Mikä optinen ilmiö?

Aloittaja mpmark, 25.04.2018, 13:20:05

« edellinen - seuraava »

mistral

Lainaus käyttäjältä: mpmark - 30.04.2018, 14:06:04
Lampi on aika varmuudella myös ollut jääddä pohjaan asti. Jään (pinnan) ominaisuudet ovat tässä nyt ilmeisesti se lopullinen mysteeri..

Jos Senjan saari on Jäämeressä joka ei jäädy, miksi lampi jäätyisi pohjaan asti? Eikö Golf-virta lämmitä seutua selvästi sisämaata enemmän joten ehkä jää olikin vain 10 senttistä?

Löysin visitnorway-kartan: https://www.visitnorway.com/places-to-go/northern-norway/senja-central-troms/

On se niin iso saari että saattaa olla kylmäkin...

hm

Haastava ilmiö, johon Minnaertin selaaminen ei tarjonnut osviittaa.

Jos valo kulkee taittuen väliaineen läpi, taittuvat siniset säteet eniten. Diffraktion tapauksessa puolestaan punaiset säteet taipuvat voimakkaimmin. Antaisiko tämä pontta pohdiskelulle?

Hannu Määttänen

mpmark

Alkuvuosi oli P-Norjassa harvinaisen kylmä ja kuiva. Käytännössä ei sateita/lunta kahteen kuukauteen, ja pakkanen pysytteli rannikollakin keskimäärin -5 ja -10 välillä, ei tainnut edes plussalla käydä. Ja vaikka golfvirta todellakin vaikuttaa, ja meri pysyy sulana, kyllä lammet ja järvet, sekä jopa rauhallisempien ja syrjäisempien vuonojen päät jäätyvät talvisin. Ollaan kuitenkin satoja kilometrejä napapiirin yllä.
Jää oli siis varmasti ehtinyt paksuuntua, ja jotenkin vain oli minulla sellainen tunne, että lampi olisi matala ja pohjaan asti jäässä, vaikka olikin aivan avomeren äärellä. En tutkinut asiaa sen kummemmin, mutta siltä vaikutti (näytti ja kuulosti). Voin olla väärässäkin. Enkä ole varma onko sillä merkitystä tässä. Jäätä on takuulla ollut niin paksulti, että sen ja mahdollisen veden rajapinnalla tuskin on ollut merkitystä ilmiön synnyn kanssa.

Alla linkki muutamaan lisäkuvaan, jos niistä nyt on mitään apua. Eli sieltä löytyy rajaus tuosta alkuperäisestä kuvasta, sekä hiukan myöhemmin eri kohdasta otettu laajis, sekä myös rajaus siitä. Linkin takana olevat kuvat ovat täys resoluutioisia.

Kenties jään pinnan pienen pienet nystyrät ovat heijastaneet valoa niin että on tapahtunut jonkinsortin interferointia..?

Linkki lisäkuviin: https://drive.google.com/open?id=1JuBUyLxpDBessSerRvzVXY-QQbYc-DaJ


Pappis

Yksi asia paremmista kuvista käy ilmi: Suoraan = peilin tapaan heijastuneessa valossa ei noita värejä näe, ei edes reunalla.  Värit ovat hieman sivussa optiselta linjalta (aurinko - peiliheijastus jäästä - kamera). Joten värien muodostumisessa on kyse joko jäästä sironneen valon interferenssistä tai jään pinnan epätasaisuuksista heijastuneen valon interferenssistä. Jälkimmäisen selityksen hylkäisin, koska heijastus ei ole tuolla tavalla väriselektiivinen, eikä vastaavasri heijastuneessa suorassa valossa noita värejä ole.

Jäljelle jää nähdäkseni vain jäästä (jään pinnan välittömässä läheisyydessä jäästä) sironneen valon interferenssistä, koska tällöin värien selittämiseksi löytyisi ehdokkaaksi jäässä olevat jännitykset, esim. jään muodonmuutosten tai lämpötilojen vaihtelun luomana. Polaroitunutta valoa tai polarisaatiosuodinta ei välttämättä edes tarvita ilmiön näkemiseksi, kun valon lähde on pintaan nähden "matalalla".

