Hello.
Kuinka paljon käytännössä on eroa 10" ja 12" välillä?
Hinta 10" on melkein puolta halvempi joten jotakin eroa luulisi olevan ::)
Kiitos taas.
Olen kuullut, että kirkkaimmat sumut alkavat näyttää 12" putkella jo värejä kokeneelle havaitsijalle. 10":lla niitä ei vielä erota.
Lainaus käyttäjältä: J-M - 29.09.2006, 07:51:08
Olen kuullut, että kirkkaimmat sumut alkavat näyttää 12" putkella jo värejä kokeneelle havaitsijalle. 10":lla niitä ei vielä erota.
Boostaus suotimilla ja värin spektrialueen erottelu suotimilla sumut näyttävät verejään kaikilla putkilla kunnon kelillä. :)
Lainaus käyttäjältä: J-M - 29.09.2006, 07:51:08
Olen kuullut, että kirkkaimmat sumut alkavat näyttää 12" putkella jo värejä kokeneelle havaitsijalle. 10":lla niitä ei vielä erota.
Orionissa saattaa vivahtaa vähän vihreää ja punertavaa ERITTÄIN harvoin, kirkkaimmat planetaariset SAATTAVAT näyttää vihertäviltä tai sinertäviltä. Eli toisin sanoen ei siinä mitään mullistusta värien suhteen tapahdu. Enemmän taitaa vaikuttaa havaitsijan silmä. Ja jos vertailee 10" ja 12" putkia keskenään niin ei kohteiden näkymisessä loppupeleissä ole niin järkyttävää eroa. 12" poraa tietenkin hieman syvemmällä taivaaseen. DS-tapaamisellla oli kaksi 12" tuubia ja 10" tuubi vierekkäin, eikä käytännössä ollut mitään väliä mitä putkea käytti. Näkymiseen vaikutti eniten putken käytettävyys sekä okulaarit.
Sanoisin tuon Iiron kommentin vielä vähän voimakkaammin. Ero 10" ja 12" välillä on teoriassakin vain alle puoli magnitudia. Elikkä ero on todellakin pienenpieni. Jos on hommaamassa tommoista luurankoputkea, niin sitten varmaan voisi sanoa, että isompi on parempi. Kuljetus ongelmia ei ihan heti kun semmoisilla tule. Tosin minä en ymmärrä 12" luurankoputkien ideaa - jos haluaa luurankoputken, niin kannattaiskohan mennä suoraan jonnekkin 16"...20" kokoluokkaan... Mutta jos putkiosa on kinteä, niin F5 malleissa 10" putki mahtuu vielä nippanappa henkilöauton takapenkille makuulle, kun 12" putki ei mahdu. Tosin kiinteäputkinen 12"@F5 putkikin vielä henkilöautoon menee mutta ei sen sinne virittäminen ole enää hauskaa. Eli jos itse joskus vielä ison tuubin ostan, niin se on 10"@F5, juurikin kuljetettavuuden vuoksi. Tällä hetkellä elämäntilanteen ja mielenkiinnon vuoksi tyydyyn kuitenkin omaan pikkuiseen linssiputkeeni.
Yöni jälleen rauhattomasti nukuttuani, huomasin ilolla vastauksien tulvan.
Kiitän teitä kaikkia.
Oikeastaan jos joku osaisi kertoa Dobsonin jalustasta jotain kokemuksia, se olisi hyvä se ::)
Nyt kahville.
T
Jatketaan vielä...Olen jo jossain muualla todennut, että selvät erot erikokoisten putkien välillä tulevat esiin kun halkaisijaa kasvatetaan yhden väliportaan yli. Eli vertailu on huomattavasti helpompaa 8" ja 12" (tai 4" ja 8", 10" / 14" jne) välillä. Fakta on kuitenkin se, että suurempi kerää enemmän valoa (olettaen että optiikka on samanlaatuista molemmissa putkissa). Suurempi putki ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita, että sillä näkisi enemmän. Se on lähinnä olosuhteista kiinni.
Erot eivät tule esiin niinkään "peruskohteiden" katselussa vaan siellä ääripäässä. Olen monesti vertaillut 12" ja 16" (nykyään 18") putkien näkymiä ja kirkkaat messierit yms eivät näy juuri sen komeammin suuremmalla putkella. Kun mennään taas 12" putken äärirajoille alkavat suuremman putken ominaisuudet jyllätä. 12" putkella voi juuri ja juuri erottaa jonkin galaksin kun suuremmalla näkyy kourallinen naapurigalaksejakin.
