http://www.andysshotglass.com/Collimating.html
Tuossa hyvä kollimointi ohje jonka netistä löysin.
On todella havainnollinen. Meikäläisen yhteysnopeudella video oli kyllä diasarja...
Oikeasti hyvä ohje! ;D
Kiitos linkistä, Kehveli!
Löysin tuon saman sivun. En luota enää pelkkään silmään. Okulaarin polttopisteen arviointi ilman ristikkoa on vähän arviokauppaa, kun apupeilin varjo Newtonissa on joka tapauksessa sivussa. Cheshirellä huomasin olevani väärillä jäljillä. Olisi mukava jos joku konkari pistäisi tänne kuvien kera miten kollimointi oikeasti tehdään ja mihin pyritään. Siis joku sellainen, joka tietää eikä arvaile Kindermuniensa kanssa. Siis: Mitä välineitä tarvitaan ja mihin pyritään. Suomeksi en ole ohjeita löytänyt mistään. Apupeilin säädön ymmärrän ja mielstäni se on niin keskellä kuin olla voi. Pääpeili on sitten eri asia. Todennäköisesti sekin on aika hyvin kohdallaan nyt. Meitä puolikielisiä lienee kuitenkin paljon. Meillä ikääntyvillä ikäpolvilla ei ole englanti niin hyvin hanskassa kuin nuoremmilla, kun koulussakin luettiin "tekniikan kieltä" eli saksaa. Ja tosiasiahan on, että mikään ei äidinkieltä korvaa. Luulisin, että tämä on oikea palsta poistamaan luulottelut ja puolisalaiset sukkahousuniksit. Newton eli 1600-luvulla, joten arvelen tarvittavien työkalujen tulleen keksityksi.
Olli
Minä ostin ensimmäisen newton-putken v. 1976. Ja katselin monet vuodet kollimointi poskellaan. Videon kollimointiohje ei ole täydellinen mutta uusille/kokemattomille newtonputken omistajille se on mielestäni ihan hyvä. Apuvälineistä on, edelleen vain omasta mielestäni Cheshire-tyyppinen kapistus käyttökelpoinen ja se auttaa keskittämään katseen optisen akselin suuntaiseksi. Siihen en itse pysty kindermunakoteloon tai 36 mm:n filmipurkkiin perustuvilla ratkaisuiilla.
Ja, edelleenkin vain omasta mielestäni, asiat täällä menevät joskus vähän liikaa hifistelyn puolelle ja sekoittavat tämän jalon harrasteen aloittajaa. Itse olisin aikoinaan skidinä pissinyt hunajaa jos käytettävissä olisi ollut tämän keskusteluryhmän tasoinen tiedonhankintamesta. Olisi ainakin kollimointi ollut likipitäen paikallaan :)
Siihen minäkin lopulta (ihan raakile olen :) ), etten filmipurkin ( tein putken mukana tulleesta 10 mm:n onnettomasta okulaarista "filmipurkin" linssit poistamalla) avulla pysty mitenkään kohdistamaan katsettani oikeaan paikkaan. Siinä sukunimikaima Tapanivi on oikeassa, että jo pieleen kollimoidulla putkella näkee sykähdyttäviä näkyjä. Niin minulle kävi Saturnuksen kanssa. Toisella kerralla Cheshire-kollimoinnin jälkeen näkymät vain paranivat. Tilasin sitten itsellenikin sen Cheshiren. Lienevät olleet Titan, Rhea ja Iapetus, jotka itse Saturnuksen lisäksi sain näkyviin. Ensimmäisellä kerralla näkyi vain Titan aavistuksenomaisesti. Siksi puutuin tähän(kin) aiheeseen. Aloittelijalle kaikki on muuta kuin itsestäänselvää eikä voi tietää, mitä pitäisi nähdä. Minulla kun ei kaikenlisäksi autottomana ole mahdillisuutta liittyä minulle kaukaiseen,silti läheiseen, tähtiseuraan( Jyväskylän Sirius). Kyselemällä ja nostamalla kissaa pöydälle pärjännee. Teitä kokeneempia kuitenkin on onneksi olemassa.
Olli
Tuota, kun on niin aloittelija , ettei edes tiedä mikä on Cheshire-tyyppinen kollimointi laite?
Ajattelin vähän ostaa tuon laserlaitteen. Oletteko sitä mieltä, että siintä ei ole iloa?
Menin vähän leiikimään apupeilillä ja tuloksen arvaatte. No sain sen filmipurkilla ja kovalla yrityksellä sinne päin. Ainakin tuossa Sky-Watcher 150/750:ssä vaikean tuntutuiset nuo säätöruuvit. Vois edes nuo ruuvin päät olla pyöreät, että ei takertelisi osuessaan siihen kallistuslevyyn.
Cheshire-tyyppinen aparaatti on esim. http://www.villenkello.fi/shop/kauppa2/products.php?&action=show&id=1980&show=all. En tiedä onko laserkollimaattori hyvä, itse olen pärjännyt tuollaisella.
Ok, kiitos. Oikein sitten arvasin. Voisitko hieman valaista miten sitä käytetään, niin voisi yrittää arvuutella vastaako laserjutskaa.
Hmm, vaikea selittää mutta yritetään...Katsotaan tuubin päästä jolloin toimii tähtäimen tavoin. Eli toisessa päässä on reikä ja toisessa ristikko. Reiän keskelle sihdataan ristikko ja pääpeilin keskellä oleva merkki samaan linjaan.
