Barlow, pidennyskappale ja kamera

[Ari Haavisto]

Minkä kohdan merkkasit? Nuo on 2" jatkopaloja tuossa oikealla puolella?
Ja barlowin ja kennon väliin voi vielä tunkea flattenerin? minulla se kyllä ei taida onnistua flattenerin 62 kierteiden takia, tarvitsisi molemmin puolin melkoisen setin kierresovitteita

Merkki ei näköjään näy kuvassa, mutta tuossa jossain kiiltävällä osalla puolivälin tienoilla se on. Siitä oikealle on tosiaan 2" jatkopaloja. Televue ohjeistaa laittamaan Paracorr2:n tuohon väliin silloin kun käytössä on powermate. Tämä on ainoa minulla tiedossa oleva kombinaatio, missä näin voi tehdä. Jokin muu barlow ja jokin muu korjain, niin ei mitään käryä voiko edes toimia, todennäköisesti useimmat yhdistelmät ei.

[Harmaa Vaeltaja]

Ok, selvisi. Ja eikun kokeilemaan huomenna. Jos tunnin uhraisi tälle ja jos ei lähde toimimaan, laitan flattenerin ja sille valmiiksi olevat palikat takaisin paikalleen ja kuvaan niitä kohteita mille se sopii.

[Octopus]

Focal lenght lienee se merkityksellisin asia ja yleensä tarkin kohta on 0,1 mm sisällä.

https://borislavkostov.wordpress.com/articles/macro-photography-eng/focal-length-focusing-distance-working-distance/

[Harmaa Vaeltaja]

Merkki ei näköjään näy kuvassa, mutta tuossa jossain kiiltävällä osalla puolivälin tienoilla se on. Siitä oikealle on tosiaan 2" jatkopaloja. Televue ohjeistaa laittamaan Paracorr2:n tuohon väliin silloin kun käytössä on powermate. Tämä on ainoa minulla tiedossa oleva kombinaatio, missä näin voi tehdä. Jokin muu barlow ja jokin muu korjain, niin ei mitään käryä voiko edes toimia, todennäköisesti useimmat yhdistelmät ei.

En saanut hommaa toimimaan ihan vain tarkennuskohtaa etsimällä. Kokeilin putken ja barlowin väliin sekä 50mm että 80mm paloja sekä molempia yhdessä. Tarkennuskohtaa ei löytynyt. Sen jälkeen löin kiinni flattenerin ja laitoin systeemin kuvaamaan Andromedaa.

Pitää kokeilla tuota uudelleen kunhan on ehtinyt pohtia uuden lähtökohtaasetelman mistä alkaa.

[Ari Haavisto]

En saanut hommaa toimimaan ihan vain tarkennuskohtaa etsimällä. Kokeilin putken ja barlowin väliin sekä 50mm että 80mm paloja sekä molempia yhdessä. Tarkennuskohtaa ei löytynyt. Sen jälkeen löin kiinni flattenerin ja laitoin systeemin kuvaamaan Andromedaa.

Pitää kokeilla tuota uudelleen kunhan on ehtinyt pohtia uuden lähtökohtaasetelman mistä alkaa.

Ohoh. Oletan, että kokeilit myös ilman jatkopaloja? Olisin veikannut, että fokus olisi löytynyt jostain hiukan sisempää kuin mihin okulaari visuaalikäytössä fokuksessa asettuu, kun nyt asiaa lisää mietin.

[Harmaa Vaeltaja]

Ohoh. Oletan, että kokeilit myös ilman jatkopaloja? Olisin veikannut, että fokus olisi löytynyt jostain hiukan sisempää kuin mihin okulaari visuaalikäytössä fokuksessa asettuu, kun nyt asiaa lisää mietin.

Sitä en enää ehtinyt tehdä, oli kiire päästä harjoittelemaan kuvaamista. Noita edes auttavasti selkeitä ilmoja kun ei ole ollut kovin ruhtinaallisesti. Ei näin kuutamolla oikeasti hyviä kuvia saa, mutta nyt onkin tärkeämpää saada rutiinia noiden laitteiden kanssa toimimiseen. Sitten kun ei enää tössi niiden kanssa, voi olla mahdollisuuksia saada kuviakin. Ja ne virheet saa näkyville vain oikeasti yrittämällä kuvata, teoreettinen mietiskely ei auta 

[Ari Haavisto]

Joo, kokeilua, harjoittelua, onnistumisia ja virheitä ja sitten välillä hiukan teoreettista pohdiskelua, että mistä virheet johtuu ja mitä kokeilla seuraavaksi. Suomen kelit antavat kyllä välillä pohdiskeluillekin suorastaan liikaa aikaa...

CN-foorumilla ohimennen törmäsin ketjuun, jossa parikin ihmistä oli yrittänyt oikein hakemalla hakea barlowien backfocus-tietoja, mutta lopputulema sielläkin näytti olevan että tietoa ei ole ja kokeilemaan joutuivat.

Voisin kuvitella, että "standardi" suunnitteluperuste barloweille tulee jostain visuaalikäytöstä, jossa tuo olake jota myöten barlowi menee fokuseriin, olisi se putken alkuperäisen kuvatason paikka. Ja tällöin uusi kuvataso asettuisi barlowin ulostulopään otsapintaan, jota myöden taas okulaari sujahtaa barlowiin. Tällöin fokuksessa olevan okulaarin kun ottaa pois, voi vaan sujauttaa barlowin väliin ja okulaarin siihen ja kuva on edelleen suunnilleen fokuksessa. Nyt jos tällaiseen barlowiin laittaa vaikka 10 millimetriä pitkän sovitepalan kameralle ja siitä vielä kameran sisällä on vaikka 16mm kennolle, niin fokuseria pitääkin ajaa hiukan sisäänpäin, mutta ei tuota 26mm:a vaan murto-osan siitä, ehkä esim. 4-5mm. Jos taas barlowissa on irrotettava okulaariclamppi ja kameran saakin esim. T2-kierteellä lähemmäs barlowia kuin okulaarin sai, joutuukin fokuseria ajamaan ulospäin jokusen millin. Näin siis standardimaailmassa, mutta oikeasti noissa tulee vastaan mitä ihmeellisimpiä ilmiöitä, kun barlowin rakenne on monimutkaisempi, esim. telesentrinen. Mielenkiintoista on, että edes high-end valmistajat eivät näistä oikein mitään dataa julkaise, paitsi muutamissa poikkeustapauksissa. Kaipa tuo johtuu siitä, että DS-kuvaajat eivät oikein barloweita käytä, niin ei ole ollut tarvetta. Planeettakuvaajat taas muutenkin rakentelevat niin kummallisia kombitötteröitä, että ei kannata edes yrittää...

[Harmaa Vaeltaja]

Joo, kokeilua, harjoittelua, onnistumisia ja virheitä ja sitten välillä hiukan teoreettista pohdiskelua, että mistä virheet johtuu ja mitä kokeilla seuraavaksi. Suomen kelit antavat kyllä välillä pohdiskeluillekin suorastaan liikaa aikaa...

CN-foorumilla ohimennen törmäsin ketjuun, jossa parikin ihmistä oli yrittänyt oikein hakemalla hakea barlowien backfocus-tietoja, mutta lopputulema sielläkin näytti olevan että tietoa ei ole ja kokeilemaan joutuivat.

Voisin kuvitella, että "standardi" suunnitteluperuste barloweille tulee jostain visuaalikäytöstä, jossa tuo olake jota myöten barlowi menee fokuseriin, olisi se putken alkuperäisen kuvatason paikka. Ja tällöin uusi kuvataso asettuisi barlowin ulostulopään otsapintaan, jota myöden taas okulaari sujahtaa barlowiin. Tällöin fokuksessa olevan okulaarin kun ottaa pois, voi vaan sujauttaa barlowin väliin ja okulaarin siihen ja kuva on edelleen suunnilleen fokuksessa. Nyt jos tällaiseen barlowiin laittaa vaikka 10 millimetriä pitkän sovitepalan kameralle ja siitä vielä kameran sisällä on vaikka 16mm kennolle, niin fokuseria pitääkin ajaa hiukan sisäänpäin, mutta ei tuota 26mm:a vaan murto-osan siitä, ehkä esim. 4-5mm. Jos taas barlowissa on irrotettava okulaariclamppi ja kameran saakin esim. T2-kierteellä lähemmäs barlowia kuin okulaarin sai, joutuukin fokuseria ajamaan ulospäin jokusen millin. Näin siis standardimaailmassa, mutta oikeasti noissa tulee vastaan mitä ihmeellisimpiä ilmiöitä, kun barlowin rakenne on monimutkaisempi, esim. telesentrinen. Mielenkiintoista on, että edes high-end valmistajat eivät näistä oikein mitään dataa julkaise, paitsi muutamissa poikkeustapauksissa. Kaipa tuo johtuu siitä, että DS-kuvaajat eivät oikein barloweita käytä, niin ei ole ollut tarvetta. Planeettakuvaajat taas muutenkin rakentelevat niin kummallisia kombitötteröitä, että ei kannata edes yrittää...

Tuossa ASI294:ssä kenno on 6,5 mm etuseinän takapuolella, siis focuserista laskien. Kun eilen kokeilin niin se etuseinä oli barlowissa ihan kiinni eli lähemmäs ei saa ilman rälläkkää... pitää katsoa viikonloppuna päivänvalolla vaikka noihin naapurin tontin takana oleviin puihin että saako sitä tarkaksi millään kombinaatiolla. Flattenerin kanssa focuserin säätövara riittää tarkentamaan ao. puihin ja illalla tähtiin ilman enempiä säätöjä.