Otsikko muutettu: Putken rakentaminen (Newtonin muutossovitus DSLR-kuvaukseen)

Aloittaja GaryP, 29.09.2007, 16:46:44

« edellinen - seuraava »

GaryP

Mittasin tuosta kaverini 130/900 orionista apupeilin kannettimen paksuude, yllättävä tulos; n. 4mm. Tuossa omavalmisteessakin oli 1,2mm, joten käyttämällä vielä sellaista ohutta taipuisaa piirilevymuovia (mitähän nimeä siitä käyttäisi?) jää päällekkäin laitettunakin kokonaispaksuus alle 2mm. Eli eiköhän sen aiheuttama häiriö kuvassa ole vielä ihan kohtuullinen.

Tuossahan voisi vielä olla hyvinkin polttovälin lyhenninkin mukana, pinta-ala jäisi yhä apupeiliä pienemmäksi. Linssin halkaisija näyttää tuossa Hannun tekemässä palikassa olevan 42mm...

Odotan vielä rakennusmateriaalia tuohon putkeen, teen kaikki muut vasta kun varsinainen putki on saavuttanut muodon tavalla tai toisella.

Kari
Kari Pulkkinen
Espoo, Finland

Harrastus uudelleen lämpiämässä...

GaryP

Wezen,

Meni yö ennenkuin tajusin vasta mistä oikein puhuit, mutta nyt ymmärrän kuinka loistava tuo ideasi oikeasti oli. Se pompsahti päähän tuossa aamu neljältä, onneksi maltoin vielä pistää pään takaisin tyynyyn ja jatkaa uniani.
:)
Käytännössähän tuo kiinteä web-kameran kenno saa olla kokoajan siinä putken keulilla, lisämodulina sivusta ladattava visuaalikäyttöön tarkoitettu osa on kuitenkin isompi joten webcam telineineen ei häiritse ketään.

Tuosta diffraktiosta vielä. Onko sillä enemmän merkitystä miten tukien pinta on käsitelty (heijastusten poistaminen) kuin varsinaisesti niiden paksuus valon tulosuuntaa vastaan? Kuinka paljn tuossa kannattaa nähdä vaivaa? Jos pintaheijastukset aiheuttavat enemmän häiriötä, kannatta etsiä mahdollisimman matta pinnoiteaine. Jos näin on, saa kaikki mahdolliset johtimet jotka kennoon menevät, mahtumaan ilman suurempia vaivoja tukien sisään. Jopa kennon jäähdytyksen voisi toteuttaa nesteellä ja saada johtimet kulkemaan tukien suuntaisesti suojattuna ja eristettynä. Kennon jäähdyttäminen ei tietenkään kovilla pakkasilla ole meikäläisissä olosuhteissa aina tarpeen, mutta hifistelymielessä ja ajatuksena?


Päätin tuossa tarkistaa, onko tämä peili todella 1000mm niinkuin minulle kerrottiin, ja kohdistin putken auringon valaisemaan kohteeseen n. kilometrin päässä. Putkessa ei ole apupeili pidikkeineen edessä, joten pieni valkoinen paperi vain suurinpiirtein metrin päähän peilistä. No siihenhän se tarkentui, lähikohde 1010mm päähän pinnasta. Eli oikeaa tieto oli.

Lapsuus tuli samalla mieleen ja kaivoinkin kasan linssejä laatikosta päivänvaloon. Laitoin sekä pienentävää että suurentavaa linssiä vuoron perään paperin ja peilin väliin. Oli mukava taas palautua takaisin niihin oivalluksen tunteisiin joita silloin nassikkana koki kun laitoin pahviputkeen ohjeiden mukaisesti eri linssit ja etsin oikeat pisteet kullekin.

Polttovälin lyhenninhän on tässä minun tapauksessa helppo pistää vielä sinne web-kameran eteen, etsin vain suurimman halkaisijan omaavan miedosti suurentavan linssin. Siis suurimman mikä ei peitä tuota valon sisääntuloa enempää kuin muu rakennelta kohteen ja pääpeilin edessä.

