Valosaaste, vaikuttaminen ja tutkiminen

Aloittaja Pentti Karvinen, 23.07.2006, 17:05:09

« edellinen - seuraava »

rintape

Muistaisin nähneeni luontodokumentin, jossa saksalainen hyönteistutkija laskeskeli valosaasteen vaikutusta yöperhosten ja muiden yöaktiivisten ötököiden populaatioihin. En nyt muista lukuja, mutta katulamppuihin ja muihin valoihin kuolee vuodessa aivan uskomaton määrä ötököitä ja itikoita. Jokainen on varmasti joskus katsellut jonkun yökkösen pörisevän valossa. Luvut ja johtopäätökset oli sellaisia, että valosaasteella on merkittävä vaikutus näihin kantoihin. Ja nuo ötökäthän ovat aivan perustava osa, lähinnä ravinnon muodossa, koko ekosysteemiä.

Toisessa yhteydessä olen lukenut tai nähnyt tutkimusta paljonko lintuja USA:ssa kuolee vuosittain, lähinnä muuttomatkoilla, valoihin (vai olisiko ollut jopa ihan sama dokkari). Taisi siellä olla suurin ongelma pilvenpiirtäjät. Suomessahan on kauheita kertomuksia (tarkkaan dokumentoituja) lintuharrastajien parissa, kuinka sumuisen yön jälkeen löytyy kymmeniä kuolleita lintuja majakan juurelta. Nuo USA:n luvut oli todella hurjia, melko hyvä muistikuva on kymmenistä miljoonista (kun mukaan laskettiin autoihin törmänneet ja kuolleet linnut niin se oli satoja miljoonia).

Valosaasteella on vaikutuksia joita ei edes aina osaa ajatellakkaan kun yrittää sen seasta joitain tuttuja tähtikuvioita poimia.

Petri
Petri Rintala, Espoo
Panasonic DMC-GX8
Draco 80/500 APO
Celestron CGEM
QHY8L

Jorma Koski

Nyt onkin hyvä tilaisuus vaikuttaa paikallisesti kun EU:n uusi direktiivi pakottaa vaihtamaan katu- yms. valaistuksen vuoden 2015 maaliskuuhun mennessä. Esimerkiksi Helsingissä rakennusvirasto ja ergiayhtiö ovat täysin eri mieltä syntyvistä säästöistä:
http://www.tekniikkatalous.fi/energia/article534388.ece
Jorma Koski "Respondeo veritatem profunda"
Twitter
Facebook

Kaizu

Lainaus käyttäjältä: VeikkoM - 23.11.2010, 21:34:46
Tuorlan ympärist lienee jo aika valaistu, vaikka kuulemma vanhan valtatien valot saa kytkimellä
pimeäksi muutaman kilometrin matkalta.  Miten lienee Metsähovin laita nykyään.  Keskinen Kirkkonummi
ei ole tainnut ihan niin voimakkaasti kasvaa.
Muutamia vuosia sitten kun Lomoa poistettiin Metsähovista, näki käyttöohjekuvakirjaa hyvin lukea läheisten kasvihuoneiden valossa.

Kaizu
Kai Forssen

jmantyla

Lainaus käyttäjältä: Kaizu - 24.11.2010, 13:18:14
Muutamia vuosia sitten kun Lomoa poistettiin Metsähovista, näki käyttöohjekuvakirjaa hyvin lukea läheisten kasvihuoneiden valossa.
Kaizu
Metsähovin lopetetttua visuaalihavainnot Tuorla on Suomen ainoa ammattiobservatorio. Oulun yliopisto on keskittynyt astrofysiikkaan.

Joskus tuntuu kuitenkin kuin taistelu valosaasteasiassa ei olisi ihan turhaa. Ihmiset alkavat kiinnittää huomiota asiaan. Aamulehti tänään 18.1.:

http://www.aamulehti.fi/cs/Satellite/Kotimaa/1194662669715/artikkeli/laitonta+miten+kay+kirkkaiden+led-valomainosten+.html

Yksityisellä puolella valaisinfirma Ad-lux on huomannut astronomien metelin:

http://www.adlux.fi/public/koti/valosaaste.html

Jorma M.
Kangasala

Jorma Koski

Lainaus käyttäjältä: jmantyla - 18.01.2011, 08:21:04
Metsähovin lopetetttua visuaalihavainnot Tuorla on Suomen ainoa ammattiobservatorio. Oulun yliopisto on keskittynyt astrofysiikkaan.

