Kirjoittaja Aihe: Kausi 2022-23  (Luettu 5457 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa Mikko_L

  • Eksoplaneetta
  • ***
  • Viestejä: 392
Kausi 2022-23
« : 03-09-2022, 19:26:23 »
Tänä vuonna havaintojen aloitus meni pari viikkoa pidemmälle kuin viime kaudella, kun piti odotella Kuun painumista horisontin alle.  Tällä viikolla kävin kahtena yönä havainnoimassa.  Välineenä edelleen Sumerian Alkaid 10 250mm f/5 trussidobson ja lajitelma ES:n ja Baaderin okulaareja.  Tabletissa Sky Safari 6 tähtihyppelyä varten.

Kohteita Joutsenessa:
NGC6857 - pieni emissiosumu, näkyy ilman filtteriä mutta UHC auttaa
NGC6894 - kohtalaisen kokoinen planetaarinen sumu, näkyi heikosti jo 52x suurennuksella, paremmin isommalla. UHC lisää kontrastia, tasainen pyöreä kiekko.
NGC6834 - avoin joukko, jonka etualalla on 5 tähden suora jono ja niiden takana himmeää hohdetta.  Suurennuksen lisääminen ei kuitenkaan tuo juuri enempää tähtiä näkyviin.
Minkowski 1-92, 266x:lla juuri ja juuri havaitsee pitkulaisen muodon, mutta siis hyvin pieni kohde vaikkakaan ei himmeä.
NGC6819 - semmoinen tavallinen tähtijoukko
NGC6811, tästä oli viime muistiinpanoissa maininta että kannattaa palata, ja niin kannattaakin.  Tähtijonot muodostavat vaikkapa rusetin, parhaimmillaan pienellä tai keskisuurennuksella.
NGC6826 eli vilkkuva planetaarinen, tätä tulee aina katsottua. 266x:lla iso ja sekä sumuaines että keskustähti näkyvät suoraan katsomalla.  Yllätyin kun vilkaisin tätä 40x suurennuksella, silloin se on toki hyvin pieni mutta varsin syvän sinivihreän värinen, mitä ei yhtään isommalla suurennuksella näe.
Huntusumu NGC6995/NGC6960.  Kaunista, kuin tähtienvälistä untuvapilveä.  Länsiosan näkee paljon paremmin kun siirtää 52 Cygni -tähden näkökentän reunan taakse.  Filtteri auttaa paljon.

Lyyrassa yksi uusi kohde, pallomaisen joukon M56 lähellä planetaarinen sumu NGC6765.  Tämä oli hyvin himmeä ja "muodoton", kuitenkin jonkin kokoinen.
Epsilon Lyrae, ja delta Lyraen ympärillä oleva tähtijoukko Stephenson 1, vaikka se on varsin hajanainen eikä siitä saa tähtijoukon vaikutelmaa varsinkin Linnunradan taustaa vasten.  M57.

M27 ja M71, vakiokohteita.  M27 on näyttävä kaikilla kaukoputkilla ja suurennuksilla.
M13, M92, kun ne olivat siellä.
M11, M26, V Aquilae, vakiokohteita Kotkan eteläosassa mutta alhaalla läpinäkyvyys ja seeing huononevat.

Saturnus on lähellä Saturnus-sumua NGC7009 joten sitä tuli taas katsottua, ja siinä vieressä pikaisesti M72 ja M73.

Kaikki ulkoplaneetat ovat nyt tarjolla jonossa samanaikaisesti ja toki kävin ne kaikki läpi.  Jonon kärjessä Saturnus, jonka varjo näkyy taas renkaiden päällä vain 3 viikkoa opposition jälkeen.  Kuita koko liuta, ja pari pilvivyötä näkyvällä (pohjoisella) pallonpuoliskolla.  C-rengas näkyy tummana planeetan pintaa vasten.
Sitä seuraa Neptunus, joka on nyt helppo löytää koska aivan lähellä ei ole muita tähtiä joihin sen voisi sekoittaa.  Pieni vaaleansininen, terävärajainen kiekko.
Jupiter on noussut jo korkealle ja siitä riittää yksityiskohtia (ja häikäisyä, yönäkö menee okulaarisilmästä).  Onnistuin näkemään Ion varjon ylikulun vaikka itse kuuta en hakemallakaan erottanut planeetan pintaa vasten (laskin kolme kuuta joten yhden täytyi olla joko planeetan edessä tai takana).  Eteläinen vyö jakaantuu kahdeksi ja vöiden ja napa-alueiden välissä on kapeampia vöitä ja niissä vaikka mitä yksityiskohtia.  Näkymä parani kun laitoin kirkkautta leikkaamaan polarisaatiofiltterin ja Baader Neodymiumin.  Jupiterin kuut ovat pieniä kiekkoja, itse asiassa Ganymeden kulmaläpimitta on vain hieman pienempi kuin Neptunuksen..
Uranus seuraa, omaan silmääni vihertävän ruskea kiekko.
Viimeisenä Mars, joka on vielä kaukana ja jonka vaihe näkyy selkeästi.  Paljon muuta ei selkeästi näykään, vaikka jotain kuvioita pinnalla erottuu.  Se ei myöskään vielä ole kovin korkealla.

