tähtikameroissa on jäähdytys jolla kamera jäähdytetään pakkasen puolelle jolloin dark-current minimoituu ja kuvasta häviää  ei toivottua kohinaa.

Pitänee keskittyä kirkkaampiin kohteisiin, ja minuutin kahden valotuksiin?

EDIT:
Viellä yksi tyhmä kysymys: Pitääkö valotusaikojen olla tarkkaan saman mittaiset, 30sek valotuksilla pääsee noin 13.5mag kohteisiin (erottuu selkeästi kuvasta,kuvasta nippanappa erottuu 15mag kohteet) yli 30sek valotukset joudun ajottamaan käsipelillä, eli 90 sek valotus ei aina ole 90.00sek vaan heittoa tulee helposti muutama kymmenys kuvien välillä.

[Lauri Kangas]

Olisko linkkiä? En ponnisteluista huolimatta löytänyt mitään järkevää..käyttökelpoista.

Ymmärtääkseni lineaarisuutta voi mitata kuvaamalla jotain tähteä eri mittaisilla valotuksilla ja mitata sitten tähden kuvan kirkkautta jollain fotometriasoftalla. Kun kirkkausarvoista sitten piirretään käyrä valotusajan funktiona, pitäisi origosta lähteä lähes suora nouseva käppyrä (jos siis kenno on lineaarinen) joka taittuu sitten vaakasuoraan kun tähti saturoituu. Jos kenno onkin epälineaarinen niin tuosta käppyrästä näkee, kuinka pahasti. Tämä pitää tietysti tehdä raakakuvalle, jpg:stä tehdyt  mittaukset piirtävät kuperan logaritmikäyrän.

Viellä yksi tyhmä kysymys: Pitääkö valotusaikojen olla tarkkaan saman mittaiset, 30sek valotuksilla pääsee noin 13.5mag kohteisiin (erottuu selkeästi kuvasta,kuvasta nippanappa erottuu 15mag kohteet) yli 30sek valotukset joudun ajottamaan käsipelillä, eli 90 sek valotus ei aina ole 90.00sek vaan heittoa tulee helposti muutama kymmenys kuvien välillä.

1/10s virhe 90s valotuksessa = 1.11 promillen virhe mitattavien fotoneiden määrässä = 1.2 millimagnitudin virhe tähden kirkkaudessa. Jos tarkka valotusaika on tiedossa, niin mittauksethan voi kalibroida, mutta exif taitaa antaa vain sekunnin tarkkuudella.

Dealextreme.comista saa 30 eurolla kotiinkuljetettuna ohjelmoitavan lankalaukaisimen jolla tulee jämptejä valotuksia ilman käsipeliä.

[Timo Kantola]

Ymmärtääkseni lineaarisuutta voi mitata kuvaamalla jotain tähteä eri mittaisilla valotuksilla ja mitata sitten tähden kuvan kirkkautta jollain fotometriasoftalla. Kun kirkkausarvoista sitten piirretään käyrä valotusajan funktiona, pitäisi origosta lähteä lähes suora nouseva käppyrä (jos siis kenno on lineaarinen) joka taittuu sitten vaakasuoraan kun tähti saturoituu.

No-niin, nyt ehkä ymmärsin mistä on kyse:
Taitaa olla tämä käppyrä (vastaa 350Dn kennoa):
http://img381.imageshack.us/my.php?image=trans20dwx0.gif
Poimittu:
http://www.astrosurf.org/buil/20d/20dvs10d.htm

PS. Pitää harkita tuota ohjelmoitavaa lankalaukaisinta, jos tästä hommasta jotain tulee.

[einari]

Dealextreme.comista saa 30 eurolla kotiinkuljetettuna ohjelmoitavan lankalaukaisimen jolla tulee jämptejä valotuksia ilman käsipeliä.

Pieni offtopikki mutta tällaisestako tarkoitat?:
http://www.dealextreme.com/details.dx/sku.13891

[Lauri Kangas]

Juuri tuota. Sieltä löytyy myös TC-C3 canonin kymppisarjan runkoihin ja myös muille merkeille on oma malli.

