Pappiksen SW MN190

[Pappis]

Tekemisen puutteesta (?!) avasin putken molemmista päistä, ja sieltä paljastui paljon mielenkiintoista:
- Apupeili on 63 mm * 89 mm, liimattu kaksipuolisella tarrateipillä, ja todellakin keskitetty korjauslasin akselille.
- Apupeilin "keskimerkki" on n. 3-4 mm rinkula ja sen keskipiste on 1,5 mm peilin todellisesta keskipisteestä poispäin pääpeilistä.
- Pääpeilin keskimerkki on 1,5 mm sivussa peilin keskipisteestä.
- Pääpeilin vetävät kollimointiruuvit tulevat läpi peilikehikosta ja kaksi niistä oli kierretty niin pitkälle sisään, että ottivat kiinni peiliin. Peilissä ei ollut selkeitä jälkiä.
- Yleinen valujälki ja työstön laatu oli sisuskaluissa melkoisen ruokotonta, vaikka ulkoiset pinnat näyttivätkin moitteettomilta. Paljon työstöjäämiä, roskaa ja pölyä, jne. Liekö kiireellä kasattu?

Taisi tulla Dremelille töitä. Ja äijälle mietittävää. Mitä ihme geometriaa SW on tuossa yrittänyt? Jotain non-offset ja offset väliltä?

Edit: Korjattu apupeilin keskimerkkiä koskeva tieto keskimerkin epäsymmetriasta.

[mistral]

- Apupeilin "keskimerkki" on n. 3-4 mm rinkula ja sen keskipiste on 1,5 mm peilin todellisesta keskipisteestä kohden pääpeiliä.
- Pääpeilin keskimerkki on 1,5 mm sivussa peilin keskipisteestä.
- Pääpeilin vetävät kollimointiruuvit tulevat läpi peilikehikosta ja kaksi niistä oli kierretty niin pitkälle sisään, että ottivat kiinni peiliin. Peilissä ei ollut selkeitä jälkiä.

Intuitio sanoisi että apupeilin pitäisi olla leveämmällä kun lähestytään pääpeiliä. Leveämmällä siksi koska valokartio on leveämpi siellä. Siksi keskimerkki ei välttämättä ole apupeilin keskellä, mutta en ole koskaan kollimoinut tuota juttua joten en uskalla sanoa keskimerkistä sen enempää.

Pääpeilin keskimerkki saattaa olla optisessa parabelin keskipisteessä mutta kuka sen mittaa.

Hyvä kun huomasit että kollimointiruuvit on kiinni peilissä, sehän vääntää lasia!

[Pappis]

Ja niin siinä sitten kävi, että putki on nyt purettuna osiksi, flokkausmateriaalit hankittu ja muutamia muita pikkuhankintoja työn alla. Tulevat juhlapyhät vaan jo häiritsevät harrastamista erinäisten valmistelevien toimintojen muodossa...

Lisähuomioita:
- Pääpeilin alla oli jousien sijasta O-renkaat. Niiden materiaali on jo +5 asteessa kuitenkin jo niin jähmeää, ettei palaudu kunnolla muotoonsa. Korvaan nuo samankokoisilla (6*3), paikallisesta Etrasta ostetuilla silikonisilla O-renkailla, jotka kestävät vielä -50 asteessa elastisuutensa säilyttäen.
- Pääpeilillä ja korjauslasilla oli kyllä molemmilla keskistysruuvit, mutta "keskitys" oli tehty jollain lätkäteippiä muistuttavalla tavaralla. Täytyy vielä mittailla, kuinka keskellä tuo oikeasti on tällä tavalla.

Simuloin tuota apupeilin geometriaa tällä laskurilla: https://www.bbastrodesigns.com/NewtDesigner.html#diagonal. 63 millinen on jo niin iso, että APS-C kennoisella kameralla ei käytännössä ole enää väliä, onko apupeili offset vai non-offset -geometriassa. Vinjetointia ei pitäisi näkyä lainkaan. Täyskennolla vinjetointia tulisi jo selvemmin nurkkiin, ja apupeilin geometria vaikuttaisi lähinnä sen symmetrisyyteen. Taidan siis pitää apupeilini tällä erää tuossa aksiaalisessa (non-offset) geometriassa.

