Kirjoittaja Aihe: Kaukoputken maksimi erotuskyky maakohteisiin  (Luettu 5770 kertaa)

0 jäsentä ja 1 Vieras katselee tätä aihetta.

Poissa aloittelija 123

  • Periodinen komeetta
  • **
  • Viestejä: 31
Kaukoputken maksimi erotuskyky maakohteisiin
« : 13-01-2018, 15:51:26 »
Hei  ( vähän tällänen hullumpi aihe ) tahtoisin udella onkohan joku katsellut kaukoputkella esim lintuja 10 kilometrin päähän,  itselläni on ed 80 orion ja pystyin katselemaan koiraa 5.5 kilometrin etäisyydellä, ja  todella pieniä yksityis kohtia 1 kilometrin etäisyydellä (piikki langan piikkkejä)  mietin että jos tulevaisuudessa ostan vaikka maksutov 180 kymppisen    niin näkeeköhän sillä  sit 2 kertaa paremmin maa kohteita ....

Poissa JVO

  • Galaksijoukko
  • ****
  • Viestejä: 655
  • Siilinjärvi
    • Pallopanoraamablogi
Vs: Kaukoputken maksimi erotuskyky maakohteisiin
« Vastaus #1 : 13-01-2018, 16:40:02 »
riippuu erittäin paljon kelistä. keväällä ilmojen lämmetessä jo kilometrin päästä järven jäältä alkaa joutsenten erottaminen maastosta olla vaikeaa, mutta esim. kuulaana talvipäivänä hyvä näkyvyys voi helposti olla kymmeniä kilometrejä. villellä on varmaan hyvä tarina lintujen katselusta 20cm Newtonilla  :cool:

tuossa esimerkki puurokelistä 120mm linssiputkella: https://s3.eu-central-1.amazonaws.com/pallopanoraamablogi/video/vaakut.webm

e: koitin myös härkämäen ~45-senttisellä putkella maakohteita katsella. en tiedä tuliko mikä raja vastaan, mutta okulaarikuvaa ei jotenkin saanut millään sataprosenttisen tarkaksi. samaten järkkärikuva oli, no, pehmeä melkein neljän metrin polttovälillä: https://i.imgur.com/lM0GVLo.jpg
Flickr, blog.

120ED, NEQ5.

Poissa W1lleM

  • Galaksijoukko
  • ****
  • Viestejä: 892
  • IRCnet: VM @ #sirius
Vs: Kaukoputken maksimi erotuskyky maakohteisiin
« Vastaus #2 : 13-01-2018, 17:29:10 »
villellä on varmaan hyvä tarina lintujen katselusta 20cm Newtonilla  :cool:

Heh, tosiaan tein tempauksen aikanaan lintubongarien kanssa. Olivat kyttäämässä kuikkia eräällä lossilla, omaa lintukaukoputkea kun ei ollut niin vein sitten sinne Orion UK:n valmistaman 20cm f/5 Newtonini, joka muuten on ensimmäinen kaukoputkeni ja edelleen tallessa.
No, itse asiaan - mainitsin viereiselle bongarille että tuolla saaren luona on muutama kuikka uimassa. He yrittivät pienellä maakaukoputkella niitä erottaa, onnistumatta. Minä näin ne pisteinä, hetkittäin erottui muotoa nokasta n. 200x suurennuksella. Lopulta piti lintubongarien tulla katsomaan minun putkellani kun ei tuskailusta huolimatta löytynyt lintuputkella lainkaan. :grin: Kartasta katsoin että saareen oli etäisyyttä n. 3km (tosin kuikkien etäisyyttä saareen en tiedä, kaukana kuitenkin).

Ohessa vielä kuva putkesta jalustallaan (kuvassa seurataan auringonpimennyksen kulkua vuonna 2015). Silloin minulla ei ollut muuta kuin tämä hervoton terästolppa (painoa yli 50kg + pää ja putki) ja nokkakärryt, saat uskoa että herätti outoja katseita! :rotfl:

---
Edit: Maakohteita on kyllä tullut katsottua myös Huuhanmäeltä. Kuopion torilla sijaitseva osuuspankin kello on pilvisen yön suosikkikohde yleisönäytöksiin. 12" putkella ei ihan erota auton rekisteriotetta lukea, mutta jos kadulla liikkuu vaikkapa roskia tuulen mukana niin se näkyy helposti. Variksia yms. on myös tullut bongattua ja katsottua muuta torin elämää. Torille on tornilta matkaa linnuntietä noin kilometrin verran.

