Nopea newton (f5) ja 2" laajis oku, ongelmiako?

[torneol]

Jos okun sivuilla sanotaan seuraavaa, niin mitä haittaa / hyötyä siitä on visuaalihavaitsijalle:

The TSWA38 is a powerful overview eyepiece for all telescopes with focal ratio f/6.5 or slower. It is particularly suitable for Cassegrains, SC, Maksutovs and, of course, refractors. In the sky, the TSWA38 offers maximium true field of view which can be achieved with 2" eyepieces.

Kuvitellaan, että putki olis 200 / 1000 newton, johon 2" okut käy. Putki "nopeampi" kuin suositus, siitä seuraa, että... Mitä?

[Denniina]

Värivirheitä saattanee esiintyä ja näkökenttä epätasainen. Nopeat kaukoputket, kuten f5 ovat aika vaativia okulaarien suhteen ja ainakin teoriassa hyötyisivät kalliista okulaareista. Pitää kyllä mainita, että minulla (ja parilla muulla henkilöllä) oli keväällä mahdollisuus vilkaista "8 f/5 dobsonin läpi nimenomaan verraten noin tuhannen euron televueta ja satasen baader hyperionia. Pari minuuttia koitin etsiä eroavaisuuksia ja erot olivat aika hitsin pieniä... Mitä tulee hitaisiin kaukoputkiin, kuten SCT-putket, jotka ovat tyypillisesti luokkaa f/10, niin niihin kelpaa halvemmatkin erinomaisesti.

[Aksu]

Ennenkaikkea astigmaattisuutta kuva-alan laidoilla. Tämä näkyy siten että tähdet eivät ole enää pisteitä vaan viiruja - joko keskustaa kiertäviä tangentiaalisia viiruja tai keskustaa kohti osoittavia säteittäisiä viiruja, riippuen kentän kaarevuuden suunnasta. Newtonissa tavallisempia ovat kenttää kiertävät tangentiaaliset viirut. Siinäkin polttotason toisella puolella tähdet muuttuvat säteittäisiksi viiruiksi, jos okulaarin astigmaattisuutta ei ole korjattu.

Kun okulaarin astigmaattisuus yhdistetään nopeahkon Newtonin omaan komavirheeseen (jota f/5:ssä on aika tavalla, ellei käytössä ole komakorjainta), on lopputuloksena ”lokkeja”, ja lokkien ”siipien” koko kasvaa mitä kauemmas kuvan keskeltä mennään. Komakorjaimen käyttö eliminoi toki tähtien lintumaisuuden, mutta ei okulaarin astigmaattisuutta, eli tähtien viirumaisuutta. Samoin luonnostaan komavapaissa mutta nopeissa putkityypeissä (esim. nopeat linssiputket), astigmaattisuus näkyy tähtien venymisenä viiruiksi, vaikka leveäsiipisiä lokkeja ei tarvitsekaan katsella. Nopea komakorjaamaton Newton on siis ehkä kuitenkin huonoin mahdollinen kaveri tuollaiselle okulaarilla, koska koma ja astigmaattisuus voimistavat toistensa näkyvyyttä.

On olemassa laajakulmaisia okulaareja joissa astigmaattisuus on korjattu erittäin hyvin myös erittäin nopeille aukkosuhteille (jopa f/3-4), ja jotka tietenkin toimivat erittäin hyvin sitten myös hitaammissa putkissa. Niiden merkittävin haittapuoli on hinta, ja usein (mutta ei aina) ne ovat myös isompia ja painavampia, koska tarvitsevat useamman linssielementin kuvan korjaukseen. Toisaalta koko, paino ja elementtien lkm eivät itsessään vielä ole tae hyvästä kentän korjauksesta.

[Aksu]

Toinen seikka mitä seuraa minkä tahansa 38 mm okulaarin laittamisesta f/5 putkeen on 7.6 mm lähtöpupilli. Mitä vanhempi havaitsija, sitä epätodennäköisempää (joskaan ei mahdotonta) että pimeään adaptoituneenkaan silmän pupilli laajenisi ihan noin isoksi. Jos oma pupilli on pienempi, menee putken valoa ”hukkaan” (ts. putken tehollinen apertuuri pienenee pupillien suhteessa). Lisäksi Newtonissa apupeilin varjon osuus alkaa kasvaa ja saattaa tulla näkyväksi kuva-alan keskellä. Yleensä sitä ei tosin tällaisessakaan tilanteessa huomaa, jos katsoo vain tähtiä/DSO-kohteita. Päiväsaikaan tai esim. Kuuta katsoessa taas ilmiötä ei voi olla huomaamatta, koska silmän pupilli pienenee kirkkaassa valossa, ja apupeilin varjo saattaa tällaisella lähtöpupillilla kasvaa jopa isommaksi kuin silmän pupilli.

[Aksu]

Värivirheitä saattanee esiintyä ja näkökenttä epätasainen. Nopeat kaukoputket, kuten f5 ovat aika vaativia okulaarien suhteen ja ainakin teoriassa hyötyisivät kalliista okulaareista. Pitää kyllä mainita, että minulla (ja parilla muulla henkilöllä) oli keväällä mahdollisuus vilkaista "8 f/5 dobsonin läpi nimenomaan verraten noin tuhannen euron televueta ja satasen baader hyperionia. Pari minuuttia koitin etsiä eroavaisuuksia ja erot olivat aika hitsin pieniä... Mitä tulee hitaisiin kaukoputkiin, kuten SCT-putket, jotka ovat tyypillisesti luokkaa f/10, niin niihin kelpaa halvemmatkin erinomaisesti.

Öö, mikään Tele Vue ei maksa tuhatta euroa (onneksi!). 21 mm Ethos pääsee lähelle (820€). 31 mm Nagler on 640€. Yhtä kaikki, oli kyseessä Ethos tai Nagler, niin 100 tai 82 asteen okulaarin vertailu 68 asteen Hyperioniin on vaikeaa, erityisesti f/5 Newtonissa, koska potentiaalisia virhelähteitä on useampia:

- Jos Newtonissa ei ollut komakorjainta, on kuvan merkittävin aberraatio joka tapauksessa putkesta johtuva koma, joka peittää useimmat okulaarien virheet alleen (joskin voi kombinoitua sangen ikävästi astigmaattisuuden kanssa kuten yllä kuvattu). Ethos (100 astetta) kärsii eniten, Nagler (82 astetta) toiseksi eniten ja Hyperion (68 astetta) vähiten, koska koma lisääntyy lineaarisesti kuva-alan astekulman kasvaessa. Ja tämä ei siis ole okulaarin vaan putken vika.
- Oli komakorjain käytössä tahi ei, jos haluaa verrata kentän korjausta okulaarien välillä, pitäisi verrata tähtien muotoa Ethosissa ja Naglerissa n. 34 asteen päässä keskustasta tähtiin Hyperionin kuvakentän laidalla. Hankalaa...
- Jos/kun kyseessä olivat pitkäpolttoväliset okulaarit ja siten luultavasti kohtalaisen suuri lähtöpupilli, alkaa havaitsijan silmän oma astigmatismi aiheuttamaan helposti virhettä tähtien muotoihin, ellei astigmaattisuutta korjata silmälaseilla tms. Tästä saattaa seurata sama ongelma kuin Newtonin komasta: okulaareista riippumaton (mutta potentiaalisesti korjattavissa oleva) optinen virhe muodostuu voimakkaammaksi kuin okulaarien väliset erot, joita voi siksi olla vaikea havaita.

Helpoiten erot kalliimpien ja halvempien laajakulmaokulaarien välillä näkee nimenomaan kentän laidoilla, ja mitä nopeampi putki (jonka omat aberraatiot on mielellään korjattu ensin), sitä selvemmät erot. Eikä niiden erojen havaitseminen mitään salatiedettä tai hörhöily-elitismiä ole; kun kerran hoksaa miten ero näkyy, ei sitä oikein voi olla enää näkemättä (huonompi homma kukkaron kannalta...).

[Denniina]

Öö, mikään Tele Vue ei maksa tuhatta euroa (onneksi!). 21 mm Ethos pääsee lähelle (820€). 31 mm Nagler on 640€. Yhtä kaikki, oli kyseessä Ethos tai Nagler, niin 100 tai 82 asteen okulaarin vertailu 68 asteen Hyperioniin on vaikeaa, erityisesti f/5 Newtonissa, koska potentiaalisia virhelähteitä on useampia:

- Jos Newtonissa ei ollut komakorjainta, on kuvan merkittävin aberraatio joka tapauksessa putkesta johtuva koma, joka peittää useimmat okulaarien virheet alleen (joskin voi kombinoitua sangen ikävästi astigmaattisuuden kanssa kuten yllä kuvattu). Ethos (100 astetta) kärsii eniten, Nagler (82 astetta) toiseksi eniten ja Hyperion (68 astetta) vähiten, koska koma lisääntyy lineaarisesti kuva-alan astekulman kasvaessa. Ja tämä ei siis ole okulaarin vaan putken vika.
- Oli komakorjain käytössä tahi ei, jos haluaa verrata kentän korjausta okulaarien välillä, pitäisi verrata tähtien muotoa Ethosissa ja Naglerissa n. 34 asteen päässä keskustasta tähtiin Hyperionin kuvakentän laidalla. Hankalaa...
- Jos/kun kyseessä olivat pitkäpolttoväliset okulaarit ja siten luultavasti kohtalaisen suuri lähtöpupilli, alkaa havaitsijan silmän oma astigmatismi aiheuttamaan helposti virhettä tähtien muotoihin, ellei astigmaattisuutta korjata silmälaseilla tms. Tästä saattaa seurata sama ongelma kuin Newtonin komasta: okulaareista riippumaton (mutta potentiaalisesti korjattavissa oleva) optinen virhe muodostuu voimakkaammaksi kuin okulaarien väliset erot, joita voi siksi olla vaikea havaita.