Ok, kiitos. Ei ainakaan maksa paljoa. Olisha se tietysti kiva leikkiä tuolla laaserillakin. Taitaa itselle tää tekniikan kiinnostavuus olla puolet koko jutusta, ainakin siihen asti, että onnistus jotain kiinnostavaa näkemään.
Muille aloittelijoille vinkiksi. Ei kannata putsata apupeiliäkään naisten puuterisudilla. Oli käyttämätön ja tuntu pehmeältä. Tuli sitten silti naarmuja tai jotain viivoja pintaan. Itsepäisen on kaikki opittava kantapäänkautta.
Jeps, eli cheshire keskittää sen katseen optisen akselin suuntaiseksi vai mitenkä sen hienosti sanoiisi :) . Laser on varmaan myös ihan kelpo peli, itse en ole sitä käyttänyt niin en osaa kehua enkä moittia. Peileistä on sanottu että ne naarmuuntuvat melkein jo ajatuksestakin. Tosin en tiedä haittaavatko ihan pienet naarmut mitään.
Menee vähän of topiksi, mutta kun nyt on saanut yhteyden. Kiusataan täälläkin tuolla ikuisuus kysymyksellä, eli onko hyvä. Nuo tulis tuohon Sky-Watcher 150/750 malliin.
http://www.villenkello.fi/shop/kauppa2/products.php?&action=show&id=1219&show=all
ja siihen http://www.villenkello.fi/shop/kauppa2/products.php?&action=show&id=2468&show=all
vai koko salkku
http://www.villenkello.fi/shop/kauppa2/products.php?&action=show&id=3427&show=all
On niin sika vaikeeta valita, kun on miljoona vaihtoehtoa ja haluis kuitenkin mukana tulleita paremmat.
Jaa-a, enpä osaa sanoa...Okulaarisalkku tuntuu vähän liiankin edulliselta, voiko halvalla saada hyvää? Ensiksi mainittu barlow lienee ihan laatuunkäypä. Ortoskooppinen okulaari on kai yksinkertaisempi rakenteeltaan kuin Plösll-tyyppinen, jostain muistan lukeneeni että ortoskooppiset olisivat nimenomaan planeettaokuja. Saattavat olla ihan hintansa arvoisia. Kuten sanoit, tänä päivänä valinta on vaikea koska tarjontaa on niin paljon.
Ok, kiitos. Eniten kiinostai sumut ja tähtijoukot ja muut DP sky kohteet, mutta taitaa olla vähän pieni putki.
Kyllä 15-senttiselle putkellekin paljon nähtävää löytyy. Kannattaa tietysti muistaa että useimmat kohteet näyttävät paljon vaatimattomammilta kuin kuvissa, myös paljon isommillakin putkilla. Pallomaisissa tähtijoukoissa huomasin ehkä suurimman eron kun putki suureni 8 tuumasta 12 tuumaan.
No sain sen filmipurkilla ja kovalla yrityksellä sinne päin. Ainakin tuossa Sky-Watcher 150/750:ssä vaikean tuntutuiset nuo säätöruuvit.
Hienoa että kyseessä sama putki kuin minulla. Elikkä 2 viikkoa sitten tuli hommattua Sky-Watcher 150/750 VK:sta. Ja ei muuta kun ulos kokeilemaan koska oli hyvä keli "pakkasta 23c ;)" testaukseen "mars ja saturnus näkyivät taivaalla". Ja testin tulos: mars näkyi utuisena ja ei oikein saanut tarkennettua. saturnus näkyi sähköisena pallona mistä ei saanut mitään selvää >:(.
Sen jälkeen netti auki ja löysin nämä sivut ...ja päädyin siihen tulokseen että kollimointi on päin pe*****tä. VK paketissa ei mitään ohjeita >:(.
Apupeilin säädöllä sai helposti ympyrät kohdalleen"paitsi apupeilin varjo".Testaus:parani mutta ei hyvä. Pääpeilin säätö.Testaus:Mars näkyi kohtuu hyvin,,Saturnus tosi huonosti.
Tätä jatkui 5päivää ja ei kuva parantunut.. >:( >:(. Sitten huomasin että pääpeili oli irti yhdeltä reunalta...ruuvit auki, peilipöydälle ja kiristys"kaikki ruuvit melkein irti :o". Testaus: Kuva parani huomattavasti mutta ei hyvä :( :(. Nyt alkoi jo neuvot loppua ja vaimo hermostua. Kaikki muut oli kohdallaan paitsi apupeilin varjo jota ei tässä mallissa minun mielestä kohdalleen saakkaan.
Aloin jo luovuttamaan kun huomasin että pääpeilin keskimerkki ei pysy kohdallaan kun säätää fokusta ulospäin..eli fokuksen asento vaikutti keskikohtaan esim tällä putkella kuva tarkentuu noin 4cm ulkona jolloin keskipiste oli hieman sivussa. Ja olipas melkoinen säätely kunnes sain lopulta peilit sellaiseen linjaan että keskipiste säilyy joka fokuksen asennossa...Valitettavasti testaamaan en ole päässyt koska täällä kainuussa tulee lunta :-\ :-\ :-\.
Hei!
