MEADE Lightbridge Dobson...?

Aloittaja @kiistoni, 28.09.2006, 16:06:22

« edellinen - seuraava »

Pekka Moisio

Timpe tuossa jo asian selitti.
Jos kokonaisuus on kunnossa onnistuu yli 1000x suurennukset dobsonjalustalla. Itse olen pari kertaa mennyt yli tuhannen omalla 18" putkellani ja varovaisuutta käyttäen se onnistuu.
Pääpointteja ovat hyvät laakeroinnit, tukeva rakenne, putken tasapaino ja optiikan laatu. Tämän jälkeen asioita helpottaa huomattavasti vähäinen tuuli, hyvä seeing, laajakulmaiset hyvät okulaarit,
jäähtynyt optinen systeemi(eli koko putkikokonaisuus) ja käyttäjän rauhallisuus sekä osaaminen.

Itse en ole käyttänyt Meaden LightBridgeä, mutta jos se ei ole valmiiksi suuriin suurennuksiin käytännöllinen, niin modaamalla siitäkin saa hyvän pelin. Cloudynights foorumilla on asiaa liittyen LightBridgeen ja sen modaamiseen.

Minulla on oma uusi 18" loppukokoonpanoa vaille valmis. UTA hitsattu, alaosa kokoamatta osittain. Laitan siitä kommentteja kyllä kun saan sen käyttöön. En pääse sitä tekemään kuin satunnaisesti, koska on ihan oikeitakin töitä ja iltoja menee 10" havainnoidessa(tarkoitus oli saada kesällä tuo 18" tehtyä, mutta laiskuus iski enkä tehnyt mitään koko putken eteen).

Mutta tämä vanha 18" mistä on ketju ATM osiolla(sieltä on muuten hävinnyt jossain vaiheessa viestejä) toimi näköjään hyvin koska 1000x suurennukset onnistuivat ja näkymät olivat erittäin hyvät.

Se miksi nyt 18" runkoa parantelen on paino, kollimointi UTA:sta käsin ja koko. Sitten kun koko hässäkän sai pystytettyä (5-10min) ja kollimoitua(0-5min) oli havainnointi yhtä juhlaa.

SALOMONI



LainaaOlen kuullut, että kirkkaimmat sumut alkavat näyttää 12" putkella jo värejä kokeneelle havaitsijalle. 10":lla niitä ei vielä erota.
Lainaus käyttäjältä: pappa - 29.09.2006, 08:02:35
Boostaus suotimilla ja värin spektrialueen erottelu suotimilla sumut näyttävät verejään kaikilla putkilla kunnon kelillä. :)
Onko näin? koska olen jostain lukennu ja mulle on kerrottu et värejä eisaa muuten näkyville ku valottamalla kohdetta tuntitolkulla.
fiksuimmat osaa varmaan tämänki suhteen valasta asiaa. :)

pappa

Ilman suodatinta katsominen antaa kaiken valon mitä sieltä tulee, suodatin suodattaa tietyn kaistan säteilystä ja näin valo "tarkentuu" haluttuun säteilyn taajuuteen, sillä valohan on näkyvän alueen säteilyä jonka jo Newton kekkasi ennen kun peiliputken paransi tuntemaamme muotoon.

Suodattimia on sumujen havainnointiin, planetaariset ja muut erikseen, erillaisten mm. haitallisen valosaasteen suodattamiseen, kuusuodin on kaikkien tuntema jne. Lisäksi on erillaisia "boostaus" suodattimia vahvistamaan tiettyjä valon alueita.

Eli kaiken mitä saatavissa on näkee hienosti jo 150mm laitteella, isommalla kuva tarkentuu ja pääsee suurempiin suurennoksiin jne.
Tähtiharrastusta aina -60 luvulta tähän päivään.
Nikon D200/D7000x/FE /FM/Nikkormat+MD-11 Nikon manuaaliroinaa.
Tamron SP AF 10-24 f3.5-4.5 Di II NEF
Sigma18-50 f 2.8 NEF Samyang 8mm f3.5 NEF
Manfrotto 055+RC128
Carl Zeiss Diascope FL 85 20-60X Manfrotto 028+HD501
Helios Quantum 4 15x70
Skywatcher Evostar Black Diamond 102/EQ3-2/DX-stat+Baader Planetarium 8-24mm Mark III + Baader Hyperion 2,25X Barlow
William 2" dielectric diagonal Baader Solar Continuum+JS

pnuu

Lainaus käyttäjältä: pappa - 28.12.2010, 23:33:39
Lisäksi on erillaisia "boostaus" suodattimia vahvistamaan tiettyjä valon alueita.