Helpoiten erot kalliimpien ja halvempien laajakulmaokulaarien välillä näkee nimenomaan kentän laidoilla, ja mitä nopeampi putki (jonka omat aberraatiot on mielellään korjattu ensin), sitä selvemmät erot. Eikä niiden erojen havaitseminen mitään salatiedettä tai hörhöily-elitismiä ole; kun kerran hoksaa miten ero näkyy, ei sitä oikein voi olla enää näkemättä (huonompi homma kukkaron kannalta...).

Kyseessä ei ollutkaan oma hinta-arvioni, vaan lainasin okulaarin omistajan (sinun?) omia sanoja kysymykseen "Paljonko tuo sitten maksoi?" Vastauksen muistan kuin eilisen: "Lähemmäs tonnin."

[torneol]

Summa summarun, ei siis kannata moista okua f5 newtoniin hankkia.

[torneol]

...oli keväällä mahdollisuus vilkaista "8 f/5 dobsonin läpi nimenomaan verraten noin tuhannen euron televueta ja satasen baader hyperionia. Pari minuuttia koitin etsiä eroavaisuuksia ja erot olivat aika hitsin pieniä...

Eli SW 200 / 1000 käy laajojen tähtijoukkojen ja kuun katsomiseen esim. joku 35-38 mm oku, mutta taitaa mennä 2" sovitteelle? Ei sinänsä haittaa muuta kuin lompakkoa . Toki olisi kiva, jos jollakin olisi vaikka pääkaupunkiseudulla mahdollista antaa kokeiltavaksi, niin ei tarttisi sokkona ostella...

[Aksu]

Kyseessä ei ollutkaan oma hinta-arvioni, vaan lainasin okulaarin omistajan (sinun?) omia sanoja kysymykseen "Paljonko tuo sitten maksoi?" Vastauksen muistan kuin eilisen: "Lähemmäs tonnin."

Ei kyllä mitään mielikuvaa tuollaiseen testiin osallistumisesta. Toisaalta tässä iässä aika harvan asian enää muistaa "kuin eilisen" (ei aina edes sitä eilistä) joten paha mennä vannomaan  Ei mulla kyllä ole yhtään noin kallista okuakaan 

[Aksu]

Eli SW 200 / 1000 käy laajojen tähtijoukkojen ja kuun katsomiseen esim. joku 35-38 mm oku, mutta taitaa mennä 2" sovitteelle? Ei sinänsä haittaa muuta kuin lompakkoa . Toki olisi kiva, jos jollakin olisi vaikka pääkaupunkiseudulla mahdollista antaa kokeiltavaksi, niin ei tarttisi sokkona ostella...

No nimenomaan kuun katsomiseen noin pitkäpolttovälinen on f/5 Newtonille todella huono vaihtoehto lähtöpupillin koon ja apupeilin varjon näkyvyyden takia, ks. yllä. Laajakulmaisimmaksi tähtijoukko/DSO-okulaariksi sopii toki, mutta hiukan lyhytpolttovälisempi voi siinäkin roolissa olla käyttökelpoisempi, ellei havaitse tosi pimeiden taivaiden alla (iso lähtöpupilli = vaalea taustataivas).

[torneol]

No niin, kiitoksia. Tämän takia pitäisi olla joku kaveri samaan aikaan mukana, jolla on kassillinen okuja, että voisi kokeilla. Pitänee varata aikaa miitinkiä varten, kun putki saapuu viikon / kahden sisään.

[Aksu]

No niin, kiitoksia. Tämän takia pitäisi olla joku kaveri samaan aikaan mukana, jolla on kassillinen okuja, että voisi kokeilla. Pitänee varata aikaa miitinkiä varten, kun putki saapuu viikon / kahden sisään.

No mitäs okulaareja sinulla jo on tai putken kanssa kenties tulossa? Helpompi antaa neuvoja jos tietää mitkä tarpeet kriittisimmät.

Jos pk-seudulla asut ja haluat niin varmaan joskus onnistuu havaintotreffit jonnekin lähiseudun pimeään paikkaan ja voin ottaa "okulaarikassin" mukaan niin pääset kokeilemaan käytännössä eri polttovälejä väliltä 2.25 - 41 mm ja erisuuruisia näkökenttiä (44, 52, 68, 72 ja 82 astetta).