Näköjään myös tuo lisäsuurennoksen saaminen on ihan yhtä helppoa, barlowkin näkyy toimivan yhden pienentävän linssin voimin, joten samalla idealla sitten kokeilen sitäkin ominaisuutta.

Kysymys onkin tällä kertaa, miten voin laskea tai arvioida suurimman linssikoon näihin käyttökohteisiin, kontrasti voisi olla lähtökohtana?

Linssien sisältämä matematiikka oli minulle koulussa yhtä vaikeaa kuin kaikki muutkin toisen asteen yhtälöstä eteenpäin, kaikki meni siis silloin ohi ymmärryksen. Nyt vasta kun asiat ovat ajankohtaisia, alkaa mielenkiinto heräämään myös tuhon teoriapuoleen.

Kari

Kari Pulkkinen
Espoo, Finland

Harrastus uudelleen lämpiämässä...

Wezen

Pistemäisen kohteen diffraktiokuva on piste ja renkaita sen ympärillä. Valon intensiteetti jakautuu tietyllä tapaa pisteeseen ja renkaisiin. Kun objektiivin keskelle laitetaan pyöreä peitto, kuten apupeili, valon intensiteetti jakautuu uudella tapaa, vähemmän valoa pisteessä ja enemmän renkaissa. Kuta isompi peitto, sitä enemmän valoa renkaissa.

Jos peitto ei ole pyöreä, diffraktiokuva on jotain muuta kuin piste ja renkaat. Esim. suorat apupeilin kannakkeet aiheuttavat diffraktiokuvaan piikit. Piikit ovat sitä voimakkammaat, mitä paksumpaa on kannakemateriaali. Kannakkeista ei myöskään kannata tehdä tarpeettoman leveitä, koska silloin vinosti tuleva valonsäde (ne fotonit) näkee ne "paksuina". Kaarevat kannakkeet eivät aiheuta piikkejä vaan satunnaisemman häiriön rengaskuvioon. Siksi niitä pidetään parempana, piikeistä ei hyödy juuri muussa kuin kameran tarkennuksessa. Suorista kannakkeista paras lienee kaksilapainen, jolloin piikkejä on vain kaksi. Raskas apupeili vaatii tietysti mekaanisesti tukevan kannakkeen ja silloin 3-4 -lapaiset suorat kannakkeet ovat tarpeen.

Muutama linkki apupeileistä ja diffraktiosta. Kunnon diffraktiokuvia en löytänyt, kirjallisuudessa niitäkin on.

http://mysite.verizon.net/res6jv9o/astronomy-trains/id18.html
http://starizona.com/acb/articles/article_diff_obs.pdf
http://www.fpi-protostar.com/img/spikes.gif

Itse tekisin sinun putkeesi puoliympyrän muotoisen tai suoran yksi- tai kaksipiikkisen kannakkeen. Hyvä materiaali on 1-1,5 mm paksu teräspelti, kaareva kannake kannattaa "jännittää". Sahanteriä on käytetty, sellaista on kuitenkin hankala (mahdoton) leikata. Alumiini on materiaalina huonoimmasta päästä pehmeytensä vuoksi. Kevyttä toki ja tulee kyseeseen suorissa kannakkeissa. Kannakkeet voi maalata mattamustalla, heijastusten riski on pieni. Aiemminhan jo korostettiin sitä, että Newton-rakenteessa tärkeintä on estää hajavalon pääsy suoraan okulaariin/kennolle. Primäärifokuksessa kenno on tässä umpiputkitapauksessa ihanteellisesti hajavalolta suojassa.
An tti Veit ola

Wezen

An tti Veit ola

GaryP

No niin, olin lähdössä lenkille, ja tässä olen istunut parikymmentä minuuttia varusteet päällä kun jäin jumiin näihin juttuihin... taas...