Eivät suotimet mitään vahvista. Kaikki suotimet poistavat, "suodattavat", jotain pois saatavilla olevasta valosta. Tällöin joku osa valosta näyttää voimakkaammalta kuin aikaisemmin, mutta todellisuudessa vain häiritseviä aallonpituuksia on vaimennettu.
Panu Lahtinen
"You haven't really been anywhere until you've got back home",
Twoflower in "The Light Fantastic"

SALOMONI

uskon vasta ku pääsen omin silmin näkemään :grin:

Timpe

Lainaus käyttäjältä: SALOMONI - 28.12.2010, 21:49:19
...olen jostain lukennu ja mulle on kerrottu et värejä eisaa muuten näkyville ku valottamalla kohdetta tuntitolkulla...

Tämä liittyy silmän rakenteeseen, joten lue ensin silmän tappi- ja sauvasoluista perustiedot täältä:
http://wiki.helsinki.fi/display/solu/Tappisolu
"Tappisolujen aktivoitumiseen tarvitaan satoja fotoneja, joten niiden valoherkkyys ei ole kovin suuri. Ne ovat erikoistuneet vastaanottamaan valon eri aallonpituuksia ja tämä mahdollistaa värinäön. Tappisolut jaetaan kolmeen ryhmään sen mukaan, mille valon aallonpituudelle ne ovat herkkiä."

http://wiki.helsinki.fi/display/solu/Sauvasolu
"Näkyvä valo koostuu fotoneista. Sauvasolut ovat erityisen valoherkkiä aistinsoluja, jotka ovat erikoistuneet hämärässä näkemiseen. Sauvasolut aistivat pelkästään valon intensiteettiä eli ne eivät ole väriherkkiä."

Silmän fyysisen rakenteen ymmärtäminen antaa perusteet näkemisen ymmärtämiseen, koska tätä kautta saa tietoon ne fyysiset rajat, joiden mukaan värinäköä syntyy (tai on syntymättä). Sitten kun ymmärrämme tämän silmän fysiikan edes pääpiirtein, voimme lukea lisää näköaistimuksen synnystä. Toisin sanoen fysikaalinen aistimus on vasta alku sille, kuinka tämä sauva- ja tappisolujen tuottama reaktio tulkitaan aivoissa visuaaliseksi kuvaksi. Tästä löytyy sangen hyvä kuvaus näkövammaistiedon kautta (Invalidisäätiö, Keskuspuiston ammattiopiston sivut):
http://www.arlainst.fi/index.php?k=12501
"Koska näköjärjestelmän anatomiasta puhuminen ei anna kattavaa kuvaa näkötapahtumasta, esitän seuraavassa näkötapahtuman kulun erilaisesta näkökulmasta...
...(clip)... Näkeminen on siis ensisijaisesti silmän, mutta toisaalta aivojen työtä. Ajattelemme silmien tekevän paljon töitä lukiessa. Tosiasiassa kuitenkin sujuva lukeminen edellyttää aivoilta valtavaa työmäärää."


Tämän tiedon jälkeen on helppo ymmärtää, että silmän värinäkö syntyy vasta sitten, kun silmän valoherkät näkösolut aistivat riittävän suuren määrän fotoneja ts. tappisolujen aktivoitumiseen tarvittava kynnystaso fotoneita ylittyy! Fotonien keräämiseen voidaan käyttää kaukoputkea, sillä mitä suurempi kaukoputki on sitä enemmän se kerää myös valoa (fotoneita) ja sitä varmemmin kohteesta syntyy myös värihavainto. Toinen tapa nähdä himmeän kohteen värejä on käyttää esim. kameran CMOS/CCD-kennoa, jota valotetaan tarpeeksi pitkään, jotta kennon valoherkkiin pikseleihin saadaan värihavaintoon riittävä määrä fotoneita. CMOS/CCD-kenno on rakenteeltaan (valonkeräyskyvyltään) erilainen kuin silmä, mutta näitä kahta verrattaessa kannattaa muistaa, että silmä ei kykene keräämään valoa pidempään kuin kuutisen sekuntia ja tällöinkin silmän on pysyttävä täysin paikallaan koko havainnon ajan (link ks. 11. VIHJEITÄ - valotusaika). Myös havaitsijan kokemus vaikuttaa näköhavainnon tekemisessä, koska aivot tulkitsevat silmän muodostamaa kuvaa aiemman kokemuksemme perusteella.

Käytännössä olen itse nähnyt visuaalisesti jotain lievää (vihertävää) värillisyyttä Orionin suuressa kaasusumussa 12" Newtonilla, kun olen käyttänyt Baaderin UHC-S suodinta okulaarissani. (Se vihertävyys tulee kai sen mukaan, kun silmä on herkin juuri vihreän valon aallonpituudelle.) Tämän lisäksi planeetat, Kuu ja tähdet näkyvät värillisinä, mutta muut (edellisiä selvästi himmeämmät) deep sky -kohteet ovat minullekin niitä himmeitä, harmaita sumu/ututuhnuja ihan riippumatta siitä, millaiset suotimet ovat havaintokäytössäni.
- Timo Inkinen

ajt

Lainaus käyttäjältä: Timpe - 29.12.2010, 19:39:28

Käytännössä olen itse nähnyt visuaalisesti jotain lievää (vihertävää) värillisyyttä Orionin suuressa kaasusumussa 12" Newtonilla, kun olen käyttänyt Baaderin UHC-S suodinta okulaarissani. (Se vihertävyys tulee kai sen mukaan, kun silmä on herkin juuri vihreän valon aallonpituudelle.) Tämän lisäksi planeetat, Kuu ja tähdet näkyvät värillisinä, mutta muut (edellisiä selvästi himmeämmät) deep sky -kohteet ovat minullekin niitä himmeitä, harmaita sumu/ututuhnuja ihan riippumatta siitä, millaiset suotimet ovat havaintokäytössäni.

