Mihin järjestykseen pitää laittaa focuserin perään telesentrinen 2,5x barlow ja optisen linjan pidennyspalikka ennen kameraa? onko sillä mitään väliä että onko barlow ensin vai pidennyspalikka? ohessa kuva joka selventää asiaa. Kuvassa on tarkentimen perässä ensin barlow ja sitten 50mm pidennyspalikka ja sitten kamera.
En siis ole kylläkään testannut että tarvitaanko tuota pidennystä ja jos tarvitaan, minkä pituinen sen pitää olla, että kuvan saa tarkaksi. Laatikosta löytyy tuon 50 millisen lisäksi myös 80 millinen. Newtonissani tarvittiin okulaarille 80mm pidennys että tarkennus onnistui.
En haluaisi käyttää selkeää pimeää aikaa tämän pohdintaan, vaan mieluummin olisi jokin perusteltu oletus/lähtökohta josta alkaa kokeilun.
Mistä keksit laittaa tuon 50mm jatkeen barlowing jälkeen?
Normaalissa barlowissa kun etäisyyttä lisää niin suurennussuhde suurenenee.
Sitten toisaalta on PowerMate joissa näin ei (juuri) tapahdu.
En löytänyt tuosta tietoa että miten etäisyys vaikuttaa kertoimeen.
Mutta TSn sivuilla ainakin näyttää että normaali tapa liittää kamera on käyttää 2" kuvatasosovitetta.
Mutta en ainakaan heti menisi mitään ylimääräisiä jatkeita laittamaan.
Lainaus käyttäjältä: einari - 16.01.2022, 13:16:52
Mistä keksit laittaa tuon 50mm jatkeen barlowing jälkeen?
Normaalissa barlowissa kun etäisyyttä lisää niin suurennussuhde suurenenee.
Sitten toisaalta on PowerMate joissa näin ei (juuri) tapahdu.
En löytänyt tuosta tietoa että miten etäisyys vaikuttaa kertoimeen.
Mutta TSn sivuilla ainakin näyttää että normaali tapa liittää kamera on käyttää 2" kuvatasosovitetta.
Mutta en ainakaan heti menisi mitään ylimääräisiä jatkeita laittamaan.
"Keksin" laittaa sen siihen tätä kysymystä varten jotta havainnollistan mitä tarkoitan. Tuo barlow on ns. telesentrinen, kuten tekstissäni sanon, joten sen ja kennon/okulaarin etäisyyden ei pitäisi vaikuttaa suurennokseen. Sitä se telesentrinen tietääkseni juurikin tarkoittaa.
Kuvatasosovite? mikä se on? hieno sana..... kamerassa on kiinni kierteellä normaali 2" putkenpala joka menee seuraavan putken sisään oli se sitten barlow tai pidennyskappale, eli aivan samalla tavalla kuin okulaarikin siihen kiinnitettäisiin.
Ja vaikka nuo laittaisi toisinkin päin eli barlow lähemmäs kameraa, jää barlowin ja kameran väliin silti kaulus jolla säädetään kamera kohtisuoraan optista akselia vasten. Vai pitäisikö sekin ottaa pois?
Kuvatasosovitetta on juuri tuo mitä kuvailit. En tiedä sille muuta termiä.
Jos on tosiaan telesentrinen (kuten PowerMate) niin parasta sitten pitää etäisyys mahdollisimman lyhyenä.
Parempi ettei turhaan tule vipuvartta mikä ehkä vaikuttaa optiseen akseliin.
Lainaus käyttäjältä: einari - 16.01.2022, 14:05:35
Kuvatasosovitetta on juuri tuo mitä kuvailit. En tiedä sille muuta termiä.
Jos on tosiaan telesentrinen (kuten PowerMate) niin parasta sitten pitää etäisyys mahdollisimman lyhyenä.
Parempi ettei turhaan tule vipuvartta mikä ehkä vaikuttaa optiseen akseliin.
Tuo säätösysteemi on 12 milliä paksu, 6+6 milliä, ja pari kolme senttiä leveä rengas, ZWO:n oma, se tuskin tässä on taipuileva osa. Ennemmin klappia tulee noista barlowin ja pidennyspalan sekä focuserin kiristyksistä. Ovat normaalia ruuvi/rengas tyyppiä.
