Todella hyvä kollimointi ohje, videon kera

[auvi]

Kuinka usein (tai kuinka suurella todennäköisyydellä) putken "elämän" aikana ilmenee kollimointia?
Ja, voisiko joku vielä selittää lyhyesti ja ytimekkäästi mitä kollimointi on ja mistä se johtuu...jne.jne.yms.yms.
(kysymykset ovat ehkä väärässä järjestyksessä, mutta tyhmän päässähän niitä kysymyksiä riittää...)

[pappa]

Kollimointi tarkoittaa pääpeilin ja apupeilin saattamista samaan linjaan jotta optinen akseli on suorassa ja putki toistaa kuvan peilistä fokusointi laitteeseen terävänä. Kollimoinnin voi joutua tekemään putken historiikin aikana seuraavista syistä: Putki kolahtaa ja kuva eli toisto on epätarkka, tarkentumaton ja tähdessä ilmenee pyrstömäistä heijastetta tai se näkyy kahtena. Putken peili saattaa joskus vaatia puhdistuksen ja sen kautta irroituksen jolloin se on kollimoitava takaisin laitettaessa. Sama, jos peili irroitetaan ja käytetään aluminoinnissa etc.

Peilikaukoputken kollimoinnin voi myös joutua tarkastamaan ajoittain materiaalien lämpölaajentumisen ja supistumisen seurauksena jos putkea siirrellään voimmakkaiden lämpötilaerojen välillä nopeasti, myös kesäkäyttö ja varsinkin auringon havainnointi voi vaatia erillaisia säätöjä kuin kylmät talviyöt jne.

Jos peiliputkea pitää hyvin, ei kolistele ja hoitaa sitä huolella, sen tehdas säädöt riittävät pitkälle, joskus kuitenkin kannattaa tarkistaa kollimointi ihan varmuuden vuoksi, katsotaan fokusointilaitteen läpi ilman okulaaria, jos apupeilin ristikko on keskellä, kaikki on ok. Visuaalihaviksiin riittää matalammat vaatimukset, jos valokuvataan kaiken täytyy olla jetsulleen.

[jansku136]

Laitan nyt tähän kun liittyy aiheeseen.

Onko 150/1200mm -newtonin kollimointi miten pahasti pielessä, jos aurinkoon osoittaessa putkesta kimpoaa auringon valoa hieman takaisin? Katselin nimittäin aurinkoa heijastamalla kuvan vaalealle pinnalle, ja siinä samassa huomasin tuon. Itse asiassa putken "linssisuojaan" oli sulanut jälkeä, kun olin katsellut aurinkoa niin että linssisuoja on paikallaan mutta siitä on poistettu se noin 5cm halkaisijaltaan oleva korkki, jotta kuva himmenee.
Onko kollimointi siis ihan metsässä, vai mitä?

[Kaizu]

Ei tuo kerro kollimoinnista mitään.  Jos suojus sulaa samaan aikaan kun heijastat kuvan seinälle voideaan päätellä että osa valosta menee apupeilin ohi suojukseen.

Kaizu

[naavis]

Laitan nyt tähän kun liittyy aiheeseen.

Onko 150/1200mm -newtonin kollimointi miten pahasti pielessä, jos aurinkoon osoittaessa putkesta kimpoaa auringon valoa hieman takaisin? Katselin nimittäin aurinkoa heijastamalla kuvan vaalealle pinnalle, ja siinä samassa huomasin tuon. Itse asiassa putken "linssisuojaan" oli sulanut jälkeä, kun olin katsellut aurinkoa niin että linssisuoja on paikallaan mutta siitä on poistettu se noin 5cm halkaisijaltaan oleva korkki, jotta kuva himmenee.
Onko kollimointi siis ihan metsässä, vai mitä?

...kuulostaa nyt vähän siltä, että olet sojotellut peiliputkea aurinkoon ilman mitään asianmukaista suodinta aukon edessä.

[jansku136]

A

Ei tuo kerro kollimoinnista mitään.  Jos suojus sulaa samaan aikaan kun heijastat kuvan seinälle voideaan päätellä että osa valosta menee apupeilin ohi suojukseen.

Kaizu

Mutta eikös kollimoinnissa olekin juuri siitä kyse että peilit ovat linjassa? Eli jos peilit eivät ole linjassa niin osa valosta jää käyttämättä, eli heijastuu apupeilin ohi.

...kuulostaa nyt vähän siltä, että olet sojotellut peiliputkea aurinkoon ilman mitään asianmukaista suodinta aukon edessä.

Tarvitseeko kuvan heijastukseenkin muka jonkun suotimen? Jos aurinkosuotimen laittaisi kiinni kun käytetään heijastusta niin eihän siitä näkisi mitään kun valo on himmennetty silmälle sopivaksi?

[Lauri Kangas]

Aurinko ei ole pistemäinen kohde joten vaikka vähän auringonvaloa projisoituu okulaarin läpi, voi osa auringon kiekosta silti kuvautua okulaarin viereen tai kokonaan ohi apupeilistä. Projisointiin ei välttämättä tarvii suodinta, mutta newtonin sisuskalut sillä saa aika helposti sulamaan jos ei ole varovainen, ja okulaarit pilattua tietysti.

Joskus ursan tähtileirillä muksut (= me ) saivat oikein komeat savut nousemaan lasikuituisesta JS-dobsonista.

[jansku136]

Aurinko ei ole pistemäinen kohde joten vaikka vähän auringonvaloa projisoituu okulaarin läpi, voi osa auringon kiekosta silti kuvautua okulaarin viereen tai kokonaan ohi apupeilistä. Projisointiin ei välttämättä tarvii suodinta, mutta newtonin sisuskalut sillä saa aika helposti sulamaan jos ei ole varovainen, ja okulaarit pilattua tietysti.

Joskus ursan tähtileirillä muksut (= me ) saivat oikein komeat savut nousemaan lasikuituisesta JS-dobsonista.

Ai niin, tuo pistemäisyys unohtuikin, eli kaikki kunnossa. Voi tätä aloittelijan tyhmyyttä..

Ja joo-o, kokeilin itsekin eilen että miten polttaa niin kyllä sillä jäätelötikku helposti syttyi.  

[Timpe]

Mutta eikös kollimoinnissa olekin juuri siitä kyse että peilit ovat linjassa? Eli jos peilit eivät ole linjassa niin osa valosta jää käyttämättä, eli heijastuu apupeilin ohi.

Tästähän siinä on kyse eli virhe voi johtua huonosta pääpeilin kollimoinnista. Mutta osa valosta voi mennä apupeilin ohitse kollimoidullakin putkella, jos apupeili on liian lähellä pääpeiliä tai sitten "oikealla etäisyydellä" olevan apupeilin koko on mitoitettu liian pieneksi suhteessa putken muihin mittoihin. Ymmärrät tämän, kun ajattelet pääpeilistä tulevan valon kartioksi, jonka keskelle asetetaan tasopeili 45 asteen kulmaan. Tämän tasopeilin on oltava sopivalla etäisyydellä pääpeilistä, jotta se leikkaisi omalla halkaisijallaan koko valokartion poikittaispinta-alan.

[jansku136]

Tästähän siinä on kyse eli virhe voi johtua huonosta pääpeilin kollimoinnista. Mutta osa valosta voi mennä apupeilin ohitse kollimoidullakin putkella, jos apupeili on liian lähellä pääpeiliä tai sitten "oikealla etäisyydellä" olevan apupeilin koko on mitoitettu liian pieneksi suhteessa putken muihin mittoihin. Ymmärrät tämän, kun ajattelet pääpeilistä tulevan valon kartioksi, jonka keskelle asetetaan tasopeili 45 asteen kulmaan. Tämän tasopeilin on oltava sopivalla etäisyydellä pääpeilistä, jotta se leikkaisi omalla halkaisijallaan koko valokartion poikittaispinta-alan.

Joo, näin on, mietin vaan kun tuo valo tulee vain apupeilin toiselle puolelle. Eli että jos pääpeiliä kallistaisi sen verran että valo tulisi kokonaan apupeilille, eikä ohi. Mutta ei tuolle mitään tarvitse tehdä, minun taidoillani se menisi vaan paljon huonompaan kuntoon. 

[Lauri Kangas]

Jos on pahasti vinossa niin sitten vaan okulaari pois ja katsoo putken sisään onko kaikki röörit samankeskisiä. Auringon avulla kollimointi on äkkiseltään funtsittuna ehkä vaikein mahdollinen tapa kollimoida ja kaiken kukkuraksi helkkarin vaarallista. Valokimppu voi mennä hutiin apupeilin toiselta puolelta myös jos putki ei osota täsmälleen auringon keskelle. Tällöin on myös todennäköistä että valokimppu osoittaa jonnekin tarkennuslaitteen sisäseinään ja sulattelee paikkoja.

[jansku136]

Jos on pahasti vinossa niin sitten vaan okulaari pois ja katsoo putken sisään onko kaikki röörit samankeskisiä. Auringon avulla kollimointi on äkkiseltään funtsittuna ehkä vaikein mahdollinen tapa kollimoida ja kaiken kukkuraksi helkkarin vaarallista. Valokimppu voi mennä hutiin apupeilin toiselta puolelta myös jos putki ei osota täsmälleen auringon keskelle. Tällöin on myös todennäköistä että valokimppu osoittaa jonnekin tarkennuslaitteen sisäseinään ja sulattelee paikkoja.

Joo, ei tässä olla auringon avulla kollimoitukaan, tuli vaan huomattua tuo valon apupeilin "ohi kulkeminen" aurinkoa katsellessa.  
Kaikki muuten näyttäisi olevan muuten kunnossa, mutta jos katson tarkennuslaitteen läpi apupeiliä suoraan niin että silmän pupilli tulee juuri sen pääpeilin kollimointirinkulan keskeen niin näen yhden pääpeilin pidikkeen juuri ja juuri. Eli pitäisikö tuossa kallistaa apu- vai pääpeiliä?

Edit. Tässä siis vielä selvennystä, eli kuvasta katsottuna ylin pääpeilin pidike ei näy kunnolla, ja alhaalla on tilaa likaakin:

[Lauri Kangas]

Noin niinkuin pääpiirteittäin homma menee näin:

1) säädetään apupeilin etäisyys (putken suunnassa) ja kierto (putken akselin ympäri) niin että apupeilin reunat näkyvät okulaariholkin kanssa samankeskisenä.
2) apupeilin suuntausruuveista käännellään kunnes apupeilissä näkyvässä kuvassa on pääpeili keskellä (reunat samankeskisiä).
3) pääpeilin ruuveja kääntelemällä haetaan pääpeilistä näkyvä apupeilin heijastus samankeskiseksi kuin kaikki edelliset rinkulat.

Normaalisti kohtia 1-2 ei tarvitse tehdä kuin kerran (tai kerran vuodessa tms?) ja kentällä operaatio voidaan aloittaa kohdasta 3. Jos on jo pimeä eikä ilman okulaaria näy holkista mitään, voidaan kohta 3 suorittaa myös katsomalla kirkasta tähteä reilusti epätarkkana. Silloin väännellään ruuveja niin että apupeilin varjo on epätarkan tähden kuvan keskellä elikkäs donitsi on symmetrinen.

Kannattaa ehdottomasti hommata Ursasta Kaukoputken käyttäjän opas, siinä on yllä oleva prosessi kuvallisena ja kaikkea muutakin hyödyllistä. Ko. opuksesta opettelin itse ensi kertaa kollimoimaan.

Edit: Laittamassasi kuvassa apupeilin suuntaus on pielessä. Kierto voi myös olla mutta sitä on vaikea sanoa tuosta kuvasta, tai en tiedä voiko kiertoa edes säätää putkessasi.

[jansku136]

Noin niinkuin pääpiirteittäin homma menee näin:

1) säädetään apupeilin etäisyys (putken suunnassa) ja kierto (putken akselin ympäri) niin että apupeilin reunat näkyvät okulaariholkin kanssa samankeskisenä.
2) apupeilin suuntausruuveista käännellään kunnes apupeilissä näkyvässä kuvassa on pääpeili keskellä (reunat samankeskisiä).
3) pääpeilin ruuveja kääntelemällä haetaan pääpeilistä näkyvä apupeilin heijastus samankeskiseksi kuin kaikki edelliset rinkulat.

Normaalisti kohtia 1-2 ei tarvitse tehdä kuin kerran (tai kerran vuodessa tms?) ja kentällä operaatio voidaan aloittaa kohdasta 3. Jos on jo pimeä eikä ilman okulaaria näy holkista mitään, voidaan kohta 3 suorittaa myös katsomalla kirkasta tähteä reilusti epätarkkana. Silloin väännellään ruuveja niin että apupeilin varjo on epätarkan tähden kuvan keskellä elikkäs donitsi on symmetrinen.

Kannattaa ehdottomasti hommata Ursasta Kaukoputken käyttäjän opas, siinä on yllä oleva prosessi kuvallisena ja kaikkea muutakin hyödyllistä. Ko. opuksesta opettelin itse ensi kertaa kollimoimaan.

Edit: Laittamassasi kuvassa apupeilin suuntaus on pielessä. Kierto voi myös olla mutta sitä on vaikea sanoa tuosta kuvasta, tai en tiedä voiko kiertoa edes säätää putkessasi.

Kiertoa ei taida pystyä säätämään, eli suuntausta sitten. Kokeilinkin väännellä niitä apupeilin pidikkeessä olevaa kolmea kuusikolo ruuvia, mutta en saanut tilanteeseen muutosta.
Apupeili kyllä kääntyi, mutta samalla silmän peilikuva liikkui pois pääpeilin keskessä olevasta kollimointirinkulasta. Ja kun silmän keskitti rinkulaan, oli apupeilin tilanne taas sama. Vai eikös silmän pupillin pidäkin olla siinä rinkulassa kun kollimoidaan?
Jokin tässä mättää, vielä kun tietäisi että mikä.

[Lauri Kangas]

Silmän kuvajaisen ei tarvitse olla rinkuloiden keskellä kuin vasta ihan lopuksi, pääpeilin säädön jälkeen. Säädä apupeilin avulla ainoastaan pääpeilin reunat niin että peili on keskellä apupeilin kuvaa. Sen jälkeen sitten pääpeilissä näkyvä heijastus kohdalleen kääntämällä pääpeiliä.

Kannattaa väsätä filmipurkista sellainen kollimointiokulaari niin ettei tee mieli siirtää silmää pois optiselta akselilta.