[Timpe]

Juuri tuota. Sieltä löytyy myös TC-C3 canonin kymppisarjan runkoihin ja myös muille merkeille on oma malli.

Thnx  :)
Tuli tilattua tuolta TC-C3 ohjain:
YongNuo TC-C3 Precision Timer Remote Shutter Switch for CANON EOS DSLR Cameras
Item # 13892       $42.50 USD   -   Charge From Credit Card Completed ...   €34.24 EUR
(PayPal maksuna tuo käy hyvin vaivattomasti  :))

[-Jarz-]

Tilasin myös tuollaisen 17.10 ja seurantakoodin avulla näin eilen (31.10) Itellan sivuilta, että on Helsinki-Vantaan ulkomaanterminaalissa. Maanantaina varmaan pääsee noutamaan tullista :).

JM

[Lauri Kangas]

Kommentoin laukaisinkokemuksiani tuonne vanhaan ketjuun, sinne voi muutkin kirjoitella: http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=2845.0
Joku mode voisi siivota offtopikit sinne, niin riittää kääpiönovillekin huomiota. ;)

[Mika Luostarinen]

Pitänee keskittyä kirkkaampiin kohteisiin, ja minuutin kahden valotuksiin?

Valotusajan määrää periaatteessa se miten hyvän SNR arvon haluat kohteelle. Suurempi SNR arvo on parempi. Eli siten ei voi ajatella että jokin tietty valotusaika olisi yleispätevä tai edes sopiva kaikille kohteille.

EDIT:
Viellä yksi tyhmä kysymys: Pitääkö valotusaikojen olla tarkkaan saman mittaiset, 30sek valotuksilla pääsee noin 13.5mag kohteisiin (erottuu selkeästi kuvasta,kuvasta nippanappa erottuu 15mag kohteet) yli 30sek valotukset joudun ajottamaan käsipelillä, eli 90 sek valotus ei aina ole 90.00sek vaan heittoa tulee helposti muutama kymmenys kuvien välillä.

Aikasarjaa otettaessa helpottaa todella paljon jos valotusajat ovat kohteelle samat.  Tiukasti ottaen niiden ei tarvitse olla samat mutta kuvien redusoinnista tulee merkittävästi  hankalampaa jos käytät aikasarjassa vaihtelevia valotusaikoja (tällöinhän joudut ottamaan myös paljon enemmän myös kalibrointikuvia).
Jos kuvien valotusajat poikkeavat hieman toisistaan mutta käytät samoja kalibrointikuvia niin mittauksien virhemarginaali tietysti kasvaa. Riippuu myös hieman kohteesta miten paljon virhemarginaalia "sallitaan".

Niin, joissakin digikameroissa saattaa olla vielä sellainen inhottava piirre, että ne merkkaavat otettuun kuvaan kellonajan joko siten, että merkitty kellonaika on se milloin valotus alkoi, tai kun se loppui tai jos ollaan oltu onnekkaita niin kuvaan on merkitty kellonaika valotusajan keskikohdassa. Tietysti kameran pitää antaa ulos FITS formaatissa oleva kuva (JPG ja muita vastaavia tavallisia kuvaformaatteja ei voi käyttää fotometriassa).

Silloin kun fotometriaa ja siihen liittyviä prosesseja harjoittelee (itsekin vasta harjoittelen) niin ei voida vaatia että mittaukset ovat heti alusta alkaen "raivotarkkoja". Ja kokeneetkin fotometristit joskus mokailevat.

Jos tuntuu siltä, että mittaukset ovat jostain syystä pahasti pielessä niin niitä ei tarvitse lähettää eteenpäin vaan ne voi vaikka uudestaan redusoida :) ja katsoa saisiko niiden tarkkuutta paranneltua. Jos mittauksissa on vain pientä heittoa (verrattuna muihin esim kokeneempien fotometristien tekemiin mittauksiin) niin ne voi ilmoitaa eteenpäin visuaalimittauksina vaikka ne olisikin kameralla tehtyjä (tai sitten jatkaa prosessin hiomista).