Ursan kirjassa Kaukoputket - käyttäjän opas (kirjoittanut Olli Manner) on ihan hyvä suomenkielinen kollimointiohje.
Seppo.Linnaluoto@ursa.fi
Lainaus käyttäjältä: Seppo Linnaluoto - 15.01.2008, 22:36:48
Hei!
Ursan kirjassa Kaukoputket - käyttäjän opas (kirjoittanut Olli Manner) on ihan hyvä suomenkielinen kollimointiohje.
Seppo.Linnaluoto@ursa.fi
Juuri tilasin kyseisen kirjan itselleni, hintaa yhteensä postikuluineen 20€
Ei minun käsittääkseni kollimointiin tarvita muuta kuin ruuvimeisseli ja sopiva kuusikulmio avain. ::)
Auttaa jos on ymmärrys siitä mitä on tekemässä.
Kaizu
Lainaus käyttäjältä: Reijo Teränen - 16.01.2008, 19:09:47
Ei minun käsittääkseni kollimointiin tarvita muuta kuin ruuvimeisseli ja sopiva kuusikulmio avain. ::)
Mulla on F4.5 putki enkä saa keskitettyä apupeiliä oikeaan asentoon pelkästään fokuserin reijästä katsomalla. Chesire, ruudukkopaperi apupeilin takana ja offsetmerkki apupeilissä auttaa saamaan apupeilin paikoilleen. Tästä jos jatkaisin ilman chesireä, saattaisin saada tähteen epätarkentamalla pääpeilin asettumaan. Auttaa se chesire paljon tässäkin. Lopuksi kyllä aina kollimoin tähteen isolla suurennoksella.
Jos nämä tekisin vain työkaluilla ja kuusiokoloavaimella, niin jompi kumpi peileistä tai molemmat olisivat huonosti kollimoitu. Kollimoinnin tarkkuus on omassa F4.5 jo aikas kriittinen ja se ei pelkällä perssilmällä onnistu.
Minun ongelmani on se että Kuva apupeilille tulee reunalle ja apupeiliä ei saa säädettyä tarpeeksi kohti pääpeiliä, jotta kuva olisi keskellä apupeiliä. Missä vika????
Pitääkö apupeiliä siirtää vielä pois päin fokkarista??
Ja onko fokkarista tuleva silmän kuva pakko olla ihan keskellä apupeilin varjoa?
Lainaus käyttäjältä: kehveli - 17.01.2008, 11:57:25
Minun ongelmani on se että Kuva apupeilille tulee reunalle ja apupeiliä ei saa säädettyä tarpeeksi kohti pääpeiliä, jotta kuva olisi keskellä apupeiliä. Missä vika????
Pitääkö apupeiliä siirtää vielä pois päin fokkarista??
Ja onko fokkarista tuleva silmän kuva pakko olla ihan keskellä apupeilin varjoa?
Pitää ensin selvittää onko apupeili oikealla paikalla? Putken keskellä - ota rullamitta käteen ja mittaa ..apupeilin pitimen keskiruuvista putken sisä seinään - ainakin kolmessa suunnassa- pitäisi osua 1-2mm tarkkuudella keskelle, jos ei osu - säädä osumaan.
Sitten pitää selvittää onko apupeilin keskipiste samalla linjalla fokusointilaitteen optisen akselin kanssa...
Sen jälkeen voit alkaa säätää apupeiliä, ja sitten vasta saat selville - riittääkö apupeilin säätövarat...
Offsetin voit jättää laskuista...
Viimeiseen kysymykseen: Ei ole pakko, mutta kollimoidussa se tahtoo olla keskellä.
Minulla on kaksi putkea Bresser 114 ja SW 200 . Bresserille ei ole tarvinnut tehdä mitään Mutta SW olen joutunut muutamankerran kollimoimaan .Putkea ostaessa tulee työkalut mukana , ruuvimeisseli ja kuusikulmio avain joilla olen työn tehnyt ,kestää noin vartin verran ,kunhan on oppinut . Apupeilille ei ole tarvinnut tehdä mitään , se on yleensä asennetu siten että se ei liikoja heilahtele . Tietenkin on kysymys siitä miten tarkkoja ollaan ,mutta minä olen pärjäillyt .Joku toinen ehkä ei .Olen kuitenkin vain tavallinen havaisija , en valokuvaaja, niin että mulle tarkkuus riittää.
No mikähän on vikana kun apupeilin varjoa ei saa säädettyä tämän paremmin ??? ???
Ja kyseessähän on SW 150/750..
Lainaus käyttäjältä: kehveli - 17.01.2008, 11:57:25
Minun ongelmani on se että Kuva apupeilille tulee reunalle ja apupeiliä ei saa säädettyä tarpeeksi kohti pääpeiliä, jotta kuva olisi keskellä apupeiliä. Missä vika????
Pitääkö apupeiliä siirtää vielä pois päin fokkarista??
Ja onko fokkarista tuleva silmän kuva pakko olla ihan keskellä apupeilin varjoa?