Nopein tapa saada linjattu laser oli hankkia uusi AstroShopilta (sama Baader Colli III). Kyselin Baaderilta ohjeita kollimoinnin korjaamiseen/tarkkuuteen, mutta vastauksena oli toistaiseksi vain  hiljaisuus. Vanha on tarkempien testien myötä n. 0,15° vinossa (säteen piirtämän kartion aukenemiskulma 0,3°). Uusikin oli, mutta vain 0,015° (kartion aukenemiskulma vastaavasti 0,03°). Tosin vajaan 15 metrin matkalla tuon uuden laserin säde on vain 1,5 - 2 kertaa isompi mitä sen suoruusvirhe oli, joten leinee syytä tyytyä nyt tähän tältä erää.

Kunhan kerkeäisi flokkailemaan tuon putken, niin pääsisi eteenpäin säätämisessä.

[cmas]

Eihän tämä ihan kuulosta sellaiselta laitteelta, joka otetaan paketista ja aletaan kuvata. Huomioiden oman kiinnostukseni jatkuvaan säätöön taisi olla hyvä päätös ohittaa tämä optio.

Tsemppiä kuitenkin tämän kuntoon laittamiseksi!

[Pappis]

Eihän tämä ihan kuulosta sellaiselta laitteelta, joka otetaan paketista ja aletaan kuvata. Huomioiden oman kiinnostukseni jatkuvaan säätöön taisi olla hyvä päätös ohittaa tämä optio.

Tsemppiä kuitenkin tämän kuntoon laittamiseksi!

No, älä nyt vielä. Mäkin tein ekaa kuvauskertaa varten vain kollimoinnin ja ajattelin vaan "ajaa" sitä ensi kesään. Hyvä se oli, mutta vaan osasta kenttää (vinossa olleen laserin takia), ja aloin tutkia asiaa. Loppu on oma valinta, tyytykö uudelleen kollimointiin, vain haluaako "kaivella nenää syvemmältä"... Mä olen tällainen kaivelija/tuunailija, minkä sitä mies luonteelleen voi.

[Pappis]

Tarkennuksena edelliseen: Ei tämä MN190 aloittelijan putki ole. Itseasiassa mikään korjauslasillinen ja käyttäjän säätöjä tarvitseva peilikaukoputki ei ole mielestäni sovelias aloittelijalle. Ok, jotkut Maksutovit ovat, mutta niitä ei ole suunniteltukaan käyttäjän itsensä säädettäviksi. Aloittelijan tuliis ensin opetella putken käyttöä ja saamaan sillä hyvä kuva, joko silmilleen tai kameransa kennolle. Jos välineistö on heti alussa liian vaikeaa (tarvitsee liikaa säätämistä toimiakseen oikein), niin jää oppimatta monta perusasiaa tai koko homma jää pian kesken turhautumisen takia.

Mä ostin tämän MN190:n tietoisesti. Tämä on mun toinen peilikaukoputki. Luin joskus viime talvesta kesään asti paljonkin palstoja asiaan liittyen, mm. kutakuinkin kaikki CN:n tätä putkeä koskevat jutut. Niiden perusteella pidän tätä putkea itselleni "askeleena seuraavalle tasolle" kalustossa, mutta halvemmalla kuin oikea APO. Toisaalta aika perinteinen konstruktio takaa sen, että putkelle on "helppoa" tehdä itse säätöjä ja niin halutessaan myös parannuksiakin.

Alkuperäinen suunnitelmani oli käyttää eka kausi putken "luonteen" opiskeluun, mutta kollimointinsa menettänyt laserini johdatti polun muualle. Näin elämässä välillä käy, suunnitelmat muuttuvat. Mutta en ole katunut ostostani hetkeäkään. Takuu meni jo, mutta mä haluan jatkaa tämän kanssa.

[Pappis]

3. Edellisestä johtuen, kun pyöritän laseria tarkentimessa, sen säde vaeltaa epäkeskeisesti pääpeilillä noin 1 cm ympyrää. Tämän ei pitäisi olla näin suurta pelkän pikkasen vinon kollimoinnin takia. Klappia toki on, mutta onko tarkentimen akseli lisäksi vinossa?

Tämä havainto täsmää tuon suuntausvikaisen laserin osalta vain puoliksi (laseria pyöritellen 0,3° aukeamakulma, eli laserista yksin pitäisi tulla vain 5 mm ympyrä metrin etäisyydellä). Olisi toki pitänyt älytä tarkistaa se laser aiemmin, mutta jotakin oli siis häikkää optiikan linjauksessakin. On voinut toki olla vino kollimointi (vinon laserin ansiosta).