Harmaa vaeltaja, sulla liene joku ihmisen nimikin, mutta mennään nyt tällä.
Olet aika monta viestiä jo kirjoittanut, nyt kannattaisi tuo kuvatasosovite tuoda tutuksi.
Kuvataso on se kohta jossa kaukoputken linssien tuottama kuva on fokuksessa, tai mä nyt muotoilen
tän seltyksen näin. Kuvatasosovite on siis vain mekaaninen adapteri jolla saat kameran kiinni
putkeen sopivalle etäisyydelle hyödyntäen tarkentimen liikettä ja sopivan mittaista "väliputkea"
yhdistämällä.
Ei mitään sen kummempaa. Voit vaikka ottaa päivällä palan leivinpaperia, kohdistaa putkesi
jonnekin kaukaiseen maakohteeseen ja katsoa leivinpaperin läpi missä se kuvataso viipottaa.
Helpottaa sen jälkeen hahmottamista kun yhdistelee eri laitteita keskenään.
Kari
Lainaus käyttäjältä: GaryP - 16.01.2022, 16:27:55
Harmaa vaeltaja, sulla liene joku ihmisen nimikin, mutta mennään nyt tällä.
Olet aika monta viestiä jo kirjoittanut, nyt kannattaisi tuo kuvatasosovite tuoda tutuksi.
Kuvataso on se kohta jossa kaukoputken linssien tuottama kuva on fokuksessa, tai mä nyt muotoilen
tän seltyksen näin. Kuvatasosovite on siis vain mekaaninen adapteri jolla saat kameran kiinni
putkeen sopivalle etäisyydelle hyödyntäen tarkentimen liikettä ja sopivan mittaista "väliputkea"
yhdistämällä.
Ei mitään sen kummempaa. Voit vaikka ottaa päivällä palan leivinpaperia, kohdistaa putkesi
jonnekin kaukaiseen maakohteeseen ja katsoa leivinpaperin läpi missä se kuvataso viipottaa.
Helpottaa sen jälkeen hahmottamista kun yhdistelee eri laitteita keskenään.
Kari
Hmm... kuvataso on ihan tuttu käsite, vuosikymmenien takaa, mutta kuvatasosovite ei ollut. Se kun ei oikeastaan sovita kuvatasoa yhtään mihinkään, vaan liittää yhden laitteen toisen laitteen 2" liitäntään.
Se mitä kysyin ei oikein tainnut avautua kenellekään, sori siitä. En siis kysele enempää tyhmiä, kun teitä näyttää se ärsyttävän. Ymmärrän sen koska estän näin teitä havaitsemasta asiallisia kysymyksiä tästä valtavasta kysymysten ja keskustelun tulvasta. Kun kolmannen kerran sanotaan, niin ymmärrän häipyä kyselemästä tyhmiä. Heippa.
Höpsis, kukaan ei varmasti ole ärsyyntynyt hyvistä kysymyksistä joita jokainen
vuorollaan joutuu esittämään.
Termit kannattaa tuntea, niitä on monenlaisia, mutta kannattaa myös pitäytyä
niissä joita normaalisti käytetään. Minulle tuo telesentrinen oli uusi juttu, piti
oikein googlettaa mistä oli kyse. Ei ollutkaan muuta kuin:
"A telecentric lens is a special optical lens (often an objective lens or a camera lens) that has its entrance or exit pupil, or both, at infinity."
Mitä tulee alkuperäiseen kysymykseesi ja kuvaasi, mikään ei estä yhdistämästä optiikkaa
miten haluaa, lopputulos selviää kokeilemalla, myöhemmin varmaan sitten jo intuitiivisesti
tulee laitettua asiat oikeisiin paikkoihin.
Mikään ei ole parempi juttu kuin kokeilla ja tehdä muistiinpanot, kunhan löydät polttotason
tavalla tai toisella.
Kari
Lainaus käyttäjältä: GaryP - 16.01.2022, 21:05:17
Höpsis, kukaan ei varmasti ole ärsyyntynyt hyvistä kysymyksistä joita jokainen
vuorollaan joutuu esittämään.
