C/2019 Y4 (Atlas)

Aloittaja Timpe, 19.03.2020, 21:18:37

« edellinen - seuraava »

einari

Kuvasin taas viime yönä Espanjan 100mm-linssiputkella.
2 palaa näkyy selvästi tässä negatiivikuvassa.
Lisäinfot Taivaanvahdissa.

___
Tapio

Ransu

Minäkin pääsin taas eilen kokeilemaan tätä. Kolme palaa tuossa ainakin on ja todennäköisesti neljä, joista viimeinen on erittäin heikosti erottuva.
Käytännässä sitä ei oikein erota tästä pääkuvasta.



Kokeilin astroartilla saada sitä väripaletilla ja 3d topografialla näkyviin. 3D antaa näistä selkeimmän tuloksen.



Rauno Päivinen
Imatra
C14, Meade10" LX200 OTA,Tal100RS, Vixen 81SD, EQ8.
http://pellervo-observatory.blogspot.com/

Esko Lyytinen

On aika pessimistisiä kirkkausarvioita nyt.
Minun tulkintani komeetasta on seuraavan lainen.
Siinä on selvästi jäljellä (pää)ydin, kuten mm Ransun kuva edellä näyttää.
Ja ne muut "ytimet" mielestäni ovat "pelkkiä" pölykasaumia ehkä ilman omaa ydintään ollenkaan.

Arvelen, että siinä tapahtui voimakas pölypurkaus tai useampi, mitkä ensin nostivat sen kirkkauden selvästi
aiempia arvioita korkeammalle. (Pölyn siirtyminen riittävästi sätilypaineen vaikutuksesta erilleen vaati jonkin verran aikaa).
Tähän viittaisi se, että niissä muissa ei juuri näy ydintä "kärjessä"; ja se että ne
leviävät pölypyrstön suntaan (säteilypaine). Ainakin jostain aiemmasta hajoamisesta on mielessä Hubble-kuvaa, missä ovat levinneet aika lailla satunnaisiin suuntiin eikä niinkään pölypyrstön suntaan.
Arvelen, että alkaisi se ydin taas kirkastumaan likimain "normaalin" komeetan tavoin
joskin siis alempana kuin miltä näytti ennen tätä episodia.

Voin toki olla väärässä.

Tästä komeetasta minua kiinnostaa paitsi että tulisi ehkä hieno, niin sen tarkka rata.
Nimittäin sehän on likimain samalla radalla kuin oli vuoden 1844 suuri komeetta. Ja sen verran on jo selvinnyt,
että hajoaminen tapahtui jokseenkin varmasti juuri edellisellä käynnillä aurinkokunnan sisäosissa.
Tällöin laskemalla planeetta häiriöt kummallakin (sovitettuna täsmälleen samalle ajankohdalle (vaikkei se olisi juuri se oikea (eikä olekaan). Ne planeettahäiriöt piti jo laskea kun varmisti että samasta hajoamisesta.
edellisellä käynnillä)).JOS hajoaminen tuolloin tapahtui varsin lähellä periheliä, niin planettahäiriöt ("korjattuina pois") niillä pitäisi olla ollut (melko tarkkaan) sama perihelietäisyys ja sama ratataso. Se mitä on eroa voi hyvinkin olla Planeet IX:n vaikutusta.
Ja koska näiden rata ulottuu liki 600 AU:n päähän niin ovat herkkiä oletetun planeetan häiriöille.
Ja kun toisen rata ulottui vähän kauemmaksi ja tuli takaisin n 176 vuotta myöhemmin (eli välinen etäisyys kasvoi aika voimakkaastikin aphelien jälkeen) niin oletetut häiriöt tuntemattomasta planeetasta olivat erilaisia.
Aiempi komeettapari joka sopi hommaan on Kreuz-pari 1882 ja 1965 (Ikeya-Seki). Mutta niiden radat ulottuva "vain" vajaa 200 AU:n päähän. Minun ensimmäinen julkaistu "research-paper" vuodelta 1995 käsitteli juuri ko pari tässä mielessä.
Toiveunien tautalla oli, että jospa vielä (elinaikanani) tulisi uusi suuri Kreuz-komeetta samasta hajoamisesta (se hajomeinen lultavasti vuodelta 1106), niin jatkaisin tutkimusta ja se varmistaisi niissä esiintyvän ( n 3 sigman) "signaalin" ja vahvistaisi taikka sitten kumoaisi. Tulikin suurena yllätyksenä ko asian kannalta vielä parempaa eli tämä pari.
On nyt vanhuuskaranteenissa antanut osin muuta ajateltavaa kuin raskaat ajatukset ko tilanteista eri puolilla maailmaa.
Sinällään, yksi tällainen komettapari voi käytännössä antaa kaksi parametria, jotka ehkä riittävän herkkiä oletetulle
Planeetta IX:lle (jos on sitä luokkaa massaltaan ja etäisyydeltään) kuin Brown & Batygin mallissa on.
Yhteensä siis saisi 4 parametria ja rataan vaadittaisiin 6 ja massa seitsemäs. Mutta jos alustavat arviot
"signaaleista" pitävät suunnilleen paikkansa niin olisi näillä aika paljon sanottavaa ko mallista.