Itse pitäisin 12" F5 kiinteäputkista dobsonia suurimpana putkena minkä kehtaa raahat yksin pimeämmälle paikalle. Tästä ylöspain liikuteltavat dobsonit kannattaa rakentaa luurangoiksi. Luurankoputken v-mäinen puoli on sen purkaminen, kasaus ja kollimointi. Olipa jossain lehdessä juttu, kun kaverilla kulki 25" putki kätevästi normaalin auton takakontissa. Mikäli on kiinteä havaintopaikka niin ei ole väliä minkä tyyppinen putki on.
Eli yhteenvetona 12":lla näkee himmeämpiä kohteita, mutta ostamalla 10" ja pari laatuokulaaria pääsee käytännössä samoihin tuloksiin. Itse koin 12" putken käytön helpommaksi kuin 10"; parempi asento havaittaessa jne. Eli en anna suoraa neuvoa kumpi kannattaa ostaa.
Ja vastaus uusimpaan viestiin. Dobson on visuaalihavaitsijalle paras jalusta. Se toimii aina, putki kääntyy loogisesti sinne minne haluaa (paitsi zeniittiin katsottaessa), se on halpa ja kevyt, tukeva, siisti...ja kaikkea muuta. Toki täysautomaattinen moottorijalustakin on varsin kätevä.
Mikä lie myyntikikka , jos on 56% enemmän valovoimaa kun jossain toisessa putkessa , ei se tarkoita sitä että sillä näkee 56% paremmin . Pari laatu okulaaria ja 8" putkella pääsee samaan tulokseen kuin 10" , että sillee ::)
Erottelukyvyltään ilmakehän läpikatsottaessa sekä 8" (20cm) että 10" (25cm) tuottavat yhtä tarkan kuvan samanlaatuisilla okulaareilla. Suuremmassa kuva kuitenkin kirkkaampi. Samoin kun mennään suurimpiin käyttökelpoisiin suurennuksiin niin lähtöpupilli on laajempi isompihalkaisijaisella putkella.
Esimerkki suurennus 200*
250mm/200 = 1,25mm
200mm/200 = 1mm
=> lähtöpupillin pinta-ala on suurempi => kuva on kirkkaampi => okulaariin on helpompi katso
Jos olosuhteet sallivat suurten suurennusten käytön vaikkapa erittäin kirkkaiden kohteiden kanssa niin:
esimerkki suurennus 400*
250mm/400 = 0,625mm
200mm/400 = 0,5mm
Lähtöpupillin pinta-ala on jokseenkin tuplat suuremmalla putkella. Puolen millin lähtöpupilli alkaa olla mahdoton käyttää. Eli halkaisijalla on merkitystä.
Tämä sama juttu rajoittaa myös halpisputkien suurimman suurennuksen selvästi alle usein mainostetun 675*.
jk
Meaden sivulle oli ilmestynyt 16" LightBridge, tiedot tosin olivat vielä puutteelliset. Munkin pohdintoihin aiemmin tässä säikeessä viitaten, onhan tätä odotettukin!
Kenellä on kokemusta LightBridgen käytöstä? Minua kiinnostaa varsinkin jalusta; se on ison näköinen, joten voiko siitä tehdä koottavan kohtuullisella vaivalla? (Siis kuljetuksen aikana se olisi kasa levyjä samaan tapaan kuin Orion Opticsin dobson-jalusta.)
Onko luurankorakenne tukeva; kuinka kauan kasaus kestää ja säilyykö kollimointi kasauskertojen välllä (tai edes katsottaessa horisonttiin ja sitten zeniittiin)?
Tuleeko putken mukana tulppia, joilla suojata pää- ja apupeilin kotelot kuljetuksen aikana?
Joo olipa jo Dec/06 S&T:ssä mainoskin kyseisestä härpättimestä. Hinta 1999$. Sitä en osaa sanoa millainen kyseinen värkki mahtaa olla.
16" Lightbridge painaa 58 kiloa, ilman autoa se ei siis liiku kuin muutamia metrejä. Telescope House ottaisi jo vastaan ennakkotilauksia 1500 punnalla, mutta paino (ja hinta) hirvittävät. Samankokoinen putki Saksasta painaa vain 30 kg: http://dietermartini.de/bauteile.htm (http://dietermartini.de/bauteile.htm)
Kaipaisin edelleen truss-tube dobsonin omistajilta kokemuksia tällaisen putken käytöstä. Esimerkiksi; kuinka usein putkea joutuu kollimoimaan, ja voiko koottua putkea kantaa (ja jos voi, niin mistä pitää kiinni)? Tuossa linkin dobsonissa tukitankojen kiinnitys mietityttää; kestääkö tuollainen vaneriin tehty reikä kiilan aiheuttamaa painetta?
