Hei ( vähän tällänen hullumpi aihe ) tahtoisin udella onkohan joku katsellut kaukoputkella esim lintuja 10 kilometrin päähän, itselläni on ed 80 orion ja pystyin katselemaan koiraa 5.5 kilometrin etäisyydellä, ja todella pieniä yksityis kohtia 1 kilometrin etäisyydellä (piikki langan piikkkejä) mietin että jos tulevaisuudessa ostan vaikka maksutov 180 kymppisen niin näkeeköhän sillä sit 2 kertaa paremmin maa kohteita ....
riippuu erittäin paljon kelistä. keväällä ilmojen lämmetessä jo kilometrin päästä järven jäältä alkaa joutsenten erottaminen maastosta olla vaikeaa, mutta esim. kuulaana talvipäivänä hyvä näkyvyys voi helposti olla kymmeniä kilometrejä. villellä on varmaan hyvä tarina lintujen katselusta 20cm Newtonilla :cool:
tuossa esimerkki puurokelistä 120mm linssiputkella: https://s3.eu-central-1.amazonaws.com/pallopanoraamablogi/video/vaakut.webm
e: koitin myös härkämäen ~45-senttisellä putkella maakohteita katsella. en tiedä tuliko mikä raja vastaan, mutta okulaarikuvaa ei jotenkin saanut millään sataprosenttisen tarkaksi. samaten järkkärikuva oli, no, pehmeä melkein neljän metrin polttovälillä: https://i.imgur.com/lM0GVLo.jpg
Lainaus käyttäjältä: JVO - 13.01.2018, 16:40:02
villellä on varmaan hyvä tarina lintujen katselusta 20cm Newtonilla :cool:
Heh, tosiaan tein tempauksen aikanaan lintubongarien kanssa. Olivat kyttäämässä kuikkia eräällä lossilla, omaa lintukaukoputkea kun ei ollut niin vein sitten sinne Orion UK:n valmistaman 20cm f/5 Newtonini, joka muuten on ensimmäinen kaukoputkeni ja edelleen tallessa.
No, itse asiaan - mainitsin viereiselle bongarille että tuolla saaren luona on muutama kuikka uimassa. He yrittivät pienellä maakaukoputkella niitä erottaa, onnistumatta. Minä näin ne pisteinä, hetkittäin erottui muotoa nokasta n. 200x suurennuksella. Lopulta piti lintubongarien tulla katsomaan minun putkellani kun ei tuskailusta huolimatta löytynyt lintuputkella lainkaan. :grin: Kartasta katsoin että saareen oli etäisyyttä n. 3km (tosin kuikkien etäisyyttä saareen en tiedä, kaukana kuitenkin).
Ohessa vielä kuva putkesta jalustallaan (kuvassa seurataan auringonpimennyksen kulkua vuonna 2015). Silloin minulla ei ollut muuta kuin tämä hervoton terästolppa (painoa yli 50kg + pää ja putki) ja nokkakärryt, saat uskoa että herätti outoja katseita! :rotfl:
---
Edit: Maakohteita on kyllä tullut katsottua myös Huuhanmäeltä. Kuopion torilla sijaitseva osuuspankin kello on pilvisen yön suosikkikohde yleisönäytöksiin. 12" putkella ei ihan erota auton rekisteriotetta lukea, mutta jos kadulla liikkuu vaikkapa roskia tuulen mukana niin se näkyy helposti. Variksia yms. on myös tullut bongattua ja katsottua muuta torin elämää. Torille on tornilta matkaa linnuntietä noin kilometrin verran.
-V
Käpyjä kuvattuna aurinkoisena kesäpäivänä 400mm Newtonilla, tosin infrapunassa. Etäisyyttä 1,2-1,5km. Tämä pinottu kuva. Visuaalisesti en katsonut. Maan tasolla alkaa olla monesti aika lailla väreilyä. Viime talvena ihmettelin ensin huonoa seeingiä ja sitten huomasin, että kaukaisen kännykkämaston valo räpsyy kuin Sirius ikään. Sitten huomasin, että naapurin valot räpsyvät ihan paljaalla silmälläkin. Eli lienee hyvin paljon riippuvaista kelistä.
