Kiitos jälleen hyvistä vastauksista/vasta-kysymyksistä/pohdiskeluista!
Jostain kahtaistaittavuus/interferenssi ilmiöstä siis kaiketi on kyse. Myönnettäköön että menee jo itsellä vähän yli hilseen fysiikka noiden takana, mutta mukava se on yrittää selvittää ja ymmärtää :D ..ja erityisesti kiehtoo onko tässä siis jotain erikoisempaakin taustalla, sillä ilmiö vaikuttaa olevan erikoisempi/harvinaisempi, kuin voisi äkkiseltään luulla puitteiden perusteella..? Ilmiön syntyyn otollinen jäänpinta on kai tässä se yksi päävastaus..sekä se mysteeri..
Havaitsin ilmiön siis ensikertaa luistellessani, vasta sen jälkeen yritin tarkoituksella saada siitä jonkinlaisen kuvan. Ilmiö näkyy myös kuvissa, joissa en ole tuossa kameran ja auringon välissä. Se näkyi jossain kohdissa paremmin. Taisi aina olla ns. "paremman" näköisen eli näennäisesti sileämmän ja heijastavamman jään kohdalla, ja yritin sen mukaan valita kuvauskohdan. Näin jälkeenpäin kun katselin muutamia videopätkiä, joita otin luistellessani, näkyi ilmiö sattumalta niissäkin. Tässä linkki ihponella otettuun videopätkään jossa ilmiö näkyy muutaman sekunnin ajan videon alussa n. 0.05s kohdalta eteenpäin:
https://drive.google.com/open?id=1QzJn8CENCtJ-gxX0oTvXF-_OhVNucpKVNäkyi siis ilmankin polarisaatiosuodinta tai aurinkolaseja. Harmillista näin jälkikäteen, etten tajunnut leikkiä filtterin kanssa nähdäkseni kuinka se olisi vaikuttanut, taikka tarkastella jään pintaa tarkemmin. Luistelun into vei mennessään (sekä sitä seurannut auringonlaskun metsästys).
En muista lämpöasteita, mutta veikkailisin että -5 - -10C välillä, joten vettä jään pinnalle ei ollut satanut, eikä jään pinnalla voinut olla sulaa vettä, mutta pilvettömän päivän aurinko on mahdollisesti päivän aikana sulattanut ja jäädyttänyt jään pintaa, luoden kenties otollisia olosuhteita ilmiön syntyyn?