Outo juttu. Onko putki kaupallinen valmiste? Onko kuva ollut koskaan paikallaan? Miksi valon kulkureitti on mennyt alkuaan vinoon?
jk
Uteliaana sieluna laskin, miltä apupeilin heijastuksen pitää näyttää fokuksesta katsoen. Omassa 200 millisessä f/5-putkessani apupeilin heijastuksen pitäisi näkyä 2,96 asteen kulmassa epäsymmetrisesti okulaarin akselin suhteen siten, että pääpeilin puoleinen puolisko näkyy 1,63 asteen kulmassa ja putken suun puoleinen puolisko 1,33 asteen kulmassa. Oikein kollimoidussa putkessa apupeilin heijastus on siis ihan silminnähtävästi siirtynyt pääpeiliin päin verrattuna okulaariakseliin. Laskemisen jälkeen ei enää vaivaa tuokaan asia. SW 150/750:a voi pitää huikan pienennettynä omasta SW 200/1000:sta, joten suhteet säilynevät samansuuntaisina verrattuna omaan putkeeni. Jos kaikki ympyrät ovat samankeskisiä, on apupeili liian lähellä putken suuta tai väärässä kulmassa. Jos optiset akselit yhtyvät, ei apupeilin paikalla visuaalikäytössä lie paljonkaan merkitystä, jos suurin piirtein ympyrältä näyttää fokuksesta katsoen. Itse kyllä mittasin, kun silmä ei sanonut juuta eikä jaata.
Olli
nenatriv
Tarkoitatko että apupeilinvarjo saa olla sivussa? ???
Jos kollimoinnissa ei ole offsetit käytössä, niin kaikki ympyrät ovat samankeskisiä. Omassa putkessani offsetteja ei edes saa pois, kun apupeilin kiinnitys on jo valmiiksi epäsymmetrinen. Spidereissä ei riitä säätövara kaiken offsetin poistamiseen eikä tarvitsekaan riittää. f/5-putkessa 2,5 mm:n offset pois fokkarista ja 2,5 mm pääpeiliin päin. Silloin apupeilin heijastus on ilman muuta pääpeiliin päin okulaariakselista. Itse tosiaankin mittasin offsetit. SW 750:ssä saattaa myös olla (tarkista !) valmiiksi offsetia, joten ei kannata luottaa keskiruuviin keskittämiseen vaan mitata peilin paikka. Visuaalikäytössä riittänee, että offsetit ovat sinnepäin. Omassa putkessani apupeili on sen verran pieni, että se on ollut pakko asetella tarkasti.
Olli
Kuinka usein (tai kuinka suurella todennäköisyydellä) putken "elämän" aikana ilmenee kollimointia?
Ja, voisiko joku vielä selittää lyhyesti ja ytimekkäästi mitä kollimointi on ja mistä se johtuu...jne.jne.yms.yms.
(kysymykset ovat ehkä väärässä järjestyksessä, mutta tyhmän päässähän niitä kysymyksiä riittää...)
Kollimointi tarkoittaa pääpeilin ja apupeilin saattamista samaan linjaan jotta optinen akseli on suorassa ja putki toistaa kuvan peilistä fokusointi laitteeseen terävänä. Kollimoinnin voi joutua tekemään putken historiikin aikana seuraavista syistä: Putki kolahtaa ja kuva eli toisto on epätarkka, tarkentumaton ja tähdessä ilmenee pyrstömäistä heijastetta tai se näkyy kahtena. Putken peili saattaa joskus vaatia puhdistuksen ja sen kautta irroituksen jolloin se on kollimoitava takaisin laitettaessa. Sama, jos peili irroitetaan ja käytetään aluminoinnissa etc.
Peilikaukoputken kollimoinnin voi myös joutua tarkastamaan ajoittain materiaalien lämpölaajentumisen ja supistumisen seurauksena jos putkea siirrellään voimmakkaiden lämpötilaerojen välillä nopeasti, myös kesäkäyttö ja varsinkin auringon havainnointi voi vaatia erillaisia säätöjä kuin kylmät talviyöt jne.
Jos peiliputkea pitää hyvin, ei kolistele ja hoitaa sitä huolella, sen tehdas säädöt riittävät pitkälle, joskus kuitenkin kannattaa tarkistaa kollimointi ihan varmuuden vuoksi, katsotaan fokusointilaitteen läpi ilman okulaaria, jos apupeilin ristikko on keskellä, kaikki on ok. Visuaalihaviksiin riittää matalammat vaatimukset, jos valokuvataan kaiken täytyy olla jetsulleen.
Laitan nyt tähän kun liittyy aiheeseen.
Onko 150/1200mm -newtonin kollimointi miten pahasti pielessä, jos aurinkoon osoittaessa putkesta kimpoaa auringon valoa hieman takaisin? Katselin nimittäin aurinkoa heijastamalla kuvan vaalealle pinnalle, ja siinä samassa huomasin tuon. Itse asiassa putken "linssisuojaan" oli sulanut jälkeä, kun olin katsellut aurinkoa niin että linssisuoja on paikallaan mutta siitä on poistettu se noin 5cm halkaisijaltaan oleva korkki, jotta kuva himmenee.
Onko kollimointi siis ihan metsässä, vai mitä?
Ei tuo kerro kollimoinnista mitään. Jos suojus sulaa samaan aikaan kun heijastat kuvan seinälle voideaan päätellä että osa valosta menee apupeilin ohi suojukseen.
Kaizu
Lainaus käyttäjältä: jansku136 - 24.08.2011, 14:19:39
Laitan nyt tähän kun liittyy aiheeseen.
