Tarkennuslaite kamera-optiikalle 2

[GaryP]

J-P

Pystyykö nuo ohjelmat samaan vanhan 300D:n kanssa kuin uudempi EOS utility nykykameroiden kanssa, eli hienotarkennukseen??? Silloin voisi uhrata 300D:n tuohon ilolla.

Kari

[Lauri Kangas]

Olen itsekkin rakennellut vähän vastaavaa systeemiä Canonin EF telelle.

Blogiasi on tullut luettua, tuosta virityksestä sain itsekin intoa jatkaa omaa projektia. :)

Näytät antavan hönkää lasille 300D-rungolla. Oletko harkinnut kokeilua jollakin LiveViewillä varustetulla kameralla? Livekuvahan on tässä tapauksessa pelkkää mustaa, mutta usb-kaapelin yli voi tietokoneelta Canonin softilla tuollaisella virityksellä ohjata suoraan linssin omaa tarkennusmoottoria niinkuin tuossa Tuukkasen virityksessä tehdään. Pienin säätöaskel on jo todella hieno, mutta noin älyttömällä valovoimalla sekin voi tietysti olla riittämätön. Halvat liveview-rungot ei paljon maksa (450D tai 1000D esim.) etenkään käytettynä.

[Lauri Kangas]

Pystyykö nuo ohjelmat samaan vanhan 300D:n kanssa kuin uudempi EOS utility nykykameroiden kanssa, eli hienotarkennukseen??? Silloin voisi uhrata 300D:n tuohon ilolla.

Tietääkseni homma toimii vain liveview-kameroilla.

[J-P]

Hei,

Ajattelin tuollaista systeemiä, mutta sitä ei taida saada ohjatuksi esim. FocusMaxilla.
Olen niin tottunut automaattifokusointiin, että paluu manuaaliseen ei innosta.

Noilla aukkosuhteilla, f1.8 -f2.8, kriittisen fokuksen koko on 7-20 mikronia (7-20/1000mm)
Eron kyllä huomaa, jos onnistuu täydellisen fokuksen saavuttamaan.

Toinen seikka on lämpölaajenemisen kompensointi, jota ei saa kuin käyyttämällä
siihen tarkoitukseen tehtyä askelmoottoritarkenninta, Robofocus, TCF-s, tai vastaava.

Kari, jos tarkoitat, että voiko FocusMax-ohjelmalla ohjata canonin kautta tarkennusta, niin enpä usko sen olevan
mahdollista. Olisi tosin upeaa, jos se toimisi, voisikohan tuota selvitellä jotenkin?
Askelmoottorihan sähköisestifokusoitavissa linsseissä jo on...

J-P

[Lauri Kangas]

Ajattelin tuollaista systeemiä, mutta sitä ei taida saada ohjatuksi esim. FocusMaxilla.
Olen niin tottunut automaattifokusointiin, että paluu manuaaliseen ei innosta.

Toinen seikka on lämpölaajenemisen kompensointi, jota ei saa kuin käyyttämällä
siihen tarkoitukseen tehtyä askelmoottoritarkenninta, Robofocus, TCF-s, tai vastaava.

Näiden kahden seikan ajattelinkin olevan esteenä. Miten tuo lämpötilakompensointi muuten käytännössä toimii? Tekeekö fokuseri sen täysin itsenäisesti ja pitääkö se kalibroida jotenkin?

[PetriKe]

Kari, jos tarkoitat, että voiko FocusMax-ohjelmalla ohjata canonin kautta tarkennusta, niin enpä usko sen olevan
mahdollista. Olisi tosin upeaa, jos se toimisi, voisikohan tuota selvitellä jotenkin?
Askelmoottorihan sähköisestifokusoitavissa linsseissä jo on...

J-P

Ei muuta kun ASCOM SDK:ta imuroimaan ja rakentaa tuohon oman ASCOM ajurin.

[J-P]

Hei,

Pitää kalibroida, koska jokainen optiikka laajenee eri tavalla.
Onneksi muutos on hyvin lineaarinen.

Yleensä tarkennan eri lämpötiloissa, eron olisi hyvä olla viitisen astetta, varsinkin syksyllä yö kylmenee nopeasti.
Kirjaan sitten stepperilukemat ylös. Erotus kertoo muutoksen polttovälissä.
SCT-tyyppisillä putkilla muutos on rakenteesta johtuen iso ja nopealla optiikalla
jo puoli astetta heittää ulos optimifokuksesta.

Kalibroinnin jälkeen fokuseri toimii itsenäisesti, kun kompensointi on kytketty päälle. TCF-s:n Boksiin voi tallettaa
kaksi eri arvoa, loput ovat paperilla ylhäällä.

J-P

[GaryP]

Hei,

Olen itsekkin rakennellut vähän vastaavaa systeemiä Canonin EF telelle.

Kuvia täällä:
http://astroanarchy.blogspot.com/2009/01/canon-200mm-f18-lens.html

Rakensin em. systeemin, jotta linssiä voisi ylipäätään tarkentaa, koska koko fokusointi on sähköinen.
Toiseksi siksi, että voin tarkentaa linssin virittelemälläni systeemillä, joka käyttää
TCF-s fokuseria ja FocusMax ohjelmaa, tämä on välttämätön härveli, jos haluaa tarkkoja kuvia
aukkosuhteella f2.8 -1.8.