Termit kannattaa tuntea, niitä on monenlaisia, mutta kannattaa myös pitäytyä
niissä joita normaalisti käytetään. Minulle tuo telesentrinen oli uusi juttu, piti
oikein googlettaa mistä oli kyse. Ei ollutkaan muuta kuin:
"A telecentric lens is a special optical lens (often an objective lens or a camera lens) that has its entrance or exit pupil, or both, at infinity."
Mitä tulee alkuperäiseen kysymykseesi ja kuvaasi, mikään ei estä yhdistämästä optiikkaa
miten haluaa, lopputulos selviää kokeilemalla, myöhemmin varmaan sitten jo intuitiivisesti
tulee laitettua asiat oikeisiin paikkoihin.
Mikään ei ole parempi juttu kuin kokeilla ja tehdä muistiinpanot, kunhan löydät polttotason
tavalla tai toisella.
Kari
Tietty ne kannattaa tietää, johan sanoin että tuota en tiennyt vaikka se mitä sillä tarkoitetaan onkin täysin tuttu asia. Ja kuten sanoin, sana ei ole mitenkään itseään selittävä, koska eihän siinä mitään soviteta kuvatasoon... :laugh:
Juuri siksi kysyin että jos joku tietäisi etten kokeile sellaista yhdistelmää (ja tuhlaa huomenna kortilla olevaa selkeää säätä typeryyksiin) jonka joku jo tietää ettei toimi.
Periaatteessa pitäisi olla teknisesti sama kummin päin nuo ovat, sen telesentrisyyden vuoksi, mutta aloitan nyt kuitenkin sillä edellä olevalla suosituksella että barlow mahdollisimman lähelle kameraa ja mahdolliset tarkennuksen vaatimat jatkopalat barlowin ja focuserin väliin. Oletan että niitä tarvitaan.
Käsittääkseni tuo telesentrisyys tarkoittaa sitä että mitään kuvatasoa ei muodostu barlowin ja kennon väliin vaan kuva tulee barlowilta "suoraan", tämä oletus siis siksi ettei ole mainittu mitään mistään etäisyydestä barlowin minkään kohdan ja kennon välillä. Kuvataso on ilmeisesti jossain barlowin etupuolella ja barlowin etäisyys siihen säädetään focuserilla ja mahdollisilla pidennyspaloilla. Sitä hieman ihmettelen että miksi tässä systeemissä ei ole samanlaista "backfocus" etäisyyttä kuin flattenerin ja kennon välillä on. Osaako joku selittää? vai olenko käsittänyt ivan väärin ja barlowia ei voi laittaa näin kennon eteen yksin?
Ei, polttotaso on barlowin takana, ja sen avulla saadaan siirrettyä polttotasoa vielä
kauemmaksi jos on kamera jonka kenno on esimerkiksi syvällä rungossa.
Katsopas tämän linkin takana olevaa kuvaa, vähän joudut rullaamaan.
https://lookatthesky.com/what-is-a-barlow-lens/
Ja loppupeleissähän barlowin tarkoitus on kasvattaa polttoväliä jolloin suurennus
kasvaa samassa suhteessa, valovoiman heiketessä toki.
Kari
Lainaus käyttäjältä: GaryP - 16.01.2022, 22:05:03
Ei, polttotaso on barlowin takana, ja sen avulla saadaan siirrettyä polttotasoa vielä
kauemmaksi jos on kamera jonka kenno on esimerkiksi syvällä rungossa.
Katsopas tämän linkin takana olevaa kuvaa, vähän joudut rullaamaan.
https://lookatthesky.com/what-is-a-barlow-lens/
Ja loppupeleissähän barlowin tarkoitus on kasvattaa polttoväliä jolloin suurennus
kasvaa samassa suhteessa, valovoiman heiketessä toki.
Kari
Takana? Onko taaksepäin menoa kun tullaan putken etulinssistä kohti focuseria vai päinvastoin?
Lainaus käyttäjältä: Harmaa Vaeltaja - 16.01.2022, 21:39:25
Tietty ne kannattaa tietää, johan sanoin että tuota en tiennyt vaikka se mitä sillä tarkoitetaan onkin täysin tuttu asia. Ja kuten sanoin, sana ei ole mitenkään itseään selittävä, koska eihän siinä mitään soviteta kuvatasoon... :laugh:
Juuri siksi kysyin että jos joku tietäisi etten kokeile sellaista yhdistelmää (ja tuhlaa huomenna kortilla olevaa selkeää säätä typeryyksiin) jonka joku jo tietää ettei toimi.
Periaatteessa pitäisi olla teknisesti sama kummin päin nuo ovat, sen telesentrisyyden vuoksi, mutta aloitan nyt kuitenkin sillä edellä olevalla suosituksella että barlow mahdollisimman lähelle kameraa ja mahdolliset tarkennuksen vaatimat jatkopalat barlowin ja focuserin väliin. Oletan että niitä tarvitaan.
Käsittääkseni tuo telesentrisyys tarkoittaa sitä että mitään kuvatasoa ei muodostu barlowin ja kennon väliin vaan kuva tulee barlowilta "suoraan", tämä oletus siis siksi ettei ole mainittu mitään mistään etäisyydestä barlowin minkään kohdan ja kennon välillä. Kuvataso on ilmeisesti jossain barlowin etupuolella ja barlowin etäisyys siihen säädetään focuserilla ja mahdollisilla pidennyspaloilla. Sitä hieman ihmettelen että miksi tässä systeemissä ei ole samanlaista "backfocus" etäisyyttä kuin flattenerin ja kennon välillä on. Osaako joku selittää? vai olenko käsittänyt ivan väärin ja barlowia ei voi laittaa näin kennon eteen yksin?
Juuri näin. Yleensä prosessi tosiaan menee niin, että ensin säädetään barlowin ja kameran kennon välimatka oikeaksi ja sitten laitetaan jatkopala fokuserin ja barlowin väliin jos tarvitsee. Hyvin tapauskohtaista.
Tässä tapauksessasi barlow-kertoimen pitäisi pysyä samana barlowin ja kameran kennon etäisyydestä riippumatta, eikä ole siis tiettyä oikeaa etäisyyttä, välipalikan pituudella ei ole väliä. Tälloin kannattaa tosiaan laittaa vain ne välttämättömät palikat kameran kiinni saamiseksi, eikä yhtään enempää. Tällaisessa tapauksessa itse käytän mitä laatikossa sattuu olemaan. On kuitenkin myös telesentrisiä barloweja, joissa etäisyydellä on väliä: Televuen Powermateissa suurennuskerroin riippuu etäisyydestä, vaikka telesentrisiä ovatkin, vieläpä eri malleissa eri tavalla https://www.televue.com/engine/TV3b_page.asp?id=53&Tab=_app (https://www.televue.com/engine/TV3b_page.asp?id=53&Tab=_app) Tällöin välipalikan pituus valitaan suunnilleen sinne päin halutun suurennuksen perusteella. Sitten on vielä komakorjaavia telesentrisiä barloweja (mm. itselläni oleva APM 1,5x barlow), joissa barlowin ja kennon etäisyys pitää olla millilleen oikein jotta komakorjaus toimii. Tällöin joutuu sitten hankkimaan sopivan satsin välirenkaita joilla etäisyyden saa täsmälleen oikeaksi. Mutta käsittääkseni sinä et tarvitse tuohon väliin mitään.
Kun barlowin ja kennon välimatka on saatu mieleiseksi, niin sitten kaukoputkesta ja fokuserista riippuen saattaa tarvita fokuserin ja barlowin väliin jatkopätkän, jollainen tuossa kuvassasi on, tai sitten ei. Helpoiten selviää kokeilemalla. Esim. powermateissa powermaten ja kennon etäisyys vaikuttaa myös backfokukseen. Siinä lienee syy, miksi barloweille ei anneta backfokus-etäisyytta; Koska se vaihtelee tuon barlow-kenno etäisyyden mukaan aika usein. Sitten jos vaikka noissa komakorjaavissa barloweissa on annettu tietty oikea etäisyys barlowin ja kennon välille, kuten flattenereissa yms. korjaimissa, silloin niissä saatetaan kertoa myös backfokus. Kerran eräällä yhdistelmällä fokuserista loppui jatkopalankin kanssa isku ulospäin kesken putkellani, mutta kun lisäsin jatkopalan powermaten ja kameran väliin, jäi iskua vielä ylikin kameran ollessa jo fokuksessa. Eli vaikka kuvatason paikka suhteessa fokuseriin olisikin tiedossa, siitä ei voi päätellä miten se käyttäytyy minkäkin barlowin kanssa, eikä k.o. tietoa oikein edes löydy mistään, vaan sen joutuu kokeilemaan. Itselläni on tuon APM:n lisäksi noita Powermateja ja joka kombinaatiossa nuo käyttäytyvät mokomat eri tavalla.
Hienoa, todella paljon kiitoksia. Eli lähtökohta mitä suunnittelin on oikean suuntainen, mutta silti päädyn vain kokeilemaan. Noilla ohjeilla voin jopa onnistua kokeiluissa ja saada aikaan jotain terävää kennollekin :smiley:
Barlow tosiaan tavallaan jatkaa ja barlow-tyypistä riippuen eri tavoin venyttää lävitseen kulkevaa valokartiota ja muodostaa sen kuvatason sitten siihen kennon pinnalle, kun koko paketti on fokusoitu sopivaan kohtaan suhteessa putken alkuperäiseen kuvatasoon. Ja tuo "sopiva kohta" on sitten mikä lie. Itselläni on 2" fokuseri ja 2" barlowit piitkällä jatketulla holkilla, jolloin voin hakea aika vapaasti sopivaa kohtaa ja kun se löytyi, merkkasin tussilla. A.o. kuvassa sitten on vielä survottu komakorjain powermaten ja kameran väliin...
(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeettakuvaus%2C%20yleist%C3%A4/Optiikkatestausta/IMG_0722.JPG?img=smaller)
Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 16.01.2022, 22:31:14
Barlow tosiaan tavallaan jatkaa ja barlow-tyypistä riippuen eri tavoin venyttää lävitseen kulkevaa valokartiota ja muodostaa sen kuvatason sitten siihen kennon pinnalle, kun koko paketti on fokusoitu sopivaan kohtaan suhteessa putken alkuperäiseen kuvatasoon. Ja tuo "sopiva kohta" on sitten mikä lie. Itselläni on 2" fokuseri ja 2" barlowit piitkällä jatketulla holkilla, jolloin voin hakea aika vapaasti sopivaa kohtaa ja kun se löytyi, merkkasin tussilla. A.o. kuvassa sitten on vielä survottu komakorjain powermaten ja kameran väliin...
(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Planeettakuvaus%2C%20yleist%C3%A4/Optiikkatestausta/IMG_0722.JPG?img=smaller)
Minkä kohdan merkkasit? Nuo on 2" jatkopaloja tuossa oikealla puolella?
Ja barlowin ja kennon väliin voi vielä tunkea flattenerin? minulla se kyllä ei taida onnistua flattenerin 62 kierteiden takia, tarvitsisi molemmin puolin melkoisen setin kierresovitteita
Lainaus käyttäjältä: Harmaa Vaeltaja - 16.01.2022, 22:39:03
Minkä kohdan merkkasit? Nuo on 2" jatkopaloja tuossa oikealla puolella?
Ja barlowin ja kennon väliin voi vielä tunkea flattenerin? minulla se kyllä ei taida onnistua flattenerin 62 kierteiden takia, tarvitsisi molemmin puolin melkoisen setin kierresovitteita
Merkki ei näköjään näy kuvassa, mutta tuossa jossain kiiltävällä osalla puolivälin tienoilla se on. Siitä oikealle on tosiaan 2" jatkopaloja. Televue ohjeistaa laittamaan Paracorr2:n tuohon väliin silloin kun käytössä on powermate. Tämä on ainoa minulla tiedossa oleva kombinaatio, missä näin voi tehdä. Jokin muu barlow ja jokin muu korjain, niin ei mitään käryä voiko edes toimia, todennäköisesti useimmat yhdistelmät ei.
Ok, selvisi. Ja eikun kokeilemaan huomenna. Jos tunnin uhraisi tälle ja jos ei lähde toimimaan, laitan flattenerin ja sille valmiiksi olevat palikat takaisin paikalleen ja kuvaan niitä kohteita mille se sopii.