Toisena vaihtoehtona olen miettinyt 300mm f4 putkea (11 kg) Celestron ADM tai Heq5 -jalustalla (noin 12 kg ja vastapainoja 10 kg). Tämä yhdistelmä menisi vielä auton takakonttiin, ja uteliaille olisi helppo näyttää kohteita. Vastapainojen ja raskaan jalustan raahaaminen tuntuu kuitenkin hieman turhalta, koska kuvia putkella ei ole tarkoitus ottaa. Katselumukavuushan moottoroidulla jalustalla on tietysti hyvä.
Heippa! Löysin vanhan asiaa sivuavan ketjun ja ajattelin päivittää ja kysäistä onko kukaan hamstrannut tällaisen 16" lightbridgen meadelta. Cloudynightsilta jotain testiä lueskelin ja hyvältä kuulosti, mutta paikallisia harrastajia tietty kuulisi mieluiten. Ja nuo Tomin kysymykset uudestaan, kun kukaan ei ikinä niihin vastannut.
Näin isosta dobsonista herää kysymys, onko sillä kiva katsella jos kohde häviää 10 sekunnissa (?) kentästä, isolla suurennoksella. Onko sillä helppoa seurata? Tarvitseeko zeniittiin katsoessa jakkaraa että yltää fokuserille?
Lainaus käyttäjältä: mistral - 07.10.2010, 22:00:45
Näin isosta dobsonista herää kysymys, onko sillä kiva katsella jos kohde häviää 10 sekunnissa (?) kentästä, isolla suurennoksella. Onko sillä helppoa seurata?
Moision Pekka varmaan kertoo tähän oman mielipiteensä, mutta voin jo alustavasti kertoa, että tuokin asia on kiinni kokonaisuuden laadusta (ei yllätyksiä tällä suunnalla :wink:).
Jos Dobson-jalustaan on toteutettu riittävän suurilla liukupinnoilla tehty laakerointi (tyyliin 100mmx100mm/ kontaktipinta), niin kyllähän sellainen toimii hipaisusta ja kohteen seuranta on hyvinkin sulavaa. Suurilla liukupinnoilla saavutetaan se etu, että lepo- ja liikekitkan ero on vähäinen, jolloin putki lähtee helposti liikkeelle ilman nykäisyä ja pysähtyy sijoilleen kun liikkeen lopettaa. Tuollaisen kontaktipinnan pareina Teflon vs. PE-muovi taitaa edelleenkin olla parasta mitä putkeensa saa (ks. http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=2859.msg22130 (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=2859.msg22130)). Tämä yhdistettynä laajakulmaisiin okulaareihin, niin jopa kelpaa havaita samaa kohdetta pidempäänkin :cool:
Sitten kun edellisen alustuksen jatkoksi otetaan sen kiinalaisen massatuotanto-dobukan mahdollisimman halpa hinta globaaleille markkinoille, niin käyttöön saadaan harrastajille laitteita, jotka eivät enää toimi siten kuin kelvollisen Dobson jalustan tulisi toimia. Tällaisen Dobsonin liike voi olla hyvinkin töksähtelevää, jos siellä alla on markkinointimiesten keksimät 20mm:n "high-tech-teflon-bearing" palat ja näiden vastapintana käytössä likaantunut/kulunut puu/vaneri/levypinta + okulaareina halvat, kapeakenttäiset kylkiäisokulaarit. Sanoisin, ettei ole alkuperäisen Dobson-ajatuksen vika, jos se toteutetaan lähtökohtaisen huonosti esim. halvan hinnan aikaansaamiseksi. :undecided:
Timpe tuossa jo asian selitti.
Jos kokonaisuus on kunnossa onnistuu yli 1000x suurennukset dobsonjalustalla. Itse olen pari kertaa mennyt yli tuhannen omalla 18" putkellani ja varovaisuutta käyttäen se onnistuu.
Pääpointteja ovat hyvät laakeroinnit, tukeva rakenne, putken tasapaino ja optiikan laatu. Tämän jälkeen asioita helpottaa huomattavasti vähäinen tuuli, hyvä seeing, laajakulmaiset hyvät okulaarit,
jäähtynyt optinen systeemi(eli koko putkikokonaisuus) ja käyttäjän rauhallisuus sekä osaaminen.
