Jos okun sivuilla sanotaan seuraavaa, niin mitä haittaa / hyötyä siitä on visuaalihavaitsijalle:
The TSWA38 is a powerful overview eyepiece for all telescopes with focal ratio f/6.5 or slower. It is particularly suitable for Cassegrains, SC, Maksutovs and, of course, refractors. In the sky, the TSWA38 offers maximium true field of view which can be achieved with 2" eyepieces.
Kuvitellaan, että putki olis 200 / 1000 newton, johon 2" okut käy. Putki "nopeampi" kuin suositus, siitä seuraa, että... Mitä?
Värivirheitä saattanee esiintyä ja näkökenttä epätasainen. Nopeat kaukoputket, kuten f5 ovat aika vaativia okulaarien suhteen ja ainakin teoriassa hyötyisivät kalliista okulaareista. Pitää kyllä mainita, että minulla (ja parilla muulla henkilöllä) oli keväällä mahdollisuus vilkaista "8 f/5 dobsonin läpi nimenomaan verraten noin tuhannen euron televueta ja satasen baader hyperionia. Pari minuuttia koitin etsiä eroavaisuuksia ja erot olivat aika hitsin pieniä... Mitä tulee hitaisiin kaukoputkiin, kuten SCT-putket, jotka ovat tyypillisesti luokkaa f/10, niin niihin kelpaa halvemmatkin erinomaisesti.
Ennenkaikkea astigmaattisuutta kuva-alan laidoilla. Tämä näkyy siten että tähdet eivät ole enää pisteitä vaan viiruja - joko keskustaa kiertäviä tangentiaalisia viiruja tai keskustaa kohti osoittavia säteittäisiä viiruja, riippuen kentän kaarevuuden suunnasta. Newtonissa tavallisempia ovat kenttää kiertävät tangentiaaliset viirut. Siinäkin polttotason toisella puolella tähdet muuttuvat säteittäisiksi viiruiksi, jos okulaarin astigmaattisuutta ei ole korjattu.
Kun okulaarin astigmaattisuus yhdistetään nopeahkon Newtonin omaan komavirheeseen (jota f/5:ssä on aika tavalla, ellei käytössä ole komakorjainta), on lopputuloksena "lokkeja", ja lokkien "siipien" koko kasvaa mitä kauemmas kuvan keskeltä mennään. Komakorjaimen käyttö eliminoi toki tähtien lintumaisuuden, mutta ei okulaarin astigmaattisuutta, eli tähtien viirumaisuutta. Samoin luonnostaan komavapaissa mutta nopeissa putkityypeissä (esim. nopeat linssiputket), astigmaattisuus näkyy tähtien venymisenä viiruiksi, vaikka leveäsiipisiä lokkeja ei tarvitsekaan katsella. Nopea komakorjaamaton Newton on siis ehkä kuitenkin huonoin mahdollinen kaveri tuollaiselle okulaarilla, koska koma ja astigmaattisuus voimistavat toistensa näkyvyyttä.
On olemassa laajakulmaisia okulaareja joissa astigmaattisuus on korjattu erittäin hyvin myös erittäin nopeille aukkosuhteille (jopa f/3-4), ja jotka tietenkin toimivat erittäin hyvin sitten myös hitaammissa putkissa. Niiden merkittävin haittapuoli on hinta, ja usein (mutta ei aina) ne ovat myös isompia ja painavampia, koska tarvitsevat useamman linssielementin kuvan korjaukseen. Toisaalta koko, paino ja elementtien lkm eivät itsessään vielä ole tae hyvästä kentän korjauksesta.
Toinen seikka mitä seuraa minkä tahansa 38 mm okulaarin laittamisesta f/5 putkeen on 7.6 mm lähtöpupilli. Mitä vanhempi havaitsija, sitä epätodennäköisempää (joskaan ei mahdotonta) että pimeään adaptoituneenkaan silmän pupilli laajenisi ihan noin isoksi. Jos oma pupilli on pienempi, menee putken valoa "hukkaan" (ts. putken tehollinen apertuuri pienenee pupillien suhteessa). Lisäksi Newtonissa apupeilin varjon osuus alkaa kasvaa ja saattaa tulla näkyväksi kuva-alan keskellä. Yleensä sitä ei tosin tällaisessakaan tilanteessa huomaa, jos katsoo vain tähtiä/DSO-kohteita. Päiväsaikaan tai esim. Kuuta katsoessa taas ilmiötä ei voi olla huomaamatta, koska silmän pupilli pienenee kirkkaassa valossa, ja apupeilin varjo saattaa tällaisella lähtöpupillilla kasvaa jopa isommaksi kuin silmän pupilli.
Lainaus käyttäjältä: Dennis - 06.08.2019, 00:04:30
Värivirheitä saattanee esiintyä ja näkökenttä epätasainen. Nopeat kaukoputket, kuten f5 ovat aika vaativia okulaarien suhteen ja ainakin teoriassa hyötyisivät kalliista okulaareista. Pitää kyllä mainita, että minulla (ja parilla muulla henkilöllä) oli keväällä mahdollisuus vilkaista "8 f/5 dobsonin läpi nimenomaan verraten noin tuhannen euron televueta ja satasen baader hyperionia. Pari minuuttia koitin etsiä eroavaisuuksia ja erot olivat aika hitsin pieniä... Mitä tulee hitaisiin kaukoputkiin, kuten SCT-putket, jotka ovat tyypillisesti luokkaa f/10, niin niihin kelpaa halvemmatkin erinomaisesti.
Öö, mikään Tele Vue ei maksa tuhatta euroa (onneksi!). 21 mm Ethos pääsee lähelle (820€). 31 mm Nagler on 640€. Yhtä kaikki, oli kyseessä Ethos tai Nagler, niin 100 tai 82 asteen okulaarin vertailu 68 asteen Hyperioniin on vaikeaa, erityisesti f/5 Newtonissa, koska potentiaalisia virhelähteitä on useampia:
- Jos Newtonissa ei ollut komakorjainta, on kuvan merkittävin aberraatio joka tapauksessa putkesta johtuva koma, joka peittää useimmat okulaarien virheet alleen (joskin voi kombinoitua sangen ikävästi astigmaattisuuden kanssa kuten yllä kuvattu). Ethos (100 astetta) kärsii eniten, Nagler (82 astetta) toiseksi eniten ja Hyperion (68 astetta) vähiten, koska koma lisääntyy lineaarisesti kuva-alan astekulman kasvaessa. Ja tämä ei siis ole okulaarin vaan putken vika.
- Oli komakorjain käytössä tahi ei, jos haluaa verrata kentän korjausta okulaarien välillä, pitäisi verrata tähtien muotoa Ethosissa ja Naglerissa n. 34 asteen päässä keskustasta tähtiin Hyperionin kuvakentän laidalla. Hankalaa...
- Jos/kun kyseessä olivat pitkäpolttoväliset okulaarit ja siten luultavasti kohtalaisen suuri lähtöpupilli, alkaa havaitsijan silmän oma astigmatismi aiheuttamaan helposti virhettä tähtien muotoihin, ellei astigmaattisuutta korjata silmälaseilla tms. Tästä saattaa seurata sama ongelma kuin Newtonin komasta: okulaareista riippumaton (mutta potentiaalisesti korjattavissa oleva) optinen virhe muodostuu voimakkaammaksi kuin okulaarien väliset erot, joita voi siksi olla vaikea havaita.
Helpoiten erot kalliimpien ja halvempien laajakulmaokulaarien välillä näkee nimenomaan kentän laidoilla, ja mitä nopeampi putki (jonka omat aberraatiot on mielellään korjattu ensin), sitä selvemmät erot. Eikä niiden erojen havaitseminen mitään salatiedettä tai hörhöily-elitismiä ole; kun kerran hoksaa miten ero näkyy, ei sitä oikein voi olla enää näkemättä (huonompi homma kukkaron kannalta...).
Lainaus käyttäjältä: Aksu - 06.08.2019, 01:18:42
Öö, mikään Tele Vue ei maksa tuhatta euroa (onneksi!). 21 mm Ethos pääsee lähelle (820€). 31 mm Nagler on 640€. Yhtä kaikki, oli kyseessä Ethos tai Nagler, niin 100 tai 82 asteen okulaarin vertailu 68 asteen Hyperioniin on vaikeaa, erityisesti f/5 Newtonissa, koska potentiaalisia virhelähteitä on useampia:
- Jos Newtonissa ei ollut komakorjainta, on kuvan merkittävin aberraatio joka tapauksessa putkesta johtuva koma, joka peittää useimmat okulaarien virheet alleen (joskin voi kombinoitua sangen ikävästi astigmaattisuuden kanssa kuten yllä kuvattu). Ethos (100 astetta) kärsii eniten, Nagler (82 astetta) toiseksi eniten ja Hyperion (68 astetta) vähiten, koska koma lisääntyy lineaarisesti kuva-alan astekulman kasvaessa. Ja tämä ei siis ole okulaarin vaan putken vika.
- Oli komakorjain käytössä tahi ei, jos haluaa verrata kentän korjausta okulaarien välillä, pitäisi verrata tähtien muotoa Ethosissa ja Naglerissa n. 34 asteen päässä keskustasta tähtiin Hyperionin kuvakentän laidalla. Hankalaa...
- Jos/kun kyseessä olivat pitkäpolttoväliset okulaarit ja siten luultavasti kohtalaisen suuri lähtöpupilli, alkaa havaitsijan silmän oma astigmatismi aiheuttamaan helposti virhettä tähtien muotoihin, ellei astigmaattisuutta korjata silmälaseilla tms. Tästä saattaa seurata sama ongelma kuin Newtonin komasta: okulaareista riippumaton (mutta potentiaalisesti korjattavissa oleva) optinen virhe muodostuu voimakkaammaksi kuin okulaarien väliset erot, joita voi siksi olla vaikea havaita.
Helpoiten erot kalliimpien ja halvempien laajakulmaokulaarien välillä näkee nimenomaan kentän laidoilla, ja mitä nopeampi putki (jonka omat aberraatiot on mielellään korjattu ensin), sitä selvemmät erot. Eikä niiden erojen havaitseminen mitään salatiedettä tai hörhöily-elitismiä ole; kun kerran hoksaa miten ero näkyy, ei sitä oikein voi olla enää näkemättä (huonompi homma kukkaron kannalta...).
Kyseessä ei ollutkaan oma hinta-arvioni, vaan lainasin okulaarin omistajan (sinun?) omia sanoja kysymykseen "Paljonko tuo sitten maksoi?" Vastauksen muistan kuin eilisen: "Lähemmäs tonnin."
Summa summarun, ei siis kannata moista okua f5 newtoniin hankkia.
Lainaus käyttäjältä: Dennis - 06.08.2019, 00:04:30
...oli keväällä mahdollisuus vilkaista "8 f/5 dobsonin läpi nimenomaan verraten noin tuhannen euron televueta ja satasen baader hyperionia. Pari minuuttia koitin etsiä eroavaisuuksia ja erot olivat aika hitsin pieniä...
Eli SW 200 / 1000 käy laajojen tähtijoukkojen ja kuun katsomiseen esim. joku 35-38 mm oku, mutta taitaa mennä 2" sovitteelle? Ei sinänsä haittaa muuta kuin lompakkoa :tongue:. Toki olisi kiva, jos jollakin olisi vaikka pääkaupunkiseudulla mahdollista antaa kokeiltavaksi, niin ei tarttisi sokkona ostella...