Tein kokeilun joka on pitänyt toteuttaa jo jonkin aikaa ja teippasin 12x36 IS-kiikarini objektiivien eteen 2" OIII- ja Ultrablock -filtterit.  Halusin tietää jos sillä tavoin näkisi emissiosumuja, ja kylläpä näkikin!  Pohjois-Amerikka-sumu ja Pelikaanisumu erottuivat kokonaisina samassa näkökentässä ja nousivat hyvin esiin taustastaan.  Huntusumun molemmat puolikkaat mahtuvat samaan näkymään ja niiden väinen sumuaineskin näkyy, ja vasta tällä tavalla näin ensimmäistä kertaa koko supernovajäänteen pyöreän muodon.
Yllätys odotti horisontin yläpuolella kun lähdin pyyhkimään Linnunrataa alaspäin.  Näkyviin pomppasivat Kotka- ja Omegasumut M16 ja M17 suurina kirkkaina läiskinä, vaikka ympäröivät tähdet pääsivät enää himmeinä ilmakehän udun läpi.  Nämä sumut olen (Suomesta) nähnyt kaukoputkella vain heikosti.  Ensi kertaa varten täyty kaivaa vanhat 10x50-kiikarit esille, isompi lähtöpupilli varmasti tuo paljon kirkkaamman kuvan.

-Mikko
36/50/76/127/250mm

Poissa mistral

  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 2704
Vs: Kausi 2022-23
« Vastaus #1 : 10-09-2022, 22:58:43 »
Testasin jumbokiikareita, Lyyran rengassumu näkyi himmeästi, ehkä kuu oli jo noussut. Samalla meni kirkas tulipallo tai satelliitti kentän poikki, olisko mennyt 0,5 sekunnissa. Kenttä oli jotain 0,8 astetta.

Poissa Mikko_L

  • Eksoplaneetta
  • ***
  • Viestejä: 392
Vs: Kausi 2022-23
« Vastaus #2 : 20-03-2023, 22:22:36 »
Kirjataan tänne että pitkän ja pilvisen talven jälkeen ulkoilutin taas putkea viime viikolla.  Hieman oli tuhnuinen keli, ja jopa pieni lumikuuro yllätti hetikohta kun olin saanut putken kasattua.  Sen jälkeenkin jopa Siriuksella oli hetkittäin vaikeuksia näkyä, zeniittiä kohti kuitenkin kirkkaampaa.  Seeing oli aika kauhea.
Mitään uusia kohteita ei tullut havaittua, kun huomasin aika nopeasti että uuden tablettini (jossa Sky Safari) näyttö ei mene riittävän himmeälle vaan TFT:n taustavalo vuotaa läpi liikaa hämäränäölle.  Menin sitten ulkomuistista sitä sun tätä.  Viimeisin okulaarihankintani - APM UFF 30mm - osoittautui oivaksi, terävät tähdet 6mm lähtöpupillilla laitaan asti.  Suurennusta 42x ja esimerkiksi Kaksoistähtijoukko oli aivan upea. Pöllösumu ja M108 hienosti samassa näkökentässä, tai M81/M82.
Harmillinen tuo tabletin näyttöasia, vanhassa oli OLED joka ei häikäissyt mutta se alkoi olla jo vanha eikä siihen saanut SkySafarin Pro-versiota jossa on tähdet 14. magnitudiin asti (250mm putkella hyvä olla).  Nyt OLEDeja saa vain jossain luksus-Samsungeissa jotka maksaa puolitoista tonnia.. ostin sitten rullan punaista kelmua jonka voi teipata näytön päälle, tuntuu poistavan taustavalon aika hyvin.