Itse en ole käyttänyt Meaden LightBridgeä, mutta jos se ei ole valmiiksi suuriin suurennuksiin käytännöllinen, niin modaamalla siitäkin saa hyvän pelin. Cloudynights foorumilla on asiaa liittyen LightBridgeen ja sen modaamiseen.
Minulla on oma uusi 18" loppukokoonpanoa vaille valmis. UTA hitsattu, alaosa kokoamatta osittain. Laitan siitä kommentteja kyllä kun saan sen käyttöön. En pääse sitä tekemään kuin satunnaisesti, koska on ihan oikeitakin töitä ja iltoja menee 10" havainnoidessa(tarkoitus oli saada kesällä tuo 18" tehtyä, mutta laiskuus iski enkä tehnyt mitään koko putken eteen).
Mutta tämä vanha 18" mistä on ketju ATM osiolla(sieltä on muuten hävinnyt jossain vaiheessa viestejä) toimi näköjään hyvin koska 1000x suurennukset onnistuivat ja näkymät olivat erittäin hyvät.
Se miksi nyt 18" runkoa parantelen on paino, kollimointi UTA:sta käsin ja koko. Sitten kun koko hässäkän sai pystytettyä (5-10min) ja kollimoitua(0-5min) oli havainnointi yhtä juhlaa.
LainaaOlen kuullut, että kirkkaimmat sumut alkavat näyttää 12" putkella jo värejä kokeneelle havaitsijalle. 10":lla niitä ei vielä erota.
Lainaus käyttäjältä: pappa - 29.09.2006, 08:02:35
Boostaus suotimilla ja värin spektrialueen erottelu suotimilla sumut näyttävät verejään kaikilla putkilla kunnon kelillä. :)
Onko näin? koska olen jostain lukennu ja mulle on kerrottu et värejä eisaa muuten näkyville ku valottamalla kohdetta tuntitolkulla.
fiksuimmat osaa varmaan tämänki suhteen valasta asiaa. :)
Ilman suodatinta katsominen antaa kaiken valon mitä sieltä tulee, suodatin suodattaa tietyn kaistan säteilystä ja näin valo "tarkentuu" haluttuun säteilyn taajuuteen, sillä valohan on näkyvän alueen säteilyä jonka jo Newton kekkasi ennen kun peiliputken paransi tuntemaamme muotoon.
Suodattimia on sumujen havainnointiin, planetaariset ja muut erikseen, erillaisten mm. haitallisen valosaasteen suodattamiseen, kuusuodin on kaikkien tuntema jne. Lisäksi on erillaisia "boostaus" suodattimia vahvistamaan tiettyjä valon alueita.
Eli kaiken mitä saatavissa on näkee hienosti jo 150mm laitteella, isommalla kuva tarkentuu ja pääsee suurempiin suurennoksiin jne.
Lainaus käyttäjältä: pappa - 28.12.2010, 23:33:39
Lisäksi on erillaisia "boostaus" suodattimia vahvistamaan tiettyjä valon alueita.
Eivät suotimet mitään vahvista. Kaikki suotimet poistavat, "suodattavat", jotain
pois saatavilla olevasta valosta. Tällöin joku osa valosta
näyttää voimakkaammalta kuin aikaisemmin, mutta todellisuudessa vain häiritseviä aallonpituuksia on vaimennettu.
uskon vasta ku pääsen omin silmin näkemään :grin:
Lainaus käyttäjältä: SALOMONI - 28.12.2010, 21:49:19
...olen jostain lukennu ja mulle on kerrottu et värejä eisaa muuten näkyville ku valottamalla kohdetta tuntitolkulla...