(https://astrokuvat.kuvat.fi/kuvat/Rakentelu/sekalaiset/Kuusikko2.jpg/_full.jpg)
Heh, taitaa Arin kuvassa polttoväliä olla jo ihan omiin tarpeisiin :azn:
Siis kun vertaa tähän lokkikuvaani muutama kesä takaperin, yksittäisräpsy C8-putkella ja ASI120MM-kameralla kaikkine kennon pölypalleroineen.
Etäisyyttä on google mapsin perusteella karkeasti noin 104,6 metriä...
Jos ei Arin putkessa ole barlowia niin polttoväliä on vähemmän kuin C8:ssa - 1800mm vs 2000mm.
400p skylinerissä 1800mm. Monesti näkee puhuttavan kinovastaavuuden polttovälinä. Niinkuin mainostetaan super zoom pokkaria "1000mm zoom", vaikka polttoväli oikeasti on luokkaa 200-300mm
Näyttäisi minulla kamerana olleen myös ASI120MM tuolloin ja Televue 4X, joka toiminut suunnilleen kertoimella 4,2X. Eli n. 7600mm ollut polttoväli (7800mm taisi Firecapture laskea Jupiterista niihin aikoihin). Muistaakseni kuva on cropattu, mutta ei skaalattu. Nyt pimeässä ei voi varmistaa, mutta jos on lähempi kuusikko, niin 1,2km. Jos kauempi, niin 1,4km googlen mukaan. ASI120MM pikselit kokoa 3,75um ja tuo käpy on kuvassa parisataa pikseliä pituudeltaan. 1,2km etäisyydellä kävyn todellinen pituus olisi silloin 11,8cm, joka kuulostaa isolle kuusen kävylle vielä jotenkin järkevältä.
Pitääpä kokeilla joskus, jos tuon 500mm Dobsonin saa suunnattua niin alas, että saa jonkun kännykkämaston huipun kuvaan ja okulaariin. Ne ovat sitten jo useamman kilometrin päässä. Jos osuisi joku lintu vielä...
Mitenkäs tuo Tallinnan TV-torni? Minkäkokoisia nuo sen rakenteet ovat?
https://www.avaruus.fi/foorumi/index.php?topic=12160.msg113638#msg113638 (https://www.avaruus.fi/foorumi/index.php?topic=12160.msg113638#msg113638)
Lainaus käyttäjältä: RL - 13.01.2018, 20:33:43
400p skylinerissä 1800mm. Monesti näkee puhuttavan kinovastaavuuden polttovälinä. Niinkuin mainostetaan super zoom pokkaria "1000mm zoom", vaikka polttoväli oikeasti on luokkaa 200-300mm
Perustuen mihin?
Lainaus käyttäjältä: einari - 13.01.2018, 19:52:33
Jos ei Arin putkessa ole barlowia niin polttoväliä on vähemmän kuin C8:ssa - 1800mm vs 2000mm.
Jep, tuo Arin käpyhän oli parisataa pikseliä pitkä yli kilometrin päästä. Oma selkälokkini aika tasan sadan metrin päästä oli noin 1000 pikseliä nokan kärjestä pyrstöön (selkälokki lienee noin puoli metriä pitkä luonnossa). Ja kamerathan meillä oli samat.
Näistä mittasuhteista tuli semmoinen etiäinen, että nyt tais käpy olla aika pitkällä töötillä kuvattu, mille toki Ari sitten toi varmistuksen :azn:
Lainaus käyttäjältä: MarkoM - 13.01.2018, 23:01:09
Perustuen mihin?
Koska pokkarissa on niin pieni kenno ja suuri kroppikerroin. Esimerkiksi nikon coolpix p900 kameran objektiivissa on polttoväli noin 360mm telepäässä, mutta pienessä kennossa on 5.6x kroppikerroin. Jolloin kinovastaavuus on 2000mm ja kameraa mainostetaan 2000mm polttovälisenä superzoomina.
Asi kameroissa on varmaan luokkaa 10x kroppikerroin, jos joku olisi siltä kannalta ajatellut.
Kamerapiireissä enemmän ajatellaan ja verrataan kinovastaavuutta. Mutta ei niinkään täällä, koska tähtikuvauksessa siitä ei ole hyötyä.
Kinovastavuutta ei varmaan tarvitse selittää.
Lainaus käyttäjältä: RL - 14.01.2018, 10:00:29
Koska pokkarissa on niin pieni kenno ja suuri kroppikerroin. Esimerkiksi nikon coolpix p900 kameran objektiivissa on polttoväli noin 360mm telepäässä, mutta pienessä kennossa on 5.6x kroppikerroin. Jolloin kinovastaavuus on 2000mm ja kameraa mainostetaan 2000mm polttovälisenä superzoomina.