Flokkaan tuon putken nyt lähipäivinä. ClickLock-rengasta mulle ei vielä ole tullut AstroArtilta tuohon SteelTrack-tarkentimeen, joten asennan vielä alkuperäisen tarkentimen ainakin joksikin ajaksi takaisin putkeen.

[Pappis]

Putki on nyt flokattu, ja se tummensi näkymiä odotettuakin enemmän.

Pesin putken sisältä karhunkielellä ja vedellä. SW:n pulverimaalin pinta oli epätasainen ja siitä irtosi jopa sormiin mustaa jauhetta, joten ei se DC-Fic olisi siinä pysynyt ilman pesua. Pyrin pesulla tekemään pinnasta vain tasaisemman ja pitävämmän. Alkuperäinen väri näkyy ekan kuvan yläkulmassa. Ekan kuvan alareunassa näkyvä siivoton alue on tarkenninta vastapäätä. Siinä oli jotain vaahtokumilevyä, jonka irrottamiseksi piti käyttää apuna työkaluja. Otin senkin pois, koska se oli heijastavampaa kuin käyttämäni DC-Fix.

Flokkasin putken siis DC-Fixin Velour Black:llä (löytyy Etolasta aika halvalla). Sen pinta ei ole tasainen vaan ikäänkuin samettia (kolmas kuva). Tämän materiaalin käyttämisen pointtina on se, että pinta ei anna valosta suunnattua heijastusta. Moni mattapintainen käsittely (maalaus, mattamusta DC-FIx, tms) antaa yhä suunnatun heijastuksen, vaikka se toki onkin heikko.

Baffle-renkaiden sisäpinta oli tosi kiiltävä ja tasainen. Niiden flokkaamiseksi leikkelin 3,5 cm leveitä suikaleita, joiden pitkälle sivulle tein 1 cm välein vajaa 1,5 cm pituisia viiltoja. Asettelin suikaleen keskilinjan renkaan sisäreunan päälle, ja siitä painellen molemmin puolin kiinni. Renkaisiin jäi näin noita kiiltäviä paikkoja näkyviin, mutta ne eivät haittaa, koska niiden näkyminen tarkentimeen vaatii jo monta heijastusta flokatusta pinnasta.

[mistral]

Selvästi tummempi. Ei luulisi olevan iso asia jo tehtaalla hoitaa tummennus.

[Pappis]

Edistystä tulee sitä myöten, kun elämä antaa periksi harrastella...

Tuli tuossa vastaan aika jännä "löytö": Pääpeili lepää renkaanmuotoisessa "kelkassa", joka puolestaan tulee kiinni putken takapään "tulppaan" (päätylevyyn) vain kollimointiruuvein. Rakenne on varsin yleinen näissä kiinanputkissa. Kelkassa on kyllä peilille keskitysruuvit (nylon-päiset, nylon-palat sojottaa minne sattuu), mutta kelkan keskitystä päätylevyyn varten ei ole mitään ruuveja. Vaikka päätylevyssä onkin ruuvinreikä samassa kohden, niin siihen tuleva ruuvi vain peittää sen reiän, se ei keskitä mitään. Reiästä saa kyllä säädettyä kelkan keskitysruuvia tarvittaessa. Kun kollimointiruuvit ovat löysällä, peili+kelkka voivat liikkua päätylevyn suhteen noin millin. Jos haluan keskittää optiikan putken mekaaniselle akselille, on keksittävä keino "keskittää" peili päätylevyyn. Kelkan ja päätylevyn reunojen välissä ei paljoa tilaa ollut, mutta löysin "varastosta" sopivan paksuiset huopatassut, jotka laitoin päätylevyn reunoille tukemaan kelkkaa. Tassut puristuvat hieman kasaan, ja peili pysyy nyt aika hyvin paikoillaan myös sivusuunnassa.

Osin sama juttu korjauslasin kanssa. Sielläkin olivat keskitysruuvit, mutta niidenkin nylon-päät sojottaa minne sattuu. Laitoin nyt aluksi keskityksen DC-Fixin paloilla, jolloin lasi voi elää lämpötilojen mukaan, mutta mikään ei purista sitä mistään liian pistemäisesti, Jos löydän hyviä nylon-päisiä keskitysruuveja (palat suorassa), saatan kokeilla niitä myöhemmin.