Minä olen kerran nähnyt viheriää ja punaväriä Orionin sumussa 15 cm lyhytpolttovälisellä linssiputkella kaupunkiolosuhteissa. Tämä suoraan katsoen. Sivusilmällä katsoen tuo vaikutti poikkeuksellisen laajana näkyvän myös, mutta en muistaakseni värejä havainnut. Se kerta onkin sitten se ainoa kerta. Yleensä se näkyy harmaana tuhnuna kuten kaikki sumut.

Kaizu

Sivusilmällä katsottaessa valo pyritään kohdistamaan verkkokalvon reuna-alueilla oleville sauvasoluille. Ne ovat herkempiä mutta eivät aisti värejä. Värinäkö on nimenomaan näkökentän keskialueella.

Kaizu
Kai Forssen

ajt

Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 29.12.2010, 20:36:01
Sivusilmällä katsottaessa valo pyritään kohdistamaan verkkokalvon reuna-alueilla oleville sauvasoluille. Ne ovat herkempiä mutta eivät aisti värejä. Värinäkö on nimenomaan näkökentän keskialueella.

Kaizu

Näin tuo silmän fysiologia näköjään menee. Suosittelen silti suhtautumaan tuohon edeltävään viestiini anekdoottina. Muistikuvat näköhavainnoista voivat olla värittyneitä nähdyillä valokuvilla. Kuvittelen kyllä muistavani tuon kohtalaisen hyvin, mutta tuo yleinen näkemys harmaista tuhnuista myös m42 kohdalla laittaa epäilemään omia muistikuvia.

Onkohan kukaan muu punasävyjä nähnyt?

SALOMONI

Mutta eikö valtaosaa sumuista oo punasta ja mustaa sävyä omaavia varsinki jos kuvista on tottunnu kattomaan? Esim hevosenpäänsumu on hyvä esimerkki siittä.

Meade-mad

Mieti hetki, miksi Hevosenpää on musta...

jk
Sima (engl. mead) on käyttämällä valmistettava miedohko alkoholi- ja virvoitusjuoma, joka tehdään hunajasta, vedestä ja käytetään hiivalla (Wikipedia).

Terveisin  J armo   Kem pas

SALOMONI

siinnä ei oo Mittää pelkkää tyhjyyttä vaan  :grin: "koittaa muka olla viisas vastatessaan* :grin:
ite en oo vaa koskaa päässy livenä näkemään tähtisumua vaikka aina oon halunnu nähdä.

Lauri Kangas

Ei mennyt oikein. Jos tuota kuvaa katsot oikein ajatuksella, niin saattaa välähtää miksi se on musta: http://www.nasa.gov/images/content/52238main_MM_image_feature_89_jw4.jpg

Livenä pääset näkemään tähtisumun minä tahansa selkeänä iltana nyt talvella katsomalla vähän orionin vyön alapuolelle, millä vaan laitteella - kaukoputkella, kiikareilla tai paljain silmin.


jussi_k_kojootti

Timpen viesti ansainnee oman ketjun kuvaavammalla otsikolla ...?  Aihe/kysymys on kuitenkin toistuva, ja tuo yhteenveto oivallinen.
jussi kantola / oulun arktos
CG-5 GOTO + KWIQ-guiding + SW80ED  // 10" dobson // canon eos 450d mod & 400d / ASI 120MM
http://astrobin.com/users/jussi_k_kojootti/
http://oulunarktos.fi/

SALOMONI

Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 31.12.2010, 23:36:39
Ei mennyt oikein. Jos tuota kuvaa katsot oikein ajatuksella, niin saattaa välähtää miksi se on musta: http://www.nasa.gov/images/content/52238main_MM_image_feature_89_jw4.jpg

Livenä pääset näkemään tähtisumun minä tahansa selkeänä iltana nyt talvella katsomalla vähän orionin vyön alapuolelle, millä vaan laitteella - kaukoputkella, kiikareilla tai paljain silmin.


Katsoin tässä illalla ja tuli semmoinen maku ettei kait tota kuvaa oo jotenki käsitelty? ku vertasin tota muutamaan muuhun kuvaa nii siinnä toi hevosenpää näytti paljo vaatimattomalta.