-V
Boren-Simon 6" f/2.8, 12" f/5 Dobson, Helios 102mm f/5
ASI1600MM-C, ASI120MM, ASI120MC
HEQ5, NexStar SLT

https://taivaanpallo.wordpress.com/

Poissa Ari Haavisto

  • Ryhmäaktiivit
  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 1387
  • Lempäälä
Vs: Kaukoputken maksimi erotuskyky maakohteisiin
« Vastaus #3 : 13-01-2018, 18:08:59 »
Käpyjä kuvattuna aurinkoisena kesäpäivänä 400mm Newtonilla, tosin infrapunassa. Etäisyyttä 1,2-1,5km. Tämä pinottu kuva. Visuaalisesti en katsonut. Maan tasolla alkaa olla monesti aika lailla väreilyä. Viime talvena ihmettelin ensin huonoa seeingiä ja sitten huomasin, että kaukaisen kännykkämaston valo räpsyy kuin Sirius ikään. Sitten huomasin, että naapurin valot räpsyvät ihan paljaalla silmälläkin. Eli lienee hyvin paljon riippuvaista kelistä.

{alt}
SW500P Stargate GOTO (508/2000mm)
SW 400P Flextube Synscan GOTO (400/1800mm)
SW300P & NEQ6 Pro
Celestron C8, RET45
ASI183MM
ASI290MM
Pierro Astro ADC-korjain
Televue Powermate 2.5x, 4x ja 5x, APM 2,7x & 1,5x comacorrecting barlow
Starlight Xpress suodinpyörä 7x1 1/4"

Poissa kjj

  • Eksoplaneetta
  • ***
  • Viestejä: 485
Vs: Kaukoputken maksimi erotuskyky maakohteisiin
« Vastaus #4 : 13-01-2018, 18:15:45 »
Heh, taitaa Arin kuvassa polttoväliä olla jo ihan omiin tarpeisiin  :azn:

Siis kun vertaa tähän lokkikuvaani muutama kesä takaperin, yksittäisräpsy C8-putkella ja ASI120MM-kameralla kaikkine kennon pölypalleroineen.

Etäisyyttä on google mapsin perusteella karkeasti noin 104,6 metriä...


Poissa einari

  • Multiversumi
  • ******
  • Viestejä: 5628
    • Einarin astrosivut
Vs: Kaukoputken maksimi erotuskyky maakohteisiin
« Vastaus #5 : 13-01-2018, 19:52:33 »
Jos ei Arin putkessa ole barlowia niin polttoväliä on vähemmän kuin C8:ssa - 1800mm vs 2000mm.
___
Tapio

Poissa RL

  • Galaksijoukko
  • ****
  • Viestejä: 926
Vs: Kaukoputken maksimi erotuskyky maakohteisiin
« Vastaus #6 : 13-01-2018, 20:33:43 »
400p skylinerissä 1800mm. Monesti näkee puhuttavan kinovastaavuuden polttovälinä. Niinkuin mainostetaan super zoom pokkaria "1000mm zoom", vaikka polttoväli oikeasti on luokkaa 200-300mm

Poissa Ari Haavisto

  • Ryhmäaktiivit
  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 1387
  • Lempäälä
Vs: Kaukoputken maksimi erotuskyky maakohteisiin
« Vastaus #7 : 13-01-2018, 20:49:40 »
Näyttäisi minulla kamerana olleen myös ASI120MM tuolloin ja Televue 4X, joka toiminut suunnilleen kertoimella 4,2X. Eli n. 7600mm ollut polttoväli (7800mm taisi Firecapture laskea Jupiterista niihin aikoihin). Muistaakseni kuva on cropattu, mutta ei skaalattu. Nyt pimeässä ei voi varmistaa, mutta jos on lähempi kuusikko, niin 1,2km. Jos kauempi, niin 1,4km googlen mukaan. ASI120MM pikselit kokoa 3,75um ja tuo käpy on kuvassa parisataa pikseliä pituudeltaan. 1,2km etäisyydellä kävyn todellinen pituus olisi silloin 11,8cm, joka kuulostaa isolle kuusen kävylle vielä jotenkin järkevältä.

Pitääpä kokeilla joskus, jos tuon 500mm Dobsonin saa suunnattua niin alas, että saa jonkun kännykkämaston huipun kuvaan ja okulaariin. Ne ovat sitten jo useamman kilometrin päässä. Jos osuisi joku lintu vielä...

Mitenkäs tuo Tallinnan TV-torni? Minkäkokoisia nuo sen rakenteet ovat?
https://www.avaruus.fi/foorumi/index.php?topic=12160.msg113638#msg113638
SW500P Stargate GOTO (508/2000mm)
SW 400P Flextube Synscan GOTO (400/1800mm)
SW300P & NEQ6 Pro
Celestron C8, RET45
ASI183MM
ASI290MM
Pierro Astro ADC-korjain
Televue Powermate 2.5x, 4x ja 5x, APM 2,7x & 1,5x comacorrecting barlow
Starlight Xpress suodinpyörä 7x1 1/4"

Poissa MarkoM

  • Alkuräjähdys
  • Rinnakkaisuniversumi
  • ******
  • Viestejä: 1805
    • Tähtikuvaus.info
Vs: Kaukoputken maksimi erotuskyky maakohteisiin
« Vastaus #8 : 13-01-2018, 23:01:09 »
400p skylinerissä 1800mm. Monesti näkee puhuttavan kinovastaavuuden polttovälinä. Niinkuin mainostetaan super zoom pokkaria "1000mm zoom", vaikka polttoväli oikeasti on luokkaa 200-300mm

Perustuen mihin?
Marko Myllyniemi
"Koskenkorvan kivennäisvesi on valmistettu kirkkaasta, vähänatriumisesta lähdevedestä, siksi sen maku on niin päähännousevan raikas. Maista Koskenkorvan kivennäisvettä. Tulet hyvälle tuulelle!"
Tähtikuvaus.info
Kuvagalleria
Lakeuden Ursa ry

Poissa kjj

  • Eksoplaneetta
  • ***
  • Viestejä: 485
Vs: Kaukoputken maksimi erotuskyky maakohteisiin
« Vastaus #9 : 13-01-2018, 23:18:29 »
Jos ei Arin putkessa ole barlowia niin polttoväliä on vähemmän kuin C8:ssa - 1800mm vs 2000mm.

Jep, tuo Arin käpyhän oli parisataa pikseliä pitkä yli kilometrin päästä. Oma selkälokkini aika tasan sadan metrin päästä oli noin 1000 pikseliä nokan kärjestä pyrstöön (selkälokki lienee noin puoli metriä pitkä luonnossa). Ja kamerathan meillä oli samat.

Näistä mittasuhteista tuli semmoinen etiäinen, että nyt tais käpy olla aika pitkällä töötillä kuvattu, mille toki Ari sitten toi varmistuksen  :azn:

Poissa RL

  • Galaksijoukko
  • ****
  • Viestejä: 926
Vs: Kaukoputken maksimi erotuskyky maakohteisiin
« Vastaus #10 : 14-01-2018, 10:00:29 »
Perustuen mihin?

Koska pokkarissa on niin pieni kenno ja suuri kroppikerroin. Esimerkiksi nikon coolpix p900 kameran objektiivissa on polttoväli noin 360mm telepäässä, mutta pienessä kennossa on 5.6x kroppikerroin. Jolloin kinovastaavuus on 2000mm ja kameraa mainostetaan 2000mm polttovälisenä superzoomina.

Asi kameroissa on varmaan luokkaa 10x kroppikerroin, jos joku olisi siltä kannalta ajatellut.

Kamerapiireissä enemmän ajatellaan ja verrataan kinovastaavuutta. Mutta ei niinkään täällä, koska tähtikuvauksessa siitä ei ole hyötyä.

Kinovastavuutta ei varmaan tarvitse selittää.

Poissa MarkoM

  • Alkuräjähdys
  • Rinnakkaisuniversumi
  • ******
  • Viestejä: 1805
    • Tähtikuvaus.info
Vs: Kaukoputken maksimi erotuskyky maakohteisiin
« Vastaus #11 : 14-01-2018, 11:01:16 »
Koska pokkarissa on niin pieni kenno ja suuri kroppikerroin. Esimerkiksi nikon coolpix p900 kameran objektiivissa on polttoväli noin 360mm telepäässä, mutta pienessä kennossa on 5.6x kroppikerroin. Jolloin kinovastaavuus on 2000mm ja kameraa mainostetaan 2000mm polttovälisenä superzoomina.

Niin no joo...

Kamerapiireissä enemmän ajatellaan ja verrataan kinovastaavuutta. Mutta ei niinkään täällä, koska tähtikuvauksessa siitä ei ole hyötyä.

Paitsi Aurinkoa ja Kuuta kuvatessa riittävästä kinovastaavuudesta on hyötyä. Mieluummin minä kaivan kameralaukusta 500g-600g painavan kinovastaavudeltaan 2000mm superzoomin kuin raahaan sopivalle kuvauspaikalle 15kg-30kg painavan 2000mmm kaukoputkilaiteiston parin Aurinko- tai Kuu -kuvan vuoksi... :wink:
Marko Myllyniemi
"Koskenkorvan kivennäisvesi on valmistettu kirkkaasta, vähänatriumisesta lähdevedestä, siksi sen maku on niin päähännousevan raikas. Maista Koskenkorvan kivennäisvettä. Tulet hyvälle tuulelle!"
Tähtikuvaus.info
Kuvagalleria
Lakeuden Ursa ry

Poissa Pappis

  • Galaksijoukko
  • ****
  • Viestejä: 677
Vs: Kaukoputken maksimi erotuskyky maakohteisiin
« Vastaus #12 : 14-01-2018, 11:31:26 »
Paitsi Aurinkoa ja Kuuta kuvatessa riittävästä kinovastaavuudesta on hyötyä. Mieluummin minä kaivan kameralaukusta 500g-600g painavan kinovastaavudeltaan 2000mm superzoomin kuin raahaan sopivalle kuvauspaikalle 15kg-30kg painavan 2000mmm kaukoputkilaiteiston parin Aurinko- tai Kuu -kuvan vuoksi... :wink:
Vaihtoehtona se 30 kg laitteisto voisi seisoa "valmiina" pihalla. :wink: :wink:
t. Jarkko

Taivaanvahti: https://www.taivaanvahti.fi/observations/byUser/8364/pics
AstroBin: http://www.astrobin.com/users/JKLaukkanen/

Celestron C6N & CG5, ES 2x & 5x FE, Baader Scopos & Eudiascopic, Astronomik/Baader/BelOptik suotimia

Poissa aloittelija 123

  • Periodinen komeetta
  • **
  • Viestejä: 31
Vs: Kaukoputken maksimi erotuskyky maakohteisiin
« Vastaus #13 : 14-01-2018, 14:09:21 »
No jo on aihe lähteny käyntiin  :azn: ( englaniksi kun yritin  ettiä niin todella suppeita tuloksia sain)  pari asiaa mitä ite oon huomannu  eli ed 80 pystyy katsomaan lintuja 5.5 kilsan päästä suurenus jotain 80 ( jännä että startravel 102 sella ei päässy lähellekkään  vaikka suurennus 200)  sitten huomasin että ilmeisesti noin 3700 focal length  (maksutov 102 plus 2x barrlow plus eos 500D) vastaa suurin piirtein tota 80 suurennusta tolla ed 80...   Jännä juttu on myös että ite omistan ton canon sx730 ja teoriassa sillä pitäs saada digidaali zoomi mukaan otettuna 4000  focalia  ja ilmeisesti sen se  tekeekin mutta erotus kyky on  todella huono  verratuna tohon maksutov komboon.

Poissa Ari Haavisto

  • Ryhmäaktiivit
  • Rinnakkaisuniversumi
  • *****
  • Viestejä: 1387
  • Lempäälä
Vs: Kaukoputken maksimi erotuskyky maakohteisiin
« Vastaus #14 : 14-01-2018, 16:22:07 »
Niin kauan kuin ollaan optiikan "mukavuusalueella" ja kennossa riittää pikseleitä ja kohde on kennolla järjellisen kokoinen, ollaan normaalin "maakuvauksen" alueella ja voi halutessaan pohtia polttovälejä ja kinovastaavuuksia/croppikertoimia jne. Sitten kun halutaan kuvata mahdollisimman kaukana oleva lokki kuvitteellisesta kymmenien kilometrien lokkiparvesta, kannattaa noiden ajattelu suosista unohtaa. Kroppikertoimella ei tee mitään ja polttoväli on vain sekundäärinen säädettävä parametri, joka pitää valita optiikan apertuurin ja käytettävän kameran pikselikoon mukaan.