Tämä liittyy silmän rakenteeseen, joten lue ensin silmän tappi- ja sauvasoluista perustiedot täältä:
http://wiki.helsinki.fi/display/solu/Tappisolu (http://wiki.helsinki.fi/display/solu/Tappisolu)
"Tappisolujen aktivoitumiseen tarvitaan satoja fotoneja, joten niiden valoherkkyys ei ole kovin suuri. Ne ovat erikoistuneet vastaanottamaan valon eri aallonpituuksia ja tämä mahdollistaa värinäön. Tappisolut jaetaan kolmeen ryhmään sen mukaan, mille valon aallonpituudelle ne ovat herkkiä."http://wiki.helsinki.fi/display/solu/Sauvasolu (http://wiki.helsinki.fi/display/solu/Sauvasolu)
"Näkyvä valo koostuu fotoneista. Sauvasolut ovat erityisen valoherkkiä aistinsoluja, jotka ovat erikoistuneet hämärässä näkemiseen. Sauvasolut aistivat pelkästään valon intensiteettiä eli ne eivät ole väriherkkiä."Silmän fyysisen rakenteen ymmärtäminen antaa perusteet näkemisen ymmärtämiseen, koska tätä kautta saa tietoon ne fyysiset rajat, joiden mukaan värinäköä syntyy (tai on syntymättä). Sitten kun ymmärrämme tämän silmän fysiikan edes pääpiirtein, voimme lukea lisää näköaistimuksen synnystä. Toisin sanoen fysikaalinen aistimus on vasta alku sille, kuinka tämä sauva- ja tappisolujen tuottama reaktio tulkitaan aivoissa visuaaliseksi kuvaksi. Tästä löytyy sangen hyvä kuvaus näkövammaistiedon kautta (Invalidisäätiö, Keskuspuiston ammattiopiston sivut):
http://www.arlainst.fi/index.php?k=12501 (http://www.arlainst.fi/index.php?k=12501)
"Koska näköjärjestelmän anatomiasta puhuminen ei anna kattavaa kuvaa näkötapahtumasta, esitän seuraavassa näkötapahtuman kulun erilaisesta näkökulmasta...
...(clip)... Näkeminen on siis ensisijaisesti silmän, mutta toisaalta aivojen työtä. Ajattelemme silmien tekevän paljon töitä lukiessa. Tosiasiassa kuitenkin sujuva lukeminen edellyttää aivoilta valtavaa työmäärää."Tämän tiedon jälkeen on helppo ymmärtää, että silmän värinäkö syntyy vasta sitten, kun silmän valoherkät näkösolut aistivat riittävän suuren määrän fotoneja ts. tappisolujen aktivoitumiseen tarvittava kynnystaso fotoneita ylittyy! Fotonien keräämiseen voidaan käyttää kaukoputkea, sillä mitä suurempi kaukoputki on sitä enemmän se kerää myös valoa (fotoneita) ja sitä varmemmin kohteesta syntyy myös värihavainto. Toinen tapa nähdä himmeän kohteen värejä on käyttää esim. kameran CMOS/CCD-kennoa, jota valotetaan tarpeeksi pitkään, jotta kennon valoherkkiin pikseleihin saadaan värihavaintoon riittävä määrä fotoneita. CMOS/CCD-kenno on rakenteeltaan (valonkeräyskyvyltään) erilainen kuin silmä, mutta näitä kahta verrattaessa kannattaa muistaa, että silmä ei kykene keräämään valoa pidempään kuin kuutisen sekuntia ja tällöinkin silmän on pysyttävä täysin paikallaan koko havainnon ajan (link (http://koti.mbnet.fi/artoni/Data/Deepsky/Deep%20Sky%20Havaitsijan%20Opas%20Riku%20Henriksson.htm) ks. 11. VIHJEITÄ - valotusaika). Myös havaitsijan kokemus vaikuttaa näköhavainnon tekemisessä, koska aivot tulkitsevat silmän muodostamaa kuvaa aiemman kokemuksemme perusteella.
Käytännössä olen itse nähnyt visuaalisesti jotain lievää (vihertävää) värillisyyttä Orionin suuressa kaasusumussa 12" Newtonilla, kun olen käyttänyt Baaderin UHC-S suodinta okulaarissani. (Se vihertävyys tulee kai sen mukaan, kun silmä on herkin juuri vihreän valon aallonpituudelle.) Tämän lisäksi planeetat, Kuu ja tähdet näkyvät värillisinä, mutta muut (edellisiä selvästi himmeämmät) deep sky -kohteet ovat minullekin niitä himmeitä, harmaita sumu/ututuhnuja ihan riippumatta siitä, millaiset suotimet ovat havaintokäytössäni.
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 29.12.2010, 19:39:28
Käytännössä olen itse nähnyt visuaalisesti jotain lievää (vihertävää) värillisyyttä Orionin suuressa kaasusumussa 12" Newtonilla, kun olen käyttänyt Baaderin UHC-S suodinta okulaarissani. (Se vihertävyys tulee kai sen mukaan, kun silmä on herkin juuri vihreän valon aallonpituudelle.) Tämän lisäksi planeetat, Kuu ja tähdet näkyvät värillisinä, mutta muut (edellisiä selvästi himmeämmät) deep sky -kohteet ovat minullekin niitä himmeitä, harmaita sumu/ututuhnuja ihan riippumatta siitä, millaiset suotimet ovat havaintokäytössäni.