Nuo matemaattiset todisteet menevät yli hilseen, joten mielelläni lähden sitten kokeilulinjalle suositusten mukaisesti.
:)

Kari
Kari Pulkkinen
Espoo, Finland

Harrastus uudelleen lämpiämässä...

hm

Pistemäisen kohteen diffraktiokuva on pieni kirkas täplä (Airy disk) ja loputon sarja nopeasti himmeneviä renkaita, joista hyvällä optiikalla on vain kaksi nähtävissä hyvissäkään olosuhteissa. 200 millisellä peilillä, jonka polttoväli on metri, Airy diskin halkaisija on n. 7 mikrometriä. Kaikki peiliä varjostavat rakenteet vievät valoa pois Airy diskistä määrän, joka riippuu varjostuman pinta-alasta. Varjostumien muodosta sitten riippuu, minne valo siirtyy.

Harrastajaputkella web-kameralla kuvattaessa ei diffraktio ole arkielämässä merkittävin kuvaustulosta rajaava tekijä. Suosittelen karttaamaan ainakin ensimmäisten putkien kohdalla kaikenlaisia eksoottisia ripustuksia. Rakenteellisesti kolmi- tai nelivartiset ovat tukevimpia ja helpoimmin toteutettavia. Nelivartisessa syytä pitäytyä rakenteessa, jossa vastakkaiset tuet ovat täsmälleen samassa linjassa. Tavoitteena tukeva rakenne, jota helppo säätää. Perinteisellä pidinratkaisulla saadaan tähtien kuviin myös klassisen kauniit sakarat.

Kaikki putken sisäpuoliset rakenteet syytä maalata mattamustaksi. Kannatinrakenteissa musta autospray on ihan kelvollinen ratkaisu. Pintakäsittelyllä ei ole merkitystä diffraktion kannalta.

Jos web-kameraa aikoo käyttää reduserin tai barlowin kera sekä ilman niitä, pitää ottaa huomioon fokuspisteen sijainnin muutos: reduseri siirtää fokusta lähemmäs pääpeiliä, barlow loitontaa. Pienikennoiseen kameraan reduseriksi sopii mainiosti akromaattilinssi, jonka polttoväli jossain kymmenen sentin tienoilla.

Miten tekijä aikoo löytää kohteen terävänä web-kameran nuppineulan nupin kokoiseen kuvakenttään?

Hannu Määttänen

GaryP

Hannulla hyviä huomioita, kokemus antaa uskottavuutta myös!
:)

Tuo kohteen löytäminen on ollut aina vaikeaa, käytin edellisestä rinnan sekä punapistettä että normaalia etsinputkea jotka oli päivällä kohdistettu kauimmaiseen mahdolliseen kohteeseen. Tämä suoraan kohdistaminen web-kameran polttotasolle onkin sitten jo sellaista tarkkuutta vaativaa puuhaa että en tiedä mitä siitä syntyy. Luulen että tämä tulee olemaan suuri fiasko, mutta se selviää vasta kokeilun jälkeen. Tai sitten, jos kaikki menee niinkuin suunnitelen, tuo moduulirakenteinen visuaalikatseluosa pitää saada täysin samalle linjalle web-kameran kanssa, sitten vain moduuli pois kun kohde on näkyvissä, viimeinen säätö tietokoneen näytöllä.

Tiedän, visiot ovat kokemukseeni suhteutettuna melkoiset, mutta en silti luovuta ihan heti. Täytyy saada tuo surkea putkirakennelma rakennettua uudestaan ja tukevaksi, nykyisellään siinä on velttoa pelivaraa niin paljon, että kärpänen saa sen uuteen muotoon lasketuessaan sen päälle.