Eli näin pitkin pohjustuksin sanon että haluaisin, että tuo "hajoaminen" ei juuri sotkisi tämän mahdollisimman tarkkaa
radanmääritystä. Kyllä se jo nykyisellään on jo merkittävää tarkkuutta, mutta aika paljon eroavat MPEC:n ja JPL:n
radat, kun JPL-mallissa on mukana ei-gravitaatioparametrit. Voi olla (toiveissa) että ei-gravitaatioiset
nykytasoltaan melkein häviäisivät kun toivon mukaan taas ruvettaisiin saamaan häiriöttömämpiä mittauksia "ytimestä". ) Ei-gravitaatioparametrit tässä vaiheessa lienevät aika epäluotettavia ja jos virheellisiä niin sotkevat muitaki elementtejä.)

Se minun julkaisuni vuodelta 1995 voi olla vaikea saada luettavaksi kirjastoista, mutta mahdollisesti halukkaat saavat
pyytämällä minulta (kännykameralla) skannatut sivut. Ymmärtäminen vaatinee jonkin verran taivaanmekaniikan tuntemusta  (tai perehtymistä siihen nyttemmin).

einari

___
Tapio

VeikkoM

Komeetan kirkkaushavainnot näyttävät tällä hetkellä siltä, että

- kirkkauskäyrässä tapahtui kulmakertoimen muutos noin 10.-15.3. tienoilla
- kirkkaimmillaan oli 25.-26.3. tienoilla noin 8,0 mag
- kirkkaus vajosi välillä 31.3.-9.4. noin yhden magnitudin
- 9.4. lähtien magnitudiarvot ovat pysytelleet samoissa, joillakin havaitsijoilla ehkäjopa magnitudin kymmenyksen parin nousua (menee kyllä virherajoihin)

Ainakaan mitään voimakasta romahdusta ei ole sattunut, kuten viime päivinä esimerkkinä käyttämässäni komeetassa C/1999 S4 (LINEAR), joka hajosi perihelissään kesällä 2000 (juuri Cygnus 2000 -tapahtuman jälkeen).  Silloin magnitudi vajosi 4 mag viikossa ja sen jälkeen hiipui näkymättömiin.

Katsotaan nyt, miten tälle komeetalle käy.  Väittäisin, kohteena tämän vähintään yhtä mielenkiintoinen kuin mitä alunperin luvattiin.  Nyt vain kiinnostuksen kohde on, mitä pyrstötähdelle tapahtuu.

Kuvatkaa ja seuratkaa.



Veikko Mäkelä
Kuu ja planeetat, Asteroidit ja komeetat, Tieteellinen yhteistyö, Tietotekniikka sekä Kerho ja yhdistystoiminta -harrastusryhmät

Esko Lyytinen


https://spaceweathergallery.com/indiv_upload.php?upload_id=161345

Tämän tuoreemman pään kuvan kuitenkin tulkitsisin niin että olisi ehkä kaksi oikeaa ydintä, eli ehkä hajosi kahtia ja siitä runsaasti myös pylykasaumia ?
Vastaavaan ehkä viitasi myös jotkut aiemmat kuvat kuten tässä ketjussa Ransun ja ehkä Einarinkin kuvat.