Minä olen kerran nähnyt viheriää ja punaväriä Orionin sumussa 15 cm lyhytpolttovälisellä linssiputkella kaupunkiolosuhteissa. Tämä suoraan katsoen. Sivusilmällä katsoen tuo vaikutti poikkeuksellisen laajana näkyvän myös, mutta en muistaakseni värejä havainnut. Se kerta onkin sitten se ainoa kerta. Yleensä se näkyy harmaana tuhnuna kuten kaikki sumut.
Sivusilmällä katsottaessa valo pyritään kohdistamaan verkkokalvon reuna-alueilla oleville sauvasoluille. Ne ovat herkempiä mutta eivät aisti värejä. Värinäkö on nimenomaan näkökentän keskialueella.
Kaizu
Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 29.12.2010, 20:36:01
Sivusilmällä katsottaessa valo pyritään kohdistamaan verkkokalvon reuna-alueilla oleville sauvasoluille. Ne ovat herkempiä mutta eivät aisti värejä. Värinäkö on nimenomaan näkökentän keskialueella.
Kaizu
Näin tuo silmän fysiologia näköjään menee. Suosittelen silti suhtautumaan tuohon edeltävään viestiini anekdoottina. Muistikuvat näköhavainnoista voivat olla värittyneitä nähdyillä valokuvilla. Kuvittelen kyllä muistavani tuon kohtalaisen hyvin, mutta tuo yleinen näkemys harmaista tuhnuista myös m42 kohdalla laittaa epäilemään omia muistikuvia.
Onkohan kukaan muu punasävyjä nähnyt?
Mutta eikö valtaosaa sumuista oo punasta ja mustaa sävyä omaavia varsinki jos kuvista on tottunnu kattomaan? Esim hevosenpäänsumu on hyvä esimerkki siittä.
Mieti hetki, miksi Hevosenpää on musta...
jk
siinnä ei oo Mittää pelkkää tyhjyyttä vaan :grin: "koittaa muka olla viisas vastatessaan* :grin:
ite en oo vaa koskaa päässy livenä näkemään tähtisumua vaikka aina oon halunnu nähdä.
Ei mennyt oikein. Jos tuota kuvaa katsot oikein ajatuksella, niin saattaa välähtää miksi se on musta: http://www.nasa.gov/images/content/52238main_MM_image_feature_89_jw4.jpg
Livenä pääset näkemään tähtisumun minä tahansa selkeänä iltana nyt talvella katsomalla vähän orionin vyön alapuolelle, millä vaan laitteella - kaukoputkella, kiikareilla tai paljain silmin.
Timpen viesti (http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=308.msg68691#msg68691) ansainnee oman ketjun kuvaavammalla otsikolla ...? Aihe/kysymys on kuitenkin toistuva, ja tuo yhteenveto oivallinen.
Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 31.12.2010, 23:36:39
Ei mennyt oikein. Jos tuota kuvaa katsot oikein ajatuksella, niin saattaa välähtää miksi se on musta: http://www.nasa.gov/images/content/52238main_MM_image_feature_89_jw4.jpg
Livenä pääset näkemään tähtisumun minä tahansa selkeänä iltana nyt talvella katsomalla vähän orionin vyön alapuolelle, millä vaan laitteella - kaukoputkella, kiikareilla tai paljain silmin.
Katsoin tässä illalla ja tuli semmoinen maku ettei kait tota kuvaa oo jotenki käsitelty? ku vertasin tota muutamaan muuhun kuvaa nii siinnä toi hevosenpää näytti paljo vaatimattomalta.
No ei sille mitään taikatemppuja ole tehty. Valotettu vain pidempään tai paremmilla vehkeillä.
Mutta menikös perille, mitä hevosenpää on jos ei tyhjyyttä?
jos Jotain Dark matterisia sanookoon joku määä en jaksa arvuutella koska olen kuitenki tavallinen Kuolevainen jolla on ehkä jotain 1500-2000€ mist laittaa johonki putkee mutta toivoo silti näkevänsä jottain henkee salpaavaa mutta toisaalta eihä pappatunturillakaa kuuhuu mennä vaikka siinnä oiski tehopilli sorry tuli hieman off topiccii mukaa
Vink... link (http://www.ursa.fi/kosmos/t/tahtienvalinen_poly.html) :wink: