Siihen minäkin lopulta (ihan raakile olen :) ), etten filmipurkin ( tein putken mukana tulleesta 10 mm:n onnettomasta okulaarista "filmipurkin" linssit poistamalla) avulla pysty mitenkään kohdistamaan katsettani oikeaan paikkaan. Siinä sukunimikaima Tapanivi on oikeassa, että jo pieleen kollimoidulla putkella näkee sykähdyttäviä näkyjä. Niin minulle kävi Saturnuksen kanssa. Toisella kerralla Cheshire-kollimoinnin jälkeen näkymät vain paranivat. Tilasin sitten itsellenikin sen Cheshiren. Lienevät olleet Titan, Rhea ja Iapetus, jotka itse Saturnuksen lisäksi sain näkyviin. Ensimmäisellä kerralla näkyi vain Titan aavistuksenomaisesti. Siksi puutuin tähän(kin) aiheeseen. Aloittelijalle kaikki on muuta kuin itsestäänselvää eikä voi tietää, mitä pitäisi nähdä. Minulla kun ei kaikenlisäksi autottomana ole mahdillisuutta liittyä minulle kaukaiseen,silti läheiseen, tähtiseuraan( Jyväskylän Sirius). Kyselemällä ja nostamalla kissaa pöydälle pärjännee. Teitä kokeneempia kuitenkin on onneksi olemassa.
Olli