Arvoisat listalaiset!
Olen Porin omakotitalolähiössä asuva, jo 65 mittariin saanut tuore aika tuore eläkeukko. Taivaan ihmeitä olen tarkkaillut koulupojasta alkaen. Rakensin tarkoitusta varten joskus 1970-luvun puolivälissä 204 mm pääpeilillä varustetun f/7 valovoimaisen Newton-peilikaukoputken. Onnistuin aikanaan saamaan putkeen paksuseinäisen, mutta jämäkän noin 300 mm halkaisijaisen lasikuituputken, jonka seurauksena putkesta tuli aika painava.
Muutama vuosi sitten korvasin putkeni "TAL 1-tyylisen" metallijalustan vesivanerisella dobsonjalustalla. Jalustan pohjana on noin 800 mm halkaisijainen 24 mm vesivanerista leikattu kiekko (sileä puoli alaspäin) , jonka päälle itse dobsonlaatikko on istutettu. Jalustan vaaka-akseleina toimivat paikallisesta Etolasta löytämäni läpimitaltaan 150 mm nailonkiekot. Vaikka ne olisivat saaneet olla suuremmat (suurempia ei ollut saatavissa) , ne ovat toimineet hyvin, eli putken liike vaaka-akselin suunnassa on herkkää ja vakaata.
Ongelmia on tuottanut putken liike pystyakselin ympäri. Rakensin tuon alustakiekon alle höylätystä lankusta kolmijalan, haarat 120 asteen kulmissa keskenään. Lankuille asensin nailoniset ja liukulaakeroidut huonekalupyörät kiinnikkeet alaspäin. Koska kaukoputki painaa noin 15 kg ja jalusta noin 30 kg, aiheuttaa tämä paino sen, ettei putken liike pystyakselin ympäri ole kovinkaan herkkää.Lisäksi nuo pyörät "naukuvat" pakkassäällä äänekkäästi (crc-voitelu tosin auttaa). Kokeilin pyörien paikalle myös teflonpaloja, mutta tulos oli vielä huonompi, eli kitka kasvoi lisää. Muuten tuo kaukoputkisysteemi on massiivisuuden takia erinomainen, eli se on napakka eikä mitään värähtelyjä esiinny putkea käänneltäessä.
Onko joku kokeillut painavassa dobsonissaan kalliimpia, kuulalaakeroituja huonekalupyöriä noiden halpojen tilalle? Toimivatko sellaiset pyörät myös pakkasessa? Onko jollakulla muita, toimiviksi kokeiltuja ratkaisuja dobsonin pystysuuntaisen akselin laakerointiin?
kyseleepi Erkki Ruppa