Niin no joo...
Lainaus käyttäjältä: RL - 14.01.2018, 10:00:29
Kamerapiireissä enemmän ajatellaan ja verrataan kinovastaavuutta. Mutta ei niinkään täällä, koska tähtikuvauksessa siitä ei ole hyötyä.
Paitsi Aurinkoa ja Kuuta kuvatessa riittävästä kinovastaavuudesta on hyötyä. Mieluummin minä kaivan kameralaukusta 500g-600g painavan kinovastaavudeltaan 2000mm superzoomin kuin raahaan sopivalle kuvauspaikalle 15kg-30kg painavan 2000mmm kaukoputkilaiteiston parin Aurinko- tai Kuu -kuvan vuoksi... :wink:
Lainaus käyttäjältä: MarkoM - 14.01.2018, 11:01:16
Paitsi Aurinkoa ja Kuuta kuvatessa riittävästä kinovastaavuudesta on hyötyä. Mieluummin minä kaivan kameralaukusta 500g-600g painavan kinovastaavudeltaan 2000mm superzoomin kuin raahaan sopivalle kuvauspaikalle 15kg-30kg painavan 2000mmm kaukoputkilaiteiston parin Aurinko- tai Kuu -kuvan vuoksi... :wink:
Vaihtoehtona se 30 kg laitteisto voisi seisoa "valmiina" pihalla. :wink: :wink:
No jo on aihe lähteny käyntiin :azn: ( englaniksi kun yritin ettiä niin todella suppeita tuloksia sain) pari asiaa mitä ite oon huomannu eli ed 80 pystyy katsomaan lintuja 5.5 kilsan päästä suurenus jotain 80 ( jännä että startravel 102 sella ei päässy lähellekkään vaikka suurennus 200) sitten huomasin että ilmeisesti noin 3700 focal length (maksutov 102 plus 2x barrlow plus eos 500D) vastaa suurin piirtein tota 80 suurennusta tolla ed 80... Jännä juttu on myös että ite omistan ton canon sx730 ja teoriassa sillä pitäs saada digidaali zoomi mukaan otettuna 4000 focalia ja ilmeisesti sen se tekeekin mutta erotus kyky on todella huono verratuna tohon maksutov komboon.
Niin kauan kuin ollaan optiikan "mukavuusalueella" ja kennossa riittää pikseleitä ja kohde on kennolla järjellisen kokoinen, ollaan normaalin "maakuvauksen" alueella ja voi halutessaan pohtia polttovälejä ja kinovastaavuuksia/croppikertoimia jne. Sitten kun halutaan kuvata mahdollisimman kaukana oleva lokki kuvitteellisesta kymmenien kilometrien lokkiparvesta, kannattaa noiden ajattelu suosista unohtaa. Kroppikertoimella ei tee mitään ja polttoväli on vain sekundäärinen säädettävä parametri, joka pitää valita optiikan apertuurin ja käytettävän kameran pikselikoon mukaan.
Yhä kauempana oleva lokki on sama asia kuin yhä pienempi kraatteri Kuun pinnalla; Jos oletetaan optiikan olevan laadukas ja ilmanlaatu/kuvattavan valon aallonpituusparametrit pidetään samana, vain ja ainoastaan objektiivin läpimitta määrää saavutettavissa olevan erotuskyvyn. Isommalla halkaisijalla voi nähdä lokin kauempaa. Kun tiedetään objektiivin koon funktiona pienin erotettavissa oleva yksityiskohta (esim. Dawesin raja), ollen 400mm halkaisijalle 0,3 kaarisekuntia, pitää konstilla tai toisella venyttää polttoväliä niin, että tuo 0,3" peittää kulmittain kaksi pikseliä (Nyqistin teoreema), eli esimerkkitapauksessa skaalaksi pysty/vaakasuoraan n. 0,11"/pikseli. Tuossa käpykuvassa ollaan juurikin niillä nurkilla 7600mm polttovälillä. Jos lisätään polttoväliä vielä siitä, se alkaakin käytännössä huonontaa lopputulosta. Lisää yksityiskohtia ei tipu. Parempi tulos tulee, kun skaalaa kuvaa photarissa isommaksi.
