Valosaaste, vaikuttaminen ja tutkiminen

Aloittaja Pentti Karvinen, 23.07.2006, 17:05:09

« edellinen - seuraava »

TähtiJussi

Ei taida monessakaan kunnassa olla käytössä näitä lamppuja joista ei pääse niin paljoa valosaastetta taivaalle. Luoskelin tuolta http://fi.wikipedia.org/wiki/Katuvalo#Hy.C3.B6dyt_ja_haitat
Jussi-Pekka Blogi
Sky-Watcher 200/1200 dobson, 7x50 kiikarit,
Canon EOS 1000D,  Canon PowerShot A610
"Life is like riding a bicycle. To keep your balance you must keep moving." Einstein

MarkoM

Lainaus käyttäjältä: TähtiJussi - 28.08.2009, 22:45:00
Ei taida monessakaan kunnassa olla käytössä näitä lamppuja joista ei pääse niin paljoa valosaastetta taivaalle. Luoskelin tuolta http://fi.wikipedia.org/wiki/Katuvalo#Hy.C3.B6dyt_ja_haitat

Luvattoman harvassa noita litteällä suojalasilla varustettuja katuvaloja on, noin yhtäkkiseltään tulee mieleen Kurikka, Karvia, Fiskars ja Ivalo (niistä kun on kuitenkin ollut miltei pakko ottaa kuvia jos on tullut vastaan), joista Fiskarsin valot esimerkkinä:



Sahannevan observatoriolle ajellessa on tullut huomattua myös se, että valtatie 19:sta Seinäjoen lentokentän kohdalla on myöskin litteät suojalasit katuvaloissa ja pylväät ovat muutenkin jonkin verran lyhyempää sorttia kuin normaalisti. Se kielii siitä, ettei normaalia kupumaista suojalasia voida käyttää, koska sen aiheuttama hajavalo häikäisisi lentäjiä... Minun mielestäni tuolla kohtaa näkee tienkin paremmin.
Marko Myllyniemi
"Koskenkorvan kivennäisvesi on valmistettu kirkkaasta, vähänatriumisesta lähdevedestä, siksi sen maku on niin päähännousevan raikas. Maista Koskenkorvan kivennäisvettä. Tulet hyvälle tuulelle!"
astro.kuvat.fi
Kuvagalleria
Lakeuden Ursa ry

Jarkko.A

Onkohan missään olemassa tilastoja siitä, kuinka paljon tievalaistus vaikuttaa liikenneonnettomuuksien määriin verrattuna liikennemääriin. Itse kuvittelisin että tarvitaan jokin liikenteen vähimmäismäärä, jonka jälkeen tievalaistus alkaa vaikuttamaan onnettomuuksia vähentävästi. Kaupungin tekninen puoli ei osannut kertoa asiasta mitään, eli mututuntumalla mennään päätöksissä täällä.

Myös katuvalaistuksen vaikutuksesta rikollisuuteen olisi mukava löytää tilastoja kun siitäkin on vain olemassa sellainen tieto että se kuulemma lisää asukkaiden turvallisuuden tunnetta vaikka eivät kulkisikaan öisin ulkona.

Kohtapuoliin ainakin täälläpäin taas päätetään säästöistä teknisellä puolella, joten olisi hyvä jos olisi jotain faktaa heittää pöytään, pelkkä valosaaste ei saa päättäjiä innostumaan valojen sammuttamisesta,

Valosaasteen aiheuttamasta terveysriskeistä jonkin verran jo tietoa löysinkin, mutta sitä koskevia linkkejä voi myös laittaa tulemaan.

MarkoM

Lainaus käyttäjältä: Jarkko.A - 04.09.2009, 16:05:02
Onkohan missään olemassa tilastoja siitä, kuinka paljon tievalaistus vaikuttaa liikenneonnettomuuksien määriin verrattuna liikennemääriin. Itse kuvittelisin että tarvitaan jokin liikenteen vähimmäismäärä, jonka jälkeen tievalaistus alkaa vaikuttamaan onnettomuuksia vähentävästi. Kaupungin tekninen puoli ei osannut kertoa asiasta mitään, eli mututuntumalla mennään päätöksissä täällä.

Noin äkkiseltään omien ajokokemusten perusteella voisi sanoa, että valaistulla tiellä ei juuri näe kuin sen katuvalojen valaiseman alueen, kun taas valaisemattomalla tiellä auton omat valot valaisevat suhteellisen reilusti myös metsähallituksen puolta -> erilaiset tielle pyrkivät eläimet erottuvat paremmin. Lisäksi täytyy huomioida vielä katuvalojen aiheuttama häikäisy... Toisaalta sumussa tai lumipyryssä katuvalot ajavat asiansa, siinä on kaksi sellaista tilannetta, jolloin ajoneuvon pitkistä valoista on enemmän haittaa kuin hyötyä.

Lainaus käyttäjältä: Jarkko.A - 04.09.2009, 16:05:02
Myös katuvalaistuksen vaikutuksesta rikollisuuteen olisi mukava löytää tilastoja kun siitäkin on vain olemassa sellainen tieto että se kuulemma lisää asukkaiden turvallisuuden tunnetta vaikka eivät kulkisikaan öisin ulkona.

Eikös siitä ainakin jenkeissä ole jotain tutkimusta, että eräällä kampusalueella ilkivalta väheni huomattavasti kun alueelta sammutettiin valot. Olen myös huomannut täällä, että joidenkin kauppojen pihavalot sammutetaan yöksi. Se on sitten eri asia, onko kyseessä pelkästään säästösyyt vai onko nimenomaan kyse siitä, ettei nuoriso viitsi maleksia pimeällä kaupan pihalla (jolloin ilkivalta ym. vähenee).

Ja tarvitsee ne rikollisetkin valoa, siinä kun alat heilumaan taskulampun kanssa säkkipimeässä niin on suuri riski, että joku näkee valokiilan, joka valaistulla alueella hukkuisi tasaisen kirkkaaseen oranssiin hehkuun...
Marko Myllyniemi
"Koskenkorvan kivennäisvesi on valmistettu kirkkaasta, vähänatriumisesta lähdevedestä, siksi sen maku on niin päähännousevan raikas. Maista Koskenkorvan kivennäisvettä. Tulet hyvälle tuulelle!"
astro.kuvat.fi
Kuvagalleria
Lakeuden Ursa ry

Jarkko.A

Olen kyllä samaa mieltä tuosta valojen vaikutuksesta ajamiseen kuten myös tuosta asuinalueiden ja muiden paikkojen valaistuksista. Turvayhtiöt vain ovat saaneet ihmiset pelkäämään pimeää vaikka vartiointi onnistuu ihan oman kokemuksenkin puolesta parhaiten pimeällä alueella.

Mutta niitä faktatietoja olisi hyvä saada.

Onkohan valosaasteesta olemassa mitään addressia?

jtbo

Valaistuksen vaikutusta rikollisuuteen tutkitaan ilmeisen vähän jostain syystä, sillä tuorein tutkimus jonka olen asiasta nähnyt on 70-luvulta ja taisi olla juuri sama Amerikkalainen tutkimus jota Jarkko A. muistelee?

Itse näin siihen linkin viimeksi jollain sivulla joka käsitteli valosaastetta, yksi parhaimmista asiaa käsittelevistä englanninkielisistä sivuista tuo oli, vaan en muista yhtään mikä.

No Googlellahan löytää mitä vain:
http://data.nextrionet.com/site/idsa/is063.pdf

Usein löytyy sitten Googlella tuoreempia tutkimuksia, joissa kerrotaan valaistuksen parantamisen vähentävän rikollisuutta, tässä kannattaa huomioida nimenomaan tuo lihavoitu sana, eli noissa ei ole tutkittu pimeä vastaan valaistu, vaan ilmeisimminkin valaistua (tai hämärää aluetta valaistun vieressä) on verrattu paremmin valaistuun. En ole kyllä kaikkia noita lukenut läpi, aikaa on liian vähän yhdessä elämässä kaikkeen kiinnostavaan.

Jos vedetään noiden eri tutkimuksien pohjalta hätäisiä johtopäätöksiä, niin hämyisä valo on rikolliselle se paras, pimeä ei sen huonompi ja erinomaisen valoisa huonoin.

Toivottavasti jotain apuja tuosta.

TähtiJussi

Jussi-Pekka Blogi
Sky-Watcher 200/1200 dobson, 7x50 kiikarit,
Canon EOS 1000D,  Canon PowerShot A610
"Life is like riding a bicycle. To keep your balance you must keep moving." Einstein

Never

Itse lisään havaintopaikan tietoihin nykyään myös tuon Bortle Dark-Sky Scalen asteikon mukaisen luvun.

Ongelmana tuossa on se että useissa havaintopaikoissa valosaaste on vähäistä mutta tietyssä suunnassa valosaastetta on taas runsaasti. Myös läheltä kaupunkia löytyy havaintopaikkoja, joissa rajamagnitudi on päälle 6.5 (Class 3 / Rural sky) mutta pintakohteet kuten vaikkapa M33:n näkyminen paljain silmin ei todellakaan onnistu vaikka taulukko antaisi niin ymmärtää. Mutta mutta ihan hyvä pohja kyllä!

/Jake

Iiro Sairanen

Lainaus käyttäjältä: Never - 12.09.2009, 14:33:07
Ongelmana tuossa on se että useissa havaintopaikoissa valosaaste on vähäistä mutta tietyssä suunnassa valosaastetta on taas runsaasti. Myös

Bortlen luokitusta ei voi vertailla eri havaitsijoiden ja havaintopaikkojen välillä. Se perustuu yleisimmin enemmän tai vähemmän mutu-tuntumaan, jolloin kaupunkihavaitsijan ykkönen voi vastata maaseutuhavaitsijan vitosta. Kun kaupungissa näkyy esim. 6,2 mag tähdet niin keli on hyvä, jos varsinaisella havaintopaikalla näkyy vain samat tähdet niin on parasta lähteä kotiin nukkumaan. Onneksi on SQM-laite, joka kertoo paremmin kelin "hyvyyden" :)
Iiro Sairanen
--> http://deepsky.arkku.net <--

Never

Lainaus käyttäjältä: Iiro Sairanen - 12.09.2009, 14:47:28
Bortlen luokitusta ei voi vertailla eri havaitsijoiden ja havaintopaikkojen välillä.

Sitäpä juuri tarkoitinkin. Taustataivaan tummuus ja läpinäkyvyys vaikuttavat todella paljon, vaikka sitä kaupungista ei välttämättä huomaakaan. Pitää käyttää olosuhteiden määrittämiseen eri asteikoita kaupungissa ja maaseudulla.

Oletko Iiro tarkastellut missä SQM-lukemassa tulee linnunrata näkyviin? Tässäkin on melkoista heittoa riippuen läpinäkyvyydestä, kosteudesta ja taustataivaan tummuudesta. Omalla masiinallani pidän raja-arvona tuota 19 ja yli. Täällä uuden kämpän takapihalla on kyllä huomattavasti huonommat näkymät verrattuna edelliseen taloon ja Tampereeseen. Paras SQM-L arvo täällä Koivukylässä on ollut toistaiseksi 19.27 zeniitistä. Käyn tänään illalla mittailemassa vähän pilviä lähistöltä ja katsoa jos näkyy suuria eroja.

Pari päivää sitten lukema oli aina yli 19 vaikka 64% kuu valaisi jo reilusti taivasta. Sää oli muutenkin varsin hyvä eikä kuusta ollut hirveästi haittaa.

/Jake

Timo Kuhmonen

Tuota linnunradan näkymistä SQM lukemissa voisi itsekin kokeilla (siitä ei ole omakohtaista kokemusta vielä). Millaisia lukemia siitä arvioisitte saavan ? Pitäisikö kirkkaus taivaalla muuttua esim 0.5 mag/arc sec2, kun linnunradan kajo osuu mittalaitteen keilaan ? Oma mittari on SQM-L.

Kotikonnuilla Savon suunnalla (maaseutu) olen saanut talvella lumen aikaan (silloin kun ei kuuta taivaalla) - useasti lukemia 20...21 mag/arcsec2. Ennätys oli 21.33 viime joulukuulta. Tosin mittauksia on aika vähän sieltä...

Toni

Jotain haittaakin valosaasteen vähenemisestä voi olla - pitää nimittäin valvoa pidempään ja rajoittaa havaintoaikoja. Säästösyistä tehty katuvalojen pimentäminen on Järvenpäässä voimassa arki-iltoina klo 00-05. Muulloin ei siis kannata havaita muuta kuin ehkä Kuuta ja Jupiteria. Viikonloppuisin valot posottavat ympäri yön, joten silloin tulee kyllä yleensä nukuttua jos vain on selkeää.

Jo elokuussa huomasin, että kuuttoman taivaan RJM nousi heti vähintään puolella magnitudilla. Ja näin siis takapihallani, josta katsoen talo blokkaa suoran häikäisyn ja vain hajavalo jää. Koska jokainen hyppäys magnitudissa lisää näkyvien tähtien määrää kertoimella 2.5, pieneltä tuntuva ero on todella silmiinpistävä varsinkin Linnunradan alueella. Niinpä DS-havaintoja tuli tehtyä jälleen viime ja toissa öinä, piirrokset löytyvät jaoston nettiarkistosta.
T. Veikkolainen, Järvenpää
Ursan havaintokeskus Tähtikallio, Syvä taivas - ja Aurinko-harrastusryhmät

"Toisinaan, milloin Venus yksinään hallitsee noin 45 astetta horisontin yläpuolella, se säteilee niin voimakkaasti, että melkein voi lukea sen valossa ja esineistä, joihin se sattuu, jää huomattava varjo."
- Afrikka-kirja (A. Gallen-Kallela, 1931)

jtbo

Hmm, tilanne on nyt hieman erikoinen, kaikki tahot ovat valosaasteen vähentämisen kannalla, mutta nämä tahot eivät kommunikoi keskenään kovin hyvin, joten täytyy toimia viestinviejänä, saas nähdä tuleeko lisää vastuksia asiaan joka vaikuttikin hoituvan liian helposti  :rolleyes:

jmantyla

Lainaus käyttäjältä: jtbo - 22.09.2009, 15:54:17
Hmm, tilanne on nyt hieman erikoinen, kaikki tahot ovat valosaasteen vähentämisen kannalla, mutta nämä tahot eivät kommunikoi keskenään kovin hyvin, joten täytyy toimia viestinviejänä, saas nähdä tuleeko lisää vastuksia asiaan joka vaikuttikin hoituvan liian helposti  :rolleyes:
Olisikohan nyt oikea hetki toimia? Nimittäin tällä viikolla vietetään energiansäästöviikkoa:

http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/10/energiansaastoviikko_muistuttaa_oikeasta_valaistuksesta_1052559.html


Tällä lokakuun viikolla kannattanee ottaa yhteyttä eri tahoihin ja kirjoitella lehtiin.

Jorma M.

TähtiJussi

Eilen tuli radiosta "Tekniikan käsikirjassa" muuttuvasta valaistuksesta. Ei ole vielä laitettu Yle Areenaan.
Jussi-Pekka Blogi
Sky-Watcher 200/1200 dobson, 7x50 kiikarit,
Canon EOS 1000D,  Canon PowerShot A610
"Life is like riding a bicycle. To keep your balance you must keep moving." Einstein