Lainaus käyttäjältä: Dennis - 06.08.2019, 01:49:19
Kyseessä ei ollutkaan oma hinta-arvioni, vaan lainasin okulaarin omistajan (sinun?) omia sanoja kysymykseen "Paljonko tuo sitten maksoi?" Vastauksen muistan kuin eilisen: "Lähemmäs tonnin."
Ei kyllä mitään mielikuvaa tuollaiseen testiin osallistumisesta. Toisaalta tässä iässä aika harvan asian enää muistaa "kuin eilisen" (ei aina edes sitä eilistä) joten paha mennä vannomaan :tongue: Ei mulla kyllä ole yhtään noin kallista okuakaan :rolleyes:
Lainaus käyttäjältä: torneol - 06.08.2019, 12:53:22
Eli SW 200 / 1000 käy laajojen tähtijoukkojen ja kuun katsomiseen esim. joku 35-38 mm oku, mutta taitaa mennä 2" sovitteelle? Ei sinänsä haittaa muuta kuin lompakkoa :tongue:. Toki olisi kiva, jos jollakin olisi vaikka pääkaupunkiseudulla mahdollista antaa kokeiltavaksi, niin ei tarttisi sokkona ostella...
No nimenomaan kuun katsomiseen noin pitkäpolttovälinen on f/5 Newtonille todella huono vaihtoehto lähtöpupillin koon ja apupeilin varjon näkyvyyden takia, ks. yllä. Laajakulmaisimmaksi tähtijoukko/DSO-okulaariksi sopii toki, mutta hiukan lyhytpolttovälisempi voi siinäkin roolissa olla käyttökelpoisempi, ellei havaitse tosi pimeiden taivaiden alla (iso lähtöpupilli = vaalea taustataivas).
No niin, kiitoksia. Tämän takia pitäisi olla joku kaveri samaan aikaan mukana, jolla on kassillinen okuja, että voisi kokeilla. Pitänee varata aikaa miitinkiä varten, kun putki saapuu viikon / kahden sisään.
Lainaus käyttäjältä: torneol - 06.08.2019, 16:23:06
No niin, kiitoksia. Tämän takia pitäisi olla joku kaveri samaan aikaan mukana, jolla on kassillinen okuja, että voisi kokeilla. Pitänee varata aikaa miitinkiä varten, kun putki saapuu viikon / kahden sisään.
No mitäs okulaareja sinulla jo on tai putken kanssa kenties tulossa? Helpompi antaa neuvoja jos tietää mitkä tarpeet kriittisimmät.
Jos pk-seudulla asut ja haluat niin varmaan joskus onnistuu havaintotreffit jonnekin lähiseudun pimeään paikkaan ja voin ottaa "okulaarikassin" mukaan niin pääset kokeilemaan käytännössä eri polttovälejä väliltä 2.25 - 41 mm ja erisuuruisia näkökenttiä (44, 52, 68, 72 ja 82 astetta).
Jos haluaa pitää kustannukset järkevinä, mutta samalla valita sellaiset okulaarit että toimivat hyvinä yleisokulaareina f/5-putkessakin, kohdistaisin katseeni johonkin näistä nykyisin helposti saatavilla olevista sarjoista, budjetista ja mieltymyksistä riippuen:
1) ES 62o (https://www.firstlightoptics.com/explore-scientific-eyepieces/explore-scientific-62-series-ler-eyepieces.html (https://www.firstlightoptics.com/explore-scientific-eyepieces/explore-scientific-62-series-ler-eyepieces.html)):
- 5.5-40mm (84-170€)
2) ES 68o (https://www.firstlightoptics.com/explore-scientific-eyepieces/explore-scientific-68-degree-series-eyepieces.html (https://www.firstlightoptics.com/explore-scientific-eyepieces/explore-scientific-68-degree-series-eyepieces.html)):
- 16-40mm (122-282€)
3) ES 82o (https://www.firstlightoptics.com/explore-scientific-eyepieces/explore-scientific-82-degree-series-eyepieces.html (https://www.firstlightoptics.com/explore-scientific-eyepieces/explore-scientific-82-degree-series-eyepieces.html)):
- 4.7-30mm (131-301€)
4) APM UFF (60-70o) (https://www.apm-telescopes.de/en/eyepieces/58-74-wide-angle/apm-ultra-flat-eyepieces.html (https://www.apm-telescopes.de/en/eyepieces/58-74-wide-angle/apm-ultra-flat-eyepieces.html)):
- 10-30mm (89-199€)
ES on perinteinen klooniokujen klassikko, joka tarjoaa 95% Televuen laadusta puolella hinnalla. Vähän isompia ja painavampia ne tuppaa ne olemaan kuin TV:n vastaavat.