Verstaan puuttuessa homma on hidasta, työkaluja rakennetaan sitä mukaa kun tarve vaatii, se vie enemmän aikaa.
:(

Kari
Kari Pulkkinen
Espoo, Finland

Harrastus uudelleen lämpiämässä...

jaava

Niin kuin Hannu tuossa jo kertoi, spiderin jalkojen paksuus vaikuttaa vain kennolle tulevan valon määrään, ei diffraktioon. Jalkojen muodon muuttuessa käyraksi levenevät diffraktiopiikit ja jos käyryyttä on riittävästi hajoaa piikit koko kohteen ympäri. Tällä saadaan tiukat piikit pois mutta samalla kohteen kontrasti heikkenee - tainnee olla lähinnä esteettinen kysymys.

Minulla on 1500 millisen polttovälin putkessa etsimenä 9x50. Sen kun tarkentaa kohdalleen näkyy kohde aina WEB-kameran kuvassa. 1000 millisellä sen pitäisi olla helpompaa.

Olen haikaillut myös punapisteen kiinnittämistä Maksutoviini, mutta en ole uskaltanut avata sitä poratakseni punapisteen jalalle reijät. Punapisteellä saisi kaiketi kohteen paremmin hehtaarilleen, niin että se jo näkyisi 9x50ssä.

JV

PS. Onko kukaan uskaltanut SkyWtcherin Maksutovia avata?
If no Higgs particle exists, we have a revolution in our hands.

GaryP

Projekti jatkuu, hitaasti mutta kankeasti.

Kuusikulmainen putki on taivuteltu ohuesta 0.7mm alumiinista, se on kaksiosainen, palat menevät nätisti päällekkäin. Siitä seuraa se että voin melko rauhassa tehdä sen valmiiksi kadessa osassa.
Putken sisus on nyt todella mattamustaa ja pimeää, joten heijastumia ei varmasti tule kuin satunnaisista pölyhiukkasista joita sinne ajanmittaan eksyy. Pinnoitin sisuksen kangaskaupan tuotteilla, mustaa farkkukangasta jonka toinen puoli on "pimeää" nukkaa, tasaista kuin noki savupiipussa.

Putken jämäkkyys oli aluksi suuri epäilys, kaksi osaa, pituudeltaan 600m, olivat todella lötköjä ilmestyksiä. Kun tukirakenteet tulivat mukaan kuvioon, muuttuivat putken kappaleet jämeriksi koliseviksi omituisuuksiksi. Tuo sisäkangas muutti tilanteen totaalisesti; painoa ei juurikaan tullut lisää, mutta nyt tuntuu kuin käsissä olisi oikea kaukoputki.

Sitten asiaan...
Tässä kohtaa onkin sitten vuorossa asia joka häiritsee teoreettisella tasolla toistaiseksi. Peilin jäähdytyksestä ja kiinnityksestä pidetään kovaa meteliä. Toinen toistaan hienompi graafi kertoo kuinka lämpö laskee erilaisilla mekanismeilla, ja upeita CAD-kuvia esitellään peilin kiinnityksestä. Onko näihin syytä suhtautua vakavasti, vai riittääkö terve maalaisjärki ja kollminoinnin mahdollistavat säätöruuvit?
Nyt olen ratkaissut peilin kiinnityksen "quick n' dirty" tekniikalla. Peili on kokoisensa 18mm vesivaneripalan päällä, kolmella kynnellä kiinni. Vesivaneri puolestaan on yhdellä akselilla kiinni putken takaseinässä siten että kolmella siipiruuvilla keinutetaan asento kollimoidessa.

Jäähdytys... se nyt on helppo tehdä, mutta 8" peili tuntuu jotenkin jo sellaiselta etten tiedä kannattaako jäähdyttämistä nopeuttaa, eikö tasainen lämmönmuutos omalla painollaan ole terveellisintä, onko kaikki muu hifistelyä ja oikeasti tarpeellista? Aika on tietysti yksi tekijä, jos on kiire niin täytyyhän toki jotain tehdä.