Focal lenght lienee se merkityksellisin asia ja yleensä tarkin kohta on 0,1 mm sisällä.
https://borislavkostov.wordpress.com/articles/macro-photography-eng/focal-length-focusing-distance-working-distance/
Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 16.01.2022, 22:54:35
Merkki ei näköjään näy kuvassa, mutta tuossa jossain kiiltävällä osalla puolivälin tienoilla se on. Siitä oikealle on tosiaan 2" jatkopaloja. Televue ohjeistaa laittamaan Paracorr2:n tuohon väliin silloin kun käytössä on powermate. Tämä on ainoa minulla tiedossa oleva kombinaatio, missä näin voi tehdä. Jokin muu barlow ja jokin muu korjain, niin ei mitään käryä voiko edes toimia, todennäköisesti useimmat yhdistelmät ei.
En saanut hommaa toimimaan ihan vain tarkennuskohtaa etsimällä. Kokeilin putken ja barlowin väliin sekä 50mm että 80mm paloja sekä molempia yhdessä. Tarkennuskohtaa ei löytynyt. Sen jälkeen löin kiinni flattenerin ja laitoin systeemin kuvaamaan Andromedaa.
Pitää kokeilla tuota uudelleen kunhan on ehtinyt pohtia uuden lähtökohtaasetelman mistä alkaa.
Lainaus käyttäjältä: Harmaa Vaeltaja - 18.01.2022, 17:00:56
En saanut hommaa toimimaan ihan vain tarkennuskohtaa etsimällä. Kokeilin putken ja barlowin väliin sekä 50mm että 80mm paloja sekä molempia yhdessä. Tarkennuskohtaa ei löytynyt. Sen jälkeen löin kiinni flattenerin ja laitoin systeemin kuvaamaan Andromedaa.
Pitää kokeilla tuota uudelleen kunhan on ehtinyt pohtia uuden lähtökohtaasetelman mistä alkaa.
Ohoh. Oletan, että kokeilit myös ilman jatkopaloja? Olisin veikannut, että fokus olisi löytynyt jostain hiukan sisempää kuin mihin okulaari visuaalikäytössä fokuksessa asettuu, kun nyt asiaa lisää mietin.
Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 18.01.2022, 18:07:37
Ohoh. Oletan, että kokeilit myös ilman jatkopaloja? Olisin veikannut, että fokus olisi löytynyt jostain hiukan sisempää kuin mihin okulaari visuaalikäytössä fokuksessa asettuu, kun nyt asiaa lisää mietin.
Sitä en enää ehtinyt tehdä, oli kiire päästä harjoittelemaan kuvaamista. Noita edes auttavasti selkeitä ilmoja kun ei ole ollut kovin ruhtinaallisesti. Ei näin kuutamolla oikeasti hyviä kuvia saa, mutta nyt onkin tärkeämpää saada rutiinia noiden laitteiden kanssa toimimiseen. Sitten kun ei enää tössi niiden kanssa, voi olla mahdollisuuksia saada kuviakin. Ja ne virheet saa näkyville vain oikeasti yrittämällä kuvata, teoreettinen mietiskely ei auta :laugh:
Joo, kokeilua, harjoittelua, onnistumisia ja virheitä ja sitten välillä hiukan teoreettista pohdiskelua, että mistä virheet johtuu ja mitä kokeilla seuraavaksi. Suomen kelit antavat kyllä välillä pohdiskeluillekin suorastaan liikaa aikaa...
CN-foorumilla ohimennen törmäsin ketjuun, jossa parikin ihmistä oli yrittänyt oikein hakemalla hakea barlowien backfocus-tietoja, mutta lopputulema sielläkin näytti olevan että tietoa ei ole ja kokeilemaan joutuivat.