Onko 150/1200mm -newtonin kollimointi miten pahasti pielessä, jos aurinkoon osoittaessa putkesta kimpoaa auringon valoa hieman takaisin? Katselin nimittäin aurinkoa heijastamalla kuvan vaalealle pinnalle, ja siinä samassa huomasin tuon. Itse asiassa putken "linssisuojaan" oli sulanut jälkeä, kun olin katsellut aurinkoa niin että linssisuoja on paikallaan mutta siitä on poistettu se noin 5cm halkaisijaltaan oleva korkki, jotta kuva himmenee.
Onko kollimointi siis ihan metsässä, vai mitä?
...kuulostaa nyt vähän siltä, että olet sojotellut peiliputkea aurinkoon ilman mitään asianmukaista suodinta aukon edessä.
A
Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 24.08.2011, 14:48:56
Ei tuo kerro kollimoinnista mitään. Jos suojus sulaa samaan aikaan kun heijastat kuvan seinälle voideaan päätellä että osa valosta menee apupeilin ohi suojukseen.
Kaizu
Mutta eikös kollimoinnissa olekin juuri siitä kyse että peilit ovat linjassa? Eli jos peilit eivät ole linjassa niin osa valosta jää käyttämättä, eli heijastuu apupeilin ohi.
Lainaus käyttäjältä: naavis - 24.08.2011, 15:25:21
...kuulostaa nyt vähän siltä, että olet sojotellut peiliputkea aurinkoon ilman mitään asianmukaista suodinta aukon edessä.
Tarvitseeko kuvan heijastukseenkin muka jonkun suotimen? Jos aurinkosuotimen laittaisi kiinni kun käytetään heijastusta niin eihän siitä näkisi mitään kun valo on himmennetty silmälle sopivaksi?
Aurinko ei ole pistemäinen kohde joten vaikka vähän auringonvaloa projisoituu okulaarin läpi, voi osa auringon kiekosta silti kuvautua okulaarin viereen tai kokonaan ohi apupeilistä. Projisointiin ei välttämättä tarvii suodinta, mutta newtonin sisuskalut sillä saa aika helposti sulamaan jos ei ole varovainen, ja okulaarit pilattua tietysti.
Joskus ursan tähtileirillä muksut (= me :grin:) saivat oikein komeat savut nousemaan lasikuituisesta JS-dobsonista.
Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 24.08.2011, 16:40:29
Aurinko ei ole pistemäinen kohde joten vaikka vähän auringonvaloa projisoituu okulaarin läpi, voi osa auringon kiekosta silti kuvautua okulaarin viereen tai kokonaan ohi apupeilistä. Projisointiin ei välttämättä tarvii suodinta, mutta newtonin sisuskalut sillä saa aika helposti sulamaan jos ei ole varovainen, ja okulaarit pilattua tietysti.
Joskus ursan tähtileirillä muksut (= me :grin:) saivat oikein komeat savut nousemaan lasikuituisesta JS-dobsonista.
Ai niin, tuo pistemäisyys unohtuikin, eli kaikki kunnossa. Voi tätä aloittelijan tyhmyyttä..
Ja joo-o, kokeilin itsekin eilen että miten polttaa niin kyllä sillä jäätelötikku helposti syttyi. :azn:
Lainaus käyttäjältä: jansku136 - 24.08.2011, 15:47:09
Mutta eikös kollimoinnissa olekin juuri siitä kyse että peilit ovat linjassa? Eli jos peilit eivät ole linjassa niin osa valosta jää käyttämättä, eli heijastuu apupeilin ohi.
Tästähän siinä on kyse eli virhe voi johtua huonosta pääpeilin kollimoinnista. Mutta osa valosta voi mennä apupeilin ohitse kollimoidullakin putkella, jos apupeili on liian lähellä pääpeiliä tai sitten "oikealla etäisyydellä" olevan apupeilin koko on mitoitettu liian pieneksi suhteessa putken muihin mittoihin. Ymmärrät tämän, kun ajattelet pääpeilistä tulevan valon kartioksi, jonka keskelle asetetaan tasopeili 45 asteen kulmaan. Tämän tasopeilin on oltava sopivalla etäisyydellä pääpeilistä, jotta se leikkaisi omalla halkaisijallaan koko valokartion poikittaispinta-alan.
Lainaus käyttäjältä: Timpe - 24.08.2011, 20:36:30
Tästähän siinä on kyse eli virhe voi johtua huonosta pääpeilin kollimoinnista. Mutta osa valosta voi mennä apupeilin ohitse kollimoidullakin putkella, jos apupeili on liian lähellä pääpeiliä tai sitten "oikealla etäisyydellä" olevan apupeilin koko on mitoitettu liian pieneksi suhteessa putken muihin mittoihin. Ymmärrät tämän, kun ajattelet pääpeilistä tulevan valon kartioksi, jonka keskelle asetetaan tasopeili 45 asteen kulmaan. Tämän tasopeilin on oltava sopivalla etäisyydellä pääpeilistä, jotta se leikkaisi omalla halkaisijallaan koko valokartion poikittaispinta-alan.