-Mikko
36/50/76/127/250mm

Poissa Mikko_L

  • Eksoplaneetta
  • ***
  • Viestejä: 392
Vs: Kausi 2022-23
« Vastaus #3 : 17-04-2023, 20:01:07 »
Vasta kauden kolmas havaintokerta, hmm.. no on kyllä ollut pilvistäkin!

Leijonan ollessa korkealla pimeän laskeutumisen jälkeen otin ruudulle  Herschel 400 -luettelon ja siitä poimin muutaman galaksin Algiebasta ylöspäin:
-päällekkäinen galaksipari NGC3226/3227
-vähän suuremmalla erotuksella pari NGC3190/3193 ja siinä vieressä myös NGC 3185
-NGC 3344 Pikku Leijonan puolelta, ja
-NGC 3245, 3277, 3414, 3486, 3504
Alkoi hieman kyllästyttää koska vaikka kaikki olivat suhteellisen helppoja (pitäisi ollakin 25-senttiselle kaukoputkelle) niin ei niissä juuri ole yksityiskohtia havaittavaksi.

Koitin hieman Markarianin ketjua ja Coman tähtijoukon vieressä olevia galakseja laajakulma UFF 30mm:lla mutta taustataivas oli tosi vaalea.  Jokakeväinen yritykseni nähdä häivähdys planetaarisesta sumusta LoTr5 jäi taas toteutumatta OIII-suodattimen kanssa.

Palasin viime keväänä löytämääni galaksiryhmään Hickson 68 Karhunvartijan ja Ajokoirien rajalla eli NGC5353, 5354, 5355, 5350 (taas NGC 5358 jäi näkymättä).  Nätti on, 8.8mm okulaarilla parhaat näkymät.

M3 ja NGC5466 tuli taas tarkistettua, paikoillaan ovat.

Pohjantähden läheltä hain avoimen joukon NGC188, ei kovin  näyttävä vaan laaja-alainen himmeä hehku vain, muutama himmeä tähti.  Koitin piruuttani NGC-kohteista pohjoisinta eli galaksia NGC3172, mutta eipä tästä 15. magnitudin kohteesta näkynyt jälkeäkään.  Pintakirkkaudesta riippuen olen tällä putkella ja näissä olosuhteissa päätynyt jonnekin 13.5-14 magnitudin tienoille galaksien näkymisen rajana.

Tabletti suojakotelossa punaisella kalvolla toimi hyvin eikä häikäissyt, ja lisäksi löysin alelaarista ohuet hanskat joilla kosketusnäyttö toimii tämän kaiken läpi - hyvä homma!

-Mikko

36/50/76/127/250mm

Poissa Mikko_L

  • Eksoplaneetta
  • ***
  • Viestejä: 392
Vs: Kausi 2022-23
« Vastaus #4 : 19-04-2023, 20:22:36 »
Viime yönä kauden neljäs havaintokerta.  Hyvä että säät suosivat, edes kauden lopulla.

Suuntasin ensin katseen pohjoiseen, sillä vaikka ne kohteet ovat aina näkyvillä, pohjoisen taivaan kartoitus on jäänyt minulta vähän vähemmälle.  Kohdistettuani tähtäimet Pohjantähteen siirryin siitä alas Kirahviin ja poimin kirkkaan NGC 2403:n. Sitten takaisin ylös katselemaan planetaarista sumua IC 3568.  Jonkin kokoinen pieni siniharmaa kiekko näkyy.

Siitä edelleen ylös galaksiin NGC 4236.  Tämä on suuri mutta pintakirkkaudeltaan himmeä galaksi.  Sen läheltä pienempi galaksi NGC 4125 ja sen 13. magnitudin seuralainen NGC 4121 näkyi myös.

Siirryin Isoon Karhuun ja sen ainoaan NGC-luettelossa listattuun avoimeen tähtijoukkoon NGC 3231.  Tämä on vähän harvalukuinen, semmoinen tusina tähteä löyhässä ryhmässä.  Sitten koitin Coddingtonin galaksia IC 2574 mutta tämä jäi näkemättä; sillä on ilmeisesti todella matala pintakirkkaus.  Laajakulma UFF30mm näytti M81:n ja M82:n hienosti samassa näkökentässä ja pienellä pyyhkimisellä myös saman ryhmän himmeämmät galaksit NGC 2976 ja NGC 3077.

Sitten koitin uutta himmeää planetaarista Jones-Emberson 1.  Luulen että näin sen kirkkaimman osan OIII-suodattimella, mutta  sitten näkymät menivät himmeiksi; ei kai okulaarit näin pian huurru? No ei, vaan kohde painui puun oksien taakse.. mutta tätä täytyy yrittää uudestaan koska se vaikutti mahdolliselta ja nousee sitäpaitsi kevättaivaalla melkein zeniittiin.

Tämän jälkeen käännyin vuodenajan mukaisiin tähtikuvioihin etelätaivasta kohti.  Kävin katsastamassa kirkkaimman kvasaarin 3C 273 - aiemmin olen etsinyt sen 150mm putkella mutta 25cm putkella se ei enää ole syrjäsilmän kohde.  Viereisistä vertailutähdistä se oli lähempänä 12.7 mag kuin 13.2 mag.  Siinä lähellä pari galaksia NGC 4536 ja NGC 4527.  Sen syvemmälle galaksijoukkoon en taaskaan viitsinyt mennä, mutta Comasta katsoin suosikit Valas-galaksin NGC 4631 poikasineen NGC 4627 ja "Lätkämailan" NGC 4656, sekä Neulagalaksin NGC 4565.  Ja alempaa Neitsyen itäosasta pallomaisen joukon NGC 5634.

Siirryin viimeiseksi tutkimaan Herkuleen syvän taivaan kohteita.  Kornephoroksen alapuolelta galaksi NGC 6181, sitten taas sähkönsininen väriläiskä NGC 6210.  Tabletti näytti toista planetaarista näiden yläpuolelta joten koitin etsiä sitä; ilman laseja pimeässä en oikein näe lukea ruudulta pientä tekstiä mutta jälkeenpäin katsoin että sehän oli Abell 39; valokuvissa hieno mutta silmällä näkymätön.  Ihailin hetken M13:a ja poimin sen vierestä galaksin NGC 6207.  Sitten uusi planetaarinen vähän hämärämmästä luettelosta: Dolizde-Dzimselejsvili 1.  Tämä on täysin tähtimäinen mutta sen tunnisti siitä että OIII-suodattimella muut himmeät tähdet katosivat näkyvistä.  Sitten on jonkinlainen galaksijoukko, josta näkyi vain sen kirkkain galaksi NGC6166; tähän on ilmeisesti matkaa lähemmäs 300 miljoonaa valovuotta.  Muita joukon galakseja en pystynyt erottamaan isollakaan suurennuksella.  Näistä yläviistoon sitten planetaarinen sumu NGC 6058, tämä oli jo jonkin kokoinen selkeä kiekko ilman suodattimiakin.  Sen visuaaliseksi magnitudiksi on merkitty Sky Safarissa sama mag 12.9 kuin em. Abell 39:llekin.  Kaikista syvän taivaan kohteista juuri planetaaristen sumujen näkyminen vrt. ilmoitettu magnitudi tuntuu heittävän eniten.  Tsekkasin vielä pallomaiset joukot M92 ja NGC 6229, jälkimmäisestä ei erotu tähtiä.

Jos tämä nyt oli havaintokauden päätös, niin hyvä sellainen!  Lämpötila pysytteli koko ajan plussan puolella, ei kastetta, kirkas taivas ja lopuksi kävelin taas perinteisesti rantaan katsomaan Antareksen nousua (hyvin näkyi sekin).  Lehtopöllö jaksoi huhuilla monta tuntia jossain lähellä.

-Mikko
36/50/76/127/250mm

Poissa Mikko_L

  • Eksoplaneetta
  • ***
  • Viestejä: 392
Vs: Kausi 2022-23
« Vastaus #5 : 21-04-2023, 16:51:33 »
NGC6210:aa katsellessa olen ollut huomaavinani että syvä sininen väri näkyy parhaiten hieman syrjäsilmällä, mutta eri kohdassa kuin himmeät kohteet.  Löysin tällaisen sivuston jossa mainitaan että: "the 'blue' cones have the highest sensitivity and are mostly found outside the fovea" joten olisikohan tuossa selitys?  Ainakin sopii yhteen oman havainnon kanssa.

-Mikko
36/50/76/127/250mm