offtopic: tunnen Metsähovissa työkenteleviä ammattilaisia, jotka tekevät havaintoja radioteleskoopilla :)
Mutta jos vain visuaalihavainnot lasketaan ammatiksi ...
Jorma Koski "Respondeo veritatem profunda"
Twitter
Facebook

Lauri Kangas

Kyllä Metsähovissa tehtiin aika kattavaakin fotometriaa kataklysmisistä muuttujista vielä pari vuotta sitten gradua varten, silloin tuli itsekin siellä pyörittyä olan yli ihmettelemässä. Sen jälkeen on taas tainnut olla hiljaiseloa, kovin harva taitaa enää tuntea vetoa opinnäytetöiden mittausten suorittamiseksi itse, eikä muiden datan käyttämiseen.

jmantyla

Tänään julkistettiin tilastoja maataloustuesta vuodelta 2010. Aamulehden juttua penkomalla selviää, että keskeinen syy lisääntyviin valoviljelykasvihuoneisiin on EU:n maataloustuki:

http://www.aamulehti.fi/cs/Satellite/Kotimaa/1194664456606/artikkeli/maataloustukia+maksettiin+2+1+miljardia+-+eniten+nappasi+kalajokelaisfirma.html

Lehden mukaan suurimpia tuen saajia on Ansari-yhtymä, joka kuuluu kansainväliseen Schetelig-konserniin:

http://www.schetelig.com/index.php?62

Yhtymän sivuilta selviää, että valoviljelykasvihuoneiden rakentamista tuetaan vuosittain huomattavin maataloustuikiaisin:

http://www.schetelig.com/index.php?281

http://www.mmm.fi/fi/index/ministerio/tiedotteet/081002_kasvihuone.html

Tuki on EU:lle tyypillistä tuotantotukea: mitä isompi tila ja tuotanto, sitä enemmän tukea.

Huh. Hiukset nousevat pystyyn, kun lukee täältä ladattavan tiedoston Schetelig.pdf sivut 10-11.

http://www.schetelig.com/file.php?fid=878

400-750 Watin lamppuja toimitetaan 12 ja 63 lampun pakkauksissa. Ja noita lamppuja ripustetaan satamäärin kasvihuoneisiin. Sähköä palaa, ja ihmiset ostavat tammikuun pakkasilla joutsenmerkiillä varustettuja kukkia ja vihanneksia marketeista. On niin ekovihreää että...

Jorma M.
Kangasala








Nurinniska Observatory

Niinpä... kuten todettua, sähkö on kai edelleen liian halpaa.
Olisi hyvä, jos kasvihuoneisiin laitettaisiin talven ajaksi jotain mylarkalvoa tai vastaavaa kattojen sisäpuolelle esimerkiksi rullaverhotyylillä estämään valon turha karkaaminen taivaalle. Kasvit saisivat enemmän valoa ja lämpösäteilyä, ei tarvitsisi lämmittääkään niin paljoa.
Mutta tällainenhan ei kannata niin kauan kuin se toinen, eli energianhaaskausvaihtoehto on rahallisesti riittävän tuottoisaa.
Tero Hirvikoski, pääobservaattori
Nurinniskan observatorio
Verttuu, Kankaanpää
http://www.astrobin.com/users/Nurinniska/

jtbo

Lainaus käyttäjältä: Nurinniska Observatory - 31.01.2011, 12:47:12
Niinpä... kuten todettua, sähkö on kai edelleen liian halpaa.
Olisi hyvä, jos kasvihuoneisiin laitettaisiin talven ajaksi jotain mylarkalvoa tai vastaavaa kattojen sisäpuolelle esimerkiksi rullaverhotyylillä estämään valon turha karkaaminen taivaalle. Kasvit saisivat enemmän valoa ja lämpösäteilyä, ei tarvitsisi lämmittääkään niin paljoa.
Mutta tällainenhan ei kannata niin kauan kuin se toinen, eli energianhaaskausvaihtoehto on rahallisesti riittävän tuottoisaa.

Voisi kuvitella tuollaisen hankkivan hintansakkin aika nopeasti takaisin. Luulen syyn olevan ihan vain siinä, että kukaan ei kerkeä pohtimaan asioita, koska ennenkään ei ole tehty ja että kukaan ei uskalla poiketa valtavirrasta, verhot kasvihuoneessa olisi ilmeisesti jotain 'outoa' ja jos jokin on outoa niin siitä tulee useille liki paniikkiin verrattavissa oleva tunnehurmos päälle, joka kadottaa täysin sen loogisen ja järkevan ajattelun.

Olisi mielenkiintoista tietää, onkohan kukaan moisia yrittänyt kaupata noihin kasvihuoneisiin edes ajatuksen tasolla?

Kaizu

Viljelijän kannalta Mylar kalvossa ei ole juurikaan järkeä. Valona taivaalle karkaa melko mitätön osa kokonaisenergiasta vaikka se tähtiharrastajasta kaamealta näyttääkin. Mylar kalvo nostaa kustannuksia ja estää oikean auringon valon pääsyn sisään. Kalvoja pitäisi säädellä valaistustilanteen mukaan jne. Lisäksi sähkö on yhäkin halpaa ja EU-tukee koko touhua.

Kaizu
Kai Forssen

Nurinniska Observatory

Niin, tosi on näin.

Mutta edelleen, vesistöjen tilakaan ei varmaan tunnu kovin relevantilta kysymykseltä lietelantatraktorin puikoissa hikoillessa, mutta silti se on asia joka on ollut pakko ottaa edes jonkinasteisen miettimisen alle. Lyhyellä tähtäimellä on ehkä halvin ja helpoin ratkaisu kaivaa ne ojat suoraan järveen, mutta pitkässä juoksussa tällainen ei kestä.

Hieman keinotekoinen esimerkki, mutta silti  :smiley:
Tero Hirvikoski, pääobservaattori
Nurinniskan observatorio
Verttuu, Kankaanpää
http://www.astrobin.com/users/Nurinniska/

jmantyla

Lainaus käyttäjältä: jtbo - 31.01.2011, 21:37:47
... verhot kasvihuoneessa olisi ilmeisesti jotain 'outoa' ja jos jokin on outoa niin siitä tulee useille liki paniikkiin verrattavissa oleva tunnehurmos päälle, joka kadottaa täysin sen loogisen ja järkevan ajattelun.
Olisi mielenkiintoista tietää, onkohan kukaan moisia yrittänyt kaupata noihin kasvihuoneisiin edes ajatuksen tasolla?

Otin asian epävirallisesti esille kerran Kangasalan Rakennus- ja ympäristölautakunnassa ennen virallisen osuuden alkua. Ongelma eli valosaaste tiedostetaan alan yrittäjien keskuudessa. Luukkujen tai verhojen asentaminen kasvihuoneisiin valosaasteen taivaalle karkaamisen vähentämiseksi teettäisi lisätyötä ja maksaisi rahaa sekä heikentäisi yritysten kannattavuutta. Kuntastrategiassa keskeistä on yritystoiminnan edellytysten tukeminen. Ihmisten ja luonnon osa on sopeutua ja alistua.

Valoviljely ilmiönä muistuttaa monin tavoin pahamaineista jätevesiasetusta, jonka kanssa olemme samassa lautakunnassa pähkäilleet. Maatalouden fosfori- ja typpikuormitus on moninkertainen asutukseen verrattuna. Kangasalla on myönnetty lupia suurnavetoille ja -sikaloille, joissa on satoja, jopa tuhansia eläimiä. Niiden jätökset levitetään pelloille, mistä ravinteet valuvat vesistöihin. Jos järven lähellä asuu mummo punaisessa mökissään, hänen on upotettava maahan tuhansien eurojen pöntöt, jotta hänen jätöksensä eivät rehevöitä vesistöjä. Laitevalmistajat ovat iskeneet tähän ja myyneet mummoille ja vaareille kymmenien tuhansien eurojen laitteita, joista suurin osa ei edes toimi. Tuskin voi puhua kansalaisten yhdenvertaisuudesta, jos suurnavetan tai -sikalan omistaja saa samaan aikaan levittää jätökset pelloille. Kuusamossa saa levittää 840 vasikan lannan eri puolilla kuntaa sijaitseville pelloille eli noin 160 kuormaa vuodessa. Kangasalle on tulossa 2100 sian suursikala, jonka jätökset saa levittää seudun pelloille.

Vastaavia tapauksia löytyy kasapäin ympäri Suomea. Maatalous on valtiovallan erityisessä suojeluksessa. Jos se aiheuttaa ympäristöhaittoja, kuten valosaastetta tai vesistöjen rehevöitymistä, se sallitaan. Ihmisten ja luonnon pitää vain sopeutua, alistua ja kärsiä.