Kohdistin siis pääpeilin ja korjauslasin keskelle omia kehikkojaan, ja linjasin pääpeilin putken mekaaniselle akselille. Linjauksen ideana on saada pääpeilin optinen akseli korjauslasin kanssa samalle optiselle akselille, kun molemmat ovat ensin keskitetyt samalle mekaaniselle akselille. Tällöin koko kaukoputken kollimointi tehdään vain apupeilin ja tarkentimen säädöillä, ja pääpeilin kollimointiruuveihin on tarkoitus koskea vain pakosta jotta saan pidettyä korjauslasin ja pääpeilin keskinäisen optisen linjauksen kohdillaan. Tämä kääntää kollimoinnin perinteisen työtavan päälaelleen, mutta MN-putkelle ei näytä olevan keksittynä parempaakaan tapaa.

Tein linjauksen seuraavasti (menettely apinoitu CN:ltä):
- Pujottelin valkoista ompelukonelankaa putken etupään (päätylevyn, sis. korjauslasin) reikiin (6 kpl), kiristin ne käsin eteenpäin vetäen ja kiinnitin teipillä.
- Tein puusta putkelle "makuutuet", ja putki keittiön pöydälle lepäämään.
- Järkkärikamera 300/4 telen kanssa jalustalle olkkariin, n. 7-8 metrin päähän.
- Suuntasin kameran putkea kohti ja linjasin kameran siten, että keskimerkki ja lankojen leikkauspiste täsmäsivät. Nyt kamera katselee putkeen sen mekaanisella akselilla.
- Sitten vain "kollimoin" pääpeilin niin, että lankojen heijastuksen leikkauspiste täsmää keskimerkin ja lankojen leikkauspisteen kanssa.

Virheitä voi tässäkin toki tulla. Jos lasken linjausvirheen siitä, miten noiden kolmen pisteen (lankojen leikkauspiste, keskimerkki, lankojen heijastuksen leikkauspiste) paikka eroaa kameran kennolla, niin saan 7 metrin etäisyydelle laskettuna linjausvirheeksi noin 1" (yksi kaarisekunti). Mutta jos lasken virheen sillä perusteella, että pääpeili ja/tai sen keskimerkki on putken peräpään keskellä 0,5 mm tarkkuudella, niin linjausvirheeksi tuleekin 2' (kaksi kaariminuuttia). Vaikka suurin virhe olisi tuossa, niin kyllä se silti pitäisi olla "riittävän hyvä".

No, sitten putkea kasaamaan ja odottelemaan sopivaa keliä tähtitestille...

[J Piira]

Tuolta tilasin nylonpäisiä ruuveja edellisenä talvena, kun asentelin 2"-reducereita 3" Esattoon.
https://accu.group/pl/nylon-tip-set-sruby/1495-SSN-M5-15?post=1

[Pappis]

Edistymää askel eteenpäin, ja pari taaksepäin.

Asensin tarkentimen ja korjauslasin takaisin, ja kollimoin. Tai siis yritin kollimoida. Apupeili on jo niin iso, että Cheshirellä en sen reunaa enää näe. Koska apupeili on keskitetty, päätin hylätä sen keskimerkin käytön. Saan kyllä säädettyä laserin paluusäteen 5-6 mm päähän vain apupeiliä säätämällä, mutta en lähemmäksi. Tarkentimessa ei ole mitään tilttisäätöjä, joten oli pakko uhrata pääpeilin optinen linjaus. Jälkikäteen tuli kyllä mieleen, että olisi voinut kokeilla säätöä prikoilla tarkentimen pohjalevyn ja putken pinnan väliin. Täytynee kokeilla vielä sitä myöhemmin, vaikka tässä alkaa lähinnä kasvaa vain halu päästä tuosta vakiotarkentimesta eroon.

Lisäksi pitää tarkastaa, notkuuko itse putki mitenkään. Tein puusta tuet, joiden päällä putkea on mukava käännellä pöydällä. Tukien paikkaa vaihtelemalla (päissä vs. keskellä), pitäisi vesivaa'alla nähdä kuinka suorana putki pysyy. Toinen tapa testata tätä on pistää laser tarkentimeen, ja tarkastaa, muuttuuko kollimointi kun pyöritän putkea (eli laser on ylhäällä, sivuilla tai alhaalla) vs. tuet päissä (odotus: ei paljon) tai keskellä (odotus: jos notkuu niin tässä sen pitäisi näkyä, kun suurimmat painot on päissä).