Kamerassa on kuvia odotamassa, laitan ne pikapuoliin linkin taakse selvittämään sekavahkoa kirjoitteluani.

Kiitos,
Kari

PS. Helpon asian voi tehdä vaikeaksi kun uskoo kaiken lukemansa...
;)
Kari Pulkkinen
Espoo, Finland

Harrastus uudelleen lämpiämässä...

Kaizu

Oheisessa linkissä on joitain kuvia omasta vastaavasta projektista. http://www.kaiforssen.fi/Change%20of%20newton.htm
Putki on alumiinia ja vaati jonkin verran tukea pysyäkseen ryhdikkäästi saksalaisjalustassa. Lämpölaajeneminen on eräs ominaisuus joka on tullut ihan kirjaimellisesti mitattua (0.24mm/10C). Ei haittaa yleensä session aikana mutta edellisen yön tarkennuksella ei voi suoraan kuvata.

Putki on kuupassa, eli ulkolämpötilassa. En ole vielä asentanut jäähdytyspuhallinta, katselen tarvitaanko sellaista. 10" peili on kiinnitetty kolmella paksulla Sikaflex täpällä 25 senttisen vanerikiekon keskelle. Kiekossa on kevennysporaukset siltä varalta että joskus pitää saada ilma kiertämään myös peilin taakse. Sisäpinta on maalattu mattamustalla spraylla ja ikkunatiivisteestä olen vielä tehnyt heijatuksia vähentävän kierteen sisäseinälle. Putki on siis aikalailla kuvailemasi kaltainen, sillä erotuksella että se ei ole kuusikulmainen vaan pyöreä.
Niin, se jopa toimii.

Kaizu
Kai Forssen

GaryP

#25
Jep, voi olla sitten että teen peilin alle ilmastointikanavat valmiiksi ja laitan piskuiset tuulettimen paikat valmiiksi. No saman tien sitten laitan kolme pientä tuuletinta luomaan symmetrisen ilmakierronkin, kai se kannattaa tehdä samantien, parempi kuin ei mitään. Onhan tässä tietysti kesä tulossa, eli lämpötilaerot ovat yöllä ja päivällä kohtuullisen suuret pahimmillaan, ehkä se on jopa tarpeenkin. 0.24mm/10 astetta, onko se putken pituuden muutos todella niin suuri? Sehän saattaa sitten vaatia jo ihan uteliaisuudesta lämpötilan seurannan sekä peilin alta että putken kyljestä, eipä ole kummoinen lisätyö siitä huvista.
:)

Kari

EDIT.
PS. Tuo "lämpötilaero kesäyön ja -päivän välillä"-ajatus oli sillä oletuksella, että putki viettää aikaansa pääasiassa ulkona, ei siis viedä sessioita varten sisälämmöstä talven ulkopakkasiin.
Kari Pulkkinen
Espoo, Finland

Harrastus uudelleen lämpiämässä...

Kaizu

Minulla on mittakello fokusointilaitteessa. Pituusero on sillä mitattu, etäisyys fokusointilaitteesta peilin kiinnityskohtaan on aika tasan metri. Mitta täsmää myös aika hyvin Koneenrakentajan taulukkokirjan kanssa.
Suurimmat vuorokautiset lämpötilaerot olen havainnut maaliskuussa, ei tosin tänä vuonna. Päivällä tyynessä aurikoisessa kohdassa lämpötila on parhaimmillaan +20C ja aamun sarastaessa -20C.

Kaizu
Kai Forssen

GaryP

Kannattaisi varmaan näpertää tiivis termoslaatikko putkelle, sillä voisi tasoittaa noin hurjia eroja. Ainoa vaiva on ottaa putki pois jalustalta, samalla menettää säätöjä... Eipä kukaan ole vielä sanonutkaan tätä harrastusta vaivattomaksi.
:D

Kari
Kari Pulkkinen
Espoo, Finland

Harrastus uudelleen lämpiämässä...

Timpe

Lainaus käyttäjältä: GaryP - 14.04.2008, 09:20:04
Tässä kohtaa onkin sitten vuorossa asia joka häiritsee teoreettisella tasolla toistaiseksi. Peilin jäähdytyksestä ja kiinnityksestä pidetään kovaa meteliä. Toinen toistaan hienompi graafi kertoo kuinka lämpö laskee erilaisilla mekanismeilla, ja upeita CAD-kuvia esitellään peilin kiinnityksestä. Onko näihin syytä suhtautua vakavasti, vai riittääkö terve maalaisjärki ja kollminoinnin mahdollistavat säätöruuvit?

Myönnän syyllisyyteni tässä asiassa, koska olen tännekin postannut sekalaisen kasan erilaista linkkimateriaalia mm. noista mainitsemistasi asioista  :)
Omalla kohdallani tässä on kyse siitä, että kun rakensin omia kaukoputkiani (#1...#3) 1980-90-luvuilla, minulla ei ollut mahdollisuutta yhtä mahtavaan tiedonhakukanavaan kuin Internet nykyään on. Tämän mahdollisuuden myötä olen muuttanut omia käsityksiäni hyvästä kaukoputkesta moneen kertaan sen mukaan, mitä uutta olen oppinut netistä. Tästä huolimatta ne aiemmatkin kaukoputket ovat tarjonneet hienoja näkymiä tähtitaivaalle, vaikkei niitä ole viilattu viimeisen päälle kuntoon.

Oma nykyinen "mutu" näissä asioissa on seuraavan kaltainen:
Peilin jäähdytys, putkivirtaukset ja muu termodynamiikka: Olen vakaasti sitä mieltä, ettei tätä puolta kaukoputken toiminnasta ole huomioitu riittävästi. Samoin olen sitä mieltä, että tällä on suurempi yksittäinen vaikutus kaukoputken kuvalaatuun kuin esim. peilin pinnanlaadun eroilla 1/4 vs. 1/10 valoaallon peileissä. Kenties tällä on vaikutusta jopa samassa määrin tai enemmänkin kuin optiikan reippaasti väärin tehdyllä kollimoinnilla. Yksinkertainen testi: jos tähden kuva väreilee okulaarin näkökentässä, niin mistä tämä johtuu: heikosta seeingistä vai siitä, ettei kaukoputken optiikka ole ehtinyt tasapainottua ympäristön lämpötilaan aiheuttaen putkivirtauksia/lämpöväreilyä yms. vastaavaa? Luin muistaakseni CN:n foorumeilta, että jos epäteräväksi tarkennetun tähden valo kieppuu ("kiehuu") sinne tänne ilman selvää suuntaa, niin tällöin on kyse tavalla tai toisella optiikan lämpöongelmista. Ja jos tähden kuva väreilee liki yhdensuuntaisesti (esim. sivuttain), niin silloin on ilmakehän heikko seeing kiusana. Kuulostaa järkevältä omiin korviini...

Lyhyesti asiat, jotka tulisi huomioida tässä yhteydessä:
* optiikan riittävä jäähtymisaika, jotta optiikka ehtii "asettumaan" (rajapinta lämpimän peilin pinnan ja putken ilmatilan välillä katoaa), putken säilytysolosuhteet, lasimateriaalit jne.
* putken riittävä halkaisija suhteessa peilin halkaisijaan, jotta putken reunaa pitkin (ylös) etenevät putkivirtaukset eivät tule valon kulkuväylälle
* putken materiaalin ja rakenteen vaikutukset putkivirtauksiin (runkomateriaalin lämmönjohtavuus, putken "bafflaukset", jäähdytyspuhaltimet yms.)
* havaintoympäristön termodynamiikka (lähineliöiden maanpinnan materiaali, läheisten talojen lämpöhäiriöt yms.)