Joo, näin on, mietin vaan kun tuo valo tulee vain apupeilin toiselle puolelle. Eli että jos pääpeiliä kallistaisi sen verran että valo tulisi kokonaan apupeilille, eikä ohi. Mutta ei tuolle mitään tarvitse tehdä, minun taidoillani se menisi vaan paljon huonompaan kuntoon. :azn:
Jos on pahasti vinossa niin sitten vaan okulaari pois ja katsoo putken sisään onko kaikki röörit samankeskisiä. Auringon avulla kollimointi on äkkiseltään funtsittuna ehkä vaikein mahdollinen tapa kollimoida ja kaiken kukkuraksi helkkarin vaarallista. :tongue: Valokimppu voi mennä hutiin apupeilin toiselta puolelta myös jos putki ei osota täsmälleen auringon keskelle. Tällöin on myös todennäköistä että valokimppu osoittaa jonnekin tarkennuslaitteen sisäseinään ja sulattelee paikkoja.
Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 24.08.2011, 23:21:30
Jos on pahasti vinossa niin sitten vaan okulaari pois ja katsoo putken sisään onko kaikki röörit samankeskisiä. Auringon avulla kollimointi on äkkiseltään funtsittuna ehkä vaikein mahdollinen tapa kollimoida ja kaiken kukkuraksi helkkarin vaarallista. :tongue: Valokimppu voi mennä hutiin apupeilin toiselta puolelta myös jos putki ei osota täsmälleen auringon keskelle. Tällöin on myös todennäköistä että valokimppu osoittaa jonnekin tarkennuslaitteen sisäseinään ja sulattelee paikkoja.
Joo, ei tässä olla auringon avulla kollimoitukaan, tuli vaan huomattua tuo valon apupeilin "ohi kulkeminen" aurinkoa katsellessa. :azn:
Kaikki muuten näyttäisi olevan muuten kunnossa, mutta jos katson tarkennuslaitteen läpi apupeiliä suoraan niin että silmän pupilli tulee juuri sen pääpeilin kollimointirinkulan keskeen niin näen yhden pääpeilin pidikkeen juuri ja juuri. Eli pitäisikö tuossa kallistaa apu- vai pääpeiliä?
Edit. Tässä siis vielä selvennystä, eli kuvasta katsottuna ylin pääpeilin pidike ei näy kunnolla, ja alhaalla on tilaa likaakin:
(http://i667.photobucket.com/albums/vv31/Jansku136/IMGP2146.jpg?t=1314218249)
Noin niinkuin pääpiirteittäin homma menee näin:
1) säädetään apupeilin etäisyys (putken suunnassa) ja kierto (putken akselin ympäri) niin että apupeilin reunat näkyvät okulaariholkin kanssa samankeskisenä.
2) apupeilin suuntausruuveista käännellään kunnes apupeilissä näkyvässä kuvassa on pääpeili keskellä (reunat samankeskisiä).
3) pääpeilin ruuveja kääntelemällä haetaan pääpeilistä näkyvä apupeilin heijastus samankeskiseksi kuin kaikki edelliset rinkulat.
Normaalisti kohtia 1-2 ei tarvitse tehdä kuin kerran (tai kerran vuodessa tms?) ja kentällä operaatio voidaan aloittaa kohdasta 3. Jos on jo pimeä eikä ilman okulaaria näy holkista mitään, voidaan kohta 3 suorittaa myös katsomalla kirkasta tähteä reilusti epätarkkana. Silloin väännellään ruuveja niin että apupeilin varjo on epätarkan tähden kuvan keskellä elikkäs donitsi on symmetrinen.
Kannattaa ehdottomasti hommata Ursasta Kaukoputken käyttäjän opas, siinä on yllä oleva prosessi kuvallisena ja kaikkea muutakin hyödyllistä. Ko. opuksesta opettelin itse ensi kertaa kollimoimaan.
Edit: Laittamassasi kuvassa apupeilin suuntaus on pielessä. Kierto voi myös olla mutta sitä on vaikea sanoa tuosta kuvasta, tai en tiedä voiko kiertoa edes säätää putkessasi.
Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 24.08.2011, 23:42:07
Noin niinkuin pääpiirteittäin homma menee näin:
1) säädetään apupeilin etäisyys (putken suunnassa) ja kierto (putken akselin ympäri) niin että apupeilin reunat näkyvät okulaariholkin kanssa samankeskisenä.
2) apupeilin suuntausruuveista käännellään kunnes apupeilissä näkyvässä kuvassa on pääpeili keskellä (reunat samankeskisiä).
3) pääpeilin ruuveja kääntelemällä haetaan pääpeilistä näkyvä apupeilin heijastus samankeskiseksi kuin kaikki edelliset rinkulat.
Normaalisti kohtia 1-2 ei tarvitse tehdä kuin kerran (tai kerran vuodessa tms?) ja kentällä operaatio voidaan aloittaa kohdasta 3. Jos on jo pimeä eikä ilman okulaaria näy holkista mitään, voidaan kohta 3 suorittaa myös katsomalla kirkasta tähteä reilusti epätarkkana. Silloin väännellään ruuveja niin että apupeilin varjo on epätarkan tähden kuvan keskellä elikkäs donitsi on symmetrinen.
Kannattaa ehdottomasti hommata Ursasta Kaukoputken käyttäjän opas, siinä on yllä oleva prosessi kuvallisena ja kaikkea muutakin hyödyllistä. Ko. opuksesta opettelin itse ensi kertaa kollimoimaan.
Edit: Laittamassasi kuvassa apupeilin suuntaus on pielessä. Kierto voi myös olla mutta sitä on vaikea sanoa tuosta kuvasta, tai en tiedä voiko kiertoa edes säätää putkessasi.