Minusta yhden väestöryhmän erityiskohtelulle pitää tehdä loppu. Kun toimintaa tuetaan huomattavin tukiaisin veronmaksajien varoista, maksajien on voitava vaikuttaa rahojen käyttöön. Ympäristöjärjestöjen ja Ursa ry:n pitää yhdessä vaatia, että MMM:n myöntämien kasvihuonetukien ehtoja kiristetään valosaasteen osalta. Tuen myöntämisen ehdoksi pitää asettaa taivaalle pääsevän valosaasteen rajoittaminen. Tällainen vaikuttaminen on sallittua ja mahdollista, jos halutaan toimia.

Jorma Mäntylä
Kangasala

jmantyla

Tässä Aalto-yliopiston diplomityö, jossa runsaasti tutkimustietoa valosaasteesta:

http://lib.tkk.fi/Dipl/2010/urn100148.pdf

Tutkimuksessa tosin on täysin taloudellis-tekninen näkökulma aiheeseen; ajatustakaan ei uhrata keinovalon ympäristöhaitoille.
Mutta luvut ovat tärkeitä. Tolkutonta millainen määrä energiaa Suomessa poltetaan ulkovalaistukseen ja teiden valaisuun.

Jorma M.
Kanagsala

MarkoM

Lainaus käyttäjältä: jmantyla - 20.03.2011, 11:30:08
Tässä Aalto-yliopiston diplomityö, jossa runsaasti tutkimustietoa valosaasteesta:

http://lib.tkk.fi/Dipl/2010/urn100148.pdf

Tutkimuksessa tosin on täysin taloudellis-tekninen näkökulma aiheeseen; ajatustakaan ei uhrata keinovalon ympäristöhaitoille.
Mutta luvut ovat tärkeitä. Tolkutonta millainen määrä energiaa Suomessa poltetaan ulkovalaistukseen ja teiden valaisuun.

Sivun 16 taulukon korutonta kertomaa; koko Suomen arvioitu ulkovalaisimien energiankulutus: 795,74GWh...  :shocked: Herää väkisinkin kysymys, että senkö vuoksi niitä ydinvoimaloita pitäisi rakentaa lisää, että voitaisiin tuhlata energiaa valaisemalla pienimmätkin metsäautotiet? :angry:
Marko Myllyniemi
"Koskenkorvan kivennäisvesi on valmistettu kirkkaasta, vähänatriumisesta lähdevedestä, siksi sen maku on niin päähännousevan raikas. Maista Koskenkorvan kivennäisvettä. Tulet hyvälle tuulelle!"
astro.kuvat.fi
Kuvagalleria
Lakeuden Ursa ry

jtbo

Lainaus käyttäjältä: MarkoM - 20.03.2011, 14:19:43
Sivun 16 taulukon korutonta kertomaa; koko Suomen arvioitu ulkovalaisimien energiankulutus: 795,74GWh...  :shocked: Herää väkisinkin kysymys, että senkö vuoksi niitä ydinvoimaloita pitäisi rakentaa lisää, että voitaisiin tuhlata energiaa valaisemalla pienimmätkin metsäautotiet? :angry:

Ja on muuten liki mahdotonta vaikuttaa asiaan, sillä en ainakaan täällä ole saanut muuta aikaan kuin sen, että tielaitos (vai mikä se tällä viikolla nimeltään on) ja kunta sanovat ettei he voi asiaan vaikuttaa kysy toiselta. Kuinkahan paljon noita valoja poltetaan siten, että eivät edes tiedä kuka mistäkin laskun maksaa?

Tuosta liki 800GWh luvusta vähintään puolet on täysin turhaa, modernisoimalla valaisimia veikkaisin, että murto-osaan kulutuksesta päästäisiin, kun samalla otettaisiin käyttöön järkevä ohjaus, jossa huomioidaan liikenteen määrä ja keliolosuhteet.
Auto tunnissa tuskin on riittävä määrä liikennettä, että voitaisiin perustella läpi yön kilometrikaupalla poltettavat ylitehoiset valaisinrivistöt, eikä kunnassa tahi tielaitoksellakaan oltu lainkaan tätä vastaan, mutta sitten törmätään byrokratian muuriin, jossa vasen käsi ei tiedä mitä oikea tekee.

Näin tässä joku aika sitten virallisia käyriä tämän maan energiatarpeen kehityksestä ja ihan parin vuoden sisällä odotukset ovat, että energian tarve kasvaa todella roimasti, ihmettelen vähän sitä, että miksi, mutta ilmeisesti valoja pykätään ainakin lisää  :undecided: