Artikkelijärjestelmä

Aloittaja jaava, 17.12.2007, 17:57:18

« edellinen - seuraava »

RJ

Niin, tarpeellisuus. Miksi keksiä pyörää uudestaan? Asiasta innostuneet voisivat joukolla aktivoitua kirjoittamaan ja ylläpitämään Wikipedian artikkeleita. Mitä enemmän siellä on kirjoittajia jatkuvasti aktiivisena, sitä laadukkaampaa ja hyvin keskitettyä materiaalia saadaan aikaiseksi.

Lainaus käyttäjältä: Weskuli - 18.12.2007, 16:17:59
Fiksumpi menettely (minusta) on "double-blind review", jossa kumpikaan ei tiedä toisestaan.

Vertaisarviointi kuuluu tieteelliseen julkaisemiseen :) En keksi mitä hyötyä siitä olisi harrastusartikkelien kanssa, koska tavoitteena tuskin on luoda uutta tietoa ja konsensusta. Artikkelien faktat voi ihan hyvin tarkastaa suoraan keskustelemalla.

jaava

#16
LainaaAsiasta innostuneet voisivat joukolla aktivoitua kirjoittamaan ja ylläpitämään Wikipedian artikkeleita. Mitä enemmän siellä on kirjoittajia jatkuvasti aktiivisena, sitä laadukkaampaa ja hyvin keskitettyä materiaalia saadaan aikaiseksi.

En tunne tuota Wikipedian käytäntöä, joten en kommentoi sitä (tutustun kuitenkin). Minusta artikkelijärjestelmän sivuston ei tarvitse sijaita Astronetin tai Ursan palvelimilla.
Jos miettisi jonkinlaista Astronetin vastaantulotasoa, niin ohessa ajatuksiani minimitasosta:

Vaihtoehto1:
Astronetti luo foorumiin "Artikkelit" osion (selventää statuksen), johon halukkaat lisäävät viestisäikeitään. Yksi säie per artikkeli (itse kirjoitettu, ei copyright ongelmia). Säikeen ensimmäisessä viestissä on linkki itse artikkeliin ja seuraavat viestit palautekeskustelua.

Vaihtoehto2:
Toivoisin Astronetiltä kuitenkin sen verran myötämielisyyttä asialle, että se lisäisi linkin pääsivulleen esimerkiksi otsakkeen "Tähtitiedettä muualla netissa" alle, oli sivusto missä tahansa. Tämä (linkitys) edellyttää sivuston olevan yhtenäinen kokonaisuus, jolla on yksi pääsivu (onnistuuko Wikipediassa), tai sitten hakemistoa josta artikkelit löytyy.
Jotta artikkeleista voitaisiin keskustella ja antaa palautetta kootusti yhdessä paikassa, tulisi kussakin artikkelissa olla linkki palautekeskusteluun (lukijan on voitava tarkistaa muiden näkemykset ja halutessaan liittää omansa). Voisiko tämä linkki osoittaa Astronetin foorumiin. Kenties nille varattaisiin jopa oma lokeronsa sinne.

Lainaavaarana on että kun into ja tietämättömyys yhdistyvät niin voi käydä kuin viimeisessä kosmologia thredin keskustelussa, ajaudutaan sivuraiteelle ja jäädään luuppiin.

Netissä tiedon taso on verrannollinen sivutyyppiin: Säteissä (chat) taso on alhaisin. Keskustelufoorumeilla ihmiset hieman jo harkitsevatkin ja jopa tarkistavat tietojaan. Omilla harrastesivuillaan ja itseään kunnioittavien tähtieteellisten harrastesivujen artikkelijärjestelmissä taso on korkeinta, joissa esityksistä mennään jo takuuseen kunnian ja omantunnon kautta ;D. Toki useimmilla sivuilla sanoudutaan irti kaikesta vastuusta.

LainaaJa mitä keskinkertaisuuteen tulee, niin yksi ihmiskunnan kauhuskenaarioita on että me todella olisimme kaiikki keskinkertaisia ja sen vuoksi kaikkinainen kehitys pysähtyisi.

Väite "ihmiskunta on keskinkertainen" on oxymoron, eikä tarkoita mitään.

JV

PS.
Kävin katsomassa tuon Wikipedian, mutta se ei oikein sovellu meidän tarkoituksiin. Jos jollakulla on ylimääräisiä haluja kirjoittaa, niin toki siellä saa tyydytettyä sitä puolta.
Sen sijaan Astronetin artikkelisivut voisi perustaa esimerkiksi näille:
- http://www.seedwiki.com/
- http://riters.com/Main_Page

PS 2
Perusasenne noihin artikkeleihin pitäisi olla jonkinlainen yhteisöllinen vastuu siitä, että ne edustavat käyttäjäkunnan parasta tietoa. Jonkunlaiseen konsensukseen artikkelin sisällöstä olisi päästävä, tai palautteeseen jäätävä huomautukset puutteista. Ja ääritilanteessa se poistettaisiin Astronetiltä.
If no Higgs particle exists, we have a revolution in our hands.

RJ

#17
Lainaus käyttäjältä: jaava - 19.12.2007, 08:31:28
Netissä tiedon taso on verrannollinen sivutyyppiin: Säteissä (chat) taso on alhaisin. Keskustelufoorumeilla ihmiset hieman jo harkitsevatkin ja jopa tarkistavat tietojaan. Omilla harrastesivuillaan ja itseään kunnioittavien tähtieteellisten harrastesivujen artikkelijärjestelmissä taso on korkeinta, joissa esityksistä mennään jo takuuseen kunnian ja omantunnon kautta ;D. Toki useimmilla sivuilla sanoudutaan irti kaikesta vastuusta.

Keskimäärin näin, mutta myös paljon poikkeuksia löytyy. Valtaojaa mukaillen: netti on täysin anarkinen yhteisö ja sieltä löytyvään tietoon pitää aina suhtautua varauksella. Myös todella asialliset sivustot voivat olla täynnä puuta ja heinää (esim. utele). Toisaalta myös chateissä on asiallista ja faktapitoista keskustelua eri aiheista, samaan tapaan kuin suorassa jutustelussa henkilöiden välillä voi olla.

Lainaa
Kävin katsomassa tuon Wikipedian, mutta se ei oikein sovellu meidän tarkoituksiin. Jos jollakulla on ylimääräisiä haluja kirjoittaa, niin toki siellä saa tyydytettyä sitä puolta.

Mitä oleellista wikipediasta puuttuu, tai mitä minkä takia se ei sovellu tähtiharrastusartikkeleille? Tässä vaikka esimerkkinä yleisartikkeli okulaareista:

http://en.wikipedia.org/wiki/Eyepiece

edit: ja tässä päätason sivu kategorialle astronomy: http://en.wikipedia.org/wiki/Category:Astronomy
edit2: eyepiece-artikkelin palautekeskustelu: http://en.wikipedia.org/wiki/Talk:Eyepiece

Lainaa
Perusasenne noihin artikkeleihin pitäisi olla jonkinlainen yhteisöllinen vastuu siitä, että ne edustavat käyttäjäkunnan parasta tietoa. Jonkunlaiseen konsensukseen artikkelin sisällöstä olisi päästävä, tai palautteeseen jäätävä huomautukset puutteista. Ja ääritilanteessa se poistettaisiin Astronetiltä.

Tiedon hyvyys on tässä aika suhteellinen käsite. Toinen haluaa lukea toisesta aiheesta ja toinen toisesta. Voiko edes olla olemassa yhteistä konsensusta siitä, mitä artikkelien pitäisi sisältää? Tai siitä, millä tyylillä artikkelit pitäisi kirjoittaa? Mielestäni faktat pitää olla kunnossa harrastusartikkelissa, ja loppu on kirjoittajasta kiinni.

jaava

LainaaMitä oleellista wikipediasta puuttuu, tai mitä minkä takia se ei sovellu tähtiharrastusartikkeleille?

Kun kirjoitin tuon, ajattelin meidän artikkelijärjestelmää yhtenäisenä sivustona.
Mitä katselin periaatteita Wikipediasta, niin artikkelit kuten "Syntan SkyWatcher 127 Mak rakenne ja mitat" ei oikein sovi sinne: Kovasti spesifinen aihe, lähellä mainostusta ja itse mitatut rakenneosat hieman kyseenalaista tietoa.
Aihe, putken yleisyyden vuoksi alottavilla ja pidemmälle ehtineiden keskuudessa, on mielenkiintoinen eikä siitä löydy netistä kovin kattavasti.

On varmasti aiheita jotka sopivat Wikipediaan hyvinkin yksittäisinä artikkeleina, mutta ei kokonaisena "Astonet Artikkelit" sivustona.

Poimittua Wikipedian ohjeesta:
Lainaa
Wikipedian käytäntöjä
- tietojen tulee olla tarkistettavissa
- Wikipedia ei ennusta tulevaisuutta

Wikipedia ei ole:
- Henkilökohtaisia esseitä, joissa kerrotaan vain sinun mielipiteesi käsiteltävästä asiasta. Wikipedian päämääränä on kerätä ja lisätä tietoa ja tietämystä, ei yksittäisten henkilöiden mielipiteitä.
- Mainostusta. Kaikilla on vapaus kirjoittaa itsestään tai hankkeista, joissa on vahvasti mukana. Kannattaa kuitenkin muistaa, että myös tällaisiin artikkeleihin pätevät samat säännöt kuin kaikkiin muihinkin sivuihin.

Wikipedia ei ole paikka kotisivullesi:
- Wikipedia ei ole WWW-hotellipalvelu. Sinulla ei ole lupaa pitää kotisivua tai blogia Wikipedian palvelimella. Jos haluat käyttää wiki-tekniikkaa, suosittelemme vierailua seuraavilla sivuilla: SeedWiki ja Riters.com.
- Wikipedia ei ole toisiopalvelin. Wikipediaan lisätty sisältö on tarkoitettu julkaistavaksi GNU FDL -lisenssillä ja artikkeleita voidaan muokata huomattavasti.

Wikipedia-artikkeli ei voi olla:
- Uutta tutkimusta. Wikipedian artikkeleissa ei esitellä uutta tutkimusta ja tietoa, vaan artikkelit perustuvat yleisesti hyväksyttyihin ja luotettaviin tietolähteisiin.
- Lakiteksti, lähdekoodi tai muu vastaava. Niille soveltuu Wikiaineisto.
- Uutinen, raportti tai reportaasi. Ajankohtaisista aiheista voi tietysti kirjoittaa artikkelin, ja tärkeimpiä niistä voi asettaa väliaikaisesti esille.
- Käyttöopas, käsi- tai oppikirja. Wikipediassa ei opasteta, kuinka asioita käytetään tai tehdään. Näitä varten on Wikikirjasto.

Wikipedian yhteisö ei ole...
- Demokraattinen kokeilu. Projektin pääasiallinen tapa löytää konsensus on keskustelu, ei äänestäminen. Vaikeissa tapauksissa voidaan turvautua äänestyksiin, mutta niihin tulee suhtautua varoen, eikä äänestysten tuloksia voida pitää velvoittavina.
- Byrokraattinen. Wikipedian säännöt on tarkoitettu noudatettaviksi ainoastaan siinä määrin kuin ne auttavat luomaan Wikipediasta paremman tietosanakirjan. Muotosääntöjen rikkominen ei itsessään ole syy ehdotuksen tai toimen hylkäämiselle, vaan tärkeintä on noudattaa sääntöjen henkeä.

JV
If no Higgs particle exists, we have a revolution in our hands.

jaava

LainaaTiedon hyvyys on tässä aika suhteellinen käsite. Toinen haluaa lukea toisesta aiheesta ja toinen toisesta. Voiko edes olla olemassa yhteistä konsensusta siitä, mitä artikkelien pitäisi sisältää? Tai siitä, millä tyylillä artikkelit pitäisi kirjoittaa? Mielestäni faktat pitää olla kunnossa harrastusartikkelissa, ja loppu on kirjoittajasta kiinni.

Ihmisen tiedon hyvyys on suhteellinen käsite. Sitä ollaan valmiit kuitenkin korjaamaan. Miksemme mekin. Tähtitiede_harrastajien_ sivustolla artikkeleille, tyylille, sujuvuudelle, "tosiasioille" on annettava jonkunlainen kohtuullinen laatuvaatimus. Me sen kuitenkin asetamme, mutta vain jos artikkelijärjestelmän haluamme ... tai ylläpito haluaa.

Toiveissaan itseään kunnioittavan tähtieteellisten harrastesivun artikkelijärjestelmän kirjailija ja asiantuntija,
JV


If no Higgs particle exists, we have a revolution in our hands.

RJ

Lainaus käyttäjältä: jaava - 19.12.2007, 13:38:27
Mitä katselin periaatteita Wikipediasta, niin artikkelit kuten "Syntan SkyWatcher 127 Mak rakenne ja mitat" ei oikein sovi sinne: Kovasti spesifinen aihe, lähellä mainostusta ja itse mitatut rakenneosat hieman kyseenalaista tietoa.
Aihe, putken yleisyyden vuoksi alottavilla ja pidemmälle ehtineiden keskuudessa, on mielenkiintoinen eikä siitä löydy netistä kovin kattavasti.

Kyllä, ihan totta.  Vaikka Wikipedia venyttääkin perinteisen tietosanakirjan käsitettä, tässä yritettäisiin mennä vähän liiankin pitkälle. DIY-kertomukset, tuote-esittelyt ja -kustomoinnit eivät sinne kuulu, muuten kuin yleisessä muodossa. Toisaalta, jos riittävän iso määrä harrastajia tekee samanlaisen projektin, alkaa se jo kuulua yleisen tietosanakirjan piiriin. Esimerkkinä vaikka klassinen Toucamin modaus :) (siitä ei tosin artikkelia vielä löydy, vink vink..)

weskuli

Lainaus käyttäjältä: Ricke - 19.12.2007, 12:35:13
Voiko edes olla olemassa yhteistä konsensusta siitä, mitä artikkelien pitäisi sisältää? Tai siitä, millä tyylillä artikkelit pitäisi kirjoittaa? Mielestäni faktat pitää olla kunnossa harrastusartikkelissa, ja loppu on kirjoittajasta kiinni.

Voisiko yrittää hakea mallia sanomalehdestä: On ensin uutinen ja sitten (sivun alakulmassa) on uutiskommentti. Ensimmäisessä on faktat, toisessa vähän subjektiivisempi näkemys.

Tosin kun noita on seurannut, niin vuosien mittaan ero tuntuu lehdissä hämärtyneen ja uutisen puolelle on tullut myös toimittajan omaa näkemystä...  :(

t. Vesa K.

jaava

#22
Minusta varsin passeli artikkelijärjestelmä Astronetille:

Astronetti luo foorumiin "Artikkelit" osion
- Jos artikkeleita tulee uusia yksi per kuukausi, niin ei ole syytä jakaa osiota aluksi enempää
- Ylläpito julkaisee artikkelisäännöt, esimerkiksi "Artikkelit" osion ensimmäisessä viestissä
- Astronetti ei tarjoa tilaa itse artikkelille

Säännöt
- Artikkeli on sujuvaa ja hyvää suomenkieltä, eikä se sisällä asiavirheitä. Minusta tyylin on syytä olla vapaa
- Artikkeli on itse kirjoitettu, eikä materiaalissa ole copyright ongelmia
- Artikkelissä on linkki sen palautesäikeeseen (Astronetti foorumin "Artikkelit" osioon)
- Yksi palautesäie per artikkeli
- Kun kirjoittaja poistaa artikkelin netistä, sen palautesäie poistetaan myös
- Ylläpito poistaa artikkelin palautesäikeen foorumista jos artikkeli ei ole "sopiva"

Artikkelin elinkaari
Artikkelin kirjoittaja:
- Tallettaa sääntöjen mukaisen artikkelin nettiin. Astronetti ei tätä tilaa tarjoa
- Avaa forumin "Artikkelit" osioon palautesäikeen artikkelille sen nimellä
- Liittää säikeen ensimmäiseen viestiin linkin itse artikkeliin
- Lisää artikkeliin tekemistään muutoksista viestin artikkelin palautesäikeeseen
- Poistaa/poistattaa palautesäikeen kun artikkelia ei ole enää netissä tai sitä ei halua enää julkaista Astronetissä

Astronettiin rekisteröityneet käyttäjät:
- Antavat palautetta artikkelin epäselvyyksistä, asiavirheistä, kirjoitusvirheistä. Kehuakin saa

Minkälaisia artikkelit ovat
- Syntan SkyWatcher 127 Mak rakenne ja mitat
- EQ 6 jalustan huolto
- Registax 6 käyttöohjeet
- Valon diffraktio ja sen mallintaminen ray tracing ohjelmassa
- Kirja-arvostelu THE THEORY OF OPTICS Paul Drude
- Katsaus alle 2000 Euron CCD-kameroiden ominaisuuksista 2007
- Syvän taivaan tähtikuvauksen perusteet

Mitä artikkelit eivät ole
- Uutisia tai vain vähän aikaa kiinnostusta herättäviä
- Aiheeltaan jotain muuta, kuin mistä Astronetin foorumissa keskustellaan

Hyödyt
- Kun kirjoittaja suostuu vertaiskritiikille, uskon tuloksenkin olevan laadultaan parempaa kuin missä tahansa kuukkelilla löydetyssä sivustossa
- Palautteen ansiosta artikkelin asu ja asiasisältö kehittyy
- Artikkelit on hyödyksi sekä uudelle harrastajalle että juuri aiheesta kiinnostuneelle konkarillekin
- Täältä saattaa löytyä uusia kirjoittajia lehteen
- Lehti saattaisi olla kiinnostunut julkaisemaan osan materiaalista

JV

Edit Lisätty Mitä artikkelit ovat ja mitä ne eivät ole
If no Higgs particle exists, we have a revolution in our hands.

Poro

Wiki on kyllä hyvä tiede matskulle ja muulle faktalle, mutta olisihan se hyvä saada oma osio artikkeleille tai linkki osio kotisivuille joilla on jotain perus hyödyllistä tietoa kuten esimerkiksi iris ja registax ohjelmien käyttöohjeet tai eq6 jalustan kuvitettu huolto. Nämä kun eivät sovellu niinkään wikiin.
Asuminen maapallolla on kallista, mutta sisältyyhän siihen matka auringon ympäri.
S-W Star Adventurer, Nikon D750, Celestron telephoto SCT 750 mm f/6, samyang 135 f/2, sigma 24 mm f/1.4
Juha Raitio

jaava

*Odotta kieli pitkällä artikkelit osiota*
If no Higgs particle exists, we have a revolution in our hands.

jaava

Esimerkki selittää parhaiten mitä on mielessä. Kyhäsin tuollaisen artikkelin (MCT-kollimoinnista) ja pistin verkkoon. Olen yrittänyt tuoda noita ajatuksia siinä esiin, mitä viesteissäni olen kuvaillut sanallisesti.

Tämä voisi vastata Artikkelit-osion yhtä aloitusviestiä, josta siis tarvitaan linkki itse artikkeliin (ja aiheen olisi syytä oikeassa tilanteessa vastata artikkelin otsikkoa):
http://personal.inet.fi/tiede/tahti/makkollimointi/index.htm

Itse artikkeli on vielä tynkä, joka tarvii kovasti korjauksia. Ei puututa kuitenkaan niihin tässä keskustelusäikeessä. Artikkeli toimii vaan esimerkkinä.

JV
If no Higgs particle exists, we have a revolution in our hands.

jaava

Kun tuli ongelmia sivun näkymisestä eri selaimilla, niin muutin tyylitiedoston omatekemästä vapaasti saatavaksi, joka näkyy näyttävän oikein ainakin IE6.0, 7.0 sekä Firefox 2.0 selaimilla.

Samalla hieman stilisoin tekstiä ja muutin versionkin 1.1:ksi.

Kysymyksiä:
- Miten Astronetti suhtautuu tänne osoittaviin linkkeihin. Onko parasta kysyä lupa jokaisen artikkelin kohdalla?
- Jos tuosta Artikkeli-osiosta mitään tulee, niin millä lisenssillä kirjoituksia pitäisi julkaista (pistin enemmänkin esimerkin vuoksi tekemääni Creative Commonsin (footerissa).
- Vastuu, pistin esimerkiksi lausekkeen jonka löysin jostain Wikistä.

JV

If no Higgs particle exists, we have a revolution in our hands.

jaava

Kun energiaa riittää, pistin artikkeliin hieman lisää informaatiota ja muutenkin muokkailin.

Siinä alkaa jo olla melkoisesti tavaraa, ja paras kollimointiohje Maksutoveille mitä minä olen missään nähnyt.

JV

PS. Joko sen saa kohta Artikkeli-osioon?  ;D
If no Higgs particle exists, we have a revolution in our hands.

MarkoM

Artikkeli-alakategorian koeaika päättyi muutama päivä sitten, ja koska sille ei kyseisenä aikana ilmaantunut riittävästi käyttöä, on moderaattoreiden välisessä keskustelussa todettu, ettei ko. aiheelle ole tarvetta ja kategoria on poistettu.

Kategoriassa ollut Maksutovin kollimointi on siirretty Katadioptriset kaukoputket -kategorian alaisuuteen (minkä lisäksi se on yhdistetty aikaisemmin aloitettuun samannimiseen aiheeseen). Jatkossakin artikkeliluonteiset kirjoitelmat tai linkit niihin voidaan sijoittaa sopivan aihepiirin alaisuuteen.
Marko Myllyniemi
"Koskenkorvan kivennäisvesi on valmistettu kirkkaasta, vähänatriumisesta lähdevedestä, siksi sen maku on niin päähännousevan raikas. Maista Koskenkorvan kivennäisvettä. Tulet hyvälle tuulelle!"
astro.kuvat.fi
Kuvagalleria
Lakeuden Ursa ry