Voisin kuvitella, että "standardi" suunnitteluperuste barloweille tulee jostain visuaalikäytöstä, jossa tuo olake jota myöten barlowi menee fokuseriin, olisi se putken alkuperäisen kuvatason paikka. Ja tällöin uusi kuvataso asettuisi barlowin ulostulopään otsapintaan, jota myöden taas okulaari sujahtaa barlowiin. Tällöin fokuksessa olevan okulaarin kun ottaa pois, voi vaan sujauttaa barlowin väliin ja okulaarin siihen ja kuva on edelleen suunnilleen fokuksessa. Nyt jos tällaiseen barlowiin laittaa vaikka 10 millimetriä pitkän sovitepalan kameralle ja siitä vielä kameran sisällä on vaikka 16mm kennolle, niin fokuseria pitääkin ajaa hiukan sisäänpäin, mutta ei tuota 26mm:a vaan murto-osan siitä, ehkä esim. 4-5mm. Jos taas barlowissa on irrotettava okulaariclamppi ja kameran saakin esim. T2-kierteellä lähemmäs barlowia kuin okulaarin sai, joutuukin fokuseria ajamaan ulospäin jokusen millin. Näin siis standardimaailmassa, mutta oikeasti noissa tulee vastaan mitä ihmeellisimpiä ilmiöitä, kun barlowin rakenne on monimutkaisempi, esim. telesentrinen. Mielenkiintoista on, että edes high-end valmistajat eivät näistä oikein mitään dataa julkaise, paitsi muutamissa poikkeustapauksissa. Kaipa tuo johtuu siitä, että DS-kuvaajat eivät oikein barloweita käytä, niin ei ole ollut tarvetta. Planeettakuvaajat taas muutenkin rakentelevat niin kummallisia kombitötteröitä, että ei kannata edes yrittää...
Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 18.01.2022, 21:33:14
Joo, kokeilua, harjoittelua, onnistumisia ja virheitä ja sitten välillä hiukan teoreettista pohdiskelua, että mistä virheet johtuu ja mitä kokeilla seuraavaksi. Suomen kelit antavat kyllä välillä pohdiskeluillekin suorastaan liikaa aikaa...
CN-foorumilla ohimennen törmäsin ketjuun, jossa parikin ihmistä oli yrittänyt oikein hakemalla hakea barlowien backfocus-tietoja, mutta lopputulema sielläkin näytti olevan että tietoa ei ole ja kokeilemaan joutuivat.
Voisin kuvitella, että "standardi" suunnitteluperuste barloweille tulee jostain visuaalikäytöstä, jossa tuo olake jota myöten barlowi menee fokuseriin, olisi se putken alkuperäisen kuvatason paikka. Ja tällöin uusi kuvataso asettuisi barlowin ulostulopään otsapintaan, jota myöden taas okulaari sujahtaa barlowiin. Tällöin fokuksessa olevan okulaarin kun ottaa pois, voi vaan sujauttaa barlowin väliin ja okulaarin siihen ja kuva on edelleen suunnilleen fokuksessa. Nyt jos tällaiseen barlowiin laittaa vaikka 10 millimetriä pitkän sovitepalan kameralle ja siitä vielä kameran sisällä on vaikka 16mm kennolle, niin fokuseria pitääkin ajaa hiukan sisäänpäin, mutta ei tuota 26mm:a vaan murto-osan siitä, ehkä esim. 4-5mm. Jos taas barlowissa on irrotettava okulaariclamppi ja kameran saakin esim. T2-kierteellä lähemmäs barlowia kuin okulaarin sai, joutuukin fokuseria ajamaan ulospäin jokusen millin. Näin siis standardimaailmassa, mutta oikeasti noissa tulee vastaan mitä ihmeellisimpiä ilmiöitä, kun barlowin rakenne on monimutkaisempi, esim. telesentrinen. Mielenkiintoista on, että edes high-end valmistajat eivät näistä oikein mitään dataa julkaise, paitsi muutamissa poikkeustapauksissa. Kaipa tuo johtuu siitä, että DS-kuvaajat eivät oikein barloweita käytä, niin ei ole ollut tarvetta. Planeettakuvaajat taas muutenkin rakentelevat niin kummallisia kombitötteröitä, että ei kannata edes yrittää...
Tuossa ASI294:ssä kenno on 6,5 mm etuseinän takapuolella, siis focuserista laskien. Kun eilen kokeilin niin se etuseinä oli barlowissa ihan kiinni eli lähemmäs ei saa ilman rälläkkää... pitää katsoa viikonloppuna päivänvalolla vaikka noihin naapurin tontin takana oleviin puihin että saako sitä tarkaksi millään kombinaatiolla. Flattenerin kanssa focuserin säätövara riittää tarkentamaan ao. puihin ja illalla tähtiin ilman enempiä säätöjä.