Optiikan kiinnitys, peilien tuennat yms:
Jos perusasiat ovat kunnossa (peileillä on riittävästi tilaa liikkua pitimissään ja pitimet täyttävät muut perusvaatimukset mm. kollimointitarkoituksiin), niin alle 20cm peileissä tällä ei liene niin suurta vaikutusta. Kenties erot ovat luokkaa 1/6 vs. 1/8 peilien välillä eli vaikeasti havaittavissa normaaliolosuhteissa. Suuremmilla peileillä (yli 20cm) alkavat vaatimukset kasvaa tuennan suhteen, mutta näissäkin erot parin kehittyneen peilintuennan (esim. 6 pisteen ja 18 pisteen) välillä ovat vaikeita havaita ja jäänevät usein monien muiden toleranssienvaikutuksen alle. Miksi sitten asiasta "hifistellään"? Miksi Mount Everestille kiivetään? Koska se on siellä! Toisin sanoen on olemassa ihmisiä, joille näillä asioilla on merkitystä; ehkä liikaakin suhteessa siihen, kuinka paljon ne käytännössä vaikuttavat mm. kaukoputken suorituskykyyn. Luen mm. itseni tähän joukkoon  8) Tämä joukko haluaa viilata kaukoputkensa pienimmätkin yksityiskohdat kuntoon viimeisen päälle, jolloin sillä valoaallon kymmenyksen murto-osalla saattaisi olla jotain merkitystä kuvalaadulle katsottaessa esim. Marsia 500x suurennoksella täydellisen seeingin yössä. Periaate: "Mitättömät yksityiskohdat muodostavat kokonaisuuden, mutta kokonaisuus ei suinkaan ole mitätön!"  :)

Lyhyesti siis: YMMV eli älä anna tällaisen lisätiedon häiritä itseäsi. Jos nämä asiat eivät kiusaa sinua, niin ole huoleti, koska niillä ei liene merkitystä omalle tähtiharrastuksellesi! Tai jos koet nämä asiat tärkeiksi, niin käytä aikaasi oppiaksesi mistä detaljista tässä kulloinkin on kyse. Tietäminen ja uuden oppiminen on kivaa, kun harrastus vie mukanaan! Jokainen tulee omalla uskollaan autuaaksi näissä harrastusasioissa... mutta nyt lopetan eli tulipa tästä vuodatus! :D
- Timo Inkinen

GaryP

#29
Vuodatus oli oikein kattava ja antoi suuntaviivoja.

Koska tämä on ensimmäinen putkeni, on varmaan syytä jättää vähän detaljeja huomioimatta jotta pääsee nopeammin käsiksi itse asiaan. Eiköhän työ tekijäänsä taas opeta, joten versiosta 2.0 eteenpäin on sitten tilaisuus muokata tehtyjä virheitä.

Tuosta putken sisäisestä lämpöväreilystä vielä. Näppituntumalla voisin kuvitella tehneeni itselleni palveluksen kun käytin kangasta sisäpinnassa. Metallipinta luovuttaa lämpöä helpommin, ja sitä kautta aiheuttaa tuota häiriötä. Kangas eristää pintaa ja hidastaa roimasti lämmönvaihtelua, eli putken jäähtyessä ulkoa nopeasti, putken sisään jää seisomaan erilämpöistä ilmaa, toki lämmin nousee sieltä uloskin itsekseen, mutta osittain avoin sivurakenne peilin päässä auttaa tuossa kohtaa. Jos vielä tuulettimen joskus laittaa niin nopeutuu siitäkin

Mutta kuten sanoin, versiossa 2.x on sitten mahdollista lisätä kaikkea, en rakenna mitään hitsaamalla, joten muutokset ovat helppoja suorittaa.

Luen, opettelen, ja kokeilen, jossain kohtaa täytyy paketin osua kasaan oikealla tavalla. Kiitos!
:)

Kari
Kari Pulkkinen
Espoo, Finland

Harrastus uudelleen lämpiämässä...