Kiertoa ei taida pystyä säätämään, eli suuntausta sitten. Kokeilinkin väännellä niitä apupeilin pidikkeessä olevaa kolmea kuusikolo ruuvia, mutta en saanut tilanteeseen muutosta.
Apupeili kyllä kääntyi, mutta samalla silmän peilikuva liikkui pois pääpeilin keskessä olevasta kollimointirinkulasta. Ja kun silmän keskitti rinkulaan, oli apupeilin tilanne taas sama. Vai eikös silmän pupillin pidäkin olla siinä rinkulassa kun kollimoidaan?
Jokin tässä mättää, vielä kun tietäisi että mikä.
Silmän kuvajaisen ei tarvitse olla rinkuloiden keskellä kuin vasta ihan lopuksi, pääpeilin säädön jälkeen. Säädä apupeilin avulla ainoastaan pääpeilin reunat niin että peili on keskellä apupeilin kuvaa. Sen jälkeen sitten pääpeilissä näkyvä heijastus kohdalleen kääntämällä pääpeiliä.
Kannattaa väsätä filmipurkista sellainen kollimointiokulaari niin ettei tee mieli siirtää silmää pois optiselta akselilta.
Jos filmipurkkikollimaattori on liian vaatimattoman näköinen, voi vastaavan tehdä myös vaikka Skyluxin 4mm:n okulaarista poistamalla siitä linssit. Näin saa senkin okulaarin hyötykäyttöön.
Kurkistusreikäkin on juuri sopivan pieni että silmä on fokuserin keskellä.
Kaizu
Juu, filmipurkista väsäsin ja ihan hyvin tuntui hoitavan hommansa.
Kyllä se nyt paremmalta näyttää. :azn:'
-Kiitos avusta!
Kysymys kollimoinnista. Videossa kaveri kertoo että 8-tuumaista dobsoniansa hän kollimoi jokaisen 3-4 kerran käytön jälkeen. Itse olen nyt "käyttänyt" 8-tuumaista dobsoniani arviolta 20 kertaa (autokuljetuksia siis 40 kertaa, töyssyistä tietä), enkä ole KERTAAKAAN kollimoinut. Tähtikollimaatio on edelleen täydellinen. Onko mulla joku überputki jonka peilit ei vaan suostu menemään pois linjastaan vai onko näössäni vikaa?? Alan meinaa kohta huolestua :)
⠀
Kollimoi tarpeeseen, älä yhtään sen useammin. Ei se kollimointi varsinkaan yksin tehden niin hauskaa ole, että sitä huvikseen tekisi. Tähdillä testaamisen pitäisi olla tarkin kollimointitesti ja jos se tuottaa riittävän hyviä tuloksia, en näkisi kollimoinnille suurempaa tarvetta.
Itsellänikin on vanha 20cm Skyliner ja olen huomannut sen pitävän kollimoinnin kiitettävän vakaana. Putki on jo yli kymmenen vuotta vanha eikä sitä ole tarvinnut missään vaiheessa kollimoida uudelleen. Umpirakenteiset newtonit pitävät ylipäätään kollimointinsa paremmin kuin luurankorakenteiset, koska niiden rakenne on jämäkämpi eikä niitä edes voi pilkkoa toistettavalla tavalla käteviksi palasiksi säilytystä varten. Suuret luurankorakenteiset dobsonit on sen sijaan melkeinpä pakko purkaa paloiksi, jos ne aikoo saada mahtumaan komeroon. Tämä tarkoittaa, että ne pitää kollimoida joka havaintokerran alkuun. Tietenkin myös umpirakenteisen newtonin kollimointi on helppo hävittää hetkessä, jos esim. pääpeili pitää irrottaa putkesta puhdistusta varten.
Onko putkeni kollimoinnissa vikaa, kun tähtiin tulee tuplasakarat, vai johtuvatko ne siitä, että
apupeilin kannakkeet eivät ole kunnolla linjassa. Ohessa kropattu kuva plejadeista. Olen
yrittänyt venyttää kuvaa siten, että sakarat erottuisivat parhaiten.
I.S.
(//)
Apupeilin kannakkeet eivät ole linjassa keskenään. Kollimointivirhe näkyy mm. komavirheenä kuva-alan toisella reunalla, kun toinen reuna on hyvä terävyydeltään. (Newton-putkessa ilman komakorjainta tulee tasaisesti koma-virhettä nurkkiin ja sen suuruus on riippuvainen putken aukkosuhteesta esim. f4 putkella pääpeilin koma-virhe on suurempi kuin f6 putkella ja se ulottuu siksi myös lähemmäksi kuva-alan keskustaa.)
Olisi ongelmia kollimoinnissa. Piirsin paintilla huikean havainnollistamiskuvan.
Eli ongelmana on tuo tarkennuslaitteessa olevan korkin sijainti apupeilin varjoon nähden.
Korkki ei näy keskellä apupeilinvarjoa, joten onko minun siirrettävä peiliä optisella akselilla poispäin pääpeilistä vai mitä?
Jos siirrän apupeilillä korkin varjon keskelle, niin pääpeili ei sitten ole näkyvissä tasaisesti apupeilillä. Vai onko tämä ihan normaalia f6:sen putkessa? (Skyliner 200).