Yhä kauempana oleva lokki on sama asia kuin yhä pienempi kraatteri Kuun pinnalla; Jos oletetaan optiikan olevan laadukas ja ilmanlaatu/kuvattavan valon aallonpituusparametrit pidetään samana, vain ja ainoastaan objektiivin läpimitta määrää saavutettavissa olevan erotuskyvyn. Isommalla halkaisijalla voi nähdä lokin kauempaa. Kun tiedetään objektiivin koon funktiona pienin erotettavissa oleva yksityiskohta (esim. Dawesin raja), ollen 400mm halkaisijalle 0,3 kaarisekuntia, pitää konstilla tai toisella venyttää polttoväliä niin, että tuo 0,3" peittää kulmittain kaksi pikseliä (Nyqistin teoreema), eli esimerkkitapauksessa skaalaksi pysty/vaakasuoraan n. 0,11"/pikseli. Tuossa käpykuvassa ollaan juurikin niillä nurkilla 7600mm polttovälillä. Jos lisätään polttoväliä vielä siitä, se alkaakin käytännössä huonontaa lopputulosta. Lisää yksityiskohtia ei tipu. Parempi tulos tulee, kun skaalaa kuvaa photarissa isommaksi.

Jos istuva lokki on fyysisesti kaksi kertaa tuon kävyn korkuinen, ja arvioisin, että sen tunnistaisi lokiksi vielä 23 pikseliä korkeana, sen voisi tuolla "käpysetupilla" kuvata n. parinkymmenen kilometrin päästä. 200mm objektiivilla samalla pikselikoolla onnistuisi kymmenestä kilometristä, ja polttoväli pitää myös silloin tiputtaa puoleen. Jos taas pikselikoko tuplataan, pitää polttovälikin tuplata. Kun pikselikoko on lukittu, kennon fyysinen koko kertoo vain pikselien lukumäärän ja sen, paljonko maisemaa lokin ympärille mahtuu.

Aallonpituuskin vaikuttaa siten, että lyhyellä aallonpituudella saavutetaan parempi teoreettinen erotuskyky (esim. UV), kun taas pitkällä aallonpituudella (IR) se on huonompi, mutta ilmakehän aiheuttamaa, jo ennen teoreettista rajaa vastaan tulevaa käytännön erotuskykyrajaa, voidaan monesti venyttää. Käytännön tilanne on sitten aina jossain siellä välillä. Ja noista erotuskykyrajoista ja teoreemistakin on monia eri versioita, mm. Rayleighin raja, joka antaa pintakohteille vielä hivenen edellistä paremman erotuskyvyn, mutta aika hyvin tuo käytännön tasolla paikkansa pitää.

Sitten vielä kameran herkkyys, valon määrä, läpinäkyvyys, optiikan tyypistä riippuva kontrasti jne, jne siihen päälle mausteiksi, sekä lucky imaging - pinoaminen. Oletetaan, että lokkiparvi nukkuu...

Dawesin rajana voi käyttää yksinkertaistetusti vaikkapa R=116/D, jossa D=objektiivin halkaisija (mm) ja R siis se pienin mahdollinen detalji. Oman setupinsa skaalaa voi laskeskella vaikka tällä: http://www.skyatnightmagazine.com/astronomy-field-view-calculator ja jos tuolla saadaan resolution - kohtaan 1/2-1/3 omasta Dawesin rajasta, voi lokkijahti alkaa. Huom. tuolla pitää käyttää pistettä, ei pilkkua, ja skaala (resolution) on vaaka/pystysuoraan, ei kulmittain. Eli resoluutiona tuolla laskettuna 1/3 Dawesin rajasta vastaa juurikin Nyqistin teoreemaa.

Tämmöistä pohdintaa. Kun ei Kuu näy, niin siirrytään lokkeihin :tongue:
SW500P Stargate GOTO (508/2000mm)
SW 400P Flextube Synscan GOTO (400/1800mm)
SW300P & NEQ6 Pro
Celestron C8, RET45
ASI183MM
ASI290MM
Pierro Astro ADC-korjain
Televue Powermate 2.5x, 4x ja 5x, APM 2,7x & 1,5x comacorrecting barlow
Starlight Xpress suodinpyörä 7x1 1/4"