Parina yönä olen koettanut etsiä tähtiä Televue Powermatella 2" 2x. Kokeilin kolmella eri versiolla siten, että Barlowin ja kameran välissä oli noita T-2 jatkopaloja 0 mm, noin 25 mm ja noin 50 mm, mutta ei fokuskohtaa löytynyt.
Ovatkohan nuo kaikki vielä liian lyhyitä? Helpottaisi, jos olisi jotain vihjeitä. Noita Arin kuvia tällä sivulla katselee, niin taitaa olla vähän enemmän tälimatkaa kameralla ja Barlowilla.
Toinen kysymys. Miten paljon fokuserin pitää liikkua ulospäin? verrattuna esim 25 mm okulaarin tarkennuskohtaan?
Kolmas kysymys. Jos yrittää saada Kuvia Jupiterista, niin pitääkö olla myös komakorjain. Putkena on Newton 250mm f 1250 mm.
Lainaus käyttäjältä: J Piira - 09.09.2023, 10:46:19
Parina yönä olen koettanut etsiä tähtiä Televue Powermatella 2" 2x. Kokeilin kolmella eri versiolla siten, että Barlowin ja kameran välissä oli noita T-2 jatkopaloja 0 mm, noin 25 mm ja noin 50 mm, mutta ei fokuskohtaa löytynyt.
Ovatkohan nuo kaikki vielä liian lyhyitä? Helpottaisi, jos olisi jotain vihjeitä. Noita Arin kuvia tällä sivulla katselee, niin taitaa olla vähän enemmän tälimatkaa kameralla ja Barlowilla.
Mielestäni 0mm jatko ok, mitä pidemmän jatkon laitat, sitä isompi suurennuskertoimen saa perinteisellä barlovilla, povermate taitaa toimia toisin
https://optcorp.com/products/tele-vue-4-0x-2-inch-powermate
Lainaus käyttäjältä: J Piira - 09.09.2023, 10:46:19
Toinen kysymys. Miten paljon fokuserin pitää liikkua ulospäin? verrattuna esim 25 mm okulaarin tarkennuskohtaan?
Mulla 30cmF6 putkessa 1,25"
2xPowermate 2,5x Powermate siirtää(kamera+barlow yhdistelmä ) fokuspistettä noin 15mm ulommas.
Lainaus käyttäjältä: J Piira - 09.09.2023, 10:46:19
Kolmas kysymys. Jos yrittää saada Kuvia Jupiterista, niin pitääkö olla myös komakorjain. Putkena on Newton 250mm f 1250 mm.
Ei.
Kiitoksia vastauksesta.
Onko sinulla kamera kiinni T-2 kierteellä vai kuvassa olevalla systeemillä?
Ensin korjaus, se olikin 2.5x powermate.
ASI426MC kamerassa ruuvattuna 1,25" nokka.. kuvasta selvinnee..
EDIT, tuossa sinulla tataa olla 2"-> 1,25" supistaja. Jos sulta löytyy suoraan ASI kameran T2 kierrettävä 1,25" nokka, niin kamerallasi käytännössä sama kiinnitys povermateen kuin mun virityksessä. Sitten on enään kiinni kaukoputken fokkarista loput kiinni.
Kun yrität tarkentaa barlovin kanssa, jos tähtien kuva pienenee kokoajan fokusoitaessa ulospäin fokkarilla, mutta ei tule tarkaksi, vaan jää palleroksi, niin silloin tarviit jatkoa fokkarin ja barlovin väliin.
Kiitoksia Timo. Laitoin 55 mm:n jatkopalat väliin, jolloin kamera tulee samaan kohtaan kuin tuolla 1.25 nokkasovittimella tulisi. Tarkennus alkoi löytymään. Toimisi varmaankin pidemmilläkin jatkopaloilla. Edellisissä yrityksissä tuo SGP kuvausohjelma vähän hämäsi, kun näytti kuvan 100% tsuumilla enkä sitä huomannut kun viimeaikoina kuvaukset ovat melko vähiin jääneet.