Apupeili on mitattu keskelle putkea ja offset noissa skylinereissä pitäisi olla otettu huomioon jo peilin kiinnitysvaiheessa.
Tuosta piirtämästäsi kuvasta - ainakin minusta näyttää - että apupeilin varjo ei ole keskellä pääpeiliä, vaan hitusen vasemmalla? Säädä se pääpeilin säädöillä keskelle. Jos korkki on edelleen epäkeskisesti apupeilin varjoon nähden, niin silloin kyse saattaa olla siitä että fokuseri ei ole ihan samassa linjassa optisen akselin kanssa.
Ongelmana on nyt ainoastaan tuo korkin heijastuma vastaan apupeilin varjo. Nuo muut heijastukset on kyllä oikein oikeassa putkessa, mutta tuo minun mahtava piirrustus ei ole niin kovin tarkka.
Piirsin tuon pääpeilin vaan sen takia, että kuva muistuttaa enemmän oikeaa näkymää.
Itse ainakin järkeilin, että eikö tuo ole ihan normaalia, koska apupeilin offset joka on varmaankin noin 2-3,5mm väliltä aiheuttaa tuon väkisinkin. Eli jos heijastuman laittaa keskelle apupeilin varjoa, niin pitäisi säätää apupeilin korkeutta tarkentimen suuntaan. Tällöin taas apupeilin offset menee väärälle korkeudelle.
Ihan oikeanlaiselta tuo prototypen piirroksen näkymä näyttää. Jos apupeilin hämähäkin jokainen jalka on samanmittainen (kuten on omassa 8" f/6 -putkessani), juuri tuolta näyttää oikea kollimointi. Jos kaiken näkyvissä olevan sen sijaan säätää symmetriseksi, täysinvalaistu kuvakenttä ei enää osukaan keskelle kuva-alaa, eikä myöskään kuvakenttä ole samassa tasossa tarkentimen määräämän tason kanssa.
Hyvä että selvis. Juuri noin sen arvelinkin olevan, mutta rupesi vaan hämäämään, että olenko kollimoinut putkeni aina väärin, kun miltei kaikissa kollimointiohjeissa nuo näkymät on piirretty symmetrisiksi.
Onko tämä ohjesivu tuttu? http://w1.411.telia.com/~u41105032/kolli/kolli.html (http://w1.411.telia.com/~u41105032/kolli/kolli.html)
Tuolla on käyty läpi Newton-kollimointi ja sen tavallisimmat virhetilanteet. Kun vierität sivua alas kohtaan "The peephole" tulee selvitys, mitä sieltä etsimestä pitäisi näkyä keskitettynä ja mitä ei *) :wink:
*) "The reflection of the secondary mirror - but note that this image (and only this) is not concentric."
Juu lueskelin tuon illalla läpi. Tuolla tavalla olen tähän päivään asti säädöt tehnyt ja näillä myös jatketaan. No totuuden onnistumisesta näkee vasta tähdellä, mutta pääsääntöisesti pitäisi kaikki olla juuri niin kuin pitääkin. Rupesi vaan kovasti hämäämään, kun joka ohjeessa isketään tarinaa hieman eritavalla. Piti saada vain varmistus viisaammilta, niin ei tarvitse arvailla.
Miten iso reikä tuohon filmipurkkikollimointi"okulaariin" pitäisi porata?
Lainaus käyttäjältä: Kettu-Pekka - 18.10.2013, 08:56:14
Miten iso reikä tuohon filmipurkkikollimointi"okulaariin" pitäisi porata?
Filmipurkkiokulaarin tarkoitus on ohjata silmä keskelle fokusointilaitetta. Reiän pitää olla niin iso että siitä näkee hyvin läpi mutta niin pieni ettei silmä voi olla kaukana keskiöstä. Noin 6 mm on aika hyvä mitta.
Kaizu
Mikä pielessä? Vaikeaa hommaa on ennen kun ymmärtää. Laserilla katsottuna apupeilin pitäisi olla kunnossa, mutta silmälle se ei näytä siltä, kun tuota reunaa jää näkymään.
Edit: Sain kohdilleen, nyt näyttää laserilla ja silmällä olevan kunnossa.
(http://i1292.photobucket.com/albums/b563/wmx1/20141201_204757_zpscilg4r0e.jpg) (http://s1292.photobucket.com/user/wmx1/media/20141201_204757_zpscilg4r0e.jpg.html)
(http://i1292.photobucket.com/albums/b563/wmx1/20141201_204911_zpsjvrk4jj3.jpg) (http://s1292.photobucket.com/user/wmx1/media/20141201_204911_zpsjvrk4jj3.jpg.html)
Vaikea noista kuvista sanoa mitään.. Koita tähän malliin ottaa kuva, mikä liitteenä. Filmipurkkiin pieni reikä keskelle, sillä saa jotain tehtyä. Oletan, että tuo laseri on se itse tehty, onkohan se kuinka hyvässä säädössä?
Tämä on 3mm reijän läpi kuvattu.
(http://i1292.photobucket.com/albums/b563/wmx1/20141202_001459_zps9b8qmko2.jpg) (http://s1292.photobucket.com/user/wmx1/media/20141202_001459_zps9b8qmko2.jpg.html)
Tässä Newtonputkelle hyvä ohje, varsinkin apupeilin kohdalleen saamiseksi.
https://www.youtube.com/watch?v=8ROvNH5uwDo