Ransu

Tässä minun viimeisin kuva 16.4.2020 illalta. Kyllä tuo ytimen kaksijakoisuus näkyy ja jotain kirkastumia on myös tuolla hännässä.

Rauno Päivinen
Imatra
C14, Meade10" LX200 OTA,Tal100RS, Vixen 81SD, EQ8.
http://pellervo-observatory.blogspot.com/

HapaK

C/2019 Y4 (ATLAS) 16.4.2020. Ensi viikolla toivottavasti nähdään Hubblen ottamat kuvat tästä komeetasta. http://www.stsci.edu/cgi-bin/get-proposal-info?id=16111&observatory=HST&fbclid=IwAR3kyj-3Vkkwh3ZHBqkWe89Nhd6RgJSTsXUkYpjMjjFXTh_UpZEFgFvlp-o

- Harri

Esko Lyytinen

#53

Esko Lyytinen

Näköjään pääsee previewit katsomaan täältä sivulta Dataset kolumnista viisi kuvaa.
http://archive.stsci.edu/hst/search.php?sci_pep_id=16111&sci_obset_id=11&sci_aec=%&action=Search&outputformat=HTML_Table&max_records=100

Lähekkäisiä ytimiä erottuu ainakin neljä kappaletta.
EDIT: Ja erottunee vielä ainakin kaksi muuta heikompaa.

Esko Lyytinen

Melkoisesti näyttää tilanne muuttuneen kolmessa vuorokaudessa.
Nyt näyttäisi olevan jäljellä vain yksi pääkappaleelta vaikuttava ja muut selvästi himmeämpiä.
http://archive.stsci.edu/hst/search.php?sci_pep_id=16111&sci_obset_id=12&sci_aec=%&action=Search&outputformat=HTML_Table&max_records=100

einari

Kävin hakemassa MAST-portaalista tuoreemmat fitsit ja pinosin niistä kuvan.
Aika pieniksi on menneet nuo muut kappaleet.

___
Tapio

einari

Tähtikarttaohjelmatkin noteeraa komeetan hajonneen neljään osaan - on 4 eri designaatiota.
___
Tapio

Esko Lyytinen

Niihin ei voine yksittäisinä tässä vaiheessa juuri luottaa.. Ovat yksittäin sen verran lyhyistä pätkistä elementit määritty, että aika epärealistisiakin ovat osittain toisiinsa verraten. Vastaisi jopa liki 1 km/s hajoamisnopeuksia. Ja arvelen että samoja ei osin enää tunnistettaisikaan. Mutta saapa nähdä miten kehittyy.

VeikkoM

COBS-havaintojen perusteella komeetan kirkkaus tuntuisi nyt pysyneen jo yli kaksi viikkoa melko vakaana tuossa hiukan alle 9 magnitudissa.   Valokäyrästä saattasii olla aavistettavissa pientä laskua, mutta joidenkin yksittäisten havaitsijoiden mittauksissa kirkkaus ei ole juuri muuttunut.    https://www.cobs.si/analysis

Minor Planet Centerin elementit tosiaan tunnistavat tällä hetkellä pääkappaleen C/2019 Y4 ohella neljä muutama komponettia C/2019 Y4-A, C/2019 Y4-B, C/2019 Y4-C ja C/2019 Y4-D.   Varmaan osa näistä jäänee väliaikaisiksi.

Yllättäen tällä hetkellä C/2019 Y4 on vasta neljänneksi kirkkain komeetta:
    C/2020 F8 (SWAN)  7,0 .. 7,5 mag
    C/2019 Y1 (ATLAS)  7,5 .. 8,5 mag
    C/2017 T2 (PANSTARRS)   8,0 .. 9,0 mag
    C/2019 Y1 (ATLAS)  9,0 .. 10,0 mag
    C/2019 U6 (LEMMON)  9,5 .. 10,0 mag



Veikko Mäkelä
Kuu ja planeetat, Asteroidit ja komeetat, Tieteellinen yhteistyö, Tietotekniikka sekä Kerho ja yhdistystoiminta -harrastusryhmät