APM:n UFF on aika uusi sarja jota en ole itse päässyt kokeilemaan, mutta erittäin hyviä arvosteluja saanut, ja ilmeisesti laatuunsa nähden todella edullinen. Varsinkin 30mm UFF:ää on suitsutettu, ja sopisi polttoväliltään erinomaisesti f/5:n pisimmäksi okuksi (6 mm lähtöpupilli).
Jos haluaa todella virtaviivaistaa setin ja pysyä 1.25" koossa niin sitten Baaderin Hyperion Zoom 8-24 + Barlow ja sille vielä laajakulmakaveriksi 24 mm:n ES68 tai APM UFF.
Nyt tulee Akilta hyvää vinkkiä ovista ja ikkunoista. Kiitos!
Ymmärrykseni mukaan putken kylkiäisenä tulee vakio 10 mm ja 25 mm oku sekä 2x barlow. Oma tämän hetken ajatus on kuikuilla kuuta ja jotain tähtijoukkoja, kuten M45. Osin yksin, osin näyttää lapsille.
Kun taidot kehittyy, niin voihan sitä jotain DS osastoa myös etsiä okulaarin täytteeksi.
Perehdyn noihin ehdottamiisi okuihin ja etenkin siihen tarjoukseen, että joskus on mahdollista kokeilla sortimenttia ennen hankintaa.
Myös kannattaa seurata Myydään-palstaa, siellä liikkuu ihan usein laadukkaita okulaareja 1/2 - 2/3 hintaan uusista samanlaisista, ja käytetyssä on sekin etu että sen saa eteenpäin hankintahinnalla jos ei tykkää.
Pitkäpolttoväliset okulaarit voivat olla tarpeen esim. ison SCT-putken (f/10) omistajalle mutta f/5 putkessa niille ei niinkään ole tarvetta minunkaan mielestäni mm. seuraavista syistä:
-Jos et asu ihan pimeällä maaseudulla niin taustataivas tulee hyvin vaaleaksi.
-Näkökenttä on kyllä laaja mutta sitä vaativia DS-kohteita on todella vähän (Andromeda, Pohjois-Amerikka- ja Harsosumu, muutama laaja avonainen joukko tulee mieleen). 1000mm polttoväli ei kuitenkaan ole läheskään pisimmästä päästä. Enimmäkseen käytän DS-kohteiden hakemiseen 24mm okulaaria ja vaihdan samantien 14mm tai 8.8mm okulaareihin, planetaaristen sumujen kanssa vielä barlowikin eteen.
-Tämä ei välttämättä koske sinua, mutta ainakin minulla oma optiikkani = silmien sarveiskalvot saavat aikaa melkoista hajataittoa yli 5mm lähtöpupilleilla ja kuva on väistämättä suttua. Pisin okulaarini (ja ainoa 2" kokoinen) on 31mm eikä sitä tule tämän takia käytettyä juuri lainkaan. 24mm okulaarissakin käytän korjaavaa Dioptrx-linssiä f/5 putken kanssa.
