Tähdet ja avaruus - kehut

[MikkoM]

Värien näkemisestä DS-kohteissa on CN-foorumilla ollut useitakin keskusteluja ja koska värien näkeminen on subjektiivinen kokemus, ovat kaikki nämä keskustelut loppuneet hiipumalla eipäs-juupas väittelyyn. Silmä havaintovälineenä otsikolla on Equatorial Dust Lane-julkaisussa 2/02 artikkeli joka kertoo jotakin hämärässä näkemisestä.
Omakohtaiset kokemukset eivät tue värien näkemistä noinkin pienellä putkella. En ole puolimetriselläkään havainnut värejä kuin tähdissä ja planeetoissa.

OT
Olen aiemminkin tästä väitellyt ja kyllähän nyt puolimetrisellä tuubilla esim Orionin kaasusumu näkyy selvästi punaisena, 25 senttisellä taas vihertävänä samoin osassa planetaarisista olen nähnyt värejä (ihan selvinkinpäin). Sen sijaan väittäisin näkeväni huonommin tosi himmeitä yksityiskohtia. Ehkä tuolla on jotain tekemistä sauva/tappisolujen määrän kanssa silmässä tiedä sitten.
/OT

Ja on topic: T&A on hyvä lehti, aikanaan Markon kanssa siitä Cygnuksella on naamatusten keskusteltukkin kun kritiikkiä esitin ja kaikki silloin mainitsemani puutteet on otettu huomioon ja lehti on kehittynyt huimasti, hyvähyvä :).

[Lauri Kangas]

Olen aiemminkin tästä väitellyt ja kyllähän nyt puolimetrisellä tuubilla esim Orionin kaasusumu näkyy selvästi punaisena, 25 senttisellä taas vihertävänä samoin osassa planetaarisista olen nähnyt värejä (ihan selvinkinpäin).

Itse olen kokenut vastaavan ilmiön vain kerran. 35-senttisellä celikalla katsoessa orionin sumussa näytti jotenkin olevan jotain erikoista. Päättelin että se saattaa näyttää hieman värilliseltä, mutta oli todella vaikea hahmottaa minkä väriseltä. Paras veikkaus oli oranssi tai vihertävä. Koskaan aikaisemmin en kuitenkaan ollut sumua niin hienona nähnyt, oli hieno jopa kameran etsimen läpi.

[Never]

Värien näkeminen ds-kohteissa on todellakin haastavaa. Toisaalta, mielestäni on vähintäänkin järkevää nostaa rimaa havaintojen ja ennen kaikkea tavallisen harrastajan suhteen. Itse kun aloitin, kirjoissa luki usein "kohde näkyy ainoastaan 30-senttisellä ja suuremmilla kaukoputkilla..." ja kappas kohde näkyy kuitenkin hyvin jo 20-senttisellä putkella. Sitten sitä oli silmät pyöreänä ja useat kohteet ja yksityiskohdat jäivät näkemättä koska "joku toinen sanoi että ei voi nähdä..." Se että joku näkee jotain jostain jollain ja toinen ei... ei kerro vielä mitään oikeastaan mistään. Itse pidän ideana aina sitä että saisi muitakin havaitsijoita yrittämään vähän jotain normaalista poikkeavaa etteivät kaikki kohteet ja asiat harrastuksen saralla ole pelkkää "piirteetön sumu" tai "himmeä tuhnu" kun todellisuudessa niin ei ole. Mitä itse palstaan tulee niin käytän ainoastaan omia havaintojani ellei toisin mainita.

Omakohtaiset kokemukset eivät tue värien näkemistä noinkin pienellä putkella. En ole puolimetriselläkään havainnut värejä kuin tähdissä ja planeetoissa.

Ilman tulee olla käytännössä katsoen todella puhdas. Kaupungista värejä kohteista näkee hyvin harvoin. Pimeän taivaan olla, useimpina öinä ei näe värejä, välillä taas näkee. Planetaarisista ja pallomaisista on helpointa nähdä värejä ja pienellä suurennoksella ja sopivalla kaukoputkella tämä on hyvinkin mahdollista. Jos tähtien värit ovat selvät, silloin kannattaa kokeilla värejä myös muualta taivaalta.

Esim.

Messier 2 - sinertävä   
Messier 27 - vihertävä
NGC 2392 - sinertävä
NGC 6210 - sinertävä

jne jne.

Sillä perusteella voi yrittää päätellä onko havainto toistettavissa. Vaihtoehtoisesti voisi mainita että asia on kiistanalainen.

Ja varmaan tiedät että käytännössä katsoen, toisen havaintojen toistaminen on täysin mahdotonta? Vaikka havainto tehtäisiin samalla kaukoputkella, samaan aikaan samassa paikassa... näkymä voi olla toisen mielestä hyvinkin erilainen. Katsot vaikkapa havainto arkistosta piirroksia eri kohteista, eipä hirveen montaa samanlaista löydy edes samoilla instrumenteilla tehtynä  :) 90-luvun lopussa katselimme ystäväni kanssa juuri pallomaista tähtijoukkoa M2. Minä näin himmeä sinertävän hehkun, kaverini vihreän. Toisella kertaa itse en ole nähnyt väriä ollenkaan kun toinen havaitsija on. Eipä tämä rintaan pistä - erilaiset silmät vaan kyseessä.

/Jake

[West468]

Itse muistan kuinka pienenä termostaatin kokoisena nulikkana kävin tähtitornilla ja näin Orionin sumun kaukoputkella ekaa kertaa. Silloin ja aina sen jälkeen se näytti minusta vihreältä. Muista kohteista en voi sanoa samaa, vaikka joskus tappelen tähtinäytösasiakkaiden kanssa samasta aiheesta.

Back to the topic.

IMHO T+A on kertakaikkisen paras "harrastus"lehti mitä markkinoilla pyörii. (Ei sitä voi oikein enää harrastuslehdeksi sanoa edes kun kaikki ammattilaisetkin sen lukevat.) Itselleni se on vielä tärkeämpi, sillä täällä pallon toisella puoliskolla on hienoa lukea, mitä porukat Suomessa puuhaavat. Tosin työkaverit ovat kateellisia kun joka kerta T+A:n ilmestyessä riehun toimistolla sen kanssa, eivätkä raukat pysty läpyskää lukemaan kun puhuvat vain englantia...  ;D Kuvista ovat tosin kiinnostuneita. Esim. yöpilviä kun täällä ei kertakaikkiaan näy ja revontuliakin tosi harvoin.

[jperala]

Nostetaan vanhaa juttua, mutta nyt kun olen lukenut vanhempia T+A lehtiä 10 vuotta taaksepäin niin hyvin on lehti säilyttänyt otteen ja jopa parantanut sitä. Lehtipino alkaa 2004 vuodesta ja nyt menossa 2011 niin ei sieltä huomaa mitään "väsymistä" lehden tekemisessä. Toivottavasti intoa riittää jatkossakin, hieno lehti kun on.