Ylempänä epäilty jään pinnan sulaminen/pehmeneminen auringonpaisteessa saattaisi jopa luoda jään pintaan sopivan "kalvon", joka aiheuttaa tämän joko kalvona (heijastukset kalvon ylä- ja alapinnalta), tai sitten tämän pehmenneen jääkalvon ja perusjään välillä on jännitystä. Mutta, jos sulaminen on syynä, niin silloin ilmiön pitäisi näkyä laajoilla alueilla jäällä samankaltaisena.

Ok, uskon jään jännitysten aiheuttavan tämän. Tähän sopisi myös se, että ilmiö näkyi erilaisena eri kohdissa. Eli jännityskenttä jäässä ei ole tasainen, mikä on yleensä aina totta.

mpmark

Hei taas!
Pienen tauon jälkeen palailen vielä asiaan.

Erittäin hyvää ja mielenkiintoista pohdiskelua Jarkolta jälleen. Alkaa olla jo sillä tasolla tämä, etten oikein itse voi sanoa juuta enkä jaata, mutta erittäin kiinnostuneena seuraan ja yritän oppia parhaani mukaan.

Ymmärränkö oikein, Jarkko, että kallistut siis jonkin sortin ohutkalvo-interferenssiin / kahtaistaittavuuteen?

Dietrich Zawischa julkaisi juuri muuta päivä sitten sivuillaan oman selvitys-yrityksensä simulaatioidensa ja laskelmiensa kera. Hän kuitenkin toteaa, ettei tämä tarjoa lopullista vastausta..

Tässä linkki: https://www.itp.uni-hannover.de/fileadmin/arbeitsgruppen/zawischa/static_html/strange2.html#coloursonice
Kertokaas viisaammat mitä olette mieltä tästä selvityksestä(:

mistral

Onko linkki Zawischan tekemä? On nähnyt paljon vaivaa asian ratkaisemiseksi. Jospa jään pinnassa on mikroskooppisia uria joista jotenkin heijastuu sivulle värit. Tosin en ymmärrä kuinka urat saa sen aikaan, mielestäni tarvitaan vielä "pinnoite" jotta tietyt allonpituudet tulee näkyviin.

Niin vielä kuvista yleensä, ne on tosi upeita, jännää että naapurimaassa on niin erilainen luonto.

lisäys: Tuli mieleen jos jään pinnassa onkin pieniä jäähiukkasia joiden läpi mennessään valo hajoaa samalla tavalla kuin sateenkaaressa. Sateenkaaressa vaan ilmiö on myötävalossa, tässä taas vastavalossa...

Mito

Voisiko jään pintaan tiivistyä kalvo alijäähtyneestä vedestä? Lämpötila olisi sopiva mutta normaalisti alijäähtynyt vesipisara kyllä kiteytyy kosketuksessa kiinteään pintaan.

Toinen arvelu: Olisiko jään pinnalle laskeutunut merivedestä myrskyssä pisaroitunutta merivettä tai suolapölyä, joka sulattaa pintaan vesikalvon. Rannikon läheisyydessä sadevesi on suolapitoisempaa kuin kuivalla maalla.

Perusedellytys kyseiselle ilmiölle on varmaankin poikkeuksellisen hyvälaatuinen jää minkä vuoksi ilmiöstä on vähän havaintoja.

Pappis

Päivän SpaceWaetherissa on lisää juttua aiheesta, ja näyttää siltä, että oikea selityskin olisi löytynyt.

mpmark

Joo, tosiaan tajusin/sain aikaiseksi vasta nyt laittaa kuvat sinnekin. Mutta ei sinäänsä mitään uutta ole kuulunut. Tuon Zawischan selityksenhän linkkasin tähänkin ketjuun jo viime kesäkuussa. Hän tosin piti sitä epätäydellisenä..ehkä siis kuulen vielä hänestä tai joskopa nyt sw julkaisun jälkeen alkaisi kuulua jostain..

JVO

Lainaus käyttäjältä: Pappis - 27.02.2019, 17:08:36
Päivän SpaceWaetherissa on lisää juttua aiheesta, ja näyttää siltä, että oikea selityskin olisi löytynyt.
pysyväislinkki: http://www.spaceweather.com/archive.php?view=1&day=28&month=02&year=2019