Jos istuva lokki on fyysisesti kaksi kertaa tuon kävyn korkuinen, ja arvioisin, että sen tunnistaisi lokiksi vielä 23 pikseliä korkeana, sen voisi tuolla "käpysetupilla" kuvata n. parinkymmenen kilometrin päästä. 200mm objektiivilla samalla pikselikoolla onnistuisi kymmenestä kilometristä, ja polttoväli pitää myös silloin tiputtaa puoleen. Jos taas pikselikoko tuplataan, pitää polttovälikin tuplata. Kun pikselikoko on lukittu, kennon fyysinen koko kertoo vain pikselien lukumäärän ja sen, paljonko maisemaa lokin ympärille mahtuu.
Aallonpituuskin vaikuttaa siten, että lyhyellä aallonpituudella saavutetaan parempi teoreettinen erotuskyky (esim. UV), kun taas pitkällä aallonpituudella (IR) se on huonompi, mutta ilmakehän aiheuttamaa, jo ennen teoreettista rajaa vastaan tulevaa käytännön erotuskykyrajaa, voidaan monesti venyttää. Käytännön tilanne on sitten aina jossain siellä välillä. Ja noista erotuskykyrajoista ja teoreemistakin on monia eri versioita, mm. Rayleighin raja, joka antaa pintakohteille vielä hivenen edellistä paremman erotuskyvyn, mutta aika hyvin tuo käytännön tasolla paikkansa pitää.
Sitten vielä kameran herkkyys, valon määrä, läpinäkyvyys, optiikan tyypistä riippuva kontrasti jne, jne siihen päälle mausteiksi, sekä lucky imaging - pinoaminen. Oletetaan, että lokkiparvi nukkuu...
Dawesin rajana voi käyttää yksinkertaistetusti vaikkapa R=116/D, jossa D=objektiivin halkaisija (mm) ja R siis se pienin mahdollinen detalji. Oman setupinsa skaalaa voi laskeskella vaikka tällä: http://www.skyatnightmagazine.com/astronomy-field-view-calculator (http://www.skyatnightmagazine.com/astronomy-field-view-calculator) ja jos tuolla saadaan resolution - kohtaan 1/2-1/3 omasta Dawesin rajasta, voi lokkijahti alkaa. Huom. tuolla pitää käyttää pistettä, ei pilkkua, ja skaala (resolution) on vaaka/pystysuoraan, ei kulmittain. Eli resoluutiona tuolla laskettuna 1/3 Dawesin rajasta vastaa juurikin Nyqistin teoreemaa.
Tämmöistä pohdintaa. Kun ei Kuu näy, niin siirrytään lokkeihin :tongue:
Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 14.01.2018, 16:22:07
Tämmöistä pohdintaa. Kun ei Kuu näy, niin siirrytään lokkeihin :tongue:
Virkistävän erilainen ja viihdyttävä ketju tällä palstalla! Ja taatusti parempi vaihtoehto kuin marista 24/7 säästä...
:D Mitäköhän kaukoputki kauppias sanoisi jos menisi liikkeeseen ja sanois ett sit sellane peli jolla näkee 20 kilsan pääst linnun.... Tietenkin seeing tulee varmaa vastaan mutta ei aina ... Taidanpa joku päivä ostaa tuon maksutov 180 eli teoriassa sillä pitäs pystyä erottamaan ed 80 abaut 2 kertaa paremmin maa kohteet ja kuun kraatterit? onkohan joku käyttäny tota maksutovi 180 maa kohteissa ? Ainiin pieni korjaus tohon 3700 focal lentgh on suurin piirtein yhtä kun 80 x suurennus ed 80 llä koska muistin että kuusta en saanut oikeen edes siedettäviä kuvia tolla makstov plus barrlow kombilla mutta ed 80 ja 80 x suurennus kuuhun noh varmaa3-5 kertaa noita kraatterita näky ja paaaljon paremmin. Mutta maa kohteissa saan suunilleen samat tulokset ...
jännää kun abaut 1v sitten kiinostuin kaukoputkista ja kyselin vähän joka puolelta että kuinka kauas voi nähdä kaukoputkella, mikä olisi sopiva yleis malli, pitäs saada maa kohteet ja yö taivas samaan pakettiin. (luettuani satoja tunteja eri foorumeista tulin vain kiertäneeksi kehään 1 kysymykseen 10 vastausta) Mutta jos silloin olis älynny kirjottaa tänne jotain nii olis kyllä iso vaiva säästyny...
Lainaus käyttäjältä: aloittelija 123 - 15.01.2018, 17:50:21
jännää kun abaut 1v sitten kiinostuin kaukoputkista ja kyselin vähän joka puolelta että kuinka kauas voi nähdä kaukoputkella
Minusta kaukoputkella näkee äärettömän kauas. Eri asia on se, että erotatko ne muutamat fotonit sinun havannointilaitteistolla. TOki "ääretön" tarkoittaa sitä tasoa, jossa kohteen fotonit sekoittuvat taustakohinaan.
Sama koskee radiosignaalin kuulumista kohinan yli, tarvitan vain tarpeeksi "iso antenni" jotta ne muutamat sähkömagneettiset allot voidaan vastaanottaa ja erottaa kohinasta.
Tämähän on vain minun päässä oleva ajatus.
Cloudy Nights - foorumilta löytyi muutama aika vanha keskusteluketju aiheesta, kun hiukan penkoi. Yhteistä niillä oli, että kaikki päättyivät lopulta kauheaan riitaan Canon-objektiivimiesten ja refraktorimiesten välillä... Useampi oli käyttänyt APO-refraktoreita lintujen kuvaamiseen ja olivat laatuun maakohteissa tyytyväisiä. Kameraobjektiivit lienee suojattu hyvin hajavalolta, kun taas joissain kaukoputkidesigneissa voi suora auringonpaiste päästä heijastelemaan ja pilaamaan kontrastia (esim. avoin Newton).
Täällä esim. joku kuvaillut 6 tuuman Maksutovilla: http://www.digitalbirdphotography.com/2.2.html (http://www.digitalbirdphotography.com/2.2.html)
Lainaus käyttäjältä: Pappis - 14.01.2018, 18:56:59
Virkistävän erilainen ja viihdyttävä ketju tällä palstalla! Ja taatusti parempi vaihtoehto kuin marista 24/7 säästä...
Eikö se ole hyvä, että pilvisistä keleistä huolimatta saadaan keskustelua aikaan... :grin:
Ja se parjattu säätila on ainakin eräs syy siihen, miksi itse nykyään suosin pitkäpolttovälistä superzoomkameraa. Sitten kun pilvisyys rakoilee niin on joko Aurinko tai Kuu kuvattavana - parhaassa tapauksessa molemmat. Vaihtoehtoisesti tuolla pystyy kyllä kuvaamaan ilmakehänkin ilmiöitä kohtalaisesti... Toki jos oikein umpipilvistä ennustetaan, niin ei sekään aina ole matkassa - sitten tulee niitä harmillisia "yllättäviä taivaan kirkastumisia", jotka hieman harmittavat...
Lainaus käyttäjältä: lapimmies - 15.01.2018, 18:27:17
Minusta kaukoputkella näkee äärettömän kauas. Eri asia on se, että erotatko ne muutamat fotonit sinun havannointilaitteistolla. TOki "ääretön" tarkoittaa sitä tasoa, jossa kohteen fotonit sekoittuvat taustakohinaan.
Sama koskee radiosignaalin kuulumista kohinan yli, tarvitan vain tarpeeksi "iso antenni" jotta ne muutamat sähkömagneettiset allot voidaan vastaanottaa ja erottaa kohinasta.
Periaatteessa juuri näin. se on sitten eri asia, kuinka paljon resursseja (rahaa, henkilöitä, jne.) on käytettävissä.
Ainakin itse väittävät tätä maakohteiden kuvausetäisyysennätykseksi: Alppien huippuja kuvattuna Pyreneiltä, välimatkaa 443 km. Toki tämä on mahdollista vain sopivan ilmakehän refraktion avulla, ilman ilmakehää maan kaarevuus olisi tämän näkymän estänyt.
https://beyondhorizons.eu/2016/08/03/pic-de-finestrelles-pic-gaspard-ecrins-443-km/ (https://beyondhorizons.eu/2016/08/03/pic-de-finestrelles-pic-gaspard-ecrins-443-km/)
Otetaanpa taas tuo käpykuvaussetuppini ja tehdään sillä mielikuvaharjoitteluna sama, eli raahataan SW400P Pyreneille Pic de Finestrellesin huipulle ja kuvataan Lioninlahden yli Alpeille, Pic Gaspardin huipulle. Oikeastihan tuon matkan yli ilmakehä varmasti blurraa kaiken, kuten ennätyskuvastakin näkee, mutta jos osuisikin superkeli ja infrapunasuodin purisi oikein kunnolla... Täyttääkseen tuon aiemman 23 pikselin kokovaatimuksen, Alppien laella istuvan lokin pitäisi olla 5m korkea. No, eipä ole koskaan ollut niin isoa lokkia, mutta suurin lentolisko Quetzalcoatlus näkyisi jo komeasti. Samoin Gävlen olkipukki (l=7m, h=13m) suorastaan pistäisi silmään polttotasolle piirtyessään. Ja kyllähän näin pitkän pilvisyysjakson jatkuessa 5 metrinen lokkikin on jo sallittu ajatusleikkiimme.
Vaikka tuo kuulosti ehkä jo hurjalta, kuvitellaanpa vielä tuon kaukaisen vuorenhuipun taakse Kuu nousemaan, jota vasten Pic Gaspardin laella istuva jättiläislokki uljaana piirtyy. Vuorenhuippuun on matkaa siis 443 km, Kuu on sen takana vielä melkein tuhatkertaisen etäisyyden päässä. Tällöin tuo 5 metrinen jättiläislokki peittäisi taakseen Kuun pinnalla olevan 5 kilometrisen kraatterin. Ja semmoinenhan on hyvän kelin Kuukuvassa jo iso! Kilometrinenkin kraatteri näkyy mukavasti, joka sopivasti peittyisi Alppien huipulla Kuuta vasten piirtyvän vuorikiipeilijän teltan taakse. Vuorikiipeilijän, joka hetkeä myöhemmin teltasta ulos kömpiessään päätyy jättiläislokin suupalaksi :tongue:
Jos ajatellaan kuuta, mikä olisi pienin apertuuri jolla esim. Apollo mönkijän voisi erottaa, mikäli ilmakehä poistetaan yhtälöstä? Maakohteiden kanssa ongelmana on aina vaihtuva seeing, kesällä lämpimänä päivänä en lainkaan ihmettelisi jos kuusikosta ei erotu kävyn käpyä. Siitä puheenollen, tuo Arin käpykuva on huippu! Leuka loksahti auki. En kuvitellut että noin pieni asia näkyisi noinkin kaukaa vieläpä suhteellisen skarppina.
-V
Quoran mukaan kuulaskeutujan (halkaisija noin 9m) tarvittaisiin 47 metrinen optiikka.
https://www.quora.com/How-much-magnification-and-aperture-does-a-telescope-need-to-be-able-to-see-the-lunar-lander-descent-module-on-the-moon-from-Earth
ELT-teleskooppikaan ei aivan riittäisi.
Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 16.01.2018, 00:03:38Samoin Gävlen olkipukki (l=7m, h=13m) suorastaan pistäisi silmään polttotasolle piirtyessään. Ja kyllähän näin pitkän pilvisyysjakson jatkuessa 5 metrinen lokkikin on jo sallittu ajatusleikkiimme.
Huomauttaisin että Gävlen olkipukki on mahdollista havaita paljon pienemmälläkin optiikalla noin kaukaa, koska se on itsevalaiseva kohde.
Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 16.01.2018, 08:14:51
Huomauttaisin että Gävlen olkipukki on mahdollista havaita paljon pienemmälläkin optiikalla noin kaukaa, koska se on itsevalaiseva kohde.
Totta, useimpina vuosina. :)
Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 16.01.2018, 08:14:51
Huomauttaisin että Gävlen olkipukki on mahdollista havaita paljon pienemmälläkin optiikalla noin kaukaa, koska se on itsevalaiseva kohde.
Onneksi ei juuri ollut suu täynnä kahvia...
Lainaus käyttäjältä: Lauri Kangas - 16.01.2018, 08:14:51
Huomauttaisin että Gävlen olkipukki on mahdollista havaita paljon pienemmälläkin optiikalla noin kaukaa, koska se on itsevalaiseva kohde.
Totta. Tässä tapauksessa riittävä polttoväli on n. 1 vuosi.
Lainaus käyttäjältä: Ari Haavisto - 16.01.2018, 21:04:49
Totta. Tässä tapauksessa riittävä polttoväli on n. 1 vuosi.
Onneksi ehdin jo juoda vissyveden.