Kuvia systeemistä:
http://astroanarchy.blogspot.com/2008/09/new-equipmets-and-some-development-work.html
http://astroanarchy.blogspot.com/2008/03/focusing-imaging-system-for-camera-lens.html

J-P

Hmm, mulla meni varmaan jotain tärkeää ohi, koska en ymmärrä miten fokusointi tapahtuu tällä kokoonpanolla. Luulin että tarkennukseen tarvitaan kameran sisällä olevaa optista tekniikkaa.
Mikäs funktio tuossa nyt 300D + optiikka erillisenä on, jos ei voi... tai voi... mitä voi? Äh, mä olen taas ainoa kun ei tajua, auttakkee!!!

Kari

[J-P]

Hei Kari,

Tämä onkin tosi erikoistapaus.
Canoni obiskani on EF mallia, jossa tarkennusrenkaalla ei ole fyysistä kontaktia linssistöön.
Toimiakseen se vaatii EOS-rungon tarjoamaa virtaa. Pelkkä virtapiuha ei riitä, koska
EOS-rungon ja linssin välillä on eräänlainen propraiatory sarjaliikenne "kättely".

Kun näin saan virtaa tarkennusmoottorin pyöritykseen, voin käyttää rakentamaani systeemiä tarkennusrenkaan pyörittämiseen
mekaanisesti TCF-s fokuserin männällä.

J-P

[GaryP]

Heh, aika erikoinen juttu, mutta kun aikuinen mies noin sanoo, uskottava se on. Siis kun se saa vaan käyttöjännitteen tarkennusmoottorille, sekä kuittauksen että ollaan kiinni oikeassa kamerassa, on ulkoinen fokusrengas aktiivinen?

Kari

[Lauri Kangas]

Hitaasti mutta varmasti edistytään taas. Kenkon 12mm loiton kun laittoi paloiksi niin selvisi että signaali kulkee loiton läpi pitkin jousia, jotka painavat obiskan puoleisia nastoja obiskan kontakteja vasten. Tarvitaan siis jotain jolla painaa jousia ja joka samalla nappaa niiden signaalin. Homma hoituu piirilevyllä, jolla signaalin voi sitten suoraan tuupata RJ45-liittimeen ja verkkokaapeliin.

Taas edistytään. Piirilevy saatiin syövytettyä, seuraavaksi pitää porata reiät, juottaa RJ45-liitin kiinni ja testata että sähkö menee läpi. Sitten voi alkaa tehdä mekaniikkaa jolla tuo piirilevy nitistetään loittorenkaan ja T-kierrepalan väliin.



On se nyt kumma että tällaisiakin pitää tehdä ite. Miksei tällaisia valmiita paloja saa kaupasta? :)

[Timpe]

Taas edistytään. Piirilevy saatiin syövytettyä...

Ferrikloridiako (FeCl₃) tähän hommaan nykyään käytetään? Tuota piirilevyjen syövyttelyä on tullut tehtyä viimeeksi 1990-luvulla, kun jotain vastaavaa virittelin itselleni. Oli silloinkin sottaista puuhaa, joten suojakäsineet olivat paikallaan.

[Timo Kuhmonen]

onko tuon levyn kuparitäpät niitä, joita vasten obiskan kontaktinastat painautuu ?

PS:
vastaavalla ferrikloridilla itsekin aikanaan syövytellyt, muistaakseni vuosina 85-90. Sottaista tahtoi olla... Syövytyksen nopeutta sai kasvatettua hieman, kun lämmitti nestettä (kuumaan kraanaveden lämpötilaan asti). Tosin siihen aikaan lienee ollut jo topakampia aineita (näitä en itse käyttänyt). Muistaakseni oli joku happojen seos...

EDIT:
vastaus löytyi edelliseltä sivulta...

[GaryP]

Paras tapa nopeuttaa syöpymistä on käyttää sopivaa astiaa joka tuottaa liikettä nesteeseen, vaikkapa kuplia alhaaltapäin. Valmiita sähköpumpulla varustettuja astioita on saatavana halvalla.

Kari

[Lauri Kangas]

Syövytykseen käytettiin natriumpersulfaattia. Sopivat tilat ja osaaminen löytyi työpaikalta, itse en osaisi levyjä syövytellä. Niinkuin en monta muutakaan juttua jota hulluihin projekteihini tarvitaan, mutta sopivassa paikassa työskennellessä apu on aina lähellä. :)

Edit: Itse piirsin siis lähinnä tuon maskin jonka perusteella syövytettiin. Reiät ja täplät sain kohdalleen laittamalla puretun loittorenkaan ja RJ45-liittimen pinneineen skanneriin. Jos joku aikoo toteuttaa vastaavanlaisen jutun, niin voin lähettää tuon maskin vektorimuodossa. Maski on mitoitettu kenkon 12mm loittorenkaalle ja Partcon myymälle RJ45-liittimelle.

Operaatiosta on pari sen kummemmin dokumentoimatonta kuvaa täällä: http://flickr.com/photos/vostog