[Aksu]

Jos haluaa pitää kustannukset järkevinä, mutta samalla valita sellaiset okulaarit että toimivat hyvinä yleisokulaareina f/5-putkessakin, kohdistaisin  katseeni johonkin näistä nykyisin helposti saatavilla olevista sarjoista, budjetista ja mieltymyksistä riippuen:

1) ES 62^o (https://www.firstlightoptics.com/explore-scientific-eyepieces/explore-scientific-62-series-ler-eyepieces.html):
- 5.5-40mm (84-170€)

2) ES 68^o (https://www.firstlightoptics.com/explore-scientific-eyepieces/explore-scientific-68-degree-series-eyepieces.html):
- 16-40mm (122-282€)

3) ES 82^o (https://www.firstlightoptics.com/explore-scientific-eyepieces/explore-scientific-82-degree-series-eyepieces.html):
- 4.7-30mm (131-301€)

4) APM UFF (60-70^o) (https://www.apm-telescopes.de/en/eyepieces/58-74-wide-angle/apm-ultra-flat-eyepieces.html):
- 10-30mm (89-199€)

ES on perinteinen klooniokujen klassikko, joka tarjoaa 95% Televuen laadusta puolella hinnalla. Vähän isompia ja painavampia ne tuppaa ne olemaan kuin TV:n vastaavat.

APM:n UFF on aika uusi sarja jota en ole itse päässyt kokeilemaan, mutta erittäin hyviä arvosteluja saanut, ja ilmeisesti laatuunsa nähden todella edullinen. Varsinkin 30mm UFF:ää on suitsutettu, ja sopisi polttoväliltään erinomaisesti f/5:n pisimmäksi okuksi (6 mm lähtöpupilli).

Jos haluaa todella virtaviivaistaa setin ja pysyä 1.25" koossa niin sitten Baaderin Hyperion Zoom 8-24 + Barlow ja sille vielä laajakulmakaveriksi 24 mm:n ES68 tai APM UFF.

[torneol]

Nyt tulee Akilta hyvää vinkkiä ovista ja ikkunoista. Kiitos!

Ymmärrykseni mukaan putken kylkiäisenä tulee vakio 10 mm ja 25 mm oku sekä 2x barlow. Oma tämän hetken ajatus on kuikuilla kuuta ja jotain tähtijoukkoja, kuten M45. Osin yksin, osin näyttää lapsille.

Kun taidot kehittyy, niin voihan sitä jotain DS osastoa myös etsiä okulaarin täytteeksi.

Perehdyn noihin ehdottamiisi okuihin ja etenkin siihen tarjoukseen, että joskus on mahdollista kokeilla sortimenttia ennen hankintaa.

[Mikko_L]

Myös kannattaa seurata Myydään-palstaa, siellä liikkuu ihan usein laadukkaita okulaareja 1/2 - 2/3 hintaan uusista samanlaisista, ja käytetyssä on sekin etu että sen saa eteenpäin hankintahinnalla jos ei tykkää.

Pitkäpolttoväliset okulaarit voivat olla tarpeen esim. ison SCT-putken (f/10) omistajalle mutta f/5 putkessa niille ei niinkään ole tarvetta minunkaan mielestäni mm. seuraavista syistä:

-Jos et asu ihan pimeällä maaseudulla niin taustataivas tulee hyvin vaaleaksi.
-Näkökenttä on kyllä laaja mutta sitä vaativia DS-kohteita on todella vähän (Andromeda, Pohjois-Amerikka- ja Harsosumu, muutama laaja avonainen joukko tulee mieleen). 1000mm polttoväli ei kuitenkaan ole läheskään pisimmästä päästä.  Enimmäkseen käytän DS-kohteiden hakemiseen 24mm okulaaria ja vaihdan samantien 14mm tai 8.8mm okulaareihin, planetaaristen sumujen kanssa vielä barlowikin eteen.
-Tämä ei välttämättä koske sinua, mutta ainakin minulla oma optiikkani = silmien sarveiskalvot saavat aikaa melkoista hajataittoa yli 5mm lähtöpupilleilla ja kuva on väistämättä suttua.  Pisin okulaarini (ja ainoa 2" kokoinen) on 31mm eikä sitä tule tämän takia käytettyä juuri lainkaan.  24mm okulaarissakin käytän korjaavaa Dioptrx-linssiä f/5 putken kanssa.
-Rahalla saa laajaa näkökenttää pienemmilläkin polttoväleillä ja 1.25" koossa (minulla on 2kpl ES82° okulaareja, oikein mainioita)

-Mikko