-Rahalla saa laajaa näkökenttää pienemmilläkin polttoväleillä ja 1.25" koossa (minulla on 2kpl ES82° okulaareja, oikein mainioita)
-Mikko
Lainaus käyttäjältä: Mikko_L - 06.08.2019, 23:27:51
Pitkäpolttoväliset okulaarit voivat olla tarpeen esim. ison SCT-putken (f/10) omistajalle mutta f/5 putkessa niille ei niinkään ole tarvetta minunkaan mielestäni mm. seuraavista syistä:
Juuri näin. Jos palataan viestiketjun alkuun ja tuohon TWA38 okulaariin, niin sehän on omimmillaan budjettitietoiselle f/10-15 SCT:n tai Maksutovin käyttäjälle, ja tarjoaa tuollaisessa putkessa järkevällä lähtöpupillilla maksimaalisen true fieldin mitä 2" reiästä läpi mahtuu. Ja noin hitaalla putkella reunojen astigmaattisuus ei todennäköisesti häiritse lainkaan. Eli selvennykseksi vielä; minun aiempi kurmuuttamiseni koski tuollaisen okulaarin käyttöä f/5-putkessa (mistä torneol kysyikin), eikä tarkoitus ollut lytätä itse okulaaria. Pitää vain ymmärtää sen rajoitukset ja käyttötarkoitus.
Lainaus käyttäjältä: torneol - 06.08.2019, 22:38:51
Ymmärrykseni mukaan putken kylkiäisenä tulee vakio 10 mm ja 25 mm oku sekä 2x barlow. Oma tämän hetken ajatus on kuikuilla kuuta ja jotain tähtijoukkoja, kuten M45. Osin yksin, osin näyttää lapsille.
Nuo ovat varmaan ne vakio-okulaarit jotka tulevat useimpien SW:n putkien kanssa. Visuaalihavaitsijalle voi tulla aika pian halu päivittää niitä ainakin jonkin verran parempiin. Se 25-millinen on ihan käyttökelpoinen; sen suurin puute on että näkökenttä on aika kapea (taitaa olla 50 asteen luokkaa), kun pitkäpolttovälistä kuitenkin haluaisi käyttää laajakulmaokulaarina. 10-millinen on niin huono, etten oikein ymmärrä miksi SW edes pakkaa sitä mukaan. Ainakin jos se on sama mitä minulla on ollut parikin eri putkien mukana tulleena, molemmat olivat yhtä kauheita eli susikappaleesta ei ollut kyse. Sinänsä sääli, koska polttoväliltään 25 ja 10 mm olisivat oikein sopiva pari tuollaiseen putkeen.
Jos 20 cm f/5 -putkelle alkaa settiä rakentamaan, niin alla olevan tyyppisistä okulaaripolttoväleistä/lähtöpupilleista lähtisin liikkeelle (Tuo lähtöpupillin koko on muutenkin mielestäni käyttökelpoisempi konsepti okulaarien valintaan eri kohteille ja eri putkille kuin esim. suurennus, koska visuaalihavaitsijan kannalta se on yksi merkittävimpiä kuvan optisen ja esteettisen laadun määrittäviä tekijöitä, oikeastaan riippumatta apertuurista. Kuvan skaala, rajamagnitudi ja absoluuttinen erotuskyky toki sitten vaihtelevat putken koosta riippuen, mutta visuaalinen yleisilme pysyy yllättävän samanlaisena kun lähtöpupilli pysyy samana):
#1: 24-30 mm, lähtöpupilli 5-6 mm: pienimmän suurennuksen laajakulmaokulaari isoille tähtijoukoille, laajoille sumuille ja yleiseen linnunradan kruisailuun. Kätevä myös kohteiden löytämiseen (jos ei käytä GoToa).
#2: 14-18 mm, lähtöpupilli n. 3 mm: hiukan lisää suurennusta ja tummempaa taustataivasta keskikokoisille DSO-kohteille, ja pienemmillekin kun haluaa nähdä ympäröivää kontekstia.
#3: 9-11 mm, lähtöpupilli n. 2 mm: perusokulaari vähän pienemmille DSO-kohteille (galaksit, pallomaiset, vähän isommat planetaariset sumut), joista alkaa näkyä jo kivasti yksityiskohtiakin. Kuvan optinen laatu ja estetiikka aika optimissa: kontrasti taustataivaan ja kohteiden välillä varsin hyvä, ja lähtöpupilli on sen verran iso että kuva on vielä varsin kirkas eivätkä silmän lasiaissamentumat häiritse, mutta sen verran pieni että silmän oma mahdollinen astigmatismi ei suttaa kuvaa enää myöskään.
#4: 7-8 mm, lähtöpupilli n. 1.5 mm: edelleen käyttökelpoinen monelle DSO:lle jos kaipaa isompaa skaalaa, lisäksi hyvin käyttökelpoinen hiukan suttuisemman seeingin okulaari Kuulle, planeetoille ja väljemmille kaksoistähdille.
#5: 5-6 mm, lähtöpupilli n. 1 mm: paremman seeingin perusokulaari Kuulle, planeetoille ja kaksoistähdille, hyvä myös pienemmille planetaarisille sumuille (monen pienen planetaarisen sumun pintakirkkaus on todella suuri, ja kestävät suurtakin suurennusta käsittämättömän hyvin, eivätkä vaadi niin hyvää seeingiäkään)
#6: 3-4.5 mm, lähtöpupilli n. 0.6-0.9 mm: kuten #5, jos/kun keli ja putken optiikka kestävät tosi isoja suurennuksia. Havaitsijan silmän lasiaissamentumat alkavat yleensä jo haitata näin pienellä lähtöpupillilla varsinkin Kuun ja planeettojen kohdalla, mutta kaksoistähdillä ja planetaarisilla sumuilla niistä on vähemmän riesaa (kun kuvassa ei ole laajaa kirkasta pintaa jota vasten erottuisivat niin selvästi).
Omalla prioriteettilistallani noista kärkeen menisivät #1 ja #3, aika nopeasti haluaisin myös #5:n, sen jälkeen #4 ja/tai #2 vähän omista mieltymyksistä riippuen, ja #6 tulee tarpeeseen lähinnä jos hyvin suuresta suurennuksesta hyötyvät kohteet alkavat kiinnostaa enemmän.
Näkökentän laajuus, silmäetäisyys (eye relief) ja optinen laatu ovat sitten lisäominaisuuksia jotka pitää polttovälin jälkeen valita omien mieltymysten ja budjetin mukaan.
Mites se barlow? Että ajatuksen tasolla #3 ja #5 toimisi kombolla #3 + barlow? Vai laadukas barlow saman hintainen kuin itse oku? Toki kävisi sitten muidenkin kanssa...
Laadukas Barlow on täysin käypä ratkaisu okulaarivalikoiman virtuaaliseen laajentamiseen, ja todella hyväkin on halpa verrattuna todella hyviin okulaareihin. Se 2" vs 1.25" paletti käy tosin vähän mutkikkaammaksi (ellei hanki 2" Barlow'ta, jotka taas kalliimpia), ja esim. laajimman mahdollisen kuva-alan tarjoavat 1.25" okut (kuten 68 asteen 24 mm) voi reunoiltaan vinjetoida 1.25" Barlow'n kanssa. Riippuu vähän yhdistelmästä.
Mutta varsinkin lyhytpolttovälisessä päässä sarjaa oikein bueno optio.
Kiitän! Tutkimus aiheesta jatkuu, kun kamat saapuu. Kyllä se kuu ja pienet tähtijoukot on ainakin alkuun tähtäimessä. Mutta tosiaan okujen kokeilu myös melko pian, että pääsee päivittämään kalustoa omaa käyttöä palvelevaksi.
No niin, tötterö on tallissa ja okut juuri niin kuin arvelin. Kirkasta keliä odotellessa :cheesy:.
Lainaus käyttäjältä: torneol - 13.08.2019, 16:19:38
No niin, tötterö on tallissa ja okut juuri niin kuin arvelin. Kirkasta keliä odotellessa :cheesy:.
Mikä putki ja mitkä okut on jo plakkarissa?