Tarkennin on mielestäni susi. Kun alan kääntää mitä tahansa tarkentimen kolmesta (tarkennuksen lukitus, jatkopalan lukitus, supistajan lukitus) lukitusruuvista, kollimointi muuttuu heti, kun ruuvit alkavat ottaa kiinni lukituspintaan, ja laserin paluusäde vaeltaa laserin (Baader Colli) hilalla jopa 3-4 mm. Ja jos avaan jonkun noista kahdesta jälkimmäisestä tarkentimen lukitusruuvista ja pyöritän laseria supistajassaan tarkentimessa, laser piirtää 2-3 mm ympyrää pääpeilillä. Kun vaihdan tarkentimen oman supistajan Baaderin ClickLock-supistajaan, jätän sen vähäsen auki, ja pyritän laseria siinä (tarkentimen lukitusruuvit kiinni), laser ei piirrä ympyrää pääpeilille.

Putki on nyt kasassa ja kollimoitu, mutta optinen linjaus ei vastaa putken symmetria-akselia. Illalla on luvattu kelejä, joten kokeilen tätä nyt taivaan alla ensin. Kollimointiin käytetty laser on sentään kunnossa, joten kyllä tulosten pitäisi olla vähän parempia kuin viimeksi.

Sitten vaan odottelemaan ClickLock-rengasta tuohon SteelTrack-tarkentimeen, jotta pääsen eroon tuosta vakiotarkentimesta.

Edit: Lisätty kuva tuista. Ei ne kauniit ole, mutta eipä ne sitä varten ole tehtykään... Vartissa jämäpuun paloista työstetyt.

[Pappis]

Jotain hyviä uutisia vaihteeksi tuon "Mantan" (MN190) osalta: Tähtitesti antoi molemmin puolin fokusta samanlaisen kuvion, eikä paljastanut mielestäni suuria virheitä optiikassa. Vaikka kollimointi on nyt laserin mukaan kohdillaan, niin linjaus on kuitenkin pois akselilta ja se näkyy lievänä epäsymmetriana kuvassa.

Koko kentän kuvassa linjauksen ero näkyy selvänä komana koko kuvakentän alalla. Sinänsä lokinpyrstöt ovat pienemmät kuin yllä pahimmillaan, mutta niitä on koko kuva-alalla ja ne osoittavat kaikki samaan suuntaan.

[Pappis]

Asiaa illan ja yön mietittyäni, tuohan meni nyt juuri niin kuin pitikin: Uhrasin pääpeilin suuntauksen putken akselille, ja kollimoin optiikan vinoon putken akseliin ja siten myös korjauslasin symmetria-akseliin nähden. Joten ihmekös tuo, että lokinpyrstöä on koko kuva-alalla ja ne kaikki osoittavat samaan suuntaan! Tähtitestin tulokset kuitenkin hymyilyttävät, edes jotakin on kunnossa.

[Pappis]

Tarkistin tänään erinäisiä asioita:
- Putki ei taipuile oman painonsa alla niin että siitä syntyisi yli 0,5 millin virhettä putken pituuden yli (mitattuna putken kyljestä, tuettuna päistä tai vain keskeltä).
- Taipuilu ei myöskään näy selvästi kollimoinnissa. Jos näkyy niin virhe on luokkaa max. 0,5 mm pääpeilillä ja max. 1,0 mm laserin paluusäteessä (eli paluusäteen kokoluokkaa).
- Apupeili on todellakin sekä korjauslasin että pitimensä keskellä (tarkkuus 0,5 mm), tosin pitimen akseli ei ole aivan apupeilin isoakselin suuntainen.

Sain lisäksi napattua mainion kuvan, joka demonstroi hyvin tuota vinossa olevaa optista linjausta. Laitoin putken seisomaan perä lattialle ja tasopeilin sen etupään päälle. Cheshire tarkentimeen ja liitteen kuva kännyllä reiän läpi. Etummaisena näkyy Cheshiren ristikko, sekä muutakin. Mielenkiintoisin on taaimpana: Pääpeilin heijastuma tasopeililtä, sekä perimmäisenä Cheshiren ristikon heijastuma, molemmat vinon optisen linjauksen takia sivussa optiselta akselilta. Eipä ole ihme, että komaa löytyy!