Sky-Watcher 200 /1000 newton Eq5 jalalla ja vakio 10 sekä 25 mm ja joku halpa barlow. Käytettynä ostin, kun halvalla sain :grin:.
Mietin, että liekö Baaderin 5 mm tuolle putkelle käypänen. Näyttää olevan jollain tuolla myynnissä. 68 asteen katselukulma lupaa hyvää, jos tossa on sama kuin Baaderin muissa.
Suurennosta olis tarjolla se 200 x, mikä on varmaan aika moneen ihmettelyyn ihan tarpeeksi. Lähtöpupilli sitten jotain millin luokkaa, kuten Aki tuolla totesi.
Lainaus käyttäjältä: torneol - 14.08.2019, 16:28:02
Mietin, että liekö Baaderin 5 mm tuolle putkelle käypänen. Näyttää olevan jollain tuolla myynnissä. 68 asteen katselukulma lupaa hyvää, jos tossa on sama kuin Baaderin muissa.
Suurennosta olis tarjolla se 200 x, mikä on varmaan aika moneen ihmettelyyn ihan tarpeeksi. Lähtöpupilli sitten jotain millin luokkaa, kuten Aki tuolla totesi.
Kyllä tuo suuren suurennuksen okulaariksi on tuohon sinunkin putkeesi luultavasti oikein hyvä ja mukava (20 mm silmäetäisyys lievittää kummasti klaustrofobiaa...). En ole itse kokeillut, mutta järkevien nettisaittien (Cloudy Nights, Stargazers Lounge) mukaan varsinkin tuo polttoväli toimii kohtalaisen mukiinmenevästi nopeammissakin (f/5) putkissa. Ja noin isoilla suurennuksilla huomio tuppaa joka tapauksessa keskittymään kentän keskelle. Ja Tzukin 55€ hintapyyntö on TODELLA edullinen (ovh n. 150€) :shocked: Käy kiinni! :grin:
No kävin kiinni :grin:. Toivotaan ensi viikolle kirkkaita kelejä, niin pääsee testaamaan.
Lainaus käyttäjältä: Dennis - 06.08.2019, 00:04:30
Värivirheitä saattanee esiintyä ja näkökenttä epätasainen. Nopeat kaukoputket, kuten f5 ovat aika vaativia okulaarien suhteen ja ainakin teoriassa hyötyisivät kalliista okulaareista. Pitää kyllä mainita, että minulla (ja parilla muulla henkilöllä) oli keväällä mahdollisuus vilkaista "8 f/5 dobsonin läpi nimenomaan verraten noin tuhannen euron televueta ja satasen baader hyperionia. Pari minuuttia koitin etsiä eroavaisuuksia ja erot olivat aika hitsin pieniä... Mitä tulee hitaisiin kaukoputkiin, kuten SCT-putket, jotka ovat tyypillisesti luokkaa f/10, niin niihin kelpaa halvemmatkin erinomaisesti.
Hmm, onko tuolla f5:llä suurtakin eroa f6:een? Omassa 200mm f/6 -Newtonissa Telescope Servicen 32mm Wide Angle toimii ihan hyvin. Tosin se on ostettu noin 10 vuotta sitten, joten tuskin on sama malli kuin nykyisin myytävät...
Päivänä eräänä, kun oli kirkasta, niin kävin testaamassa tota 5 mm okua. Kylläpä näytti kuu hienolta!
Nyt on hakusessa se laajis, joku 26...30 mm vaikka vajaan 70 asteen katselukulmalla. Baaderiltahan tuo haiskahtaa... :grin:
Tässä kävi lopulta niin, että hankin käytetyn 24 millisen Baaderin Hyperionin. Sillä ymmärryksellä joka mulle on suotu, tuo tuntui ihan kelvolliselta klasilta. Keliä odotellessa :laugh:.
Nyt on kuljetusta vaille 13 mm Baader. Sen testauksen jälkeen ajatuksissa olis 8 mm Baader. Liekö siitä täällä kenellekään kokemuksia?